Liikaan rutiiiniin opetetut lapset ärsyttää .. ja varsinkin heidän vanhempansa!
" emme voi kyläillä teillä kuin puolituntia, kun meidän niko-petteri syö iltapalaa AINA KOTONA 19.30 omalla punaisella lusikallaan nallelautaselta äidin ja isän istuessa vieressä samalla laulaen pupulaulua ... pikkuinen niko-petteri voi ruveta itkemään, meidän pitää nyt varmuuden vuoksi lähteä ajoissa, ettei myödästytä iltapalalta jne..." Että mua ottaa kaaliin tuommonen!
Mielestäni on hyvä, että lapsilla on arkena tietyt rutiinit, kunhan ne eivät ole aivan minuuttiaikataululla laadittu. En ole kuitenkaan ikinä ymmärtänyt, miksi lapsien kanssa ei voisi silloin tällöin poiketa tutuista rutiineista esim. kyläillessa tms. poikkeustapauksissa. Tuntuu, että monet vanhemmat tekevät itse perhe-elämästä vaikeampaa, kuin se onkaan. Sitten valitetaan, että on niin vaikeaa!
Tietysti ymmärrän, että osa lapsista on luonnostaan tarkempia, kuin toiset, esimerkiksi uniaikojensa/ruoka-aja suhteen... mutta suuri osa on siihen em. tavalla opetettu. Useimmiten nämä ovat näitä ensimmäisen lapsen vanhempia...
Kommentit (237)
lasten rutiineja ettei tarvis koko iltaa kylässä istua tai jonnekin bilettämään lähteä ;)
Joskus vaan tilanne on semmoinen että isäntäväki loukkaantuu jos heille sanoo suoraan ettei huvita lähteä heidän kanssaan johonkin tai että tarttis jo kotiin päästä.
nyt ihmeessä vielä että teillä on excell-taulukot niistä vauvojen kakoista, pissoista ja muista rytmeistä?
buahhaaahhhahah
kaupassa käymisestäkin stressi aikaan ;)
Vauva alkaa huutamaan sillä sekunnilla kun hänet istuimeensa laittaa eikä huuto lakkaa ennenkuin pääsee penkistään pois. Harvinaisen iso ääni vielä tällä vauvalla. Kyllä siinä vanhemmilla hikeä pukkaa jos pitää vauvan kanssa johonkin autoilla.
Esikoisen kanssa ei tuommoista ongelmaa ollut, vaan voihan lapset olla erilaisia samassakin perheessä.
Suvaitsevuutta av-mammoille.
Vierailija:
Vierailija:Meidän ystävät suunnittelivat mökkireissua meidän luokse 50 km päähän kolme päivää, ajoivat matkat lasten nukkuessa eivätkä voineet pysähtyä kauppaan edes matkalla koska lapsethan saattaisivat herätä.....mukaan oli tietenkin pakattu kaikki tuttu ja turvallinen ja jätesäkkejä jos mökillämme ei ole verhoja.
Me ajelimme kolmen lapsen kanssa isovanhempien luo Kainuuseen etelästä yhdessä päivässä. Taukoja pidettiin paljon ja matka oli raskas niin lyhyessä ajassa, mutta lapset jaksoivat ihmeen hyvin. Takaisin tultiin sitten 2 päivää. Aika hauska, että joku saa 50:stä kilometristä hirmuisen stressin aikaiseksi.Kyllä minuakin ihmetyttää nämä hysteeriset ja kellontarkat vanhemmat. Menee ilo elämästä sellaisessa rutiinissa.
50 kilometrin ajomatka oli ihan maksimi, huudon kuunteleminen on ihan sietämätöntä koska autossa itkevää lasta ei voi ottaa edes syliin. Yksi kaveri ihmetteli että miksi me ei haluta autoilla, suhtautui vähän pilkallisesti kertomukseemme. Kunnes hänen kolmas lapsensa olikin sitten samanlainen autossa huutaja. Pyyteli tuolloin anteeksi aikaisempia kommenttejaan. Eli ei sitä tajua ennen kuin osuu omalle kohdalle. Ei nyt ihan aiheesta mutta sitä sivuten.
Mitä se teitä haittaa, jos jollakulla toisella on rytmi? Miten voi ärsyttää perheen sisäinen ratkaisu niin paljon, että pitää täällä omien ystävien tapoja ruotia? Miksi pidätte tällaisia ystäviä. Todella epälojaalia. Onko sitten pula samankaltaisista ihmisistä. Suurin osa taitaa tosiaan kannattaa rutiineja, muttei minuuttiaikataulua. Jotkut rytmittömät täällä laskevat itsensä tervehenkisiin ja rentoihin ihmisiin. Minusta rentoja ovat ihmiset, jotka eivät vedä hernettä nenuun toisten tavasta elää.
se häiritsee siksi että siitä rytmistä ei voida koskaan joustaa vaan aina pitää tehdä niin kuin on aina tehty ja kuten jo aiemmin mainitsin niin kun on esim useampi perhe lomailemassa esim meidän mökillä ja oletetaan että siellä pitäisi toimia kaikkien niin kuin tämä ns rytmiperhe toimii niin kyllä perkele häiritsee.
Ja sitten varmana tämä rytmiperhe ihmettelee miksi heitä ei einää kutsuta yhteisille reissuille, mutta kun kukaan EI JAKSA HEITÄ JA HEIDÄN HÖSSÖTYSTÄ ja meistä on kivempi lomailla sellaisten perheiden kanssa joilla on muutakin elämää kuin lasten rytmi.
SE ettei ajatella että on muitakin ihmisiä olemassa ja muiden lapsia. Että meille pitäisi aina sopia ne vierailuajat jotka rytmitettylapsi omaa eli meidän pitäisi aina joustaa omistamme mutta heidän ei ikinä.
Siksi että ihmiset jotka tulevat meidän mökille eivät voi pysähtyä kauppaan matkalla koska lapsi saattaa herätä mutta silti he olettavat että meidän pitää lähteä hoitamaan heidän kauppareissunsa meidän ajalla.
niin kyllä todella korpeaa.
lähisukulainen, joka sitten rytmittää meidän perheenkin elämän. Sukujuhlat, joulut ja kesälomat pitää mennä heidän Vili-Petterinsä ehdoilla. Minuutilleen.
No jos noin on, niin sen ymmärrän. En itse tunne tollaisia ihmisiä. Meillä on rytmi, mutta emme tietenkään vaadi, että toisten on mukauduttava meidän rytmiimme. Mutta puhukaa ihmeessä näille ihmisille. Tämä palstalla mesoaminen ei auta ketään.
että meillä kaksi pientä lasta, kiireiset työt. Sitten mennään joulunpyhätkin hyvissä ajoin meilatulla minuuttiaikataululla, jotta sukulaispojan (koululainen) rytmi ei häiriinny. Me asutaan 300 kilsan päässä ja meidän olisi pitänyt rykäistä itsemme mm. mummolaan viiden minuutin tarkkuudella aattona...
Kyllä se vaikuttaa kaikkeen yhteiseen tekemiseen jos kaikki tekemiset on sovittava yhden lapsen rytmin mukaan.
Meillä kokemusta tällaisesta, että meidän olisi pitänyt herättää vauva kesken unien sovitun menon vuoksi, kun kaverini 3-vuotiaan rytmeihin ei sopinut odottaa enää yhtään! Jäi sitten yhteinen meno väliin, kun en suostunut herättämään vauvaa, eikä heidän 3-vuotiaan rytmeistä voinut joustaa yhtään.
ei halua ymmärtää.
Miksi meidän perheen pitäisi elää muiden lasten rytmin mukaan AINA, mutta heidän ei tervitsisi JOUSTAA KOSKAAN.
Olen valmis itse joustamaan mutta toivon ja odotan sitä myös muilta.
Ymmärsitkö?
Ja ikävä kyllä usein nämä rytmiperheet ovat niitä joissa ei osata keskustella muusta kuin siitä mitä pitää tehdä ja mihin aikaan. se on kyllästyttävää. Ja äärimmäisen tylsää.
Ja ei ole kiva pistää ystävyyssuhteita poikki vain sen takia, että ystävän lapsella on joustamaton rytmi, mutta toisaalta ihmiset helposti ottavat loukkauksena, jos heitä ei huolita enää mukaan samoihin yhteisiin juttuihin kuin ennen. Ihmiselo yleensäkin käy kovin hankalaksi, jos joku ei voi joustaa piiruakaan, oli asia mikä hyvänsä. ja sosiaalisina eläiminä sitten kärsimme tästä, kun sosiaaliset suhteemme kärsivät. Aikataulut ovat vielä aika iso asia ja vaikuttavat moneen asiaan ja kun paljon pienemmissäkin asioissa joustamattomuus tekee kaikkien elämästä vaikeaa, niin aikatauluista joustamattomuus tekee siitä usein mahdotonta.
Vierailija:
Mitä se teitä haittaa, jos jollakulla toisella on rytmi? Miten voi ärsyttää perheen sisäinen ratkaisu niin paljon, että pitää täällä omien ystävien tapoja ruotia? Miksi pidätte tällaisia ystäviä. Todella epälojaalia. Onko sitten pula samankaltaisista ihmisistä. Suurin osa taitaa tosiaan kannattaa rutiineja, muttei minuuttiaikataulua. Jotkut rytmittömät täällä laskevat itsensä tervehenkisiin ja rentoihin ihmisiin. Minusta rentoja ovat ihmiset, jotka eivät vedä hernettä nenuun toisten tavasta elää.
Ja tuola rutiini-hullutuksellaan tartuttavat saman epävarmuuden myös lapsiinsa.
Itsevarmat ja selkeästi ajattelevat ihmiset ymmärtävät, että elämässä saa ja tulee tapahtua yllätyksiä - joista sitten selvitään sen kummempaa katastrofia. Nämä ihmiset käytöksellään opettavat saman luontaisen ajattelutavan myös lapsilleen.
Vauvana nukkui vain 15min tirsoja, kun alkoi nukkua kunnon päikkäreitä olen pitänyt niistä kiinni. Sillä muualla, varsinkaan enää rattaissa (2v) ei nuku.
Ja tykkään itsekkin rauhoittua sen hetken kotosalla. Ainoa hetki päivässä kun isompi ja pienempi yhtäaikaa unilla (yön lisäksi), mutta yöllä ei viitsi itse kauheesti kukkua.
Ja jos meidän unet tuottaa muille vaivaa, niin tuottakoon!!
Edellä on tullut jo mitä erilaisimpia hyväksyttäviä selityksiä tarkoille rymeille, mutta edelleen ne on teidän joidenkin mielestä tuomittava. Sen verran ikävä olen, että halusin tuomita tuomitsijat.
184
selkeästi ajattelevat ovat niitä, jotka ajattelevat, kuten sinä, niinhän?
Fletchin perustelu oli ihan hyvä ja lisäksi asiallinen. En ole koskaan tullut ajatelleeksi, että on ihmisiä, jotka vaativat heidän pillinsä mukaan menoa. Olen rytmin kannattaja, mutten toisten kustannuksella.
Oma kokemus on se, että esikoisella oli tarkka rytmi ensimmäiset kaksi vuotta. lapsi nukkui hyvin ja levollisesti yönsä. Hoitoonkaan ei tarvinnut herätellä, kun heräsi muutenkin aina puoli seitsemältä.
kakkosella ei ole kovin tarkkaa rytmiä, kun mulla ote on löystynyt kahden kanssa. Tämä pikkuinen ei sitten todellakaan nuku hyvin. uinailee pienissä pätkissä pitkin vuorokautta. Ehkä asialle tarvitsee tehdä jotakin. On vain ollut niin paljon kaikkea, ja suoraan sanottuna menty aikuisten ja isomman lapsen mukaan.
Rutiinia on se, että joka päivä herätään, syödään, ulkoillaan, mennään nukkumaan yms samoihin aikoihin. Rutiinit rytmittävät päivää ja selkiyttävät lapselle päivän kulkua ja tuovat turvallisuuden tunnetta. Rutiineista voi joskus poiketa, eikä se mullista lapsen(kaan) maailmaa. Peruasiat ja turvallisuus kuitenkin on kunnossa.
Minuuttiaikataulut ovat sitä, että kaikki asiat tehdään samalla kellonlyömällä joka päivä ja siitä poikkeaminen aiheuttaa helvetin. Aikataulusta ei voi poiketa, koska sitä on orjallisesti noudatettu ja kaikenlaiset pienetkin muutokset stressaavat VANHEMPAA. Lapsi vaistoaa tämän ja alkaa itsekin stressata.
Meillä ei ollut ensimmäiseen neljään vuoteen edes rutiineja, sillä ne ahdistivat minua. Lapset olisivatkin varmasti pitäneet niistä ja sopeutuneet oikein hyvin herätään-aamupala-puetaan-ulos-syödään-päivänunille-jne kuvioon. Joka aamu herättiin, syötiin ja iltaisin mentiin nukkumaan. Siinä meidän rutiinit. Kaiken tuon saattoi tehdä missä vain ja mihin aikaan hyvänsä. Kätevää!