Lue keskustelun säännöt.
Menisitkö itse asumaan soluun tuntemattomien ihmisten kanssa?
07.10.2023 |
Kun sanotaan että opiskelijoiden pitää suostua asumaan yhdessä tuntemattomien kanssa soluasunnossa, jakaa vessa/kylppäri, keittiö jne.
Suostuisitko sinä? Jos olisi esim. tilanne että työnantaja laittaa sinut toiselle paikkakunnalle töihin ja ainoa tarjolla oleva asunto on tuollainen?
Kommentit (550)
Ne joiden mielestä soluasuminen on parasta maailmassa voi ihan vapaasti muuttaa asumaan sellaiseen vaikka loppuiäkseen. Muille ei tarvitse tulla kertomaan mikä sopii heidän tilanteeseensa parhaiten.
Faktat pöytään: Se että ihmisillä on koti on yhteiskunnalle hyväksi, ja monin kerroin halvempaa kuin kodittomuus ja sen tuomat lieveilmiöt. Oikea ongelma on se että Suomessa asumisen hinta on keinotekoisesti nostettu liian kalliiksi ihmisten tuloihin nähden. Käytännössä halvimmillaan 700e/kk saa pienen, 10-30m2 yksiön, joka ei ole ihan rempallaan ja jossa ei ehkä ole hometta, ja rauhattomalta alueelta. Köyhälle tuo hinta on yleensä yli puolet tuloista. Vuokra-asuntojen villilänsi kuriin sillä että neliöillä on suurempi merkitys hinnan määrittelyyn, eikä homekämppiä saa edes vuokrata ennen peruskorjausta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämä on arkea KAIKISSA muissa maissa paitsi Suomessa. MISSÄÄN ei jaeta asumistukea yhtä avokätisesti opiskelijoille kuin täällä. Muualla Euroopassa on itsestäänselvä lähtökohta, että opiskelijat (ja usein työssäkäyvätkin nuoret) asuvat kämppisten kanssa, elleivät tienaa merkittäviä summia tai vanhemmat ole rikkaita.
Mutta tietysti suomalainen erityislaatuinen aspergerluonne on huomioitava tässäkin! Väitän kyllä, että tämä joustamattomuus ei ole geeneissämme, sillä aiemmille sukupolville kimppa-asuminen oli normaalia.
Suomalainen nykynuori pitää referenssinä sitä Nokia-kuplan aikana hetkellisesti saavutettua opiskelijoiden elintasoa, ja sivuuttaa sujuvasti sitä aikaisemmat vuosikymmenet, ja surkuttelee tätä "melkein koko 2000-luvun" kestänyttä alamäkeä. Kannattaa muistaa, että Suomi ei muutu hyvinvointivaltioksi jankuttamalla. Olemme paljon köyhempiä kuin muut Pohjoismaat (pl. Islanti), meidän BKT per asukas on huomattavasti matalampi, ja velkaa meillä on paljon enemmän per nuppi. Olemme olleet Pohjolan Albania miltei aina, vaikka talouttamme potkineen Nokia-huuman aikaan tämän saatoimme joiksikin vuosiksi unohtaa. On suoranainen ihme, ja toki suuri ilon aihe, että opiskelijoiden sosiaalituki on näinkin hyvä. On kuitenkin täysin katteetonta pitää itsestäänselvänä, että tietysti minulle "pohjoismaisen hyvinvointivaltion kansalaisena" kuuluu parempi elintaso kuin tanskalaiselle tai ruotsalaiselle opiskelijalle.
Ja tässä niitä lukuja:
https://yle.fi/a/74-20052475
Ruotsissa opiskelijan asumistuki on 111 euroa, Norjassa 0 euroa, Tanskassa 142 euroa. Tanskassa opiskelijan kokonaissosiaaliturvan määrä on selvästi Suomea korkeampi, mutta sen sijaan Suomea rikkaammissa Ruotsissa ja Norjassa opintotuki+asumistuki jää selvästi Suomea alhaisemmalla tasolle, vain 450 euron tuntumaan. Eikö se ole jo aika kova saavutus, että köyhemmällä Suomella on varaa selvästi tätä parempaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te kaikki, jotka nyrkein puolustatte soluasumista! Käykääpä Ylen sivuilla kuuntelemassa tai lukemassa Julia Thurenin artikkeli soluasumisesta. Löytyy tekstinä ja podcastina. Suosittelen lämpimästi!
Aika monella on soluista omakohtaista kokemusta. Minä olen asunut kuudessa solussa, kahdesti jaetussa huoneessa ja kerran alivuokralaisena jakaen siinä vessan ja saunan. Mitä ihmeellistä uutta Thurenilla on sanottavanaan asiasta?
Hän oli asunut vuoden viiden hengen solussa, jossa hänen ainoa kattilansa oli löytynyt muutaman kerran mustaksi poltettuna keittiöstä! Eteisen lattialla oli ollut useamman kerran jonkun käytetyt pikkuhousut, yhteisiä tiloja ei siivonnut kukaan koskaan! Tällaistahan se tuppaa näissä megasoluissa olemaan! Oli myöhemmin muuttanut kommuuniin ja ollut siihen hyvin tyytyväinen!
Mikä tuossa on sellaista joka pitäisi herättää muut? Hän ei ollut tyytyväinen soluasumiseen ja hakeutui sieltä asumismuotoon joka sopi hänelle paremmin juuri noin asioiden minusta kuuluukin mennä että ihmiset pystyy valitsemaan sen omaa tilanteeseensa parhaiten sopivan vaihtoehdon.
Vierailija kirjoitti:
Tämä on arkea KAIKISSA muissa maissa paitsi Suomessa. MISSÄÄN ei jaeta asumistukea yhtä avokätisesti opiskelijoille kuin täällä. Muualla Euroopassa on itsestäänselvä lähtökohta, että opiskelijat (ja usein työssäkäyvätkin nuoret) asuvat kämppisten kanssa, elleivät tienaa merkittäviä summia tai vanhemmat ole rikkaita.
Mutta tietysti suomalainen erityislaatuinen aspergerluonne on huomioitava tässäkin! Väitän kyllä, että tämä joustamattomuus ei ole geeneissämme, sillä aiemmille sukupolville kimppa-asuminen oli normaalia.
Suomalainen nykynuori pitää referenssinä sitä Nokia-kuplan aikana hetkellisesti saavutettua opiskelijoiden elintasoa, ja sivuuttaa sujuvasti sitä aikaisemmat vuosikymmenet, ja surkuttelee tätä "melkein koko 2000-luvun" kestänyttä alamäkeä. Kannattaa muistaa, että Suomi ei muutu hyvinvointivaltioksi jankuttamalla. Olemme paljon köyhempiä kuin muut Pohjoismaat (pl. Islanti), meidän BKT per asukas on huomattavasti matalampi, ja velkaa meillä on paljon enemmän per nuppi. Olemme olleet Pohjolan Albania miltei aina, vaikka talouttamme potkineen Nokia-huuman aikaan tämän saatoimme joiksikin vuosiksi unohtaa. On suoranainen ihme, ja toki suuri ilon aihe, että opiskelijoiden sosiaalituki on näinkin hyvä. On kuitenkin täysin katteetonta pitää itsestäänselvänä, että tietysti minulle "pohjoismaisen hyvinvointivaltion kansalaisena" kuuluu parempi elintaso kuin tanskalaiselle tai ruotsalaiselle opiskelijalle.
Itse asiassa Tanskassa ja Ruotsissa opiskelijoilla on paremmat tuet kuin Suomessa ja ero korostuu, kun hallitus leikkaa tukia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on arkea KAIKISSA muissa maissa paitsi Suomessa. MISSÄÄN ei jaeta asumistukea yhtä avokätisesti opiskelijoille kuin täällä. Muualla Euroopassa on itsestäänselvä lähtökohta, että opiskelijat (ja usein työssäkäyvätkin nuoret) asuvat kämppisten kanssa, elleivät tienaa merkittäviä summia tai vanhemmat ole rikkaita.
Mutta tietysti suomalainen erityislaatuinen aspergerluonne on huomioitava tässäkin! Väitän kyllä, että tämä joustamattomuus ei ole geeneissämme, sillä aiemmille sukupolville kimppa-asuminen oli normaalia.
Suomalainen nykynuori pitää referenssinä sitä Nokia-kuplan aikana hetkellisesti saavutettua opiskelijoiden elintasoa, ja sivuuttaa sujuvasti sitä aikaisemmat vuosikymmenet, ja surkuttelee tätä "melkein koko 2000-luvun" kestänyttä alamäkeä. Kannattaa muistaa, että Suomi ei muutu hyvinvointivaltioksi jankuttamalla. Olemme paljon köyhempiä kuin muut Pohjoismaat (pl. Islanti), meidän BKT per asukas on huomattavasti matalampi, ja velkaa meillä on paljon enemmän per nuppi. Olemme olleet Pohjolan Albania miltei aina, vaikka talouttamme potkineen Nokia-huuman aikaan tämän saatoimme joiksikin vuosiksi unohtaa. On suoranainen ihme, ja toki suuri ilon aihe, että opiskelijoiden sosiaalituki on näinkin hyvä. On kuitenkin täysin katteetonta pitää itsestäänselvänä, että tietysti minulle "pohjoismaisen hyvinvointivaltion kansalaisena" kuuluu parempi elintaso kuin tanskalaiselle tai ruotsalaiselle opiskelijalle.
Ja tässä niitä lukuja:
https://yle.fi/a/74-20052475
Ruotsissa opiskelijan asumistuki on 111 euroa, Norjassa 0 euroa, Tanskassa 142 euroa. Tanskassa opiskelijan kokonaissosiaaliturvan määrä on selvästi Suomea korkeampi, mutta sen sijaan Suomea rikkaammissa Ruotsissa ja Norjassa opintotuki+asumistuki jää selvästi Suomea alhaisemmalla tasolle, vain 450 euron tuntumaan. Eikö se ole jo aika kova saavutus, että köyhemmällä Suomella on varaa selvästi tätä parempaan?
Tanskassa opintoraha on moninkertaisesti parempi kuin Suomessa, myös Ruotsissa on parempi opintoraha. Ruotsissa erikoisuus on myös poikkeuksellisen halpa opintolaina toisin kuin Suomessa. Norjassa osa opintolainasta voidaan muuttaa opintotueksi, jota ei tartte maksaa takaisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässäkin keskustelussa vastailevat ihmiset joiden solukokemukset ovat jostain kasarilta tai ysäriltä. Silloin oli "hieman" erilainen maailma ja "hieman" erilaiset tavat ja ihmiset ylipäätään. Kaikki on muuttunut paljon raadollisemmaksi ja kanssaihmisiin ei voi enää luottaa samalla tavalla kuin homogeenisemmän kulttuurin aikaan. Minullakin on valitettavasti kokemuksia mm. varastelevasta kämppiksestä sekä väkivaltaisesta kämppiksestä, ihan muutaman vuoden takaa. Naisia vieläpä molemmat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on arkea KAIKISSA muissa maissa paitsi Suomessa. MISSÄÄN ei jaeta asumistukea yhtä avokätisesti opiskelijoille kuin täällä. Muualla Euroopassa on itsestäänselvä lähtökohta, että opiskelijat (ja usein työssäkäyvätkin nuoret) asuvat kämppisten kanssa, elleivät tienaa merkittäviä summia tai vanhemmat ole rikkaita.
Mutta tietysti suomalainen erityislaatuinen aspergerluonne on huomioitava tässäkin! Väitän kyllä, että tämä joustamattomuus ei ole geeneissämme, sillä aiemmille sukupolville kimppa-asuminen oli normaalia.
Suomalainen nykynuori pitää referenssinä sitä Nokia-kuplan aikana hetkellisesti saavutettua opiskelijoiden elintasoa, ja sivuuttaa sujuvasti sitä aikaisemmat vuosikymmenet, ja surkuttelee tätä "melkein koko 2000-luvun" kestänyttä alamäkeä. Kannattaa muistaa, että Suomi ei muutu hyvinvointivaltioksi jankuttamalla. Olemme paljon köyhempiä kuin muut Pohjoismaat (pl. Islanti), meidän BKT per asukas on huomattavasti matalampi, ja velkaa meillä on paljon enemmän per nuppi. Olemme olleet Pohjolan Albania miltei aina, vaikka talouttamme potkineen Nokia-huuman aikaan tämän saatoimme joiksikin vuosiksi unohtaa. On suoranainen ihme, ja toki suuri ilon aihe, että opiskelijoiden sosiaalituki on näinkin hyvä. On kuitenkin täysin katteetonta pitää itsestäänselvänä, että tietysti minulle "pohjoismaisen hyvinvointivaltion kansalaisena" kuuluu parempi elintaso kuin tanskalaiselle tai ruotsalaiselle opiskelijalle.
Itse asiassa Tanskassa ja Ruotsissa opiskelijoilla on paremmat tuet kuin Suomessa ja ero korostuu, kun hallitus leikkaa tukia.
Jep. Muutenkin outo väite ettei MISSÄÄN muualla mutta VAIN Suomessa. Monessa (varsinkin globaalin etelän) maassa ei opiskella ollenkaan. Monissa maissa opiskelu on vain rikkaille. Monissa maissa kulttuuri tukee ja hinnat/tulot mahdollistaa sen että vanhemmat tai jopa opiskelija itse pystyy rahoittamaan oman asumisensa. En sitten tiedä miksi jotkut väkisin haluaa Suomeen sellaisen mahdollisuuksien tyhjiön, kun opiskelulla on kuitenkin tärkeä funktio yhteiskunnassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kenenkään ei ole pakko asua solussa jos ei halua, eikä se kaikille ole ihanteellinen ratkaisu. Mutta silloin pitää vain olla valmis kustantamaan asuminen itse. Siitähän tässä on kyse, että jos saa käytännössä ilmaisen asumisen (hyvin pienellä omavastuulla verrattuna täyteen vuokraan), niin maksaja voi asettaa ehtonsa asumismuodoille. Näin se vain menee, en sano onko se oikein tai väärin, mutta itse kun maksaa asumisensa niin on mahdollisuus valita juuri itselle sopivin vaihtoehto.
Määrittele itse kustantaminen. Miksi soluasuntoon pitäisi saada asumistukea mutta saman hintaiseen yksiöön ei. Kun ne tosiaan ei ole halvempia, vain ns. isompia kun lasketaan mukaan muidenkin huoneet ja jaettu tila. Tuossa ei ole mitään logiikkaa.
Opiskelijan asumistuki pitäisi olla edelleen erillinen, tiettyyn rajaan maksettava maksu. Esimerkiksi max 250 euroa nyt, kun kulut ovat nousseet. Siitä sitten maksat asumisesi, asuit omakotitalossa yksin vuokralla tai solussa.
Sillä rahalla ei saanut edes 15 vuotta sitten Helsingistä solua.
Miksi ihmeessä opiskelijan asumistuen pitäisi olla huonompi luin muiden? Opiskelija on ainoa ryhmä muutenkin, jonka pitää ottaa lainaa syödäkseen.
On ihan eri asia asua vähän huonommin pysyvästi kuin pari vuotta, kunnes saa opintojensa myötä hyvät kesätyörahat ja osa-aikatyön opintojen ohelle, joilla rahoittaa loppuajan parempi asuminen. Valmistumisen jälkeen kokopäivätyö ja kunnon palkka. Opiskelijat poikkeavat muista vähätuloisista siinä, että heille tilanne on väliaikainen, eivätkä näin ollen ole pitkällä aikavälillä huono-osaisia.
Muissa maissa opinnoista voi joutua maksamaan kymmeniä tuhansia. Suomalaiset opiskelijat ovat erittäin hyvässä asemassa siinä, ettei opinnot maksa mitään, ja saavat vielä tukia ja lainaa lisäksi.
Pystyisitkö itse asumaan asunnossa jossa joku hilluu huumepäissään, syö ruokasi jääkaapista, hajottaa omaisuuttasi ym. Ainahan voi vaihtaa asuntoa! Niin voi, mutta vaihtaja on aina se kärsivä osapuoli, ei koskaan se häirikkö!
Kyllä moiselle huumehäirikölle voi hankkia häädön.
Opiskelija-asuntosäätiöiden soluissa pitäisi asua vain opiskelijoita. Millä todennäköisyydellä kaikki muut korkeakouluopiskelijat tai amisopiskelijatkaan sinua lukuunottamatta ovat jotain huumehörhöjä? Eiköhän suurin osa opiskelijoista ole ihan tavallisia opiskelijoita. Korkeakouluopiskelijat jopa sitä ikäluokan terävintä kärkeä.
Oma kämppikseni oli ihan tavallinen ja melko hiljainen ruotsin kielen opiskelija. Itse opiskelin kauppatieteitä ja vaikka ehkä aika paljon fuksivuotena juhlinkin, en koskaan järjestänyt bileitä solussani, enkä häirinnyt kämppistäni.
Uutinen: Opiskelija-asunnoissa ei asu vain korkeakouluopiskelijoita. Niissä asuu kaikenlaisia opiskelijoita toiselta asteelta lähtien, myös alaikäisiä.
Lisäksi korkeakouluopiskelijoillakin on päihde- ja mt-ongelmia paljon. Miten joku voi elää kuvitelmassa, että olisi jokin ihmisryhmä, joka on niiltä suojassa?
Huoh. Minähän mainitsin myös amisopiskelijat. Kyllä ne siellä säätiössä yrittää laittaa samanikäisiä jne. samaan (aina ei tietenkään välttämättä onnistu). Monesti nuo eriytyy myös solujen sijainnin mukaan. Esim. jos solu lähellä yliopistokampusta, on siellä todennäköisesti paljon ko. yliopiston oppilaita, tai jos solu lähellä ammattikoulua, on siellä paljon ko. koulun oppilaita. Kämppis voi hyvin olla myös opiskelukaverisi, joten rohkeasti tutustumaan vain.
Ja edelleen kysyin todennäköisyyksiä. Kuinka suuri osa opiskelijoista on mielestäsi sellaisia, että he rikkovat toisten omaisuutta ja olisivat sietämättömiä kämppiksiä? Toki jollekin voi sellainen huono kämppiskin osua, mutta kyllä suurin osa on edelleen ihan kunnollisia tapauksia.
Suurin osa opiskelijoista on varmasti kunnollisia, mutta niitä mätiä omeniakin on korissa aina mukana! Ongelma on vain siinä, että nämä 'mädät omenat' hankaloittavat muiden elämää! Yleensä heidän toimintaansa ei puututa, ei ainakaan säätiöissä! Huumeista pitäisi joutua pihalle välittömästi! Samoin juopottelusta, sotkemisesta ja sikailusta parin varoituksen jälkeen!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opiskelijoillakin tulee olla oikeus yksityisyyteen.
Taas tämmöinen aivopieru. Huoh Opiskelijoilla ja kaikilla on oikeus yksityisyyteen, mutta myös velvollisuus maksaa se itse.
Olin aikoinaan soluasunnossa ja en tuntenut muita, mutta hauskaa aikaa oli opiskelijana!
Pois vaan tuet ja takaisin soluihin. Ei ole varaa asuttaa opiskelijoita kalliissa yksiöissä. Hulluksi mennyt ihmisten paapominen. Yksilöllä on oikeudet ja yhteiskunnalla velvollisuudet. Niinpä Ja sama jatkuu sitten työelämässä ja siellä se ei enää onnistukaan, koska myös työntekijällä on velvollisuudet ja sitten Ville-Väinöt ja Molla-Maijat uupuu.
Ensinnäkin, ainakin täällä Jyväskylässä ovat säätiön yksiöt halvempia monessa kohteessa kuin soluhuoneet. Katso vaikka Koasin sivuilta mikäli et usko. Lisäksi, nykyiset nuoret opiskelijat ovat joutuneet läpikäymään uusimuotoisen peruskoulun ja lukion inkluusioineen ja oheishärpäkkeineen. Uutisissa on jatkuvasti juttua siitä kuinka oppimisympäristö on jo vuosien ajan ollut todella rauhaton, väkivaltainenkin ja kaikkea muuta kuin miellyttävä. Sittenkö pitäisi muuttaa soluun saman katon alle näiden epäsosiaalisten riehujien kanssa?? Osalla nuorisosta tuntuu olevan niin vakavia ongelmia käytöksen ja tunteiden säätelyn kanssa, että on jo suoranainen turvallisuusriski muuttaa samaan solukämppään.
Hyvänen aika! Ei ole pakko muuttaa mihinkään, pitääkö se rautalangasta sinullekin vääntää. Muuttaa saa juuri sinne, mihin itsellä rahat riittävät. Ei ole kuitenkaan mikään kansalaisoikeus saada asua juuri siellä ja siinä asunnossa, minkä itse haluaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on arkea KAIKISSA muissa maissa paitsi Suomessa. MISSÄÄN ei jaeta asumistukea yhtä avokätisesti opiskelijoille kuin täällä. Muualla Euroopassa on itsestäänselvä lähtökohta, että opiskelijat (ja usein työssäkäyvätkin nuoret) asuvat kämppisten kanssa, elleivät tienaa merkittäviä summia tai vanhemmat ole rikkaita.
Mutta tietysti suomalainen erityislaatuinen aspergerluonne on huomioitava tässäkin! Väitän kyllä, että tämä joustamattomuus ei ole geeneissämme, sillä aiemmille sukupolville kimppa-asuminen oli normaalia.
Suomalainen nykynuori pitää referenssinä sitä Nokia-kuplan aikana hetkellisesti saavutettua opiskelijoiden elintasoa, ja sivuuttaa sujuvasti sitä aikaisemmat vuosikymmenet, ja surkuttelee tätä "melkein koko 2000-luvun" kestänyttä alamäkeä. Kannattaa muistaa, että Suomi ei muutu hyvinvointivaltioksi jankuttamalla. Olemme paljon köyhempiä kuin muut Pohjoismaat (pl. Islanti), meidän BKT per asukas on huomattavasti matalampi, ja velkaa meillä on paljon enemmän per nuppi. Olemme olleet Pohjolan Albania miltei aina, vaikka talouttamme potkineen Nokia-huuman aikaan tämän saatoimme joiksikin vuosiksi unohtaa. On suoranainen ihme, ja toki suuri ilon aihe, että opiskelijoiden sosiaalituki on näinkin hyvä. On kuitenkin täysin katteetonta pitää itsestäänselvänä, että tietysti minulle "pohjoismaisen hyvinvointivaltion kansalaisena" kuuluu parempi elintaso kuin tanskalaiselle tai ruotsalaiselle opiskelijalle.
Ja tässä niitä lukuja:
https://yle.fi/a/74-20052475
Ruotsissa opiskelijan asumistuki on 111 euroa, Norjassa 0 euroa, Tanskassa 142 euroa. Tanskassa opiskelijan kokonaissosiaaliturvan määrä on selvästi Suomea korkeampi, mutta sen sijaan Suomea rikkaammissa Ruotsissa ja Norjassa opintotuki+asumistuki jää selvästi Suomea alhaisemmalla tasolle, vain 450 euron tuntumaan. Eikö se ole jo aika kova saavutus, että köyhemmällä Suomella on varaa selvästi tätä parempaan?Tanskassa opintoraha on moninkertaisesti parempi kuin Suomessa, myös Ruotsissa on parempi opintoraha. Ruotsissa erikoisuus on myös poikkeuksellisen halpa opintolaina toisin kuin Suomessa. Norjassa osa opintolainasta voidaan muuttaa opintotueksi, jota ei tartte maksaa takaisin.
Suomea kun ei voi enää taloudellisesti noihin maihin verrata. Käyttihän Marininkin hallitus velanoton ja velkasuhteen verrokkina Itä-ja Etelä-Euroopan maita. Katsopas sieltä, kun ovat samalla elintasolla meidän kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on arkea KAIKISSA muissa maissa paitsi Suomessa. MISSÄÄN ei jaeta asumistukea yhtä avokätisesti opiskelijoille kuin täällä. Muualla Euroopassa on itsestäänselvä lähtökohta, että opiskelijat (ja usein työssäkäyvätkin nuoret) asuvat kämppisten kanssa, elleivät tienaa merkittäviä summia tai vanhemmat ole rikkaita.
Mutta tietysti suomalainen erityislaatuinen aspergerluonne on huomioitava tässäkin! Väitän kyllä, että tämä joustamattomuus ei ole geeneissämme, sillä aiemmille sukupolville kimppa-asuminen oli normaalia.
Suomalainen nykynuori pitää referenssinä sitä Nokia-kuplan aikana hetkellisesti saavutettua opiskelijoiden elintasoa, ja sivuuttaa sujuvasti sitä aikaisemmat vuosikymmenet, ja surkuttelee tätä "melkein koko 2000-luvun" kestänyttä alamäkeä. Kannattaa muistaa, että Suomi ei muutu hyvinvointivaltioksi jankuttamalla. Olemme paljon köyhempiä kuin muut Pohjoismaat (pl. Islanti), meidän BKT per asukas on huomattavasti matalampi, ja velkaa meillä on paljon enemmän per nuppi. Olemme olleet Pohjolan Albania miltei aina, vaikka talouttamme potkineen Nokia-huuman aikaan tämän saatoimme joiksikin vuosiksi unohtaa. On suoranainen ihme, ja toki suuri ilon aihe, että opiskelijoiden sosiaalituki on näinkin hyvä. On kuitenkin täysin katteetonta pitää itsestäänselvänä, että tietysti minulle "pohjoismaisen hyvinvointivaltion kansalaisena" kuuluu parempi elintaso kuin tanskalaiselle tai ruotsalaiselle opiskelijalle.
Itse asiassa Tanskassa ja Ruotsissa opiskelijoilla on paremmat tuet kuin Suomessa ja ero korostuu, kun hallitus leikkaa tukia.
Heillä on varaa, meillä ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen asunut kahdessakin solussa, käydessäni Raamattukoulua.
Mulla ainoa haaste oli introverttinä jatkuvien vieraiden, lähetystyöntekijöiden ym virta, varsinkin silloin kun tuli töistä kotiin ja olisi halunnut nukkua rauhassa.
Vierailija kirjoitti:
Olen asunut kahdessakin solussa, käydessäni Raamattukoulua.
Mulla ainoa haaste oli introverttinä jatkuvien vieraiden, lähetystyöntekijöiden ym virta, varsinkin silloin kun tuli töistä kotiin ja olisi halunnut nukkua rauhassa.
Iltavuorossa kävin aina. Sama.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opiskelijoillakin tulee olla oikeus yksityisyyteen.
Taas tämmöinen aivopieru. Huoh Opiskelijoilla ja kaikilla on oikeus yksityisyyteen, mutta myös velvollisuus maksaa se itse.
Olin aikoinaan soluasunnossa ja en tuntenut muita, mutta hauskaa aikaa oli opiskelijana!
Pois vaan tuet ja takaisin soluihin. Ei ole varaa asuttaa opiskelijoita kalliissa yksiöissä. Hulluksi mennyt ihmisten paapominen. Yksilöllä on oikeudet ja yhteiskunnalla velvollisuudet. Niinpä Ja sama jatkuu sitten työelämässä ja siellä se ei enää onnistukaan, koska myös työntekijällä on velvollisuudet ja sitten Ville-Väinöt ja Molla-Maijat uupuu.
Ensinnäkin, ainakin täällä Jyväskylässä ovat säätiön yksiöt halvempia monessa kohteessa kuin soluhuoneet. Katso vaikka Koasin sivuilta mikäli et usko. Lisäksi, nykyiset nuoret opiskelijat ovat joutuneet läpikäymään uusimuotoisen peruskoulun ja lukion inkluusioineen ja oheishärpäkkeineen. Uutisissa on jatkuvasti juttua siitä kuinka oppimisympäristö on jo vuosien ajan ollut todella rauhaton, väkivaltainenkin ja kaikkea muuta kuin miellyttävä. Sittenkö pitäisi muuttaa soluun saman katon alle näiden epäsosiaalisten riehujien kanssa?? Osalla nuorisosta tuntuu olevan niin vakavia ongelmia käytöksen ja tunteiden säätelyn kanssa, että on jo suoranainen turvallisuusriski muuttaa samaan solukämppään.
Hyvänen aika! Ei ole pakko muuttaa mihinkään, pitääkö se rautalangasta sinullekin vääntää. Muuttaa saa juuri sinne, mihin itsellä rahat riittävät. Ei ole kuitenkaan mikään kansalaisoikeus saada asua juuri siellä ja siinä asunnossa, minkä itse haluaa.
Opiskelu- ja kotirauhan pitäisi olla myös opiskelijan oikeus! Miksei voisi olla opiskelupainotteisia soluja joissa on tiukemmat säännöt? Pitääkö köyhän opiskelijan stressata vielä asuinoloistaankin? Nämä solujen puolustelijat ovat yleensä näitä pappa betalar -tyyppejä, joille isi on maksanut kaiken!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opiskelijoillakin tulee olla oikeus yksityisyyteen.
Taas tämmöinen aivopieru. Huoh Opiskelijoilla ja kaikilla on oikeus yksityisyyteen, mutta myös velvollisuus maksaa se itse.
Olin aikoinaan soluasunnossa ja en tuntenut muita, mutta hauskaa aikaa oli opiskelijana!
Pois vaan tuet ja takaisin soluihin. Ei ole varaa asuttaa opiskelijoita kalliissa yksiöissä. Hulluksi mennyt ihmisten paapominen. Yksilöllä on oikeudet ja yhteiskunnalla velvollisuudet. Niinpä Ja sama jatkuu sitten työelämässä ja siellä se ei enää onnistukaan, koska myös työntekijällä on velvollisuudet ja sitten Ville-Väinöt ja Molla-Maijat uupuu.
Ensinnäkin, ainakin täällä Jyväskylässä ovat säätiön yksiöt halvempia monessa kohteessa kuin soluhuoneet. Katso vaikka Koasin sivuilta mikäli et usko. Lisäksi, nykyiset nuoret opiskelijat ovat joutuneet läpikäymään uusimuotoisen peruskoulun ja lukion inkluusioineen ja oheishärpäkkeineen. Uutisissa on jatkuvasti juttua siitä kuinka oppimisympäristö on jo vuosien ajan ollut todella rauhaton, väkivaltainenkin ja kaikkea muuta kuin miellyttävä. Sittenkö pitäisi muuttaa soluun saman katon alle näiden epäsosiaalisten riehujien kanssa?? Osalla nuorisosta tuntuu olevan niin vakavia ongelmia käytöksen ja tunteiden säätelyn kanssa, että on jo suoranainen turvallisuusriski muuttaa samaan solukämppään.
Hyvänen aika! Ei ole pakko muuttaa mihinkään, pitääkö se rautalangasta sinullekin vääntää. Muuttaa saa juuri sinne, mihin itsellä rahat riittävät. Ei ole kuitenkaan mikään kansalaisoikeus saada asua juuri siellä ja siinä asunnossa, minkä itse haluaa.
Opiskelu- ja kotirauhan pitäisi olla myös opiskelijan oikeus! Miksei voisi olla opiskelupainotteisia soluja joissa on tiukemmat säännöt? Pitääkö köyhän opiskelijan stressata vielä asuinoloistaankin? Nämä solujen puolustelijat ovat yleensä näitä pappa betalar -tyyppejä, joille isi on maksanut kaiken!
Tiukat säännöt eivät aina estä väärinkäytöksiä vaan niitä sääntöjä pitäisi pystyä myös valvomaan vähintään yhtä tiukasti. Harvemmin siihen on kenelläkään taloudellisia resursseja ja jos on asumisen kustannukset nousisi edelleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opiskelijoillakin tulee olla oikeus yksityisyyteen.
Taas tämmöinen aivopieru. Huoh Opiskelijoilla ja kaikilla on oikeus yksityisyyteen, mutta myös velvollisuus maksaa se itse.
Olin aikoinaan soluasunnossa ja en tuntenut muita, mutta hauskaa aikaa oli opiskelijana!
Pois vaan tuet ja takaisin soluihin. Ei ole varaa asuttaa opiskelijoita kalliissa yksiöissä. Hulluksi mennyt ihmisten paapominen. Yksilöllä on oikeudet ja yhteiskunnalla velvollisuudet. Niinpä Ja sama jatkuu sitten työelämässä ja siellä se ei enää onnistukaan, koska myös työntekijällä on velvollisuudet ja sitten Ville-Väinöt ja Molla-Maijat uupuu.
Ensinnäkin, ainakin täällä Jyväskylässä ovat säätiön yksiöt halvempia monessa kohteessa kuin soluhuoneet. Katso vaikka Koasin sivuilta mikäli et usko. Lisäksi, nykyiset nuoret opiskelijat ovat joutuneet läpikäymään uusimuotoisen peruskoulun ja lukion inkluusioineen ja oheishärpäkkeineen. Uutisissa on jatkuvasti juttua siitä kuinka oppimisympäristö on jo vuosien ajan ollut todella rauhaton, väkivaltainenkin ja kaikkea muuta kuin miellyttävä. Sittenkö pitäisi muuttaa soluun saman katon alle näiden epäsosiaalisten riehujien kanssa?? Osalla nuorisosta tuntuu olevan niin vakavia ongelmia käytöksen ja tunteiden säätelyn kanssa, että on jo suoranainen turvallisuusriski muuttaa samaan solukämppään.
Hyvänen aika! Ei ole pakko muuttaa mihinkään, pitääkö se rautalangasta sinullekin vääntää. Muuttaa saa juuri sinne, mihin itsellä rahat riittävät. Ei ole kuitenkaan mikään kansalaisoikeus saada asua juuri siellä ja siinä asunnossa, minkä itse haluaa.
Opiskelu- ja kotirauhan pitäisi olla myös opiskelijan oikeus! Miksei voisi olla opiskelupainotteisia soluja joissa on tiukemmat säännöt? Pitääkö köyhän opiskelijan stressata vielä asuinoloistaankin? Nämä solujen puolustelijat ovat yleensä näitä pappa betalar -tyyppejä, joille isi on maksanut kaiken!
Tiukat säännöt eivät aina estä väärinkäytöksiä vaan niitä sääntöjä pitäisi pystyä myös valvomaan vähintään yhtä tiukasti. Harvemmin siihen on kenelläkään taloudellisia resursseja ja jos on asumisen kustannukset nousisi edelleen.
No sitten rakennetaan vaan niitä pieniä yksiöitä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opiskelijoillakin tulee olla oikeus yksityisyyteen.
Taas tämmöinen aivopieru. Huoh Opiskelijoilla ja kaikilla on oikeus yksityisyyteen, mutta myös velvollisuus maksaa se itse.
Olin aikoinaan soluasunnossa ja en tuntenut muita, mutta hauskaa aikaa oli opiskelijana!
Pois vaan tuet ja takaisin soluihin. Ei ole varaa asuttaa opiskelijoita kalliissa yksiöissä. Hulluksi mennyt ihmisten paapominen. Yksilöllä on oikeudet ja yhteiskunnalla velvollisuudet. Niinpä Ja sama jatkuu sitten työelämässä ja siellä se ei enää onnistukaan, koska myös työntekijällä on velvollisuudet ja sitten Ville-Väinöt ja Molla-Maijat uupuu.
Ensinnäkin, ainakin täällä Jyväskylässä ovat säätiön yksiöt halvempia monessa kohteessa kuin soluhuoneet. Katso vaikka Koasin sivuilta mikäli et usko. Lisäksi, nykyiset nuoret opiskelijat ovat joutuneet läpikäymään uusimuotoisen peruskoulun ja lukion inkluusioineen ja oheishärpäkkeineen. Uutisissa on jatkuvasti juttua siitä kuinka oppimisympäristö on jo vuosien ajan ollut todella rauhaton, väkivaltainenkin ja kaikkea muuta kuin miellyttävä. Sittenkö pitäisi muuttaa soluun saman katon alle näiden epäsosiaalisten riehujien kanssa?? Osalla nuorisosta tuntuu olevan niin vakavia ongelmia käytöksen ja tunteiden säätelyn kanssa, että on jo suoranainen turvallisuusriski muuttaa samaan solukämppään.
Hyvänen aika! Ei ole pakko muuttaa mihinkään, pitääkö se rautalangasta sinullekin vääntää. Muuttaa saa juuri sinne, mihin itsellä rahat riittävät. Ei ole kuitenkaan mikään kansalaisoikeus saada asua juuri siellä ja siinä asunnossa, minkä itse haluaa.
Opiskelu- ja kotirauhan pitäisi olla myös opiskelijan oikeus! Miksei voisi olla opiskelupainotteisia soluja joissa on tiukemmat säännöt? Pitääkö köyhän opiskelijan stressata vielä asuinoloistaankin? Nämä solujen puolustelijat ovat yleensä näitä pappa betalar -tyyppejä, joille isi on maksanut kaiken!
Tiukat säännöt eivät aina estä väärinkäytöksiä vaan niitä sääntöjä pitäisi pystyä myös valvomaan vähintään yhtä tiukasti. Harvemmin siihen on kenelläkään taloudellisia resursseja ja jos on asumisen kustannukset nousisi edelleen.
No sitten rakennetaan vaan niitä pieniä yksiöitä!
Kaikki ei edelleenkään halua asua niissä pienissä yksiöissä vaan valitsee asumismuodoksi jotain muuta. Se voi olla soluasunto tai se voi olla kommuuni, kimppakämppä opiskelukaverin kanssa tai kimppakämppä kumppanin kanssa tai jotain muuta.
Opiskelijana kitkutin pari vuotta. Enää en menisi. Ei nyt ollut mitään täysin sietämättömiä tyyppejä kämppiksinä, mutta ei niistä kavereitakaan tullut. Ei tuntunut kodilta, kun ei saanut olla täysin vapaasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opiskelijoillakin tulee olla oikeus yksityisyyteen.
Taas tämmöinen aivopieru. Huoh Opiskelijoilla ja kaikilla on oikeus yksityisyyteen, mutta myös velvollisuus maksaa se itse.
Olin aikoinaan soluasunnossa ja en tuntenut muita, mutta hauskaa aikaa oli opiskelijana!
Pois vaan tuet ja takaisin soluihin. Ei ole varaa asuttaa opiskelijoita kalliissa yksiöissä. Hulluksi mennyt ihmisten paapominen. Yksilöllä on oikeudet ja yhteiskunnalla velvollisuudet. Niinpä Ja sama jatkuu sitten työelämässä ja siellä se ei enää onnistukaan, koska myös työntekijällä on velvollisuudet ja sitten Ville-Väinöt ja Molla-Maijat uupuu.
Ensinnäkin, ainakin täällä Jyväskylässä ovat säätiön yksiöt halvempia monessa kohteessa kuin soluhuoneet. Katso vaikka Koasin sivuilta mikäli et usko. Lisäksi, nykyiset nuoret opiskelijat ovat joutuneet läpikäymään uusimuotoisen peruskoulun ja lukion inkluusioineen ja oheishärpäkkeineen. Uutisissa on jatkuvasti juttua siitä kuinka oppimisympäristö on jo vuosien ajan ollut todella rauhaton, väkivaltainenkin ja kaikkea muuta kuin miellyttävä. Sittenkö pitäisi muuttaa soluun saman katon alle näiden epäsosiaalisten riehujien kanssa?? Osalla nuorisosta tuntuu olevan niin vakavia ongelmia käytöksen ja tunteiden säätelyn kanssa, että on jo suoranainen turvallisuusriski muuttaa samaan solukämppään.
Hyvänen aika! Ei ole pakko muuttaa mihinkään, pitääkö se rautalangasta sinullekin vääntää. Muuttaa saa juuri sinne, mihin itsellä rahat riittävät. Ei ole kuitenkaan mikään kansalaisoikeus saada asua juuri siellä ja siinä asunnossa, minkä itse haluaa.
Opiskelu- ja kotirauhan pitäisi olla myös opiskelijan oikeus! Miksei voisi olla opiskelupainotteisia soluja joissa on tiukemmat säännöt? Pitääkö köyhän opiskelijan stressata vielä asuinoloistaankin? Nämä solujen puolustelijat ovat yleensä näitä pappa betalar -tyyppejä, joille isi on maksanut kaiken!
Tiukat säännöt eivät aina estä väärinkäytöksiä vaan niitä sääntöjä pitäisi pystyä myös valvomaan vähintään yhtä tiukasti. Harvemmin siihen on kenelläkään taloudellisia resursseja ja jos on asumisen kustannukset nousisi edelleen.
No sitten rakennetaan vaan niitä pieniä yksiöitä!
Kaikki ei edelleenkään halua asua niissä pienissä yksiöissä vaan valitsee asumismuodoksi jotain muuta. Se voi olla soluasunto tai se voi olla kommuuni, kimppakämppä opiskelukaverin kanssa tai kimppakämppä kumppanin kanssa tai jotain muuta.
Kylmä tosiasia on se, että se soluasuminen tuntemattomien kanssa on se kaikkein vähiten toivottu asumismuoto! Ennemmin asutaan vaikka pienessä yksiössä.
Hän oli asunut vuoden viiden hengen solussa, jossa hänen ainoa kattilansa oli löytynyt muutaman kerran mustaksi poltettuna keittiöstä! Eteisen lattialla oli ollut useamman kerran jonkun käytetyt pikkuhousut, yhteisiä tiloja ei siivonnut kukaan koskaan! Tällaistahan se tuppaa näissä megasoluissa olemaan! Oli myöhemmin muuttanut kommuuniin ja ollut siihen hyvin tyytyväinen!