Muita, joilla naapurin kohtaaminen ahdistaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Auttaisko  vaikka terapia? Eihän tuo ole nyt normaalia käytöstä ahdistua naapureista.

Terapia sitä terapia tätä. Vi..u että ärsyttää tuon saman jauhaminen ratkaisuna kaikkeen. Mene itse sinne terapiaasi kokeilemaan mitä se auttaa -toisille nämä sotepuoskarit tuottavat vain entistä suurempia ongelmia. Täysin ammattitaidotonta porukkaa jos ei ole varaa yksityiseen ja maksuihin omasta pussista ja lopulta paras hyötyjä on se terapeutti. Itsehoito on pienemmissä ahdistuksissa paras tapa-kysy vaikka lääkäriltäsi🤣 Mitä se sinun takalistoasi edes rassaa jos toisella on ahdistunut olo syistä joita et selvästikään kykene käsittämään? Itse en kehtaisi edes kommentoida asioita joista en tajua mitään, mutta toista se on teillä näennäisen täyspäisillä, lue; älyllisesti keskivertoa rajoituneemmilla ihmisillä.

Todellakin suosittelen terapiaa tuollaiseen käytökseen. Kyllä tässä on jostain syvemmistä asioista kyse kuin pelkästään naapureista. Olen käynyt itsekin terapiassa ja saanut apua sieltä. Mun ongelma oli täydellisyyteen pyrkiminen ja epäonnistumisen pelko. Onneksi sain sitten löysennettyä kireää pipoani. 

Mua ahdistaa lähestyvä vaihdevuosi

Vierailija kirjoitti:

Mua ahdistaa lähestyvä vaihdevuosi

Mua taas synnyttäminen. Se voi jopa sattua. Ainakin pikkasen.

Miten sinä sitten elät ap, kun häpeät itseäsi ja elämääsi.

Siitähän tuossa on kyse. Luulet että naapuri arvostelee ja nauraa ja pilkkaa sinun elämän tapaasi.

Kun elät ja olet normaalisti, kukaan ei piittaa sinusta paskaakaan.

Mutta jos kuljet rappukäytävässä seinien viertä, ja pelkäät ja juokset pakoon, jopa saman talon ihmisiä, niin totisesti olet silloin olet outo tapaus, muiden asukkaiden joukossa.

Me naapurit ollaan ihan mukavaa sakkia. Ainakin suurin osa.

Sairasta, todella sairasta, jos ahdistuu kun tapaa naapureitaan.

Miten tuollainen ihminen pärjää työelämässä?

Voisiko ahdistus johtua siitä, että kuvittelet naapurien olevan kyttääjiä, jotka seuraavat kaikkea tekemistäsi, minuutin tarkkuudella he seuraavat milloin lähdet kodistasi, milloin tulet takaisin,milloin sammutat olohuoneen valot jne.

Mua ei tällä hetkellä ahdista, oon vähän tottunut. Nyt on melko hyvä tilanne. Paetaan kyllä toisiamme käytävässä ja ulkona, mikäli ei nappaa. Mutta uudet ja oudot hiipparit ahdisti, kun asukkaat vaihtuivat jatkuvasti. Oli jopa levotonta välillä. Jotkut ovat kerrostaloalueella niin erikoisia, ettei tiedä mikä se on. Tupakoija ilmeisesti lopetti tai vähensi, mutta voi tulla joskus pieni yllätys viikonloppuisin. 

Vierailija kirjoitti:

Voisiko ahdistus johtua siitä, että kuvittelet naapurien olevan kyttääjiä, jotka seuraavat kaikkea tekemistäsi, minuutin tarkkuudella he seuraavat milloin lähdet kodistasi, milloin tulet takaisin,milloin sammutat olohuoneen valot jne.

Joissakin taloissa kuuluu helposti seinän taakse tai putkista, ellei ole vahvistettu seinä.

Mulla naapuri joka kulkee seiniä pitkin kun mut näkee. Todennäköisesti tekee samaa muillekin.

Ihan uparit vetää jos vastaan kävelee tai sitten menee nurkan taakse, on kouluttavinaan koiraansa. Tekee ihan mitä muuta tahansa ettei tarvitse sanoa "moi".

Ihan sairaan kiusallista ja inhoan kohdata häntä. Meillä vielä viereiset autopaikatkin. Onneksi asutaan eri talossa (rivarit) mutta monta kiusallista hetkeä on tähän kuuteen vuoteen mahtunut mitä ollaan tässä asuttu.

Mua ei kiinnosta jutella naapureille small talkia enempää ja senkin teen vain jos naapuri tekee aloitteen. Viihdyn omissa oloissani ja 6 vuotta olen saanut asua rauhassa ja hyvissä väleissä naapureiden kanssa. Hymyilen ja moikkaan ja thats it. Ymmärtäisin tämän pakoon juoksun jos olisin se kaikkien asiat uteleva pihakyylä mutta olen ihan tavallinen omaa rauhaa arvostava naapuri joka ei harrasta konflikteja sun muita. Siksi en voi vaan käsittää miksi se moin sanominen on niin ylivoimaista? Helpommalla oltaisiin kaikki päästy eikä tarvitsisi itsekään ahdistua kun tähän tyyppiin joskus pakostikin törmää.

Vierailija kirjoitti:

Miten sinä sitten elät ap, kun häpeät itseäsi ja elämääsi.

Siitähän tuossa on kyse. Luulet että naapuri arvostelee ja nauraa ja pilkkaa sinun elämän tapaasi.

Kun elät ja olet normaalisti, kukaan ei piittaa sinusta paskaakaan.

Mutta jos kuljet rappukäytävässä seinien viertä, ja pelkäät ja juokset pakoon, jopa saman talon ihmisiä, niin totisesti olet silloin olet outo tapaus, muiden asukkaiden joukossa.

Tuossahan se jutun pointti olikin. Eli jokin siellä taustalla on - todellinen tai kuviteltu ongelma - joka on niiden ap:n ongelmien juurisyy. Ehkä jopa esim jo lapsena istutettu häpeä/ajatusmallit?

Tän siitä saa kun istuu neljän seinän sisällä liian kauan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisiko ahdistus johtua siitä, että kuvittelet naapurien olevan kyttääjiä, jotka seuraavat kaikkea tekemistäsi, minuutin tarkkuudella he seuraavat milloin lähdet kodistasi, milloin tulet takaisin,milloin sammutat olohuoneen valot jne.

Joissakin taloissa kuuluu helposti seinän taakse tai putkista, ellei ole vahvistettu seinä.

Meillä kuuluu hyvin ja mulla on tapana piereskellä tosi äänekkäästi näin naiseksi. Vedän ihan hirveitä torvisoittokuntia, jos olen ottanut vähän kaljaa. Olen joskus miettinyt, että tuleekohan valitus äänekkäästä pieremisestä. No en sitä kaljaa nyt yhtenään juo, mutta kyllä se aiheuttaa konsertin silloin, kun sitä otan. Ihan sama mitä naapurit ajattelevat. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisiko ahdistus johtua siitä, että kuvittelet naapurien olevan kyttääjiä, jotka seuraavat kaikkea tekemistäsi, minuutin tarkkuudella he seuraavat milloin lähdet kodistasi, milloin tulet takaisin,milloin sammutat olohuoneen valot jne.

Joissakin taloissa kuuluu helposti seinän taakse tai putkista, ellei ole vahvistettu seinä.

Meillä kuuluu hyvin ja mulla on tapana piereskellä tosi äänekkäästi näin naiseksi. Vedän ihan hirveitä torvisoittokuntia, jos olen ottanut vähän kaljaa. Olen joskus miettinyt, että tuleekohan valitus äänekkäästä pieremisestä. No en sitä kaljaa nyt yhtenään juo, mutta kyllä se aiheuttaa konsertin silloin, kun sitä otan. Ihan sama mitä naapurit ajattelevat. 

Olen ihan varma, että naapurit ovat joskus miettineet, että miten tuosta naisesta lähtee tuollaiset paukkuäänet. 

No joo. Olen aina muuton yhteydessä helpottunut kun pääsen edellisistä naapureista eroon ja ahdistun, kun tulee uusia. Tervehdin heitä kyllä ja olen ihan normaalisti, mutta olen niin introvertti ja outo että haluaisin asua kaukana kaikista ja että omaa tilaa olisi enemmän.

Ei sitä koko elämäänsä voi haaskata siihen, että mitä muut ihmiset ja ennenkaikkea jotkut naapurit ajattelevat! Ihan sairasta, että pitäisi elää naapurien ehdoilla.

Vierailija kirjoitti:

Sairasta, todella sairasta, jos ahdistuu kun tapaa naapureitaan.

Miten tuollainen ihminen pärjää työelämässä?

No kiitos kysymästä, en kauhean hyvin. Sosiaalinen ahdistus kun ei helpota asioita sielläkään.

Siis ihan turhaa miettimistä. Itse en ainakaan ajattele naapureista yhtikästä mitään. He ovat vaan naapureita, joita joskus näkee rappukäytävässä, mutta ei sitten mitään muuta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sairasta, todella sairasta, jos ahdistuu kun tapaa naapureitaan.

Miten tuollainen ihminen pärjää työelämässä?

No kiitos kysymästä, en kauhean hyvin. Sosiaalinen ahdistus kun ei helpota asioita sielläkään.

Siis oletko miettinyt sitä terapiaa ja miten päästä tästä ongelmasta eroon? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sairasta, todella sairasta, jos ahdistuu kun tapaa naapureitaan.

Miten tuollainen ihminen pärjää työelämässä?

No kiitos kysymästä, en kauhean hyvin. Sosiaalinen ahdistus kun ei helpota asioita sielläkään.

Siis oletko miettinyt sitä terapiaa ja miten päästä tästä ongelmasta eroon? 

Olen käynyt kelan korvaamat 3 vuotta terapiaa.