Kun opiskelijat valittelevat että joutuu tekemään töitä tullakseen toimeen niin eikö se ole ollut aina itsestään selvää että tehdään osa vuotta töitä? Kuitenkin lomia on toukokuulta syyskuulle sekä joululomia yms

Itse pystyin hyvin tekemään töitä ktm-tutkinnon ohessa ja elämä oli silti opiskeluaikana aika leppoisaa. Siis paljon rennompaa kuin kokopäivätöissä käydessä. Siinä mielessä omasta näkökulmasta opiskelijoiden valitus on ihan turhaa. Muutenkin ajattelen että saavat ILMAISEN koulutuksen ja vielä valtiolta rahaa sen suorittamiseen- ja silti valitetaan. 

Kumma kyllä, minä en kuvittele, että kaikki olisi jotenkin samoin kuin omana opiskeluaikanani. Mm. aikapaine suorittaa se tutkinto on nykyään erilainen, paine valita kerrasta oikein on jäätävä, paine saada erinomaisia arvosanoja (jotta pääsee vaihtoon ja pääsee opiskelemaan maisteriksi) on jäätävä.

Ja ihan yllättäen, kaikki tutkinnot ei ollleet silloinkaan yhtä heppoisia kuin sinun oli. Jo minun aikanani esimerkiksi kielten opiskelu oli todella raskasta: Pakollisia luentoja 8.15 - 18.15 ja opintopisteitä herui hyvin nihkeästi. Auskuvuonna tuohon lätkäistiin vielä päälle ne pedagogiset opinnot.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen sai satavarmana kesätöitä. Nykyään ei. Kaikki on oikeasti opiskelijoilla surkeammin tänä päivänä. Usko pois. T. Eri vuosikymmenillä opiskellut

 

Minä sain 1991 kesätöitä. Yksikään kaverini ei. Sama jatkui useamman vuoden ajan. Että älä viitsi.

1990-luvun lamavuodet tekivätkin poikkeuksen: työttöminä oli duunareista  sairaanhoitajiin ja arkkitehteihin. Muistan tämän hyvin itse ko. ajan eläneenä. Lyhyeltä työttömyyskurssilta minäkin itseni löysin. Eipä ole ihme, jos ei tuolloin töitä irronnut opiskelijoille, kun niitä ei löytynyt alan konkareillekaan. 

Vierailija kirjoitti:

Itse pystyin hyvin tekemään töitä ktm-tutkinnon ohessa ja elämä oli silti opiskeluaikana aika leppoisaa. Siis paljon rennompaa kuin kokopäivätöissä käydessä. Siinä mielessä omasta näkökulmasta opiskelijoiden valitus on ihan turhaa. Muutenkin ajattelen että saavat ILMAISEN koulutuksen ja vielä valtiolta rahaa sen suorittamiseen- ja silti valitetaan. 

 

Kumma kyllä, minä en kuvittele, että kaikki olisi jotenkin samoin kuin omana opiskeluaikanani. Mm. aikapaine suorittaa se tutkinto on nykyään erilainen, paine valita kerrasta oikein on jäätävä, paine saada erinomaisia arvosanoja (jotta pääsee vaihtoon ja pääsee opiskelemaan maisteriksi) on jäätävä.

 

Ja ihan yllättäen, kaikki tutkinnot ei ollleet silloinkaan yhtä heppoisia kuin sinun oli. Jo minun aikanani esimerkiksi kielten opiskelu oli todella raskasta: Pakollisia luentoja 8.15 - 18.15 ja opintopisteitä herui hyvin nihkeäs

Suoritin tutkinnon tavoiteaikataulua (5v) nopeammin ja olin myös vaihto-opiskelijana. Mainitsin myös että ymmärrän ettei sama ole mahdollista kaikilla aloilla. Ajattelen itsekin tutkintoni olleen suht helppo mutta kyllä siinä oli ihan samoin tenttejä, harkkoja, luentoja kuin muuallakin. Tuskin ero johonkin humanistiseen tai yhteiskuntatieteelliseen opiskeluun verrattuna on merkittävä. En tiedä miten opintoaika on nykyään rajattu mutta tuo 5 vuottakin on oman kokemuksen mukaan ihan reilusti aikaa ja taisi olla rajaus 7 vuotta jo tuolloin aiemmin jollain tasolla olemassa.

Näinhän se on mutta pyrkimys on Suomessa se että kaikkea koitetaan tehdä vähemmän asiassa kuin asiassa vaikka oikein mitään ei tuoda tilalle. Oi sitten kyse työpäivien määristä, tai tästä aloituksen kysymyksestä tai mistä tahansa. Ongelmahan tässä on nyt juuri tämä, ja juuri valtavasti tämä ongelma että Suomessa kaikki haluavat itselle vain lisää etuuksia muodossa tai toisessa jonkun muun kustannuksella, antamatta kuitenkaan mitään hyötyä takaisin itseltä. Ja surullinen tilannehan tämä on siitä syystä että kun ihminen tottuu kaikkeen kivaan, niin siitä tulee normaalia. Sitten jos tämmöinen systeemi ei oikein pärjääkään, pitää mennä takaisin siihen aikaisempaan normaaliin ja se tuntuu ikävältä.

Näin se vaan menee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opiskelija ei saa välttämättä kesätyöksi kuin hanttihommia. Esim osa-aikaisesti siivoustyötä. Eläisitkö itse vuoden 3kk siivoojan palkalla?

 

Omana opiskeluaikana tehtiin hanttihommia ja perus duunaritöitä.

Tulevat juristit, lääkärit, opettajat yms tekivät töitä vaikka kaupan kassalla, siivoamassa, vanhainkodeissa yms

Mun oli erittäin vaikea saada töitä opiskeluaikana. Ehkä en vaan osannut etsiä. Sosionomiksi opiskelin ja en edes tiskariksi päässyt. Joku hoiva avustajan työ olisi ollut unelma. Loppuakohden oli sitten helpompi saada töitä kun oli kokemusta jo harjoitteluista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin...? Mitä hommia sen opiskelijan sitten kuuluisi saada kesätyöksi? Toimitusjohtajan hommia?

Ja kyllä niitä kokoaikaisiakin kesätöitä (vaikkakin "hanttihommia") on tarjolla. 

Onko sulla vaikeuksia ymmärtää lukemaasi? Eläisitkö itse koko vuoden kesätyöllä

Sitä opiskelua, vähän voi suunnitella. Tehdä töitä ja kerätä varoja. Lainaa voi myös ottaa ja elää niukasti. Muuttaa soluasuntoon / tai isin ja äidin helmoissa. Näin ennen tehtiin. Kukaan ei ole sulle VELKAA, ei edes valtio.

Suoritin tutkinnon tavoiteaikataulua (5v) nopeammin ja olin myös vaihto-opiskelijana. Mainitsin myös että ymmärrän ettei sama ole mahdollista kaikilla aloilla. Ajattelen itsekin tutkintoni olleen suht helppo mutta kyllä siinä oli ihan samoin tenttejä, harkkoja, luentoja kuin muuallakin. Tuskin ero johonkin humanistiseen tai yhteiskuntatieteelliseen opiskeluun verrattuna on merkittävä. En tiedä miten opintoaika on nykyään rajattu mutta tuo 5 vuottakin on oman kokemuksen mukaan ihan reilusti aikaa ja taisi olla rajaus 7 vuotta jo tuolloin aiemmin jollain tasolla olemassa.

Kyllä se ero opintopisteiden saamisessa oli merkittävä. Kielten opiskelija saattoi saada 0,5 opintopistettä koko lukukauden kestävästä pakollisesta kurssista, joka siis ei ollut mitään vaivauduin-kerran-viikossa-paikalle, vaan vaati paljon myös töitä kotona.

Ja ne pakolliset luennot oli todella pakollisia, kolme ekaa vuotta kököteltiin yliopistolla 8-10 tuntia päivässä. Auskultointivuonna päälle tuli vielä pedagogiset opinnot ja kolme harjoittelujaksoa, joista keskimmäienn vei joululoman. Auskultoitivuonna pahimmillaan lepoa oli 4-5 tuntia vuorokaudessa.

Viikonloput aina opiskelua.

opiskelin myös valtsikassa ja siellä sai 4 opintopistettä yhdestä tentistä, johon luki ehkä 2-3 viikkoa. Mieheni luki kauppiiksessa ja se oli kyllä lähinnä lomailua.

En osaa sanoa, mikä on nykyään hanttihommien saatavuus, mutta 15v sitten niitä oli kun jaksoi hakea.

Tein opiskelun ohella joka vuosi opintotuen tulorajan täyteen ja yleensä se tarkoitti sitä, että lomaa ei kovin paljoa jäänyt. Pääosin koulun loma-aikoina, mutta joskus menin iltavuoroon koulun jälkeen ja joskus tein viikonloppuna 2x tuplavuorot ilta+yö. Kyllä niillä ihan kivasti leipä leveni, mutta olihan se melko rankkaa. Varsinkin ilta+yö tuplaus oli selllainen, että kun sen sunnuntaina aamulla lopetti, niin keskiviikkona alkoi olla palautunut.

Viimeinen kesä oli poikkeus, olin koko opiskeluajan ollut yhdellä työnantajalla kirjoilla ja kun otin keväällä lopputilin, tuli sieltä jotain lomarahoja tai pekkasia sen verran, että viimeisenä kesänä pystyin pitämään 4 viikkoa kesälomaa. Muun ajan työskentelin toiselle työnantajalle.

Ensimmäinen palkallinen loma varsinaisesta työpaikasta oli kyllä melko jännä. Ihan normaalipalkka ja ylikin siitä, että lomailee vain. Oli 27 vuotiaalle hieno kokemus.

Jaa, että mikäkö tämän vuodatuksen ydin on? No ehkä se, että tehtiin sitä ennenkin töitä.

Mun mielestä tää on järkevä uudistus.

Opiskeluaika on välivaihe eikä siihen ole tarkoitus jäädä jumittamaan, jolloin sosiaaliturvan taso voi olla erilainen. En ylipäätään koskaan ole ymmärtänyt miksi opiskelijan pitäisi saada asua yksiössä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa ne asuu dormeissa, kahden hengen huoneissa ja käytävillä on vessat ja suihkut eikä kukaan vaadi siellä yksiöitä opiskelijoille.

Vierailija kirjoitti:

Opiskelija ei saa välttämättä kesätyöksi kuin hanttihommia. Esim osa-aikaisesti siivoustyötä. Eläisitkö itse vuoden 3kk siivoojan palkalla?

Niinhän se on oikeastaan ollut jo parikymmentä vuotta. Harva varsinkaan opiskelujen alkuvaiheessa mitään ihmeellistä työtä saa. Kyllä tuo on venytetty aikas pitkälle. 

2005 kävin ekan vuoden amiksessa bussilla vanhempien luota n. 1h matkustamista suuntaansa. Tokana vuonna muutin opiskelukaupunkiin soluun, jossa vuokra 330€/kk. Vanhempien tulojen takia en saanut opintotukea mutta asumislisää tuli se 200€, sillä ja isän tuella maksoin vuokran. Loput elämiset maksoin omista kesätyösäästöistä. Sitten tulin ikään ja pääsin opintotuen piiriin sekä löysin osa-aikaisia siivoustöitä niin isän tuki loppui.

Toisen amistutkinnon hankin myöhemmin 2-vuotisella tutkinnolla, josta 1 vuoden elelin jälleen opintotuella ja siivoustöillä. Toka vuosi palkallisella oppisopimuksella. 

AMK-tutkinnon suoritin kokonaan ilman yhteiskunnan tukia tehden 80% työaikaa taloushallinnossa. 

 

Opintolainan nostoa ei tarvinnut edes harkita. 

Missään vaiheessa ei tullut mieleen valittaa, että yhteiskunta maksaa liian vähän tukia kun siivoustöitäkin saa kuka vaan joka viitsii tehdä. 

Vierailija kirjoitti:

En osaa sanoa, mikä on nykyään hanttihommien saatavuus, mutta 15v sitten niitä oli kun jaksoi hakea.

Tein opiskelun ohella joka vuosi opintotuen tulorajan täyteen ja yleensä se tarkoitti sitä, että lomaa ei kovin paljoa jäänyt. Pääosin koulun loma-aikoina, mutta joskus menin iltavuoroon koulun jälkeen ja joskus tein viikonloppuna 2x tuplavuorot ilta+yö. Kyllä niillä ihan kivasti leipä leveni, mutta olihan se melko rankkaa. Varsinkin ilta+yö tuplaus oli selllainen, että kun sen sunnuntaina aamulla lopetti, niin keskiviikkona alkoi olla palautunut.

Viimeinen kesä oli poikkeus, olin koko opiskeluajan ollut yhdellä työnantajalla kirjoilla ja kun otin keväällä lopputilin, tuli sieltä jotain lomarahoja tai pekkasia sen verran, että viimeisenä kesänä pystyin pitämään 4 viikkoa kesälomaa. Muun ajan työskentelin toiselle työnantajalle.

Ensimmäinen palkallinen loma varsinaisesta työpaikasta oli kyllä melko jännä. Ihan norm

Minkä alan työehtosopimus sallii iltavuoron ja yövuoron tekemisen heti perään?

Minä tunnen pari opiskelijaa, jotka ovat aloittaneet opintonsa 2017 ja 2019, asuneet solussa ja tulleet toimeen opintotuella ja asumistuella. Toinen sai ensimmäisen kesätyöpaikkansa vasta kandin jälkeen ja pääsi töihin vasta diplomityövaiheessa. Vanhemmilta ovat välillä saaneet pientä ruoka-apua ja ovat voineet välillä käydä viikonloppusin kotona (parin tunnin bussimatkan päässä). Ovat asuneet koulun lähellä ja käyttäneet pääasiallisesti polkupyörää liikkumiseen. No, kumpikaan näistä ei käytä alkoholia eikä tupakkaa, mikä tietty auttaa.

Aiemmin kun olen palstalla näistä kertonut, niin reaktiot ovat olleet kauhean aggressiivisia. Osa ei suostu uskomaan ja osan mielestä opintotuella ja asumistuella eläminen solussa on liian kurjaa ja ankeaa. Mutta eikö opiskeluaika ole juuri sitä, että opiskellaan ja tullaan pienellä toimeen, kun sitä rahaa ei vain ole? Ja silti se on hienoa aikaa, koska tutustuu uusiin, samanhenkisiin ihmisiin, jotka ovat kiinnostuneita samoista asioista. Syntyy uusia ystävyyksiä ja vietetään aikaa yhdessä opiskellen. Vapaa-ajallakin hengaillaan yhdessä, ehkä pelataan tai katsotaan elokuvia, käydään pyörälenkillä ja Unisportissa.

Opiskeluajasta voi jäädä hienoja muistoja, joihin ei tarvita kalliita puitteita. Opintojen parissa pakertaminen yhdistää. Vaikeita tehtäviä väännetään yhdessä tai autetaan kaveria oikeaan suuntaan, jos itse on jo löytänyt ratkaisun. Yhdessäolo ei maksa mitään, eikä ajatukset pyöri sen ympärillä, mihin on varaa, kun keskitytään lähinnä niihin opintoihin. Toki se pienituloisuuskin yhdistää ja fiksuissa piireissä mietitään ne yhteiset tekemiset aina siltä pohjalta, että mahdollisimman monilla on niihin varaa.

Ymmärtääkseni hallitus kaavailee tästä uudesta asumislisästä erilaista, kuin mikä oli se aiempi. Itse ainakin toivoisin, että siinäkin olisi kohtuullisen sallivat tulorajat, samaan tapaan kuin opintotuessakin. Ettei pienet tienestit ole heti rokottamassa sitä asumislisää. Jos kesällä onnistuu pääsemään töihin, niin ei ehkä kannata niitä kesätyörahoja tuhlata heti syksyllä, vaan laskea paljonko niistä riittää yhdelle kuukaudelle, että pärjää niillä seuraavaan kesään asti.

Vierailija kirjoitti:

Minkä alan työehtosopimus sallii iltavuoron ja yövuoron tekemisen heti perään?

 

Luultavasti kaikkien alojen? En osaa sanoa, mutta täytyy muistaa, että en ollut vakituinen työntekijä, jolla olisi ollut mitään muita vuoroja. Ja näiden tuplien väliin jäi 12 tuntia lepoaikaa.

Itse olin tekstiilihuoltoalan tessin alla ja luultavasti ne vuorot menivät ihan työehtosopimuksen mukaan, ainakin kaikki muu meni juuri niin kuin pitikin. En tarkastanut tessistä ja miksi olisinkaan, kun ainoastaan itse olisin siitä mahdollisesti kärsinyt. 

Nimenmaan juuri opiskelijat viettävät harvoin lomia, kun juuri kesät ollaan usein töissä, ehkä myös talviloma tehdään töitä ja muuten koko vuosi opiskellaan. T. FM ja tuleva sosionomi, joka on ollut opiskeluaikana joka kesän töissä.

Vierailija kirjoitti:

Jos niitä töitä on opiskelijoille tarjolla niin että menevät vaan niin mielenkiintoista ettei työttömät kykene samaan. Ympäri vuoden ruikuttavat miten ei töitä löydy ja silloin kun ehkä löytyy niin ei ainakaan kannata tehdä. 

Työmarkkinoilla opiskelijan status on paljon parempi kuin työttömän. Työtön on epäonnistunut luuseri, jotain vikaahan siinä on, ettei ole päässyt töihin. Opiskelija on voittaja ja menestyjä, joka menee elämässään eteenpäin kohti uusia haasteita. Kyllä työnantaja ottaa ennemmin opiskelijan, kuin työttömän. 

Itse ajattelen, ettei opiskelijan kannata uuvuttaa itseään hanttihommilla lukukausien aikana. Opintojen alussa kannattaa panostaa opintoihin ja paikata vaikka sitten lainalla, jos opintotuki ei riitä. Hanttihommia, jos niihin pääsee, ehtii tekemään 3kk kesän aikana ja silti pitää pari viikkoa ihan lomaakin. Joulun aikaan on nelisen viikkoa huilitaukoa. 

Kun opinnot ovat edistyneet sen verran, että pääsee niihin oman alan kesätöihin, niin usein työntekoa on mahdollista jatkaa osa-aikaisesti opintojen ohessa. Oman alan työt voivat auttaa hahmottamaan, mistä asioista on kiinnostunut ja mitä kursseja kannattaisi ehkä valita, jotta saisi itselleen työelämässä kaivattua osaamista. Oman alan työt auttavat pysymään kiinni siellä työelämässä ja kun osa-aikatyöllä saa riittävän toimeentulon, ei se opintojen hidastuminenkaan ole vaarallista.

Jotkut pelottelevat sillä, että opinnot jäävät töiden takia kesken. Näinhän monille käy, mutta mitä sitten? Monilla aloilla sillä ei ole loppupeleissä mitään väliä. Ja jos haluaa ne opintonsa suorittaa loppuun, niin yliopistolta yleensä löytyy joustoa aikatauluihin, koska saavat kuitenkin valmistuneista rahaa. Monissa maissa kanditason tutkinto on se standardi, joten jos kandin jälkeen on lipunut työelämään, niin Suomen ulkopuolelta katsottuna ne opinnot eivät edes ole jääneet kesken.

"Pahinta on mennä erityislukioon, jumittaa vain  niiden tyyppien kanssa - ei kesätöitä, lapsuudenkodista suoraan yolle ( meille miehille valtio on keksinyt muuta puuhaa - pitää kantaa kivääriä ja opetella tappa...n toisia ihmisiä - absurdia ), hengailla ainejärjestökavereiden kanssa ja sieltä töihin - voi olla vähän ohut näkemys maailmasta."

Jaa? Oma lapseni kävi erityislukion, eikä päässyt kesätöihin muuten kuin ysin jälkeen oli pari viikkoa Sokoksella, saikohan siitä 350€ vai mitä se oli. Mutta lukion jälkeisenä kesänä - kiitos erityislukion - pääsi jo kesätöihin niihin oman alan hommiin. Ja ekan vuoden keväästä on tehnyt oman alan hommia opintojen ohessa, välillä ne opinnot ovat olleet pari vuotta ihan tauollakin töiden takia.

Sama homma se on muillakin, jotka tuon lukion ovat käyneet, jos vaan lähtevät sille alalle, mistä lukiossa saa jo hyvät valmiudet. Ei niiden tarvitse mennä mihinkään hanttihommiin, kun suoraan lukiosta pääsevät oman alan entry level tehtäviin.

Omaa näkemystä maailmasta voi laajentaa muutenkin, kun tekemällä suorittavan tason töitä. 

Vierailija kirjoitti:

Olisin voinut opintojen ohessa tehdä jotain töitä, mutta käytännössä aika meni terapiakäynteihin. Toisinaan etsin jotain töitä koulun oheen esimerkiksi joulusesongiksi, mutta mikään ei tärpännyt. Kesät menivät huonosti palkatuissa harjoitteluissa. Aika kivasti sitä sitten ehti opiskellessa velkaantua.

Nykyään tämäkin on helpompaa, kun terapiankin voi hoitaa etänä. Itselläni on menossa toinen vuosi Kelan tukemaa neuropsykologista kuntoutusta ja vuoden aikana minulla on 40 kertaa terapiaa, siis enimmäkseen kerran viikossa. Pidän terapeuttini kanssa terapian Zoomissa. Ihan alkuvaiheessa kävin hänen luonaan toimistolla, mutta jossain vaiheessa siirryimme Zoomiin.

Tapaamiset sovitaan aina sen mukaan, että ne eivät mene päällekkäin opintojen kanssa ja mökkikaudellakin nuo Zoom-tapaamiset sujuvat kätevästi mökiltä käsin. Minulle selvisi vasta yli vuoden jälkeen, että terapeuttinikin asuu varsinaisesti Oulussa, mutta käy välillä Helsingissä työnsä vuoksi.

Nykyisin opintojakin voi suorittaa paljon etänä ja monia kursseja myös omatahtisesti. Ne opiskelijoiden työtkin, mitä opintojen ohessa tehdään, on usein etätöitä, mitä voi tehdä joustavasti omien aikataulujen mukaan. Kaiken kaikkiaan koronan myötä opintojen ja työssäkäynnin yhdistämisestä on tullut todella paljon helpompaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opiskelija ei saa välttämättä kesätyöksi kuin hanttihommia. Esim osa-aikaisesti siivoustyötä. Eläisitkö itse vuoden 3kk siivoojan palkalla?

 

Omana opiskeluaikana tehtiin hanttihommia ja perus duunaritöitä.

Tulevat juristit, lääkärit, opettajat yms tekivät töitä vaikka kaupan kassalla, siivoamassa, vanhainkodeissa yms

Edelleenkään parin kk duunaripalkalla ei koko vuotta elellä.

Itse tein hanttihommia touko-syyskuun kun oli kesälomaa ja sillä elää helposti kokovuoden kun saa tuet vielä päälle. Näin mentiin 3vuotta.

Vaatii tosiaan sen että osaat laskea tulot/12 ja elää sen mukaan. Moni vaan tänäpäivänä on kykenemätön tähän ja tuhlaa rahat yhdessä kuussa ja itkee köyhyyttään loput

Duunaripalkkakin taitaa olla joku 2000€/kk, mistä eläkemaksuihin ja muihin menee alle 10% ja veroihin ei mitään. 3 x 1800€ / 12 = 450€/kk. Onhan tuo iso apu opintotuen ja asumislisän päälle. Opintotuki ja asumislisä riittää soluasuntoon paremmin kuin hyvin, joten kyllähän kesätyörahoilla pitäisi pärjätä suorastaan ruhtinaallisesti. Kunhan vain sisäistää sen, ettei opiskelijana voi elää samalla tavalla kuin hyvätuloinen, kokopäivätöissä oleva sinkku.

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa siltä, että et ole koskaan tullut ajatelleeksi, että joku voi suhtautua opintoihinsa arvostuksella ja kunnioituksella, haluaa sisäistää ja oppia hyvin asioita ja tehdä tehtävät rehellisesti niin kuin ne on ohjeistettu tehtäviksi.

Nykyään tällainen ilmeisesti on huono juttu ja parempi olisi vain olla nopea ja tehokas ja vähätellä alaa, että kyllä helposti läpi pääsee, vähän apuna käyttää tekoälyä eihän siinä mitään jos vähäsen, tärkeintä että ei jää turhia miettimään ja analysoimaan.

Ja tämän seuraukset näkyvät. Muutos tapahtui joskus 2005 tuntumassa opintoaikojen kiristyksen kautta. Aiemmin yliopistosta maisteriksi valmistuneen saattoi olettaa omaavan vankan oman alan tuntemuksen (myös sen, millä perusteilla ja miten tutkimusta tehdään - siksi pro gradu -tutkielma) sekä yleissivistystä. Nyt sivistyksen merkitys on ajettu alas.

Yliopisto-opiskelu - opetuksen sisällöt, tavoit

Ei tuota rimaa ainakaan maailmalla ole laskettu. Poikani teki maisterintutkinnon rahoituksesta kansainvälisessä huippuyliopistossa ja mitä olen materiaalia selannut, niin aika haastavaa oli. Ei olisi lyhyellä matikalla mitenkään selvitty. No, nyt on investointipankkiirina maailmalla.