Miten ihmiset uskaltaa ostaa taloja muuttotappiokunnista?

Tietenkin asunto ostetaan kodiksi, mutta olisi tosi hyvä, jos se olisi samalla hyvä sijoitus, kun tulevaisuudesta ei koskaan tiedä, joka vähintään joka toinen perhe hajoaa jne. Eri asia on tietenkin, jos on niin rikas, että voi heittää omakotitalon roskikseen, mutta meille useimmille taviksille on tärkeää, että elämän suurin ostos olisi järkevä ja arvonsa vähintään säilyttävä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ostaa talon maalta pikkurahalla siksi, että haluaa nyt asua näin, kannattaisi ostaa myös pieni asunto ksupungista, josta saisi vuokratuloa, jonka arvo nousisi ja johon voisi vanhana halutessaan muuttaa.

Kannattaa tämä pinttynyt ajatusmalli heittää harakoille. Kaupungit eivät ole enää vetonauloja nykyisen turvallisuus-suunnan aikana jolloin kaupunginosat slummiutuvat ja tavan ihmiset muuttavat kauas pois.

Juuri nyt ei kannata ostaa esim. Helsingistä asuntoa sillä sen arvo laskee tulevina vuosina melkoisesti.

Kaupunkejahan on muitakin kuin Helsinki.

Kerrotko esimerkin slummiutuneesta Helsingin lähiöstä? Jos otetaan lähtökohdaksi vaikka asuntojen neliöhinta, miltei koko muu maa on slummia verrattuna vaikkapa Kontulaan.

Vierailija kirjoitti:

Mä ostan talon perheeni kodiksi, en eteenpäin myytäväksi.

Ja ei kai kukaan ole niin tyhmä, että ihan viimeiset pennosensa laittaa omakotitaloon?

Siksi.

M40

Kova on usko elämän ennustettavuuteen jos ajattelee 40-vuotiaana tietävänsä varmuudella, missä asuu lopun ikänsä.

Olen osakesäästäjä ja ostin säästöilläni kakkosasunnoksi pohjoisesta pienen omakotitalon ja ison metsätontin. Vietämme pohjoisessa kaikki lomamme hilloja poimien, metsästäen ja kalastaen. 

Teetin / teimme hieman remonttia taloon uusimalla katon ja ulkolaudoituksen sekä näiden lämpöeristeet. Taloon tehtiin myös varaava takka, keittiössä oli jo toimiva puuhella. Uusi boileri ja vesi- sekä viemäriputkien uusiminen tehtiin tänä kesänä sekä uusi sauna jonka teki paikallinen timpuri. Tontilla virtaa puhdasvetinen puro, johon nousee tammukkaa. Unelmien paikka.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ostaa talon maalta pikkurahalla siksi, että haluaa nyt asua näin, kannattaisi ostaa myös pieni asunto ksupungista, josta saisi vuokratuloa, jonka arvo nousisi ja johon voisi vanhana halutessaan muuttaa.

Kannattaa tämä pinttynyt ajatusmalli heittää harakoille. Kaupungit eivät ole enää vetonauloja nykyisen turvallisuus-suunnan aikana jolloin kaupunginosat slummiutuvat ja tavan ihmiset muuttavat kauas pois.

Juuri nyt ei kannata ostaa esim. Helsingistä asuntoa sillä sen arvo laskee tulevina vuosina melkoisesti.

No tätähän te heinähatut olette kiihkeästi ennustelleet nyt aika monta vuosikymmentä. Ja aina se on aivan nurkan takana se romahdus. Usko on väkevä.

Nyt vain monissa kaupunginosissa on tapahtumassa vallan erilainen romahdus. Kaikilla kun ei ole varaa ostaa yksiötäkään jostain Ullanlinnasta ja elää sen todellisuudessa vanhoilla päivillä. 

Voisitko vielä selventää, missä tällainen romahdus on nähtävillä? Pelkästä vuokralaisten suhteellisesta määrästä sössöttäminen ei sitten ole vastaus kysymykseen, kun puhutaan omistusasuntojen pitkän linjan arvokehityksestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asun vuokralla muuttotappiokunnassa ja mulle tuputetaan eri ihmisten tahoilta, että pitäisi ostaa oma. Miksi ihmeessä haluaisin sitoa varani kiinteistöön, kun vuokralaisena on helpompi muuttaa työn perässä toisaalle?

Mitä olen paikkakunnan tarjontaa seuraillut, niin tarjolla on korjausvelkaisia kerros- ja rivitaloja sekä huonokuntoisia omakotitaloja joista asukkaat muuttaneet palvelukotiin. Ja juu en todellakaan ala rakennuttamaan uutta.

Asunto-osakkeen ostaminen muuttotappioalueelta on se suurin virhe. Siellä joutuu sitten maksamaan naapureidenkin vastikkeet, eikä pankista saa taloyhtiölainaa korjauksiin.

Kuule, ei niissä muuttotappio kunnissa ole mitään uusia rivi- ja kerrostaloja.

Ne asunnot on jo maksettu vuosikausia sitten.

Eivätkä edes ostaessa ole olleet niin kalliita, kuin suuremmissa kaupungeissa.

Ei noilla seuduilla ole uusia taloja asunto-osaketaloja ole enää rakennettu, kun väki on vähentynyt koko ajan.

Semmoset 60-70 km työmatkaa, on noilla seuduilla tavallinen työmatka molempiin suuntiin.

Koska työssä käydään siellä, missä töitä on.

Mutta halutaan asua maaseutumaisemissa, turvallisesti ja rauhallisesti.

Mun ex poikaystävän isovanhemmat tekivät sukupolven vaihdoksen ja he muuttivat silloin kirkonkylälle, rivitaloon. Oli eka ja ainoa.

Poikaystävä on syntynyt 75, eli sitä luokkaa.

20 v myöhemmin laittoivat myyntiin, kukaan ei ollut kiinnostunut. 2000 luvun alussa isovanhemmat kuoli, poikaystävä teki asuntoon täysremontin, talkoilla laittoi kaikkien pihan kuntoon ja upean puuaidan.

Appivanhemmat muuttivat siihen, myyntiä jatkettiin ja pari v myöhemmin asunto meni kaupaksi.

Pitää olla suunnitelma B, joku asuu asunnossa ja maksaa kulut

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ostaa talon maalta pikkurahalla siksi, että haluaa nyt asua näin, kannattaisi ostaa myös pieni asunto ksupungista, josta saisi vuokratuloa, jonka arvo nousisi ja johon voisi vanhana halutessaan muuttaa.

Kannattaa tämä pinttynyt ajatusmalli heittää harakoille. Kaupungit eivät ole enää vetonauloja nykyisen turvallisuus-suunnan aikana jolloin kaupunginosat slummiutuvat ja tavan ihmiset muuttavat kauas pois.

Juuri nyt ei kannata ostaa esim. Helsingistä asuntoa sillä sen arvo laskee tulevina vuosina melkoisesti.

No tätähän te heinähatut olette kiihkeästi ennustelleet nyt aika monta vuosikymmentä. Ja aina se on aivan nurkan takana se romahdus. Usko on väkevä.

Nyt vain monissa kaupunginosissa on tapahtumassa vallan erilainen romahdus. Kaikilla kun ei ole varaa ostaa yksiötäkään jostain Ullanlinnasta ja elää sen todellisuudessa vanhoilla päivillä. 

Voisitko vielä selventää, missä tällainen romahdus on nähtävillä? Pelkästä vuokralaisten suhteellisesta määrästä sössöttäminen ei sitten ole vastaus kysymykseen, kun puhutaan omistusasuntojen pitkän linjan arvokehityksestä.

Ei kannata pidättää hengitystä odottaessaan vastausta. Se on jotenkin aina yhtä söpöä, miten Helsingin "slummiutumisesta" ja keskiluokan joukkopaosta elämöivät eniten ne, jotka asuvat jossain Kyyvedellä eivätkä edes käy Helsingissä kuin korkeintaan matkalla Tallinnan laivalle. Viimeksi keskustassa käydessäni pistin merkille lähinnä sen, miten rauhallista siellä oli.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä tiedät että laittavat kaiken? Osa Haluaa asua syrjässä kun ei kaipaa mitään kirjastoa ja kahvilaa naapuriin.

No asunto nyt sattuu olemaan suomalaisen suurin investointi, ja joku multimiljonääri harvemmin hankkii taloa jostain Humppilasta.

Asunto sattuu olemaan kaupunkilaisen suurin investointi. Maalla jää varaa sijoittaa muuhunkin.

Harvemmin. Maakunnissa myös tulot on keskimäärin pienempiä. Ja siis ei se maalla asuva muutenkaan "sijoita" siihen taloon kun "sijoituksen" arvokehitys on lähtökohtaisesti negatiivista. Jos ostaa talon jostain Ylivieskasta nyt sadalla tonnilla niin arvo on kymmenen vuoden päästä ehkä 60 tonnia, sikäli kun menee kaupaksi ollenkaan.

Eli olet asunut siinä talossa neljällä tonnilla per vuosi, tekee 333€ per kuukausi. Monessa kerrostaloasunnossa joutuu maksamaan jo pelkkää vastiketta enemmän kuin sen. 

Voi hyvää päivää, ethän sä nyt voi jättää kaikkia muita omakotitalon juoksevia kuluja, veroja ym. pois noista laskelmista, haloo!

En ole niin tehnytkään, niitähän olen tuossa edellä jo esittänyt. Tässä kommentoin ainoastaan sitä miksi 40 tonnin arvonlasku ei ole välttämättä niin suuri tappio jos sen rinnastaa suurempaan kokonaiskuvaan.

Niin, eli kaikkien konkreettisten asumiskulujen lisäksi tulee vielä 333 € arvonlaskun aiheuttamaa kulua kuukaudessa. Ei se nyt ihan halvalta kuulosta. 

Mikä kenellekin on halpaa. Silloin kun ne muut kulut on lähinnä kymppejä niin pitäisin ihan kohtuullisena.

Ai asumisen kulut omakotitalossa on kymppejä =D. Sulle voi tulla joskus kova pudotus todelliseen maailmaan, kun muutat pois äidin helmoista. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ostaa talon maalta pikkurahalla siksi, että haluaa nyt asua näin, kannattaisi ostaa myös pieni asunto ksupungista, josta saisi vuokratuloa, jonka arvo nousisi ja johon voisi vanhana halutessaan muuttaa.

Kannattaa tämä pinttynyt ajatusmalli heittää harakoille. Kaupungit eivät ole enää vetonauloja nykyisen turvallisuus-suunnan aikana jolloin kaupunginosat slummiutuvat ja tavan ihmiset muuttavat kauas pois.

Juuri nyt ei kannata ostaa esim. Helsingistä asuntoa sillä sen arvo laskee tulevina vuosina melkoisesti.

Kaupunkejahan on muitakin kuin Helsinki.

Kerrotko esimerkin slummiutuneesta Helsingin lähiöstä? Jos otetaan lähtökohdaksi vaikka asuntojen neliöhinta, miltei koko muu maa on slummia verrattuna vaikkapa Kontulaan.

Näinhän se on. Joku Kontula on niitä huonomaineisimpia paikkoja koko maassa ja silti siellä asuntojen neliöhinnat ovat 2000-3000 €. Aika harvoissa paikoissa päästään samaan. Asuntojen hinta kertoo kokolailla suoraan kuinka haluttuja ne ovat. 50 neliötä vanhassa kerrostalossa Kontulassa on pyyntihintojen perusteella yhtä haluttu asunto kuin 150 neliötä uudehkossa omakotitalossa Kyyjärvellä. Tosin veikkaisin, että Kontulan kämpät menevät huomattavasti nopeammin kuin Kyyjärven omakotitalot. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä tiedät että laittavat kaiken? Osa Haluaa asua syrjässä kun ei kaipaa mitään kirjastoa ja kahvilaa naapuriin.

No asunto nyt sattuu olemaan suomalaisen suurin investointi, ja joku multimiljonääri harvemmin hankkii taloa jostain Humppilasta.

Asunto sattuu olemaan kaupunkilaisen suurin investointi. Maalla jää varaa sijoittaa muuhunkin.

Harvemmin. Maakunnissa myös tulot on keskimäärin pienempiä. Ja siis ei se maalla asuva muutenkaan "sijoita" siihen taloon kun "sijoituksen" arvokehitys on lähtökohtaisesti negatiivista. Jos ostaa talon jostain Ylivieskasta nyt sadalla tonnilla niin arvo on kymmenen vuoden päästä ehkä 60 tonnia, sikäli kun menee kaupaksi ollenkaan.

Eli olet asunut siinä talossa neljällä tonnilla per vuosi, tekee 333€ per kuukausi. Monessa kerrostaloasunnossa joutuu maksamaan jo pelkkää vastiketta enemmän kuin sen. 

Voi hyvää päivää, ethän sä nyt voi jättää kaikkia muita omakotitalon juoksevia kuluja, veroja ym. pois noista laskelmista, haloo!

En ole niin tehnytkään, niitähän olen tuossa edellä jo esittänyt. Tässä kommentoin ainoastaan sitä miksi 40 tonnin arvonlasku ei ole välttämättä niin suuri tappio jos sen rinnastaa suurempaan kokonaiskuvaan.

Niin, eli kaikkien konkreettisten asumiskulujen lisäksi tulee vielä 333 € arvonlaskun aiheuttamaa kulua kuukaudessa. Ei se nyt ihan halvalta kuulosta. 

Mikä kenellekin on halpaa. Silloin kun ne muut kulut on lähinnä kymppejä niin pitäisin ihan kohtuullisena.

Ai asumisen kulut omakotitalossa on kymppejä =D. Sulle voi tulla joskus kova pudotus todelliseen maailmaan, kun muutat pois äidin helmoista. 

En tiedä onko tää nyt toi sama nero joka ilmoitti että maalla asuminen ei tuota bensakuluja kun hän kulkee joka paikkaan pyörällä ja tuttava puolestaan menee töihin kimppakyydillä.

Ostaisin muuttotappiokunnasta vain ja ainoastaan talon joka sopii myös mökiksi, eli järven rannalta ja kaukana naapureista, ja nehän eivät sitten kyllä ole niitä 50 tonnin tönöjä millään paikkakunnalla. Oma ranta ihan helposti tuplaa talon hinnan. Mieheni meni ostamaan vanhan rintsikan taantuvalta kirkonkylältä ennen kuin tapasimme, ja yhteisen elämän suunnittelua pitkällä tähtäimellä hankaloittaa ihan merkittävästi se, että talo tulee olemaan todella hankala myytävä ellei ota suosiolla monen kymppitonnin tappiota. Vähän naurattaa nämä viestit joissa 40-vuotias kuvittelee ostavansa talon loppuelämän kodiksi, ikään kuin avioero, työttömyys tai sairastuminen eivät voisi napsahtaa omalle kohdalle.

Liikaa rahaa/mahdollisuus lainaan, usko että kyllä se talo menee kaupaksi samaan hintaan kun vaan remontoi nätiksi, usko että kyllä palveluita saa jos lyö tarpeeksi pätäkkää pöytään, ei tajuta että vanhuus ei tule yksin vaan palveluiden läheisyydellä on oikeasti väliä.

Aikovat asua paikkakunnalla eivätkä hae sijoitusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki eivät osta asuntoa myydäkseen sen voitolla. Jos ostan täältä talon 100 000€, kk-maksu 20v lainalla olisi 650€ (koko summa lainaa). Omakotitalon vuokra on vähintään saman verran, täällä oikeastaan korkeampi. Koko Suomessa tuohon hintaan olevia 100m2 tai isompia omakotitaloja jotka olisivat edes 80-luvulla rakennettu on 3 oikotiellä.

Tällä alueella lainaerä on pienempi kuin vuokra, maksamalla vuokran verran takaisinmaksuaika on 14v. Talo on 2000-luvulla rakennettu.

100,000 laina 20 v maksuajalla tarkoittaa että lyhennystä maksetaan 417 €/kk jos lyhennyksen osuus on sama koko laina-ajan (riippuu toki siitä mikä lainatyyppi on valittu). Ei siis suinkaan 650 €.

Tuossa oli laskettu korot mukaan, niinkuin tietysti pitääkin.

"Jos ostan täältä talon 100 000 €, kk-maksu 20v lainalla olisi 650€ (koko summa lainaa)." Kyllä minä käsitän tuon niin, että tarkoitetaan nimenomaan pelkän lyhennyksen osuutta, mitä muuta tuo lause voisi edes tarkoittaa. Ja korot puolestaan 100,000 € lainaan ovat nykytasolla saman n. 417 €/kk nekin (5% sis. pankin marginaali ja euribor). Mitenkään päin tuosta ei siis tule noilla spekseillä 650 €/kk, vaan pelkkä lyhennys 417 €/kk tai lyhennys ja korot yht. 834 €/kk.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ostaa talon maalta pikkurahalla siksi, että haluaa nyt asua näin, kannattaisi ostaa myös pieni asunto ksupungista, josta saisi vuokratuloa, jonka arvo nousisi ja johon voisi vanhana halutessaan muuttaa.

Kannattaa tämä pinttynyt ajatusmalli heittää harakoille. Kaupungit eivät ole enää vetonauloja nykyisen turvallisuus-suunnan aikana jolloin kaupunginosat slummiutuvat ja tavan ihmiset muuttavat kauas pois.

Juuri nyt ei kannata ostaa esim. Helsingistä asuntoa sillä sen arvo laskee tulevina vuosina melkoisesti.

Kaupunkejahan on muitakin kuin Helsinki.

Kerrotko esimerkin slummiutuneesta Helsingin lähiöstä? Jos otetaan lähtökohdaksi vaikka asuntojen neliöhinta, miltei koko muu maa on slummia verrattuna vaikkapa Kontulaan.

Mutta elämänlaatu missä muualla tahansa on parempaa kuin Kontulan kaltaisessa slummissa. En asuisi Kontulassa vaikka maksettaisiin. Onhan se eri asia pistää asuntoon 50-100 k ja maksella se pois kuin asua paskassa paikassa ja ,maksaa vastaavasta asunnosta 350-500k . Eipä paljoa lohduta että kun olet kitkuttanut elää siellä aikasi saat asunnosta ehkä sen mitä olet maksanut. Sillä välin se halvemmassa paikassa asunnossa elänyt on pystynyt elämään paljon vapaammin ja pistämään rahansa mihin haluaa. Loppujen lopuksi iso osa pääkaupunkiseudulla elävistä saisi paremman toimeentulon ja elämän muualla. Niin spessuja ammatteja, joissa on pakko asua Helsingissä on todella vähän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki eivät osta asuntoa myydäkseen sen voitolla. Jos ostan täältä talon 100 000€, kk-maksu 20v lainalla olisi 650€ (koko summa lainaa). Omakotitalon vuokra on vähintään saman verran, täällä oikeastaan korkeampi. Koko Suomessa tuohon hintaan olevia 100m2 tai isompia omakotitaloja jotka olisivat edes 80-luvulla rakennettu on 3 oikotiellä.

Tällä alueella lainaerä on pienempi kuin vuokra, maksamalla vuokran verran takaisinmaksuaika on 14v. Talo on 2000-luvulla rakennettu.

100,000 laina 20 v maksuajalla tarkoittaa että lyhennystä maksetaan 417 €/kk jos lyhennyksen osuus on sama koko laina-ajan (riippuu toki siitä mikä lainatyyppi on valittu). Ei siis suinkaan 650 €.

Tuossa oli laskettu korot mukaan, niinkuin tietysti pitääkin.

"Jos ostan täältä talon 100 000 €, kk-maksu 20v lainalla olisi 650€ (koko summa lainaa)." Kyllä minä käsitän tuon niin, että tarkoitetaan nimenomaan pelkän lyhennyksen osuutta, mitä muuta tuo lause voisi edes tarkoittaa. Ja korot puolestaan 100,000 € lainaan ovat nykytasolla saman n. 417 €/kk nekin (5% sis. pankin marginaali ja euribor). Mitenkään päin tuosta ei siis tule noilla spekseillä 650 €/kk, vaan pelkkä lyhennys 417 €/kk tai lyhennys ja korot yht. 834 €/kk.

Nordean lainalaskuri 102000 e laina 25 vuodeksi 4,9% korolla antaa kuukausieräksi tuon 600e sisältäen lyhennyksen ja koron.

https://www.nordea.fi/henkiloasiakkaat/palvelumme/lainat/asuntolainat/m…

Taloja/asuntoja voi saada syrjästä sen verran halvalla, että jos on varaa se talon hinta pistää palamaan eikä tarvetta saada rahaa välttämättä koskaan takaisin, niin mikäs siinä.

Vierailija kirjoitti:

Ostaisin muuttotappiokunnasta vain ja ainoastaan talon joka sopii myös mökiksi, eli järven rannalta ja kaukana naapureista, ja nehän eivät sitten kyllä ole niitä 50 tonnin tönöjä millään paikkakunnalla. Oma ranta ihan helposti tuplaa talon hinnan. Mieheni meni ostamaan vanhan rintsikan taantuvalta kirkonkylältä ennen kuin tapasimme, ja yhteisen elämän suunnittelua pitkällä tähtäimellä hankaloittaa ihan merkittävästi se, että talo tulee olemaan todella hankala myytävä ellei ota suosiolla monen kymppitonnin tappiota. Vähän naurattaa nämä viestit joissa 40-vuotias kuvittelee ostavansa talon loppuelämän kodiksi, ikään kuin avioero, työttömyys tai sairastuminen eivät voisi napsahtaa omalle kohdalle.

Miten avioero, työttömyys tai sairastuminen mielestäsi vaikuttaa siellä omassa kodissa asumiseen? Kun se asunnon hinta on järjellusissä mittasuhteissa sinun ei tarvitse myydä kotiasi pärjätäksesi taloudellisesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ostaisin muuttotappiokunnasta vain ja ainoastaan talon joka sopii myös mökiksi, eli järven rannalta ja kaukana naapureista, ja nehän eivät sitten kyllä ole niitä 50 tonnin tönöjä millään paikkakunnalla. Oma ranta ihan helposti tuplaa talon hinnan. Mieheni meni ostamaan vanhan rintsikan taantuvalta kirkonkylältä ennen kuin tapasimme, ja yhteisen elämän suunnittelua pitkällä tähtäimellä hankaloittaa ihan merkittävästi se, että talo tulee olemaan todella hankala myytävä ellei ota suosiolla monen kymppitonnin tappiota. Vähän naurattaa nämä viestit joissa 40-vuotias kuvittelee ostavansa talon loppuelämän kodiksi, ikään kuin avioero, työttömyys tai sairastuminen eivät voisi napsahtaa omalle kohdalle.

Miten avioero, työttömyys tai sairastuminen mielestäsi vaikuttaa siellä omassa kodissa asumiseen? Kun se asunnon hinta on järjellusissä mittasuhteissa sinun ei tarvitse myydä kotiasi pärjätäksesi taloudellisesti.

Nehän ne yleensä juurikin vaikuttaakin ja jommankumman kuolema myös.

Vierailija kirjoitti:

Ostaisin muuttotappiokunnasta vain ja ainoastaan talon joka sopii myös mökiksi, eli järven rannalta ja kaukana naapureista, ja nehän eivät sitten kyllä ole niitä 50 tonnin tönöjä millään paikkakunnalla. Oma ranta ihan helposti tuplaa talon hinnan. Mieheni meni ostamaan vanhan rintsikan taantuvalta kirkonkylältä ennen kuin tapasimme, ja yhteisen elämän suunnittelua pitkällä tähtäimellä hankaloittaa ihan merkittävästi se, että talo tulee olemaan todella hankala myytävä ellei ota suosiolla monen kymppitonnin tappiota. Vähän naurattaa nämä viestit joissa 40-vuotias kuvittelee ostavansa talon loppuelämän kodiksi, ikään kuin avioero, työttömyys tai sairastuminen eivät voisi napsahtaa omalle kohdalle.

Me teimme juurikin noin 2 hehtaarin oma metsäinen niemi (polttopuut tarvittaessa omasta takaa) ja niemen kärjessä pyöröhirsi mökki ,autotalli,aitta ja rantasauna ja kalaisa iso järvi.

Toimii kakkosasuntona ja piilopaikkana jos isot rytinät alkaa kaupungeissa tulevaisuudesta ei koskaan teidä kaikkea näköjään sattuu ja taphtuu ja mikään ei ole enää kenenkään hallinnassa vaikka niin väitetään.