Miljonääri kehottaa Hesarissa kaikkia pätkätyöläisiä siivoojiksi!

Olen sairaalassa töissä laitoshuoltajana. Minulla on ihan hyvä palkka.

Eipä sitä siivoustyötäkään tuosta noin vaan saa. Moneen paikkaan olen hakenut, enkä päässyt edes haastatteluun. Jokaiseen avoimeen siivoustyöpaikkaan on TODELLA paljon, ehkä jopa satoja hakijoita!

Vierailija kirjoitti:

vuotiaan Jukon varallisuus on lahtelaisesta perheyrityksestä Peikko Groupista. 2000-luvun alussa Jukko rikastui myös yrityskaupassa, jossa suuromistajat myivät osuutensa kännykänkuoria valmistavasta Eimosta Taiwaniin.

Nää pikarikastujat on lähinnä halveksuttavia tapauksia.

"Mutta sen sijaan, että olisin mennyt kuntosalille ja maksanut siitä, niin minulle maksettiin, Jukko toteaa."

Eli on niin sairaalloisen pihi ja ahne, että sen sijaan, että olisi maksanut kuntosalista, meni viemään jonkun työtä oikeasti elääkseen tarvitsevan paikan ja nyt vielä hyvesignaoi sillä!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruotsissa työttömyyskorvauksen ehtona on tehdä esim. puoli päivää viikossa siivoustyötä kaduilla ja pihoilla. Siksi siellä on niin kaunista ja siistiä. Meidän kadut ja pihat ovat  paikoin kuin jostain intian slummista.

Vieläköhän joidenkin mielestä siivoustyö on jotenkin ala-arvoista ja nöyryyttävää. Mun mielestä meillä on kyllä aina arvostettu sitä työtä.

Nykyisin on hyvät välineet siivoukseen, eikä tarvise hirveätä stressiä kärsiä. Näkee työnsä tuloksen ja sen työn voi sen jättää työpaikalle, eikä ahdista illalla enää ajatukset töistä.

Olet väärässä. Kerran meni viikonloppu pilalle kun mietin unohtuiko kohteessa biopussi vaihtaa. Sitä ei nimittäin kukaan onneton työpaikalla viitsi poistaa jos itse sen olen unohtanut. Ja valitukset odottavat maanantaina. Aina saa pelätä mitä on milloinkin unohtanut tai tehnyt huonosti. Koulusta lähtien tähän kyllä opetetaan että pitää olla äärettömän tarkka ja minimaalinen tahrakin on iso virhe.

Työt seuraavat todellakin kotiin

Vaihda paikkaa, ei ole tervettä. Meillä sairaalassa joku biopussi ja tahra on täysin yhdentekevä, eikä kukaan uhraa ajatustakaan työlle vapaa-ajallaan.

Sehän se, kun itse ihmettelen, miten esim. toimisto-siivouksessa nämä ovat suuremman luokan ongelmia.

Monesti miettinyt, ettei sentään kukaan ole henkeään menettämässä unohdetun roskiksen tai kahvitahran vuoksi, mutta sellainen haloo noista nousee, että uskoisi hengenlähdön olevan lähellä.

-eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Helppohan se on viihtyä siivoustyössä, kun tietää että sitä ei ole pakko tehdä lopun ikäänsä... ikinä en ole henkisesti voinut niin huonosti kuin silloin, kun tein rappusiivoojan töitä ja en tiennyt, että pääsenkö ikinä mieleisempiin hommiin. Uskomattoman yksinäistä (se että joku asukas joskus sanoo huomenta ja toteaa, että "puhasta tulloo!" ei korvaa kyllä työkavereita ja työyhteisön tukea) ja toisteista työtä, samat raput ja saunat viikosta toiseen. Eväät söin aina jossain siivouskomerossa tai saunan pukuhuoneessa, koska ei mulla ollut varaa mennä lounaalle minnekään. Palkkaa käteen 1300 - 1500 euroa, sen mukaan miten paljon tunteja tuli.

Tein siivousta opiskelun ohella ja onneksi sain myöhemmin muita töitä. Muistan miten onnellinen olin kun pääsin töihin toimistoon, paikkaan jossa oli muita ihmisiä, eväille jääkaappi, lounassetelit ja työterveyshuolto. Sain oman työpisteen ja oikeasti yksi (työ)elämäni onnellisimmista hetkistä oli se, kun sain omalle työpöydälleni laitettua lasteni kuvan. Niin kornia, mutta mulle se merkitsi tosi paljon. 

Itse rakastan rappusiivousta juurikin siksi koska ei ole työyhteisöä. Olen aina joutunut kiusatuksi tai savustetuksi työpaikoilla ja on ihana vapaus kun ei tämmöiseen ole nykyisessä työssä mahdollista ajautua. Ruokailurytmini on myös sellainen että syön vasta työpäivän jälkeen, kahvia on kyllä mukana termarissa ja toisinaan käyn ihan kahvilassa. Työn toistuvuus ei haittaa yhtään, harrastan niin paljon eri harrastuksia että työssä on hyvä kun ei tarvitse paljon ajatustyötä käyttää. Elämäni mielekkyys on vapaa-ajassa ja olen kyllä sen suhteen ihan unelmatyössäni.

Välillä mietin sitten kun kunto ei enää kestä, mitä silloin tekisi. Siihenkin täytyy varautua. Pahinta olisi istua koneen ääressä toimistolla, muiden ihmisten seassa ja kahvi sekä ruokatauot kammottaa jo valmiiksi

Jos jään jossain vaiheessa nykytyöstäni työttömäksi, tuo kuulostaa itse asiassa aika hyvälle vaihtoehdolle. Ei tarvitsisi kuunnella muita ihmisiä, saisi fyysistä liikettä päiviin (parempi kunto, parempi kroppa) ja voisi kuunnella töitä tehdessä vaikka musiikkia ja äänikirjoja. Olen miettinyt välillä, että olisi mukavaa ehkä olla pienyrittäjä joka siivoaisi vanhusten ym. koteja. Kauppakeskuksiin en haluaisi jos joutuisi vessoja siivoamaan, mutta raput jne ihan ok. Olen ollut aiemmin jakelemassa mainoksia ja vaikka siitä tienestit jäi laihaksi, oli itse työ muilta osin ihan mukavaa. Nykyisessä työssäni juurikin joutuu olemaan vähän turhankin paljon ihmisten kanssa, ja sitä ei ihan aina jaksaisi, samat tehtävät ne itselläkin toistuu päivistä toisiin. Vapaa-aika onkin sitten sitä parasta. 

Rappusiivouksessa voi kyllä käydä joskus huono tuuri jos saa kohteekseen sellaisen missä on valittavia pappoja ja mummoja tai kohde jossa melkein joka päivä on erilaisia eritteitä, verta, virtsaa, ulostetta jne.

Silloin tietysti voi yrittää vaihtaa paikkaa ja etsiä samaa työtä mutta muualta. Itse tein niin että selvittelin etukäteen että missä alueilla työt olisi ja etsin tietoa näistä paikoista, keskustelupalstoilta yms

Mulle ei siivouksessa ole muita kynnyskysymyksiä, veri on ihan ok mutta ulosteet ja oksennus on niitä joista todennäköisesti oksennan myös itse. En pysty usein menemään edes töissä joihinkin vessoihin tai yleisiin vessoihin kauppakeskuksissa ja muualla, jos ne on muiden jäljiltä kamalassa kunnossa. Tiedostan että olen turhan herkkis näille, mutta tämä on vaan joku ominaisuus josta en pääse ikinä eroon. Tiedä sitten, mutta toisaalta olisi mukavaa siivoilla vaikka jotain tehtaita, jos voisi välillä ajella sillä lattianpesurikoneella ja muuten moppailla jne. Että ei eritteitä, mutta muuta kyllä. Ja vanhusten koteja olisi mukava siistiä, niissäkin ne vessat toki voi olla ikävässä kunnossa mutta ei kaikilla. 

No kuule, et varmaan ole tullut ajatelleeksi, että niiden kivojen lattianpesurikoneiden likavesisäiliöt täytyy tyhjentää ja pestä. Usein koneet menevät jumiin ja epäkuntoon, ja siivooja joutuu rassailemaan niitä mustan öljytöhnän peittämiä vehkeitä ilman mitään asentajan koulutusta.

Jaa joutuu vai? Mä tekisin sen ihan mielelläni, mutta ei ole välineitä millä tehdä. Siksi soittelen ylemmäs että kone tarttee huoltoa.

Tässä on vaan semmoinen pikku ero, että miljonääri voi tehdä siivoustyötä huvikseen ja kohottaakseen kuntoa.

Itse olen pienipalkkainen siivooja, valitettavasti sähköfirma, vuokranantaja, ruokakauppa yms eivät hyväksy maksuvälineenä sitä iloista fiilistä ja kohonnutta kuntoa, joka on osa palkkaani.

Vierailija kirjoitti:

Eipä sitä siivoustyötäkään tuosta noin vaan saa. Moneen paikkaan olen hakenut, enkä päässyt edes haastatteluun. Jokaiseen avoimeen siivoustyöpaikkaan on TODELLA paljon, ehkä jopa satoja hakijoita!

Loppujen lopuksi hyviä hakijoita on todella vähän.

Suurin osa hakemuksista on sellaisia, että niistä näkee heti, että on haettu vain pakosta. Sellaiset menevät suoraan roskakoriin.

Jos on edes vähän viitsinyt panostaa hakemukseen, niin haastattelukutsu vähintäänkin tulee.

Vierailija kirjoitti:

Joo luin. Oli kyllä paksua soopaa kirjoitus. :D

Klassikkohan tuo on. Etuoikeutettu yhtään mitään ihmisten elämästä ymmärtämätän miljonäärikusiperseidiootti tulee uikuttamaan jostain yhteisöllisen työn merkityksestä, miten ihanaa se olisi kaikille. Käytännössä taas kerran kyse on työttömistä ilmaistyövoiman hankkimisesta vaikkapa tanssinohjaajiksi, joka vaan taas puetaan kokoomuslaisen perussonnan tavoin jonkun vastuullisuuden kuosiin. Kaikenlaista zontaa sitä saakin luekeakseen...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki työ on ihan "ok kivaa" kun se on oma valinta ja kestää vain pari kuukauttaa. Katsotaan miltä Jukosta tuntuu siivota jotain kerrostaloporrasta vielä kasikymppisenä. Tule sitten kertomaan meille Jukko ja jaa samalla kaikki uudet mahtavat ideasi.

Kuinka voikin olla noin tynnyrissä kasvanut ihminen? Oikein helottaa ummehtunut uskovaistausta.

Älä liioittele. Ei kenenkään tarvitse siivota kerrostaloporrasta vielä kasikymppisenä, kunhan edes 20-40-vuotiaana siivoaisi edes siihen asti, että pääsee seuraavaan duuniin, jos haluaa muuhun duuniin. Ja jos ei pidä duunista, niin siitä myös motivoituu helpommin kuin kotisohvalta ponnistamaan seuraavaan duuniin, ja myös palkataan helpommin kuin sohvalta, josta on vaikea päästä suoraan ns. monien mielestä mukavampiin hommiin.

Tämä. Nykyinen tilanne ei motivoi työntekoon, esim. akateemisesti kouluttautunut saa liitonrahaa aivan liikaa ja vieroksuu työntekoa. Nyt vaan kaikki oikeisiin töihin vaikkakin sitten siivoamaan, että saavat itse maksaa asumisen ja ruokansa.

Tukia voisi maksaa vain sairaille, opiskelijoille ja lapsiperheille. Yllättäen työttömäksi joutuville ehkä muutaman kuukauden. Ja eläkettä vain kohtuullisesti myös niille eläköityneille toimitusjohtajille ja lääkäreille.

Kuinka hemmetin tyhmä sinä vajakkikusiperse oikein olet? Kuvitteletko sinä niiden ihmisten vaikkapa muutaman kuukauden jälkeen vain katoavan savuna rahattomana ilmaan, kun tukea ei tule? Tuollainen malli johtaa siihen, että varakkaamman väen on asuttava kohta muurin takana. Nimittäin voin kertoa, että minäkään en suostuisi nälkään kuolemaan, jos tuet leikataan eikä töitä saa. Kävisin mieluummin vaikka ryöstämässä kaltaiseltasi saaztalta. 

Pääsiköhän kokemaan rappusiivouksen helteellä pölyn ja vaatteiden liimautuessa ihoon hien litistessä sandaaleissa.

On eri asia mennä miljonäärin omaisuudella halpatyövoimapaikkaan, kun yrittää oikeasti elää ko. palkalla. Samoin hetkellisesti siivoaminen voi kohottaa kuntoa, mutta vuosikymmeniä tehtynä sama hajottaa paikat. Suvussa 3, joilla tohjo kroppa siivoojan työn jäljiltä.

Vierailija kirjoitti:

Ruotsissa työttömyyskorvauksen ehtona on tehdä esim. puoli päivää viikossa siivoustyötä kaduilla ja pihoilla. Siksi siellä on niin kaunista ja siistiä. Meidän kadut ja pihat ovat  paikoin kuin jostain intian slummista.

Vieläköhän joidenkin mielestä siivoustyö on jotenkin ala-arvoista ja nöyryyttävää. Mun mielestä meillä on kyllä aina arvostettu sitä työtä.

Nykyisin on hyvät välineet siivoukseen, eikä tarvise hirveätä stressiä kärsiä. Näkee työnsä tuloksen ja sen työn voi sen jättää työpaikalle, eikä ahdista illalla enää ajatukset töistä.

Meillä kadun roskat siivoavat vapaaehtoiset. Ilman palkkaa. Kaupungin väki vai autolla ajelee, kolmestaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eipä sitä siivoustyötäkään tuosta noin vaan saa. Moneen paikkaan olen hakenut, enkä päässyt edes haastatteluun. Jokaiseen avoimeen siivoustyöpaikkaan on TODELLA paljon, ehkä jopa satoja hakijoita!

Loppujen lopuksi hyviä hakijoita on todella vähän.

Suurin osa hakemuksista on sellaisia, että niistä näkee heti, että on haettu vain pakosta. Sellaiset menevät suoraan roskakoriin.

Jos on edes vähän viitsinyt panostaa hakemukseen, niin haastattelukutsu vähintäänkin tulee.

Et kai luule kenenkään oikeasti haluavan siivoamaan? Ei sitä paskaa kukaan jolla on parempaa tarjolla halua tehdä Valitse se joka haluaa rahaa vaikkei työ sinänsä kiinnosta.

Vuoden myötähäpeää herättävin kirjoitus😂🤣😅🤣😅

Vierailija kirjoitti:

Nämä tällaiset hyväosaiset ja etuoikeutetut besserwisserit voisivat pysyä niiden miljooniensa parissa ja lopettaa tuon tekopyhän paasauksensa. Rouva voisi tehdä vapaaehtoistyötä ja harjoittaa hyväntekeväisyyttä, enemmän siinä tapauksessa, jos sitä jo harjoittaa. Kyllä yli 30 miljoonasta riittää muillekin jaettavaksi. Entä onkohan rouva, jolla ilmeisesti on uskonnollista taustaa, unohtanut sen kameli ja neulansilmä -vertauksen Raamatusta?

Hän voisi jakaa näitä ohjeitaan siivouksen parantavasta voimasta kaltaisilleen miljonääreille ja haastaa näitä siivoamaan. Björn Wahlrooskin voisi mennä tämän rouvan kanssa kohottamaan kuntoaan vaikka rakennussiivoojaksi. Ei tarvitsisi notkua niin paljon golfkentällä.

Kaikkein fiksuinta häneltä olisi jos haluaisi auttaa tilannetta niin perustaisi työpaikkoja ja antaisi niitä vaikkapa pitkäaikaistyöttömille, luulis yhden miltsin sellaiseen joutavan.

Mutta ei, vapaaehtoistyötä sen pitää olla, laiska ja tyhmä työtön tehköön ilmaiseksi, sitä paitsi paras palkka on masennuksen poistuminen!

Vierailija kirjoitti:

Haluaisin ottaa Annamariin yksityisesti yhteyttä, voisin tehdä 40 euron tuntipalkalla oikeastaan mitä tahansa. Etsitään meille syrjäinen piilopaikka missä voimme olla kahden kesken. Sitä ennen tietenkin todennan henkilöllisyyteni ja annan vakuutuksen, että kaikki on meidän välistä eikä siitä puhuta muille

Siellähän on suora puhelinumero nettisivullansa. Mutta sehän on ihana ajatus, ihan kahdelta ihmiseltä poistuupi masennus tällaisella järjestelyllä! Ja yksinäisyys! Yhteisöllisyys! Yhteishyvän jakaminen! Sydän!

Vierailija kirjoitti:

Pääsiköhän kokemaan rappusiivouksen helteellä pölyn ja vaatteiden liimautuessa ihoon hien litistessä sandaaleissa.

Kevätkelit ovat ihan parhaasta päästä: lumi ja hiekoitukset leviävät pitkin kerroksia, pihoilla ei meinaa pysyä pystyssä. Ulkona voi olla mikä tahansa lämpötila eri aikoina päivästä, joten on aina pukeutunut väärin.

Minäkin olin Muuttopalvelu Niemellä muinoin töissä. Se vasta kuntoa kohotti. No mikä hauskinta tai hauskinta ja hauskinta oli, että 90% muuttomiehistä/naisista oli 0 sopparilla. Edellisenä päivänä tiesi oliko seuraavaana päivänä duunia. Jos minä olisin miljonääri voisin periaatteessa tehdä vaikka siivoojan tai muutomiehen töitä. Turvana ne miljoonat , koska aina voi heittää hanskat tiskiin. Vaikka sillon kun kantaa Töölössä tai missä vain sohvaa/sänkyä ylös viidenteen kerrokseen...Alkaa asiakkaan komentelu ketuttaa... Kysyy vain? Kannatko itse vai ostanko asuntosi niin ei tarvitse sinunkaan murehtia. Pahimmat pääsääntöisesti olivat varakkaat. Hyvä että sai vesipullon täyttää tai käydä vessassa. Vähän heikommalla alueella tai varallisuudella ( siis maksoi itse) oli usein aamukahvit ja jopa leivät tarjolla. Kun oltiin lastattu ja siirtymässä kohteeseen johon asiakas muutti. Tapana oli pitää ruokatauko. Tottakai ja ehkä lyötiin kympit jokaiselle ( vähän heikommassa asemassa) Sitten nämä varakkaat, ette te mitään tarvitse vauhtia vauhtia. No pakkohan sitä oli syödä. Päivät venyivät helposti yli 10 tuntisiksi. Ketkä valitti eniten firmalle nämä varakkaat. Enkä nyt itse ole köyhästä suvusta, että tämän johdosta morkkaisin. Hyvin vaan huomasi, mitä arvostetaan niin kuin ollaan muka jotain tai on omaisuutta/rahaa. Poikkeuksiakin tietysti oli...Niemi firmana sitten omalukunsa ( oksettava)

Tämä on kuin joku aprillipäiväjuttu. Aivan tärähtänyt muija, luulee olevansa joku innovaattori.