Lue keskustelun säännöt.
Liikaan rutiiiniin opetetut lapset ärsyttää .. ja varsinkin heidän vanhempansa!
27.12.2006 |
" emme voi kyläillä teillä kuin puolituntia, kun meidän niko-petteri syö iltapalaa AINA KOTONA 19.30 omalla punaisella lusikallaan nallelautaselta äidin ja isän istuessa vieressä samalla laulaen pupulaulua ... pikkuinen niko-petteri voi ruveta itkemään, meidän pitää nyt varmuuden vuoksi lähteä ajoissa, ettei myödästytä iltapalalta jne..." Että mua ottaa kaaliin tuommonen!
Mielestäni on hyvä, että lapsilla on arkena tietyt rutiinit, kunhan ne eivät ole aivan minuuttiaikataululla laadittu. En ole kuitenkaan ikinä ymmärtänyt, miksi lapsien kanssa ei voisi silloin tällöin poiketa tutuista rutiineista esim. kyläillessa tms. poikkeustapauksissa. Tuntuu, että monet vanhemmat tekevät itse perhe-elämästä vaikeampaa, kuin se onkaan. Sitten valitetaan, että on niin vaikeaa!
Tietysti ymmärrän, että osa lapsista on luonnostaan tarkempia, kuin toiset, esimerkiksi uniaikojensa/ruoka-aja suhteen... mutta suuri osa on siihen em. tavalla opetettu. Useimmiten nämä ovat näitä ensimmäisen lapsen vanhempia...
Kommentit (237)
Jostain kumman syystä meidän Niko-Petterillä ei ole niitä rutiineja Virtasilla kyläillessä mutta Lahtisilla kyläillessä tulee illalla aina " se" aika kun on ihan pakko mennä kotiin laittamaan N-P:lle se omenapuuro, " muuten ei tule yöstä mitään.." . Buah!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta seuraavassa lauseessa heti perään näytit ettet oikeasti todellakaan ymmärrä vaan syytät kaikesta vanhempia. Usko vain, me elämme kyllä kaikki niin kuin meistä on helpointa.
Mistä sinä erotat lapsen, joka on opetettu turhille rutiineille ja lapsen, joka luonnostaan tarvii niitä samoja rutiineja? Siis miten sinä vieras, perheen ulkopuolinen ihminen näet lapsesta päälle päin kuinka paljon hän rutiineja tarvitsee?
Äiti herätteli vauvaa jo vastasyntyneenä (terve, täysipainoinen vauva) syömään ja muokkasi tämän unirytmiä (valvotti, ettei yöunet mene).
On alusta asti pitänyt kellontarkkaa rytmiä ja nyt lapsi on heikkohermoinen 5-vuotias, joka ei osaa poiketa rytmeistä lainkaan.
Ja minä uskon, että äiti on tämän saanut aikaan.
Vierailija:
Mistä sinä erotat lapsen, joka on opetettu turhille rutiineille ja lapsen, joka luonnostaan tarvii niitä samoja rutiineja? Siis miten sinä vieras, perheen ulkopuolinen ihminen näet lapsesta päälle päin kuinka paljon hän rutiineja tarvitsee?
mutta voihan se oikeasti olla niinkin päin, että äiti vain ymmärsi lapsensa tarpeen jo pienenä. Nimimerkillä minun lapseni oli autistinen jo ennen diagnoosiakin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jonka äiti on koulinut täysin joustamattomaksi. Mitään pikkupoikkeamaa tai -muutosta ei ole koskaan sallittu. Kaikki tapaamiset yms. on aina sovittu kellontarkkuudella monta viikkoa etukäteen ja kaikki ohjelma on lukkoonlyötyä ennakkoon.
Nyt lapsi on viisi ja todella mahdoton. Aggressiivinen ja superärtyvä ja täydellisen joustamaton.
En usko.
Vierailija:
mutta voihan se oikeasti olla niinkin päin, että äiti vain ymmärsi lapsensa tarpeen jo pienenä. Nimimerkillä minun lapseni oli autistinen jo ennen diagnoosiakin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen nähnyt oikeasti vaativia lapsia ja sitten niitten avuttomien hysteerikkovanhempien " vaativia lapsia..."
Siis uskon edelleen oikeasti, että osa lapsista oikeasti repii pelihousunsa, ellei omenapuuro ole nenän edessä klo 20 ja unta pallossa varttia myöhemmin. Joillekin se ON tärkeää, mutta usein näkee lapsia jotka leikkivät ihan rauhassa ja vanhemmat täpyyttävät hermona vieressä siitä omenapuurosta ja nukkumaanmenosta...
Eikä nyt ollut kyse vain meillä kyläilevistä perheistä, olen nähnyt heitä enemmänkin muualla viimeksi esim joulunpyhien aikana...
t: ap
Mutta HIEMAN hämmästyneenä seurasin entisen koulukaverini toimintaa lapsensa kanssa, kun vierailimme siellä jokin aika sitten. Hän HERÄTTÄÄ 8 kk ikäisen lapsensa joka aamu tasan 7:30 tai muuten menee rytmi ihan sekaisin.
Ruokailun jälkeen (syödään aina kotona, kun lapselle ei maistu ruoka muualla kuulemma) istutti lastaan potalla keskellä olohuonetta melkein tunnin, koska AINA se pissaa ja kakkaa näihin aikoihin (yritin vihjaista, että anna pissata ja kakata vaippaan ja tuu viihdyttämään vieraitasi, mutta ei, kökötti siinä potan vieressä 56 minsaa, toinen kaveri otti oikein aikaa). Ei muuten pissannut, eikä kakannutkaan sinne pottaan.
Sitten mentiin ulos, ja lapsi nukahti rattaisiin. Nukkui puolisentoista tuntia, ja heräsi nauravaisena, mutta mitä teki kaveri? Tutti suuhun, lapsi väkisin makuuasentoon, ja helvetinmoista heijausta koska " sen on PAKKO nukkua vielä puoli tuntia tai mistään ei enää tuu mitään" . Siinä sitten odoteltiin kun kamu hytkytteli rattaita, oltaisiin mielellämme jatkettu matkaa mutta ei hänen lapsensa nukahda jos kävelemme, hytkyttämällä vaan.
Itselläni on kolme lasta, joista nuorin myös 8 kk, eikä meillä ole ikinä ollut noin vaikeaa yhdenkään lapsen kanssa. Tietynlainen rytmi toki on, ja samanlaisina toistuvat rutiinit, mutta ei minuuttiaikataulua. Jos lapseni nukkuu vain kahden tunnin päiväunet 2½ tunnin sijaan, ei elämäni mene siitä aivan sekaisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten ihmeessä lapsen saa sänkyyn nukkumaan kahdeksaksi, jos iltapala syödään jossain muualla ja ties koska.
Säännölliset nukkuma-ajat on tärkeitä ja vanhempien vaan täytyy joustaa omasta elämästään ja omista huveistaan, jotta niistä voidaan pitää kiinni.
Alusta asti on herättänytkin lapsen tiettyyn kellonaikaan, jo ihan vastasyntyneestä.
t. 8/ 11
Sisältö jatkuu mainoksen alla
eikä se heitä tunnu haittaavan.
Rentoja ja sopeutuvia, sosiaalisia ja nauravaisia, ILOISIA lapsia, ei mitään orjatyölaitoksen osia.
Yöllä nukutaan, päivällä valvotaan, ateriat syödään, käyttäydytään hyvin, mutta sillä ei ole niin väliä syödäänkö torstaisin omenalesepuuro 19.49 juuri meidän kyökissä vai esim. mummolassa tai - hui - jopa matkoilla. Uni tulee kun on tullakseen ja aamulla herätään, kun on nukuttu tarpeeksi.
Ja onko iltapala aina pakko syödä kotona? Eikö sitä voi syödä vaikka kello 19:30 siellä kyläpaikassa, ja sitten kun tullaan kotiin niin lapselle vaan yöpuku päälle, hampaidenpesu, iltasatu ja petiin. Ja kas, kello ei siltikään ole vielä paljon yli kahdeksan.
Näin meillä on tehty, ja homma toimii loistavasti.
T: Kolmen äiti
Vierailija:
Miten ihmeessä lapsen saa sänkyyn nukkumaan kahdeksaksi, jos iltapala syödään jossain muualla ja ties koska.Säännölliset nukkuma-ajat on tärkeitä ja vanhempien vaan täytyy joustaa omasta elämästään ja omista huveistaan, jotta niistä voidaan pitää kiinni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja varsinkin iltarutiinit on meillä tärkeitä, eli iltapalat, iltapesut ja nukkumaanmeno suurinpiirtein samaan aikaan joka ilta. Jos joskus poikkeuksellisesti rutiineista poiketaan, on menokin sitten jo sen mukaista..
Tietyt rutiinit tuovat lapsille turvallisuuden tunteen ja helpottavat meidän vanhempienkin elämää suunnattomasti.
Joten mieluummin keskeytämme omat hupimme, kuin annamme lapsemme kärsiä.
Vierailija:
Mutta onko sen lapsen pakko olla sängyssä sekunnilleen kello 20:00? Mitä kammottavaa tapahtuu, jos lapsi meneekin nukkumaan vasta 20:15 tai 20:30?
Minun lapseni on varmasti aika ääritapaus siitä, että rutiinien suurista linjoista poikkeamiset oikeasti aiheuttavat seuraamuksiakin, joskus jopa niin pahoja, että olemme viettäneet tällaisten venyneitten kyläilyjen jälkeiset päivät sairaalassa pitkittyneitten kohtausten takia.
Mutta meilläpä toisaalta on myös ymmärtäväiset ystävät, jotka tulevat mieluummin itse kylään, kuin pakottavat lapsen muuttamaan rutiinejaan.
Vierailija:
Joten mieluummin keskeytämme omat hupimme, kuin annamme lapsemme kärsiä.Vierailija:
Mutta onko sen lapsen pakko olla sängyssä sekunnilleen kello 20:00? Mitä kammottavaa tapahtuu, jos lapsi meneekin nukkumaan vasta 20:15 tai 20:30?
Minun lapseni on varmasti aika ääritapaus siitä, että rutiinien suurista linjoista poikkeamiset oikeasti aiheuttavat seuraamuksiakin, joskus jopa niin pahoja, että olemme viettäneet tällaisten venyneitten kyläilyjen jälkeiset päivät sairaalassa pitkittyneitten kohtausten takia.
Mutta meilläpä toisaalta on myös ymmärtäväiset ystävät, jotka tulevat mieluummin itse kylään, kuin pakottavat lapsen muuttamaan rutiinejaan.
mennään äärimmäisyyksiin, sekin lietsoo vain lisää rutiinintarkkuutta. Eli mitä hysteerisemmin sitä rutiinia valvotaan, sitä rankemmalta lapsesta se poikkeama tuntuu ja sitä enemmän pienikin kupru häntä stressaa. Loputon suo.
Ja minä en yleensäkään puhunut viidestä minuutista. Puhuikohan tämän ketjun ap? Mitä väliä siis on jos niko-petterin vanhemmat lähtevät kotiin heille oikeaan aikaan, jos muuten olisi kyse vain viidestä minuutista?
Vierailija:
Lapsi saa epilepsiakohtauksen jos menee nukkumaan viisi minuuttia myöhemmin kuin yleensä? Yeah right :D
Heidät peitellään sänkyyn joskus kello 19.30, joskus vasta kello 22. Riippuu ihan päivästä, mitä ollaan tehty ja missä oltu, mihin aikaan ollaan nukuttu päiväunet vai ollaanko nukuttu ollenkaan. Jos lapsi on väsynyt, hän pääsee petiin jo seitsemältä, vaikka " oikea" nukkumaanmenoaika onkin yleensä kahdeksan maissa. Ja jos ei ole seuraavana aamuna kiire mihinkään, ja lapset on heränneet päiväunilta vasta 17.30, he saavat valvoa pidempään. Ihanan helppoa tämä meikäläisten elämä, kun ei tarvitse kytätä kelloa jatkuvasti =)
Rumaa valehdella.
Eli meillä yritettiin joulun kunniaksi poiketa rutiineista. Seurauksena oli tunnin huuto, ennen kuin lapsi saatiin syömään iltaruokaa. Ja syömättä jos sen jättää, niin huuto ei lopu koko iltana. Ei niitä rutiineja ole huvin vuoksi luotu, vaan juuri siksi, että ne on ainoa keino selvitä järjissään arjesta.
Yritä sinä vain keskittyä nauttimaan enemmän omasta elämästäsi ja jätä toisten rytmien kyttääminen vähemmälle. Luota vain siihen, että jokainen perhe hoitaa asiansa parhaaksi katsomallaan tavalla.