Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Tämä äitiydessä uuvuttaa: muut odottavat äidiltä liikoja
Pitkä selostus eli älä lue, jos et jaksa.
Heti alkuun: äitinä oleminen ei uuvuta minua. Nautin lapsiemme seurasta ja pidin pitkät hoitovapaat ennen töihin palaamista. Lapsemme eivät ole ylipitkää päivää päiväkodissa, vapaapäivinä ja lomilla vietämme tavallista lapsiarkea. En äitinä rehki liikaa, lapsillamme ei ole mitään ohjattuja harrastuksia ja muutenkin olemme halunneet tehdä arjesta mahdollisimman rauhallista. Emme elä mitään suorituskeskeistä instagram-elämää, vaan hyvinkin yksinkertaista arkea. Tämä on ollut ihan tietoinen päätös, koska pikkulapsiarjessa riittää työtä jo muutenkin.
Se nyppii, että kun yritän rauhoittaa näitä ns. ruuhkavuosia, niin ihmiset ympärillä eivät ymmärrä asiaa ja vaativat minulta ihan hirveästi. Töissä vaaditaan paljon, vaikka en ole missään esimiestehtävissä. Valitetaan, jos lapsi sairastuu tai itse sairastun. Ihmetellään, miksi sitä kaksivuotiasta ei voi ottaa sairastumistapauksessa töihin mukaan, kun kyllä meidän Isla 11 v ihan hyvin pärjää palaverini ajan. Niin, miksiköhän en voi ottaa vilkasta taaperoa mukaan töihin ja miksi ihmeessä toisin sairaan lapsen työpaikalleni? Osalla on aivan unohtunut, millaista pienen lapsen kanssa on.
Päiväkodissa kaikki lapsiin liittyvä kritiikki annetaan minulle, ei miehelle. Jos mies hakee lapset päiväkodista, niin miehelle ei anneta juuri mitään palautetta. Minä saan sitten kuulla pitkät selostukset siitä, mikä lasten päiväkotipäivässä on mennyt pieleen. Tai jos mies on aamulla pukenut pienemmän lapsen, niin minä saan kritiikin siitä, jos lapsella oli jalassa kumpparit ja päivällä ei satanutkaan vettä. Minulle tyrkätään päiväkodista kaikki laput ja vaatimukset, vaikka olemme sanoneet, että mieskin voi nämä asiat hoitaa. Äitinä ärsyttää, että minut nähdään ainoana vanhempana, vaikka lapsilla on osallistuva isäkin. Jos lapsi on jossain asiassa hieman ikätovereita jäljessä, niin minua äitinä syyllistetään siitä, miksi en _äitinä_ ole opettanut tätä asiaa lapselle.
Raskauksien jälkeen molempien lasten vauvavuonna tuli perheen ulkopuolisilta kommenttia siitä, että pitäisi karistaa raskauskilot nopeasti. Siinä kiireisen lapsiarjen keskellä ulkopuoliset tulivat vaatimaan, että nyt syöt salaattia ja jumppaat itsesi kuntoon. Ensimmäiset kommentit raskauskilojen pudottamisesta tulivat, kun esikoinen oli 1,5 kk. Laihdutin molemmilla kerroilla loput raskauskilot vauvavuoden päätteeksi, sillä vauvavuosina ei todellakaan ollut kropan timmimmäksi treenaaminen päällimmäisenä mielessä. Äidin ulkonäkökin on arvostelun ja vaatimisen kohteena.
Nämä nyt vain esimerkkinä. Äitinä uuvuttaa se, että muut ihmiset vaativat äideiltä niin hemmetisti. Mitä sitten, jos lapsella on kumpparit kuivana päivänä jalassa, jos ruokana on valmista pilttiä tai en halua paiskia ylitöitä, kun kotona on pienet lapset? Ei elämän tarvitse olla mitään täydellistä, mutta äideiltä odotetaan ihan liikaa. En yhtään ihmettele, että monia ei perheellistyminen kiinnosta, kun monien reaktiot äiteihin ovat tätä luokkaa.
Kommentit (464)
Vierailija kirjoitti:
Tietopläjäys naisille: niitä lapsia ei ole mikään pakko tehdä!
Tietopläjäys sinulle: voi myös olla hiljaa, jos ei ole mitään rakentavaa sanottavaa ketjun aiheeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulu ei ole syypää kansalaisen uupumiseen eikä työ, vaan äitien kyvykkyys. Monen äidin kyvyttömyyden yhteisvaikutus on yhteisössä (koulu, työ) kiussaminen/häiriintyminen. Ne ovat äitien psyykkisten vajeiden tai vammojen manifestaatioita - ja perinne jatkuu.
Ei tämä ole vihamielisesti sanottu, vaan neutraalisti todettu fakta. Minä en halveksu inhimillisen heikkouden akkumuloitumista.
Hyväksiläyttöä, piittaamattomuutta yms. en arvosta.
Silkkaa vihapuhetta se on.
Mitä on hyväksiläyttö?
Ja miksi luulet, että ketään kiinnostaa, mitä sinä arvostat tai et arvosta.
En minä mitään sille voi, jos vihaat faktaa.
Sinähän tässä se vihamielinen olet. Ja hassu.
MITEN ihmeessä se on äitien vika, jos koulut toimivat tietyllä tavalla? Lähettävät roskapostia riesaksi kymmenien viestien viikkovauhdilla? Ensin tulee lukujärjestys, sitten kymmenen korjausta. Sen jälkeen viikottain tiedotteita, miten nyt on nämänämämänämä poikkeukset, kipaiskaa hakemaan lapsenne kello 11.50 jne.
Ei vanhemmilta ole missään vaiheessa kysytty edes mielipidettä koulu-uudistuksiin, saati annettu edes mitään mahdollisuutta kommentoida niitä.
Tulen sen verran ohistelemaan, että vanhemmat eivät ole opetustyön ammattilaisia, opettajat ovat. Vanhempien mielipide kouluasioihin on ihan liian usein se, että pitäisi palata heidän kouluaikaisiin käytänteisiin, missä ei nykymaailmassa ole mitään järkeä. :) Koulussa päätetään, millainen koulun pitää olla.
Saisko lähteen tälle tilastolliselle faktalle?
Ja sitähän ei muuten päätetä koulussa, vaan politiikassa ja ylemmissä virkamiesportaissa.
Tyypilliset asiat mistä vanhemmat on kouluissa huolissaan on sisäilma ja valehtelu siitä, koulujen koko (koska koon määrää säästöt eikä pedagogiikka), opettajien epäpätevyys, koulurauha.
Niihin kaikkiin sopii paremmin aiemmat ratkaisut eli tarpeeksi pienet koulut, terveet koulurakennukset, koulutarkastajat ja se että koulu on osa yhteisöä, jolloin se yhteisö jo vaalii osaltaan sitä koulurauhaa, toisin kuin 20 - 50 kilsan päässä oleva jättilaitos, johon kukaan ei tunne mitään yhteenkuuluvuutta.
Koulujen koolla ei ole merkitystä sille toiseikalle että äidit eivät osaa kasvattaa lapsiaan.
Nythän ei puhe ole ollenkaan siitä että osaako lapset käyttäytyä vai ei, vaan Wilma-viestien ja -tiedotteiden tulvasta, joka kuormittaa vanhempia, varsinkin äitejä.
Oikeastaan tässä keskustelussa ei ollut alunperin kyse mistään wilmaviesteistäkään. Ne on vain yksi osa tätä keskustelun aiheena olevaa ilmiötä ja ne "turhat viestit" eli tiedotteet ym. toisaalta tulee kyllä ihan tasapuolisesti molemmille vanhemmille jos molemmat vanhemmat on Wilman käyttöönsä ottaneet.
Koulusta on keskusteltu nimenomaan Wilman ja muun sen kuormittamisen tiimoilta. Ja todettu että nekin kaatuu äideille.
Tämä on puppua. Ne Wilma-viestit lähetetään molemmille huoltajille. Perhe itse päättää, kuka niihin vastaa. Miksi ihmeessä ne kaatuisi äidille?
Tiedotteet ja tuntimerkinnät näkyvät kummallekin. Viestit tulevat usein vain minulle = äidille. Isällä noita viestejä ei ole, monesti olemme tarkistaneet. Osa viesteistä tulee molemmille.
Jos lapsella on kaksi huoltajaa niin tottakai kaikki viestit ym koskien lasta lähetetään molemmille. Jos ei sitten ole erikseen pyytänyt, ettei toiselle lähetetä (toinen hoitaa pääasiassa yhteydenpidon kouluun). Mutta muutoin kaikki tiedot lapsesta menee molemmille huoltajille.
Ne tunnukset pitää huoltajan itse ensin ottaa käyttöön. Ei se koulu sitä isänkään puolesta tee.
Niin. Kyse on näin ihan perheen omasta päätöksestä, jos isä ei ole Wilma-tunnuksia ottanut käyttöön. Miten sekin tässä keskustelussa on saatu yhteiskunnan viaksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulu ei ole syypää kansalaisen uupumiseen eikä työ, vaan äitien kyvykkyys. Monen äidin kyvyttömyyden yhteisvaikutus on yhteisössä (koulu, työ) kiussaminen/häiriintyminen. Ne ovat äitien psyykkisten vajeiden tai vammojen manifestaatioita - ja perinne jatkuu.
Ei tämä ole vihamielisesti sanottu, vaan neutraalisti todettu fakta. Minä en halveksu inhimillisen heikkouden akkumuloitumista.
Hyväksiläyttöä, piittaamattomuutta yms. en arvosta.
Silkkaa vihapuhetta se on.
Mitä on hyväksiläyttö?
Ja miksi luulet, että ketään kiinnostaa, mitä sinä arvostat tai et arvosta.
En minä mitään sille voi, jos vihaat faktaa.
Sinähän tässä se vihamielinen olet. Ja hassu.
MITEN ihmeessä se on äitien vika, jos koulut toimivat tietyllä tavalla? Lähettävät roskapostia riesaksi kymmenien viestien viikkovauhdilla? Ensin tulee lukujärjestys, sitten kymmenen korjausta. Sen jälkeen viikottain tiedotteita, miten nyt on nämänämämänämä poikkeukset, kipaiskaa hakemaan lapsenne kello 11.50 jne.
Ei vanhemmilta ole missään vaiheessa kysytty edes mielipidettä koulu-uudistuksiin, saati annettu edes mitään mahdollisuutta kommentoida niitä.
Tulen sen verran ohistelemaan, että vanhemmat eivät ole opetustyön ammattilaisia, opettajat ovat. Vanhempien mielipide kouluasioihin on ihan liian usein se, että pitäisi palata heidän kouluaikaisiin käytänteisiin, missä ei nykymaailmassa ole mitään järkeä. :) Koulussa päätetään, millainen koulun pitää olla.
Saisko lähteen tälle tilastolliselle faktalle?
Ja sitähän ei muuten päätetä koulussa, vaan politiikassa ja ylemmissä virkamiesportaissa.
Tyypilliset asiat mistä vanhemmat on kouluissa huolissaan on sisäilma ja valehtelu siitä, koulujen koko (koska koon määrää säästöt eikä pedagogiikka), opettajien epäpätevyys, koulurauha.
Niihin kaikkiin sopii paremmin aiemmat ratkaisut eli tarpeeksi pienet koulut, terveet koulurakennukset, koulutarkastajat ja se että koulu on osa yhteisöä, jolloin se yhteisö jo vaalii osaltaan sitä koulurauhaa, toisin kuin 20 - 50 kilsan päässä oleva jättilaitos, johon kukaan ei tunne mitään yhteenkuuluvuutta.
Koulujen koolla ei ole merkitystä sille toiseikalle että äidit eivät osaa kasvattaa lapsiaan.
Nythän ei puhe ole ollenkaan siitä että osaako lapset käyttäytyä vai ei, vaan Wilma-viestien ja -tiedotteiden tulvasta, joka kuormittaa vanhempia, varsinkin äitejä.
Oikeastaan tässä keskustelussa ei ollut alunperin kyse mistään wilmaviesteistäkään. Ne on vain yksi osa tätä keskustelun aiheena olevaa ilmiötä ja ne "turhat viestit" eli tiedotteet ym. toisaalta tulee kyllä ihan tasapuolisesti molemmille vanhemmille jos molemmat vanhemmat on Wilman käyttöönsä ottaneet.
Koulusta on keskusteltu nimenomaan Wilman ja muun sen kuormittamisen tiimoilta. Ja todettu että nekin kaatuu äideille.
Tämä on puppua. Ne Wilma-viestit lähetetään molemmille huoltajille. Perhe itse päättää, kuka niihin vastaa. Miksi ihmeessä ne kaatuisi äidille?
Tiedotteet ja tuntimerkinnät näkyvät kummallekin. Viestit tulevat usein vain minulle = äidille. Isällä noita viestejä ei ole, monesti olemme tarkistaneet. Osa viesteistä tulee molemmille.
Jos lapsella on kaksi huoltajaa niin tottakai kaikki viestit ym koskien lasta lähetetään molemmille. Jos ei sitten ole erikseen pyytänyt, ettei toiselle lähetetä (toinen hoitaa pääasiassa yhteydenpidon kouluun). Mutta muutoin kaikki tiedot lapsesta menee molemmille huoltajille.
Ne tunnukset pitää huoltajan itse ensin ottaa käyttöön. Ei se koulu sitä isänkään puolesta tee.
Niin. Kyse on näin ihan perheen omasta päätöksestä, jos isä ei ole Wilma-tunnuksia ottanut käyttöön. Miten sekin tässä keskustelussa on saatu yhteiskunnan viaksi?
Jos aikuinen ihminen ei ota niitä käyttöön, miten siitä tuli kenenkään muun ongelma kuin sen aikuisen ihmisen oma???
Tämä on just tätä samaa, että jos isä ei saa pidettyä omiin sukulaisiinsa yhteyttä, sekin on loppujen lopuksi äidin ongelma.
Tällainen asenne, jota sinäkin juuri edustit, on nimenomaan yhteiskunnallinen.
Vierailija kirjoitti:
Minä vertaisin pienen lapsen vanhemmuutta omaishoitajuuteen. Kummassakin tilanteessa olet toisessa aivan kiinni, et voi jättää toista yksin ja lähteä kotoa johonkin. Omaishoitajiin suhtaudutaan empaattisesti. Samaa suhtautumista ei ole pienten lasten vanhempia kohtaan. Jos tulee puhetta esimerkiksi lapsen sairastelusta, nukkumattomista öistä tai muusta, niin tähän monet sanovat "sellaista se nyt vaan lapsen kanssa on". Kuka sanoisi väsymystään valittavalle omaishoitajalle, että sellaista se omaishoitajuus nyt vai on.
Hyvä oivallus. Niinhän se on. Lasten hoito voi olla sitovampaakin, jos niitä on useampi.
Joku tietysti sanoo, tai tuli jo sanomaan (en lukenut sivuja) että lapsihan kasvaa, ei ole kuten omaishoitajuutta. No, kaikki lapsethan ei kypsy ja kasva. Meillä on 12-vuotias jota ei vieläkään voi jättää yksin, en silti voi olla hänen omaishoitaja. Ei täyty kriteerit.
Vierailija kirjoitti:
Eikö nykyajan naiset pärjää edes lapsen viemisestä/hakemisesta tarhaan/tarhasta, ilman miehen apua?
Se on ihan oikein, että mieskin joutuu töissä vahtimaan kelloa, että lähtee ajoissa hakemaan lasta.Tai heräämään aikaisemmin, että ehtii hoitaa lapsen aamutoimet ja viemään lapsen ajoissa hoitoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tunnistan ilmiön! Isälle ei tosiaan tarhassa sanottu yhtään niin paljon asioista kuin äidille.
Ja sukulaiset kyttäävät äitiä: ei kai tämä vain mene liikaa omille menoilleen tai jätä siivoamatta. Suvun lasten taitoja ja harrastuksia vertaillaan ikävästi. Itsellä on tosi kilpailuhenkinen suku jossa nautitaan toisten elämän ruotimisesta.
Meillä kanssa mies on ensimmäinen jolle pitäisi soittaa. Yleensä soittavat minulle, ja yleensä tilanne on se että olen kaukana (1,5h ajomatkan päässä) töissä ja kysyn eikö mies vastannut. Sitten sanon että soitan miehelle että hän tulisi hakemaan, ja siinä kohti hoitaja sanoo että voi hänkin sille soittaa suoraan.
Samoin omat sukulaiset tarjoutuu heti miehelle avuksi, jos itse olen työmatkalla muutaman päivän. Jos taas mies on poissa päiviä, niin eipä ole apua koskaan tarjottu. Omat vanhempani ovat sitä mieltä, että minun pitäisi olla enemmän lasten kanssa kotona.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulu ei ole syypää kansalaisen uupumiseen eikä työ, vaan äitien kyvykkyys. Monen äidin kyvyttömyyden yhteisvaikutus on yhteisössä (koulu, työ) kiussaminen/häiriintyminen. Ne ovat äitien psyykkisten vajeiden tai vammojen manifestaatioita - ja perinne jatkuu.
Ei tämä ole vihamielisesti sanottu, vaan neutraalisti todettu fakta. Minä en halveksu inhimillisen heikkouden akkumuloitumista.
Hyväksiläyttöä, piittaamattomuutta yms. en arvosta.
Silkkaa vihapuhetta se on.
Mitä on hyväksiläyttö?
Ja miksi luulet, että ketään kiinnostaa, mitä sinä arvostat tai et arvosta.
En minä mitään sille voi, jos vihaat faktaa.
Sinähän tässä se vihamielinen olet. Ja hassu.
MITEN ihmeessä se on äitien vika, jos koulut toimivat tietyllä tavalla? Lähettävät roskapostia riesaksi kymmenien viestien viikkovauhdilla? Ensin tulee lukujärjestys, sitten kymmenen korjausta. Sen jälkeen viikottain tiedotteita, miten nyt on nämänämämänämä poikkeukset, kipaiskaa hakemaan lapsenne kello 11.50 jne.
Ei vanhemmilta ole missään vaiheessa kysytty edes mielipidettä koulu-uudistuksiin, saati annettu edes mitään mahdollisuutta kommentoida niitä.
Tulen sen verran ohistelemaan, että vanhemmat eivät ole opetustyön ammattilaisia, opettajat ovat. Vanhempien mielipide kouluasioihin on ihan liian usein se, että pitäisi palata heidän kouluaikaisiin käytänteisiin, missä ei nykymaailmassa ole mitään järkeä. :) Koulussa päätetään, millainen koulun pitää olla.
Saisko lähteen tälle tilastolliselle faktalle?
Ja sitähän ei muuten päätetä koulussa, vaan politiikassa ja ylemmissä virkamiesportaissa.
Tyypilliset asiat mistä vanhemmat on kouluissa huolissaan on sisäilma ja valehtelu siitä, koulujen koko (koska koon määrää säästöt eikä pedagogiikka), opettajien epäpätevyys, koulurauha.
Niihin kaikkiin sopii paremmin aiemmat ratkaisut eli tarpeeksi pienet koulut, terveet koulurakennukset, koulutarkastajat ja se että koulu on osa yhteisöä, jolloin se yhteisö jo vaalii osaltaan sitä koulurauhaa, toisin kuin 20 - 50 kilsan päässä oleva jättilaitos, johon kukaan ei tunne mitään yhteenkuuluvuutta.
Koulujen koolla ei ole merkitystä sille toiseikalle että äidit eivät osaa kasvattaa lapsiaan.
Nythän ei puhe ole ollenkaan siitä että osaako lapset käyttäytyä vai ei, vaan Wilma-viestien ja -tiedotteiden tulvasta, joka kuormittaa vanhempia, varsinkin äitejä.
Oikeastaan tässä keskustelussa ei ollut alunperin kyse mistään wilmaviesteistäkään. Ne on vain yksi osa tätä keskustelun aiheena olevaa ilmiötä ja ne "turhat viestit" eli tiedotteet ym. toisaalta tulee kyllä ihan tasapuolisesti molemmille vanhemmille jos molemmat vanhemmat on Wilman käyttöönsä ottaneet.
Koulusta on keskusteltu nimenomaan Wilman ja muun sen kuormittamisen tiimoilta. Ja todettu että nekin kaatuu äideille.
Tämä on puppua. Ne Wilma-viestit lähetetään molemmille huoltajille. Perhe itse päättää, kuka niihin vastaa. Miksi ihmeessä ne kaatuisi äidille?
Tiedotteet ja tuntimerkinnät näkyvät kummallekin. Viestit tulevat usein vain minulle = äidille. Isällä noita viestejä ei ole, monesti olemme tarkistaneet. Osa viesteistä tulee molemmille.
Jos lapsella on kaksi huoltajaa niin tottakai kaikki viestit ym koskien lasta lähetetään molemmille. Jos ei sitten ole erikseen pyytänyt, ettei toiselle lähetetä (toinen hoitaa pääasiassa yhteydenpidon kouluun). Mutta muutoin kaikki tiedot lapsesta menee molemmille huoltajille.
Ne tunnukset pitää huoltajan itse ensin ottaa käyttöön. Ei se koulu sitä isänkään puolesta tee.
Se taas ei ole koulun tai yhteiskunnan tai kenenkään perheen ulkopuolisen vika, jos isä on saamaton tai vastuunvälttelijä. Ei toki sen äidinkään vika varsinaisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulu ei ole syypää kansalaisen uupumiseen eikä työ, vaan äitien kyvykkyys. Monen äidin kyvyttömyyden yhteisvaikutus on yhteisössä (koulu, työ) kiussaminen/häiriintyminen. Ne ovat äitien psyykkisten vajeiden tai vammojen manifestaatioita - ja perinne jatkuu.
Ei tämä ole vihamielisesti sanottu, vaan neutraalisti todettu fakta. Minä en halveksu inhimillisen heikkouden akkumuloitumista.
Hyväksiläyttöä, piittaamattomuutta yms. en arvosta.
Silkkaa vihapuhetta se on.
Mitä on hyväksiläyttö?
Ja miksi luulet, että ketään kiinnostaa, mitä sinä arvostat tai et arvosta.
En minä mitään sille voi, jos vihaat faktaa.
Sinähän tässä se vihamielinen olet. Ja hassu.
MITEN ihmeessä se on äitien vika, jos koulut toimivat tietyllä tavalla? Lähettävät roskapostia riesaksi kymmenien viestien viikkovauhdilla? Ensin tulee lukujärjestys, sitten kymmenen korjausta. Sen jälkeen viikottain tiedotteita, miten nyt on nämänämämänämä poikkeukset, kipaiskaa hakemaan lapsenne kello 11.50 jne.
Ei vanhemmilta ole missään vaiheessa kysytty edes mielipidettä koulu-uudistuksiin, saati annettu edes mitään mahdollisuutta kommentoida niitä.
Tulen sen verran ohistelemaan, että vanhemmat eivät ole opetustyön ammattilaisia, opettajat ovat. Vanhempien mielipide kouluasioihin on ihan liian usein se, että pitäisi palata heidän kouluaikaisiin käytänteisiin, missä ei nykymaailmassa ole mitään järkeä. :) Koulussa päätetään, millainen koulun pitää olla.
Saisko lähteen tälle tilastolliselle faktalle?
Ja sitähän ei muuten päätetä koulussa, vaan politiikassa ja ylemmissä virkamiesportaissa.
Tyypilliset asiat mistä vanhemmat on kouluissa huolissaan on sisäilma ja valehtelu siitä, koulujen koko (koska koon määrää säästöt eikä pedagogiikka), opettajien epäpätevyys, koulurauha.
Niihin kaikkiin sopii paremmin aiemmat ratkaisut eli tarpeeksi pienet koulut, terveet koulurakennukset, koulutarkastajat ja se että koulu on osa yhteisöä, jolloin se yhteisö jo vaalii osaltaan sitä koulurauhaa, toisin kuin 20 - 50 kilsan päässä oleva jättilaitos, johon kukaan ei tunne mitään yhteenkuuluvuutta.
Koulujen koolla ei ole merkitystä sille toiseikalle että äidit eivät osaa kasvattaa lapsiaan.
Nythän ei puhe ole ollenkaan siitä että osaako lapset käyttäytyä vai ei, vaan Wilma-viestien ja -tiedotteiden tulvasta, joka kuormittaa vanhempia, varsinkin äitejä.
Oikeastaan tässä keskustelussa ei ollut alunperin kyse mistään wilmaviesteistäkään. Ne on vain yksi osa tätä keskustelun aiheena olevaa ilmiötä ja ne "turhat viestit" eli tiedotteet ym. toisaalta tulee kyllä ihan tasapuolisesti molemmille vanhemmille jos molemmat vanhemmat on Wilman käyttöönsä ottaneet.
Koulusta on keskusteltu nimenomaan Wilman ja muun sen kuormittamisen tiimoilta. Ja todettu että nekin kaatuu äideille.
Tämä on puppua. Ne Wilma-viestit lähetetään molemmille huoltajille. Perhe itse päättää, kuka niihin vastaa. Miksi ihmeessä ne kaatuisi äidille?
Tiedotteet ja tuntimerkinnät näkyvät kummallekin. Viestit tulevat usein vain minulle = äidille. Isällä noita viestejä ei ole, monesti olemme tarkistaneet. Osa viesteistä tulee molemmille.
Jos lapsella on kaksi huoltajaa niin tottakai kaikki viestit ym koskien lasta lähetetään molemmille. Jos ei sitten ole erikseen pyytänyt, ettei toiselle lähetetä (toinen hoitaa pääasiassa yhteydenpidon kouluun). Mutta muutoin kaikki tiedot lapsesta menee molemmille huoltajille.
Eikä niitä mitenkään erikseen tarvitse molemmille lähettää, kyllä ne saa ihan sillä samalla vaivalla lähtemään molemmille. Meillä on tullut kaikki viestit aina molemmille huoltajille, ellei kyse ole vastauksesta jommankumman opettajalle ensin laittamaan viestiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulu ei ole syypää kansalaisen uupumiseen eikä työ, vaan äitien kyvykkyys. Monen äidin kyvyttömyyden yhteisvaikutus on yhteisössä (koulu, työ) kiussaminen/häiriintyminen. Ne ovat äitien psyykkisten vajeiden tai vammojen manifestaatioita - ja perinne jatkuu.
Ei tämä ole vihamielisesti sanottu, vaan neutraalisti todettu fakta. Minä en halveksu inhimillisen heikkouden akkumuloitumista.
Hyväksiläyttöä, piittaamattomuutta yms. en arvosta.
Silkkaa vihapuhetta se on.
Mitä on hyväksiläyttö?
Ja miksi luulet, että ketään kiinnostaa, mitä sinä arvostat tai et arvosta.
En minä mitään sille voi, jos vihaat faktaa.
Sinähän tässä se vihamielinen olet. Ja hassu.
MITEN ihmeessä se on äitien vika, jos koulut toimivat tietyllä tavalla? Lähettävät roskapostia riesaksi kymmenien viestien viikkovauhdilla? Ensin tulee lukujärjestys, sitten kymmenen korjausta. Sen jälkeen viikottain tiedotteita, miten nyt on nämänämämänämä poikkeukset, kipaiskaa hakemaan lapsenne kello 11.50 jne.
Ei vanhemmilta ole missään vaiheessa kysytty edes mielipidettä koulu-uudistuksiin, saati annettu edes mitään mahdollisuutta kommentoida niitä.
Tulen sen verran ohistelemaan, että vanhemmat eivät ole opetustyön ammattilaisia, opettajat ovat. Vanhempien mielipide kouluasioihin on ihan liian usein se, että pitäisi palata heidän kouluaikaisiin käytänteisiin, missä ei nykymaailmassa ole mitään järkeä. :) Koulussa päätetään, millainen koulun pitää olla.
Saisko lähteen tälle tilastolliselle faktalle?
Ja sitähän ei muuten päätetä koulussa, vaan politiikassa ja ylemmissä virkamiesportaissa.
Tyypilliset asiat mistä vanhemmat on kouluissa huolissaan on sisäilma ja valehtelu siitä, koulujen koko (koska koon määrää säästöt eikä pedagogiikka), opettajien epäpätevyys, koulurauha.
Niihin kaikkiin sopii paremmin aiemmat ratkaisut eli tarpeeksi pienet koulut, terveet koulurakennukset, koulutarkastajat ja se että koulu on osa yhteisöä, jolloin se yhteisö jo vaalii osaltaan sitä koulurauhaa, toisin kuin 20 - 50 kilsan päässä oleva jättilaitos, johon kukaan ei tunne mitään yhteenkuuluvuutta.
Koulujen koolla ei ole merkitystä sille toiseikalle että äidit eivät osaa kasvattaa lapsiaan.
Nythän ei puhe ole ollenkaan siitä että osaako lapset käyttäytyä vai ei, vaan Wilma-viestien ja -tiedotteiden tulvasta, joka kuormittaa vanhempia, varsinkin äitejä.
Oikeastaan tässä keskustelussa ei ollut alunperin kyse mistään wilmaviesteistäkään. Ne on vain yksi osa tätä keskustelun aiheena olevaa ilmiötä ja ne "turhat viestit" eli tiedotteet ym. toisaalta tulee kyllä ihan tasapuolisesti molemmille vanhemmille jos molemmat vanhemmat on Wilman käyttöönsä ottaneet.
Koulusta on keskusteltu nimenomaan Wilman ja muun sen kuormittamisen tiimoilta. Ja todettu että nekin kaatuu äideille.
Tämä on puppua. Ne Wilma-viestit lähetetään molemmille huoltajille. Perhe itse päättää, kuka niihin vastaa. Miksi ihmeessä ne kaatuisi äidille?
Tiedotteet ja tuntimerkinnät näkyvät kummallekin. Viestit tulevat usein vain minulle = äidille. Isällä noita viestejä ei ole, monesti olemme tarkistaneet. Osa viesteistä tulee molemmille.
Jos lapsella on kaksi huoltajaa niin tottakai kaikki viestit ym koskien lasta lähetetään molemmille. Jos ei sitten ole erikseen pyytänyt, ettei toiselle lähetetä (toinen hoitaa pääasiassa yhteydenpidon kouluun). Mutta muutoin kaikki tiedot lapsesta menee molemmille huoltajille.
Ne tunnukset pitää huoltajan itse ensin ottaa käyttöön. Ei se koulu sitä isänkään puolesta tee.
Se taas ei ole koulun tai yhteiskunnan tai kenenkään perheen ulkopuolisen vika, jos isä on saamaton tai vastuunvälttelijä. Ei toki sen äidinkään vika varsinaisesti.
Yhteiskunta hyväksyy isän sluibailun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eikö nykyajan naiset pärjää edes lapsen viemisestä/hakemisesta tarhaan/tarhasta, ilman miehen apua?
Pärjää tietenkin, mutta jos perheessä on myös toinen vanhempi niin tietenkin hän osallistuu näihin myös. Tai toki riippuu vähän tilanteesta, meillä se on lasten isä joka yleensä vie ja hakee, kun on etätöissä ja päiväkoti lähellä, kun taas äidillä on pitkä työmatka.
Vierailija kirjoitti:
Eikö nykyajan naiset pärjää edes lapsen viemisestä/hakemisesta tarhaan/tarhasta, ilman miehen apua?
No nyt on väsynyttä provoilua. Haukotus...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä ketjussa on niin paljon painavaa asiaa. En ehdi lukea ihan joka sivua joten ehkä tämä on jo sanottu, joka tapauksessa:
Minut yllätti esikoisen synnyttyä se, miten yhtäkkiä kaikki lapseen liittymätönkin vuorovaikutus oli minun vastuullani. Siis susiparina elellessä esimerkiksi molemmat kutsuivat omia vanhempiaan käymään ihan itsenäisesti ja pitivät yhteyttä. Kun vauva oli syntynyt, yhtäkkiä sainkin kuulla, että anoppi on jo hieman loukkaantunut, kun heille ei ole kuulunut minulta vierailukutsua tai ei lähetetä kuvia yhtä paljon kuin lähetän omalle äidilleni. Eri ihmiset lähipiiristä toimittavat minulle tietoja niin kuin jollekin yleissihteerille, ja minun tehtäväni on nyt sumplia kaikki lomanviettojen aikataulut, vierailupaikat, joulunvietto, vieraslistat, tarjoilut ja viemiset. Minun vastuullani on, että kaikki saavat tarpeeksi huomiota ja yhteydenottoja eikä kukaan jää paitsioon.
Sukulaisten kanssa tuo vielä menee ja sen voi jotenkin työntää samaan lokeroon, jossa on paljon muitakin pinttyneitä agraariaikojen tapoja. Mutta kun samaa tapahtuu kavereiden kanssa! Minua ei enää kutsutakaan spontaanisti illanistujaisiin, teatteriin tai soitella ihan vain että mitä kuuluu. Tajusin vasta pitkän ajan päästä, että moni kaverikin jotenkin nyt olettaa, että minä hoidan yhteydenpidon ja suunnittelun 100%. Jos en ehdota mitään, sitten ei nähdä, ja jotkut ovat närkästyneitä siitä, että tällä tavalla unohdin vanhat kaverit lapsen synnyttyä.
Tämä siis samaan aikaan, kun oma aika on enemmän kortilla kuin ikinä. Pienen lapsen kanssa on pulaa ajasta kaikkeen, nukkumiseen, työntekoon ja siivoamiseen, ei vähiten yksin olemiseen. Ja ympäristö olettaa, että sillä kaikella joutoajalla vielä yhtäkkiä pitäisi huolen koko sosiaalisen piirin tarpeista. Suuri kiitos niille muutamalle vanhalle ystävälle, jotka pitävät yhteyttä niin kuin ennenkin ja kohtelevat äitiäkin niin kuin ihmistä.
Vierailija kirjoitti:
Mä en niinkään niistä vaatimuksista väsynyt. Väsyin siihen, että hoidimme mieheni kanssa kaiken täysin kahdestaan. Pikemminkin joka kulmalla oli uhka, että joku heittää naamalle. "pitääkö niitä lapsia tehdä, jos ei jaksa" -kommentin (en olisi välittänyt, vaan jättänyt nuo omaan arvoonsa, mutta sellaista siis kuuli). Kukaan ei tosiaan auttanut ja selvisimme silti. Väsynyt olin monessa kohtaa ja kiitollinen, että mitään isompaa ei tullut vastaan (esim. lapsen vakava sairastuminen tms.). Tee se itse -kulttuurihan tämän on joka käänteessä.
Meillä sama. Muistan, kun olin aivan puolikuollut univelasta, kotiarjen uuvuttama ja töissäkin oli vielä raskas jakso menneillään. Olin jo jonkin aikaa miettinyt, että miten saatais järjestettyä vähän lomaa ilman lapsia. En ollut tätä ääneen puhunut, ja sitten yksi lapseton työkaveri jossain keskustelussa kommentoi, että hän ei ymmärrä, että tehdään lapsia ja sitten ei jakseta olla niiden kanssa.
Sen jälkeen joka kerta, kun tuo sama ihminen valitti lemmikkiensä eläinlääkärikuluja ja milloin mitäkin lemmikkien toimesta tuhottuja asioita, okt:n lumitöitä, lehtien haravointia ym, auton kalliita remontteja jne. purin poskeani, etten olisi nälväissyt näistä itse elämään valituista asioista.
Niin, vanhempi ei saa ääneen valittaa lapsiarjen aiheuttamaa väsymystä, mutta ei myöskään saa sanoa sille lapsettomalle tai lapsensa jo kasvattaneelle, että pistä se Netflix kiinni ja mene ajoissa nukkumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olin kotiäitinä aika rento, mutta osasin syyllistää itseäni monestakin asiasta siitä huolimatta. Vihasin kilojani. Monta vuotta putkeen joko olin raskaana tai imetin ja paino nousi laski nousi laski. Lopulta kotiäitivuosina olin lihavampi mitä koskaan olin ollut ja siis ihan oikeasti lihava. En ole suostunut melkein mihinkään valokuviin niiltä ajoilta ja en käynyt ikinä missään ulkona pitämässä hauskaa, en nähnyt kavereitani ym. Näiden vuosien jälkeen palasin työelämään, sosiaalinen piirini laajeni ja kilot putosivat kuin itsellään. Olin syyllistänyt itseäni turhaan vuosia. Vihasin kun en ollut hyväkuntoinen hoikka äiti, joka kokkaa lapsilleen pelkkää luomua ja tekee kaiken alusta loppuun itse. En vaan jaksanut. Nyt olen tyytyväinen siihen mitä olin ja mitä tein. Jaksoin olla läsnäoleva äiti lapsillemme. Menin niissä asioissa joista en tykännyt sieltä mistä aita on matalin. Ja käytin kaiken energian lapsiin. Tein oikein.
Nyt mulla on teinejä ja huomaan tekeväni kaiken väärin. Taas syyllistän itseäni äitiydestäni. On kaikenmaailman asiantuntijat, jotka kertovat miten teinille pitää puhua. Mutta on täysin eri asia elää sitä elämää itse, kuin lukea siitä. Tsempit meille vanhemmille ja kaikkien odotusten täyttämiselle! Ehkä sitten joskus voimme onnellisina ajatella, että hyvinhän se meni.
Minua ärsyttää suunnattomasti sen Jari Sinkkosen tapaiset miespaasaajat, jotka osaavat kuormittaa ja syyllistää ja opastaa loputtomiin, mutta itse eivät ole omia lapsiaan hoitaneet koskaan! Sinkkosellakin kotiäiti vaimona ja itse kertonut, ettei tehnyt kotona mitään, paitsi huusi lapsilleen.
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussa on niin paljon painavaa asiaa. En ehdi lukea ihan joka sivua joten ehkä tämä on jo sanottu, joka tapauksessa:
Minut yllätti esikoisen synnyttyä se, miten yhtäkkiä kaikki lapseen liittymätönkin vuorovaikutus oli minun vastuullani. Siis susiparina elellessä esimerkiksi molemmat kutsuivat omia vanhempiaan käymään ihan itsenäisesti ja pitivät yhteyttä. Kun vauva oli syntynyt, yhtäkkiä sainkin kuulla, että anoppi on jo hieman loukkaantunut, kun heille ei ole kuulunut minulta vierailukutsua tai ei lähetetä kuvia yhtä paljon kuin lähetän omalle äidilleni. Eri ihmiset lähipiiristä toimittavat minulle tietoja niin kuin jollekin yleissihteerille, ja minun tehtäväni on nyt sumplia kaikki lomanviettojen aikataulut, vierailupaikat, joulunvietto, vieraslistat, tarjoilut ja viemiset. Minun vastuullani on, että kaikki saavat tarpeeksi huomiota ja yhteydenottoja eikä kukaan jää paitsioon.
Sukulaisten kanssa tuo vielä menee ja sen voi jotenkin työntää samaan lokeroon, jossa on paljon muitakin pinttyneitä agraariaikojen tapoja. Mutta kun samaa tapahtuu kavereiden kanssa! Minua ei enää kutsutakaan spontaanisti illanistujaisiin, teatteriin tai soitella ihan vain että mitä kuuluu. Tajusin vasta pitkän ajan päästä, että moni kaverikin jotenkin nyt olettaa, että minä hoidan yhteydenpidon ja suunnittelun 100%. Jos en ehdota mitään, sitten ei nähdä, ja jotkut ovat närkästyneitä siitä, että tällä tavalla unohdin vanhat kaverit lapsen synnyttyä.
Tämä siis samaan aikaan, kun oma aika on enemmän kortilla kuin ikinä. Pienen lapsen kanssa on pulaa ajasta kaikkeen, nukkumiseen, työntekoon ja siivoamiseen, ei vähiten yksin olemiseen. Ja ympäristö olettaa, että sillä kaikella joutoajalla vielä yhtäkkiä pitäisi huolen koko sosiaalisen piirin tarpeista. Suuri kiitos niille muutamalle vanhalle ystävälle, jotka pitävät yhteyttä niin kuin ennenkin ja kohtelevat äitiäkin niin kuin ihmistä.
Tämä oli tosi hyvä! Olin myös aivan hämmentynyt, kun yhtäkkiä sain palautetta, kun en enää lähettele joulukortteja miehen sukulaisille, en muista miehen lapsuudenperheen jäseniä syntymä- ja nimipäivillä, en kutsu kylään miehen sukulaisia enkä ystäviä. Spekuloitiin, että haluan vieraannuttaa miehen suvun vauvasta ja en anna miehen enää tavata ystäviäänkään. En ollut muuttanut omassa toiminnassani mitään. Edelleen pidin yhteyttä ja muistin omaa sukuani ja ystäviäni. Ilmeisesti yhteydenpito miehen puolella oli tapahtunut enemmän muilta miehelle päin. Että kun vauvan jälkeen sieltä ei enää sukulaiset ja ystävät olleet yhteydessä, koska jostain syystä olettivat, että minä otan jatkossa vetovastuun, niin yhteydenpito katkesi siihen.
Minä sain anopilta lahjaksi kalenterin, johon oli merkitty kaikki miehen sukulaisten kaikki merkkipäivät.
Ja he myös syytti minua, kun pidettiin liian vähän yhteyttä, ei edes joulukortteja lähetelty.
Vaikka meillä oli ihan selkeä jako alusta asti, että mies hoitaa yhteydenpidon omiin sukulaisiinsa ja omiin ystäviinsä, omiin bisnestuttuihinsa jne.
SILTI siitä nousi sitten hirveä haloo, kun minä muka laiminlöin ne anopin sisarukset ja serkut, joita en ollut koskaan suurinta osaa ikinä edes tavannut.
Vierailija kirjoitti:
Minua ärsyttää suunnattomasti sen Jari Sinkkosen tapaiset miespaasaajat, jotka osaavat kuormittaa ja syyllistää ja opastaa loputtomiin, mutta itse eivät ole omia lapsiaan hoitaneet koskaan! Sinkkosellakin kotiäiti vaimona ja itse kertonut, ettei tehnyt kotona mitään, paitsi huusi lapsilleen.
Ai? Itse lueskelin sen juttuja 10-15 v sitten ja mun mielestä ne oli jotenkin "maanläheisiä", ei kuormittavia tai syyllistäviä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua ärsyttää suunnattomasti sen Jari Sinkkosen tapaiset miespaasaajat, jotka osaavat kuormittaa ja syyllistää ja opastaa loputtomiin, mutta itse eivät ole omia lapsiaan hoitaneet koskaan! Sinkkosellakin kotiäiti vaimona ja itse kertonut, ettei tehnyt kotona mitään, paitsi huusi lapsilleen.
Ai? Itse lueskelin sen juttuja 10-15 v sitten ja mun mielestä ne oli jotenkin "maanläheisiä", ei kuormittavia tai syyllistäviä.
Sinkkosen jutut ihan ok, mutta kommentoijan pontti oli varmaan siinä, että ko.tyyppi ohjeistaa ja paasaa, muttei ole itse lainkaan hoitanut lapsiaan. Parhaiten mulle itselle on jäänyg mieleen se, kuinka oli hermostunut tyttärelleen ja heittänyt lelun seinään 😁
Alue: Aihe vapaa
Ne tunnukset pitää huoltajan itse ensin ottaa käyttöön. Ei se koulu sitä isänkään puolesta tee.