Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Monet tuntemani nuoret miehet (n. alle 35v) viettävät mielummin aikaa kavereiden kanssa hauskaa pitäen, naiset ei edes kiinnosta
30.09.2023 |
Kyllä ne elämäntyylit myös on sellaisia ettei monikaan nainen jaksaisi edes katsella. Toisaalta hyvä etteivät edes yritä naiskuviota. Tarkemmin kuin miettii niin mitä se naisystävä edes tuo näille miehille, enemmänkin rajoittaa. Olen itse 30v nainen ja ymmärrän noita miehiä jotenkin. Ne suhteet, mitä minullakin on takana niin ei mies koskaan aidosti vaikuttanut iloiselta tai "hauskaa viettävältä" minun kanssa reissuilla tai matkoilla. Harmi sinänsä. Toisaalta olen alkanut itsekin miettiä että mihin itsekään miestä tarvitsisin jos minulla olisi oikein hyvä nais kaveri/kavereita, joiden kanssa viettää aikaa tiiviisti ja tehdä meitä kiinnostavia juttuja. Halut minulla lopahtaa aina ensihuuman jälkeen, joten tähänkään en miestä "tarvitse" ja vauvakuumettakaan ei ole kuulunut, joten miksi yrittää edes pariutua.
Kommentit (775)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin rivien välistä tulee tässä lukeneeksi, että parisuhteelle/kumppanille asetettavat vaatimukset ovat kasvaneet nykysukupolvella ihan pilviin. Paras ohje olisi - älkää etsikö täydellistä, etsikää hyvä.
Nykyään on paljon propagandaakin ilmassa koko elämän jatkuvan sinkkuilun puolesta. Elämänkokemukseeni ja laajaan tuttavapiiriini vedoten sanoisin kuitenkin, että keskimääräinen ihminen on parisuhteessa kuitenkin onnellisempi, toki tietysti nyt aina on poikkeuksiakin olemassa.
Nykyään on tietoa saatavilla ihan eritavalla kuin ennen. En mä vaadi mieheltä sen enempää kuin itseltäni, mutta kaltaisiani tuntuu olevan todella harvassa. Raitis, hoikka& liikunnallinen, koulutettu (huom! tulotasolla ei ole merkitystä), lapseton, sosiaalinen.
Mitä väliä koulutustasolla jos tulotasolla ei sitten ole merkitystä? Just ne ketkä sanoo että miehen tulee olla koulutettu etsii juuri niitä hyvätuloisia miehiä eli ne naiset on rahan perässä.
Koska ihmiset viihtyvät usein parhaiten kaltaistensa kanssa. Itse olen humanisti ja halusin myös humanistimiehen vaikka se ei todellakaan takaa hyviä tuloja.
Tämä on uutta tietoa, väität siis että ihmisen koulutustaso ja työ kertoo sen millainen ihminen on?
Minä ajattelen tässä täysin eritavalla kuin sinä ja ajattelen niin että ihmisen koulutustaso tai työ ei kerro ihmisestä muuta kuin että mitä työtä se tekee. Ihmisen luonne,arvot,harrastukset yms ei vaikuta koulutustasoon tai työhön millään tapaa.Sama ihminen voisi siis sinusta ihan samalla todennäköisyydellä päätyä pörssimeklariksi, bussikuskiksi, papiksi tai enkelihoitajaksi?
Miten insinööri voi sitten seurustella sairaanhoitajan kanssa kun heidän työ on täysin erilaista?
Tai miten rakennustyöntekijä voi seurustella kaupankassan kanssa?Ei heidän työssään ole juurikaan mitään mikä olisi suoraan ristiriidassa. Suunnilleen sama koulutustaso ja kumpikin on työssä joka yhdistää teorian ja käytännön toteutuksen. Samoin rakennustyöntekijällä ja kaupan kanssalla sama koulustaso ja fyysinen suorittava työ.
Nuohan ovat juuri niitä esimerkkejä joissa melko samankaltaiset ihmiset ovat päätyneet yhteen.
Jokaisessa työssä yhdistyy teorian ja käytännön toteutus. Eikö sairaanhoitajan työ ole fyysistä työtä?
Itse en vaan pysty lokeroimaan ihmisiä työn tai koulutustason perusteella koska minun mielestä ihmiset on yksilöitä eikä ne kerro ihmisestä oikeastaan mitään millainen se on vapaa ajalla.
Koulutus kertoo ihmisestä sen mitä työtä se haluaa tehdä ja se työ mitä ihminen tekee ei kerro ihmsestä muuta kuin sen mitä hän tekee työkseen.No ei yhdisty jos puhutaan yhtään enemmän tieteellisestä teoriasta. Kyllä se kaupan kassa nyt vain iskee niitä hintoja kassaan eikä siinä tarvita taloustieteen teorioita eikä niiden tietäöminenkään muuttaisi sitä työtä mihinkään. Mutta jos olet jonkun yrityksen talousasioista vastaava niin sitten tarvitaankin jo käytännön taitojen lisäksi myös kauppatieteen opintojan antamaan teoreettista pohjaa jotta osaat tehdä oikeita päätöksiä.
Ja sanoit itsekin että koulutus kertoo ihmisestä mitä työtä se haluaa tehdä. Mutta sille halulle on joku syy ja se syy on usein yhdistelmä sen henkilön luonnetta, kykyjä ja arvoja. Ja ne taas vaikuttavat myös sen henkilön persoonaan ja siihen millainen hän on ihmisenä. Onko hän lyhyt- tai pitkäjännitteinen, käytäntöön vai teoriaan suuntautunut, sosiaalinen vai erakkotyyppi, empaattinen vai järki-ihminen jne. Nuo kaikki vaikuttavat sekä ihmisen koulutus- ja uravalintaan kuin siihenkin millainen hän on ihan muuten ihmisenä.
Talousasioissa ei nyt mitään taloustiedettä tarvitse jotain hinnoittelijan työtä pystyy kuka vain tekemään kuka osaa peruskoulun matematiikkaa.
Yrityksen talousasioista pystyy vastaamaan ilman mitään kauppatieteiden opiskelua, sen pystyy tekemään oikeastaan kuka vain kuka osaa laskea.
En tiedä oletko trolli vai et mutta juttujesi taso on luokkaa "ala-aste".
Käytännössä kuitenkin yrityksen talousasioita otetaan hoitamaan henkilö jolla on talousalan koulutusta. Ja se että on hakeutunut juuri talousalan koulutukseen eikä vaikka maatalouslomittajaksi kertoo jo jotain sen ihmisen mielenkiinnon suuntautumisesta, kyvyistä ja arvoista. Ja sitähän tässä oli kysymys, ei siitä satutko sinä arvostamaan kauppatieteen koulutusta vai et.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulla ei ole edes kavereita. En tosin ole alle 35-vuotias, vaan 37. Mutta vietän lähes kaiken vapaa-aikani yksin.
Siitä olen ikuisesti koko loppuelämäni vihainen ja katkera, etten ole saanut sellaista komeaa ulkonäköä, joka viehättäisi normaaleja, nättejä naisia. Toisinaan katkeruuteni unohtuu, toisinaan taas katkeruus ottaa vallan.En ole koskaan käynyt treffeillä ja vapaa-ajan kontaktini muutenkin vastakkaiseen sukupuoleen on 0. Tietenkään en välttis kelpuuttaisikaan ketä hyvänsä. Arvostan koulutusta, älyä ja lahjakkuutta erityisen paljon. Olen itsekin dippainssi koulutukseltani ja nyt olen vakavarainen valtion virkamies.
Mitään heikkolahjaisempaa naista en edes haluaisi omaan elämääni. Ei siitä mitään tulisi, jos maailmankuvat ovat täysin eri laidoilla.
Mutta suurin osa älykkäistä ja lahjakkaista naisista taas on vähintään perusnättejä, jotka eivät rumaa miestä huolisi. Shakissa puhuisimme pattitilanteesta.
M37
Ei taida olla ulkonäöstä kiinni se ettei sinulla ole naista tai kavereita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kykene saamaan sellaisia naisia joita kohtaan koen seksuaalista vetoa. Siksi elän elämääni ilman naista, ja hoidan seksuaaliset tarpeeni pornolla ja hyvin satunnaisesti maksullisilla naisilla.
Elämäni on muuten kyllä ihan hyvin reilassa: Tienaan 80-90k€ vuodessa, minulla on laaja ystäväpiiri jota tapaan usein, urheilen 5 kertaa viikossa, matkustelen, ja opiskelen uusia kieliä.
M39
Olet pilannut seksuaaliset halusi pornolla. Jatkamalla pornon ja maksullisten käyttöä, et ikinä kykene tuntemaan seksuaalisia haluja normaaleja naisia kohtaan.
Normaalissa naisessa ei ole mitään erityisen haluttavaa. Ikävä luonne, lihava, haluton... kaksi kolmesta on kaikilla naisilla joten...
Kuka haluaa jotain kylmää ruutua ennemmin kuin oikeaa, en ymmärrä.
Tähän tiivistyy yksi syistä tilanteeseen.
"Nainen on aina nainen".
Miehen pitäisi olla iloinen että saa naisen, vaikka olisi millainen ja vaikka naisen saisi vain 10+ vuoden odotuksen jälkeen kun nainen on juossut juoksunsa ja haluaa perhettä justnytheti.
Sinä ja muita miehet olette täysin vapaita valitsemaan täysin kenen naisen kanssa olette.
Ja kuten aloituksessa kerrotaan, valinta on usein "ei kiitos"
Ei mies tarvitse naista nykyään.
Miksi näitä yksinäisten miesten ulinoita sitten on lehtien palstat ja varsinkin tämä palsta väärällään? Miksi mies kokee tarvetta haukkua ylipainoisen tai tatuoiden naisen, jos sellainen ei kiinnosta? Miksi käytätte pornosivustoja, naisiahan niissäkin esiintyy? Kyllä mies tarvitsee naista aina enemmän kuin toisinpäin. Se on testosteroniinne koodattu.
Ehkä luemme eri lehtiä, mutta en ole nähnyt yksinäisten miesten ulínoita missään.
Tällä palstalla taas... se on se harha minkä sinäkin tuossa tuotat. Väität että miehet ulísee naisettomuuttaan mutta todellisuudessa te naiset vain puhutte siitä kuinka miehet ulísee. Yksinkertaisille naisille jää vain muistijälki että taas siitä miesten ulínasta oli puhetta.
Testosteroniin ei ole koodattu naisen tarvetta.
No, Hesari on ollut varmaan viimeiset kaksi vuotta täynnä nimenomaan yksinäisten miesten ulinointeja. Viimeksi muutama päivä sitten siellä oli piiiitkä artikkeli jossa lapsettomiksi jääneet miehet säälivät itseään oikein olan takaa.
Jos pitää ihmisten aitoja tunteita ja elämän kipeitä asioita "ulinana", oli kyse sitten miehistä tai naisista, niin on jotain jäänyt kehittymättä empatian osa-alueella.
Suomalaiset naiset ovat tuollaisia.
Lisäksi tuossa on haastateltu miehiä jotka olisivat halunneet oman lapsen. Naisista ei ole mitään puhetta.
Otetaan naisilta pois oikeus keinohedelmöitykseen mistään syystä ja katsotaan kuinka ulína miehettömyydestä lisääntyy.
Miesten "halulla" ei ole mitään tekemistä heidän kykynsä kanssa. Halukkaimmat miehet saattavat olla jopa kaikista kyvyttömimpiä isejä, kuten raiskaamisessa ja seksissäkin.
Onko naisten halulla jotain tekemistä niiden kykyjen kanssa olla äitejä?
Taas haiskahtaa miesviha näissä sun viesteissäsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuorena tuo on outoa. Itselleni tuli vasta eron jälkeen 40 vuotiaana ajatus, että enää tarvitsen naista vain seksiin.
Niin tätä just meinasin että mihin miehet muka oikeasti naista "tarvitsee" muuhun kuin tuohon. Ei miehiä kiinnosta syvälliset keskustelut, yleensä ei samat harrastukset, ei samat tv sarjat, ei kodinhoito ja ruuanlaitto jne. Viimeeksi miesystäväni kanssa mökillä ollessa mietin että olisin varmaan iloisempi yksin siellä, kiisteltiin illalla tv ohjelmista, kumpaakaan ei kiinnosta toisen ohjelmat, mies haluaisi nukkua pitkään, minä herätä ajoissa, mies tykkäisi tissutella iltamyöhään, minä en nykysin jaksa ruokaviinejä enempää juoda, kiisteltiik kumpi lämmittää saunan ja kumpi menee lisäämään puita, (minulla neulominen kesken, miehellä kännykällä pelaus) jne. Ap
Kuulostaisit kyllä mun unelmanaiselta. Ei miesten kanssa voi puhua tunteista niin syvällisesti eikä muutenkaan toki kokea samanlaista aitoa kumppanuutta, mitä naisen kanssa. Itse ainakin jaksan haaveilla että sen oman puoliskon vielä löydän, jonka kanssa täydentää toistemme elämiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin rivien välistä tulee tässä lukeneeksi, että parisuhteelle/kumppanille asetettavat vaatimukset ovat kasvaneet nykysukupolvella ihan pilviin. Paras ohje olisi - älkää etsikö täydellistä, etsikää hyvä.
Nykyään on paljon propagandaakin ilmassa koko elämän jatkuvan sinkkuilun puolesta. Elämänkokemukseeni ja laajaan tuttavapiiriini vedoten sanoisin kuitenkin, että keskimääräinen ihminen on parisuhteessa kuitenkin onnellisempi, toki tietysti nyt aina on poikkeuksiakin olemassa.
Nykyään on tietoa saatavilla ihan eritavalla kuin ennen. En mä vaadi mieheltä sen enempää kuin itseltäni, mutta kaltaisiani tuntuu olevan todella harvassa. Raitis, hoikka& liikunnallinen, koulutettu (huom! tulotasolla ei ole merkitystä), lapseton, sosiaalinen.
Mitä väliä koulutustasolla jos tulotasolla ei sitten ole merkitystä? Just ne ketkä sanoo että miehen tulee olla koulutettu etsii juuri niitä hyvätuloisia miehiä eli ne naiset on rahan perässä.
Koska ihmiset viihtyvät usein parhaiten kaltaistensa kanssa. Itse olen humanisti ja halusin myös humanistimiehen vaikka se ei todellakaan takaa hyviä tuloja.
Tämä on uutta tietoa, väität siis että ihmisen koulutustaso ja työ kertoo sen millainen ihminen on?
Minä ajattelen tässä täysin eritavalla kuin sinä ja ajattelen niin että ihmisen koulutustaso tai työ ei kerro ihmisestä muuta kuin että mitä työtä se tekee. Ihmisen luonne,arvot,harrastukset yms ei vaikuta koulutustasoon tai työhön millään tapaa.Sama ihminen voisi siis sinusta ihan samalla todennäköisyydellä päätyä pörssimeklariksi, bussikuskiksi, papiksi tai enkelihoitajaksi?
Miten insinööri voi sitten seurustella sairaanhoitajan kanssa kun heidän työ on täysin erilaista?
Tai miten rakennustyöntekijä voi seurustella kaupankassan kanssa?Ei heidän työssään ole juurikaan mitään mikä olisi suoraan ristiriidassa. Suunnilleen sama koulutustaso ja kumpikin on työssä joka yhdistää teorian ja käytännön toteutuksen. Samoin rakennustyöntekijällä ja kaupan kanssalla sama koulustaso ja fyysinen suorittava työ.
Nuohan ovat juuri niitä esimerkkejä joissa melko samankaltaiset ihmiset ovat päätyneet yhteen.
Jokaisessa työssä yhdistyy teorian ja käytännön toteutus. Eikö sairaanhoitajan työ ole fyysistä työtä?
Itse en vaan pysty lokeroimaan ihmisiä työn tai koulutustason perusteella koska minun mielestä ihmiset on yksilöitä eikä ne kerro ihmisestä oikeastaan mitään millainen se on vapaa ajalla.
Koulutus kertoo ihmisestä sen mitä työtä se haluaa tehdä ja se työ mitä ihminen tekee ei kerro ihmsestä muuta kuin sen mitä hän tekee työkseen.No ei yhdisty jos puhutaan yhtään enemmän tieteellisestä teoriasta. Kyllä se kaupan kassa nyt vain iskee niitä hintoja kassaan eikä siinä tarvita taloustieteen teorioita eikä niiden tietäöminenkään muuttaisi sitä työtä mihinkään. Mutta jos olet jonkun yrityksen talousasioista vastaava niin sitten tarvitaankin jo käytännön taitojen lisäksi myös kauppatieteen opintojan antamaan teoreettista pohjaa jotta osaat tehdä oikeita päätöksiä.
Ja sanoit itsekin että koulutus kertoo ihmisestä mitä työtä se haluaa tehdä. Mutta sille halulle on joku syy ja se syy on usein yhdistelmä sen henkilön luonnetta, kykyjä ja arvoja. Ja ne taas vaikuttavat myös sen henkilön persoonaan ja siihen millainen hän on ihmisenä. Onko hän lyhyt- tai pitkäjännitteinen, käytäntöön vai teoriaan suuntautunut, sosiaalinen vai erakkotyyppi, empaattinen vai järki-ihminen jne. Nuo kaikki vaikuttavat sekä ihmisen koulutus- ja uravalintaan kuin siihenkin millainen hän on ihan muuten ihmisenä.
Talousasioissa ei nyt mitään taloustiedettä tarvitse jotain hinnoittelijan työtä pystyy kuka vain tekemään kuka osaa peruskoulun matematiikkaa.
Yrityksen talousasioista pystyy vastaamaan ilman mitään kauppatieteiden opiskelua, sen pystyy tekemään oikeastaan kuka vain kuka osaa laskea.
En tiedä oletko trolli vai et mutta juttujesi taso on luokkaa "ala-aste".Ihan siis tosissaisi esität että investointien tuotto-odotuksia ja kannatavuuslaskelmia, dynaamisen hinnoittelun malleja tai verotuksen optimointia tehdään yhtään isommissa yrityksissä ihan vain peruskoulupohjalta ilman mitään kauppatieteen opintoja? Tai jos teet niin lahjasi viittaavat kyllä vahvasti siihen että sinun olisi kannattanut sitä alaa lukea niin olisit paljon pidemmällä kuin olet.
Kyllä. Mainitsemasi asiat osaa oikeastaan kuka vain tehdä eikä ne edes tarvitse pahemmin matematiikkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä sitten? Ei niistä parisuhteeseen tai isäksi kuitenkaan olisi, olkoon "päiväkodissa" pelaamassa.
Miehille pitäisi perustaa iltapäiväkerhoja ja viikonloppuleirejä. Niissä voisi tavata kavereita ja pelata. Olisi myös erilaisia teemapäiviä kuten: erilaiset kaljat, animeporno, urheilu, kuinka saada itsensä ylös sohvalta, kuinka ottaa kaikki irti käsipelistä, jne.
#miesvihanäkyväksi.
Ja tykkäyksiä on riittänyt. Tuollaisia nuo suomalaiset naiset ovat. Niiden kanssa pitäisi sitten jostain syystä viitsiä elämään.
Ei ihme että lähes kaikki miehet sanovat "ei kiitos"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin rivien välistä tulee tässä lukeneeksi, että parisuhteelle/kumppanille asetettavat vaatimukset ovat kasvaneet nykysukupolvella ihan pilviin. Paras ohje olisi - älkää etsikö täydellistä, etsikää hyvä.
Nykyään on paljon propagandaakin ilmassa koko elämän jatkuvan sinkkuilun puolesta. Elämänkokemukseeni ja laajaan tuttavapiiriini vedoten sanoisin kuitenkin, että keskimääräinen ihminen on parisuhteessa kuitenkin onnellisempi, toki tietysti nyt aina on poikkeuksiakin olemassa.
Nykyään on tietoa saatavilla ihan eritavalla kuin ennen. En mä vaadi mieheltä sen enempää kuin itseltäni, mutta kaltaisiani tuntuu olevan todella harvassa. Raitis, hoikka& liikunnallinen, koulutettu (huom! tulotasolla ei ole merkitystä), lapseton, sosiaalinen.
Mitä väliä koulutustasolla jos tulotasolla ei sitten ole merkitystä? Just ne ketkä sanoo että miehen tulee olla koulutettu etsii juuri niitä hyvätuloisia miehiä eli ne naiset on rahan perässä.
Koska ihmiset viihtyvät usein parhaiten kaltaistensa kanssa. Itse olen humanisti ja halusin myös humanistimiehen vaikka se ei todellakaan takaa hyviä tuloja.
Tämä on uutta tietoa, väität siis että ihmisen koulutustaso ja työ kertoo sen millainen ihminen on?
Minä ajattelen tässä täysin eritavalla kuin sinä ja ajattelen niin että ihmisen koulutustaso tai työ ei kerro ihmisestä muuta kuin että mitä työtä se tekee. Ihmisen luonne,arvot,harrastukset yms ei vaikuta koulutustasoon tai työhön millään tapaa.Sama ihminen voisi siis sinusta ihan samalla todennäköisyydellä päätyä pörssimeklariksi, bussikuskiksi, papiksi tai enkelihoitajaksi?
Miten insinööri voi sitten seurustella sairaanhoitajan kanssa kun heidän työ on täysin erilaista?
Tai miten rakennustyöntekijä voi seurustella kaupankassan kanssa?Ei heidän työssään ole juurikaan mitään mikä olisi suoraan ristiriidassa. Suunnilleen sama koulutustaso ja kumpikin on työssä joka yhdistää teorian ja käytännön toteutuksen. Samoin rakennustyöntekijällä ja kaupan kanssalla sama koulustaso ja fyysinen suorittava työ.
Nuohan ovat juuri niitä esimerkkejä joissa melko samankaltaiset ihmiset ovat päätyneet yhteen.
Jokaisessa työssä yhdistyy teorian ja käytännön toteutus. Eikö sairaanhoitajan työ ole fyysistä työtä?
Itse en vaan pysty lokeroimaan ihmisiä työn tai koulutustason perusteella koska minun mielestä ihmiset on yksilöitä eikä ne kerro ihmisestä oikeastaan mitään millainen se on vapaa ajalla.
Koulutus kertoo ihmisestä sen mitä työtä se haluaa tehdä ja se työ mitä ihminen tekee ei kerro ihmsestä muuta kuin sen mitä hän tekee työkseen.Sinulla ei taida häävisti olla koulutusta?
Minulla on amk suoritettuna ja työskentelen sähkösuunnittelijana.
Millainen ihminen on rakennustyöntekijä?
Entäpä sairaanhoitaja?
Kerta työ kertoo sinusta sen millainen ihminen on niin osaat vastata.No kerropa miksi valitsin juuri sen ammatin etkä vaikkapa ryhtynyt lääkäriksi, papiksi tai juristiksi? Oliko ammatinvalintasi silkka sattuma vai voisiko se kuitenkin kertoa jotain sinusta?
En valinnut ammattiani oikeastaan minkään takia, sähköala ei sillee edes kiinnostanut minua vaan olisin ehkä halunnut olla rekkakuski. Kouluttaudun asentajasta suunnittelijaksi ihan rahan takia, nyt saan enemmän palkkaa helpommalla.
Eli tuo valinta kertoi jo heti sen että arvostat palkkaa enemmän kuin sitä että työ kiinnostaisi sinua tai olisi intohimosi. Et siis olisi koskaan ryhtynyt vaikka taiteilijaksi jossa tärkeintä on intohimo eikä raha ole tärkeää. Toisaalta sinulla on kuitenkin jonkin verran älliä ja matemaattista kykyä koska kykenit opiskelemaan sähkösuunnittelijaksi. Niin paljon sinulla ei sitten ollut halua eteenpäin että olisit tähdännyt diplomi-insinooriksi.
Joten kuten huomaat, valitasi kertoi sinusta jo monia asioista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin rivien välistä tulee tässä lukeneeksi, että parisuhteelle/kumppanille asetettavat vaatimukset ovat kasvaneet nykysukupolvella ihan pilviin. Paras ohje olisi - älkää etsikö täydellistä, etsikää hyvä.
Nykyään on paljon propagandaakin ilmassa koko elämän jatkuvan sinkkuilun puolesta. Elämänkokemukseeni ja laajaan tuttavapiiriini vedoten sanoisin kuitenkin, että keskimääräinen ihminen on parisuhteessa kuitenkin onnellisempi, toki tietysti nyt aina on poikkeuksiakin olemassa.
Nykyään on tietoa saatavilla ihan eritavalla kuin ennen. En mä vaadi mieheltä sen enempää kuin itseltäni, mutta kaltaisiani tuntuu olevan todella harvassa. Raitis, hoikka& liikunnallinen, koulutettu (huom! tulotasolla ei ole merkitystä), lapseton, sosiaalinen.
Mitä väliä koulutustasolla jos tulotasolla ei sitten ole merkitystä? Just ne ketkä sanoo että miehen tulee olla koulutettu etsii juuri niitä hyvätuloisia miehiä eli ne naiset on rahan perässä.
Koska ihmiset viihtyvät usein parhaiten kaltaistensa kanssa. Itse olen humanisti ja halusin myös humanistimiehen vaikka se ei todellakaan takaa hyviä tuloja.
Tämä on uutta tietoa, väität siis että ihmisen koulutustaso ja työ kertoo sen millainen ihminen on?
Minä ajattelen tässä täysin eritavalla kuin sinä ja ajattelen niin että ihmisen koulutustaso tai työ ei kerro ihmisestä muuta kuin että mitä työtä se tekee. Ihmisen luonne,arvot,harrastukset yms ei vaikuta koulutustasoon tai työhön millään tapaa.Sama ihminen voisi siis sinusta ihan samalla todennäköisyydellä päätyä pörssimeklariksi, bussikuskiksi, papiksi tai enkelihoitajaksi?
Miten insinööri voi sitten seurustella sairaanhoitajan kanssa kun heidän työ on täysin erilaista?
Tai miten rakennustyöntekijä voi seurustella kaupankassan kanssa?Ei heidän työssään ole juurikaan mitään mikä olisi suoraan ristiriidassa. Suunnilleen sama koulutustaso ja kumpikin on työssä joka yhdistää teorian ja käytännön toteutuksen. Samoin rakennustyöntekijällä ja kaupan kanssalla sama koulustaso ja fyysinen suorittava työ.
Nuohan ovat juuri niitä esimerkkejä joissa melko samankaltaiset ihmiset ovat päätyneet yhteen.
Jokaisessa työssä yhdistyy teorian ja käytännön toteutus. Eikö sairaanhoitajan työ ole fyysistä työtä?
Itse en vaan pysty lokeroimaan ihmisiä työn tai koulutustason perusteella koska minun mielestä ihmiset on yksilöitä eikä ne kerro ihmisestä oikeastaan mitään millainen se on vapaa ajalla.
Koulutus kertoo ihmisestä sen mitä työtä se haluaa tehdä ja se työ mitä ihminen tekee ei kerro ihmsestä muuta kuin sen mitä hän tekee työkseen.No ei yhdisty jos puhutaan yhtään enemmän tieteellisestä teoriasta. Kyllä se kaupan kassa nyt vain iskee niitä hintoja kassaan eikä siinä tarvita taloustieteen teorioita eikä niiden tietäöminenkään muuttaisi sitä työtä mihinkään. Mutta jos olet jonkun yrityksen talousasioista vastaava niin sitten tarvitaankin jo käytännön taitojen lisäksi myös kauppatieteen opintojan antamaan teoreettista pohjaa jotta osaat tehdä oikeita päätöksiä.
Ja sanoit itsekin että koulutus kertoo ihmisestä mitä työtä se haluaa tehdä. Mutta sille halulle on joku syy ja se syy on usein yhdistelmä sen henkilön luonnetta, kykyjä ja arvoja. Ja ne taas vaikuttavat myös sen henkilön persoonaan ja siihen millainen hän on ihmisenä. Onko hän lyhyt- tai pitkäjännitteinen, käytäntöön vai teoriaan suuntautunut, sosiaalinen vai erakkotyyppi, empaattinen vai järki-ihminen jne. Nuo kaikki vaikuttavat sekä ihmisen koulutus- ja uravalintaan kuin siihenkin millainen hän on ihan muuten ihmisenä.
Talousasioissa ei nyt mitään taloustiedettä tarvitse jotain hinnoittelijan työtä pystyy kuka vain tekemään kuka osaa peruskoulun matematiikkaa.
Yrityksen talousasioista pystyy vastaamaan ilman mitään kauppatieteiden opiskelua, sen pystyy tekemään oikeastaan kuka vain kuka osaa laskea.
En tiedä oletko trolli vai et mutta juttujesi taso on luokkaa "ala-aste".Ihan siis tosissaisi esität että investointien tuotto-odotuksia ja kannatavuuslaskelmia, dynaamisen hinnoittelun malleja tai verotuksen optimointia tehdään yhtään isommissa yrityksissä ihan vain peruskoulupohjalta ilman mitään kauppatieteen opintoja? Tai jos teet niin lahjasi viittaavat kyllä vahvasti siihen että sinun olisi kannattanut sitä alaa lukea niin olisit paljon pidemmällä kuin olet.
Kyllä. Mainitsemasi asiat osaa oikeastaan kuka vain tehdä eikä ne edes tarvitse pahemmin matematiikkaa.
Just, no sittenhän sinulla on iso menestyvä yritys? Eikö?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni nykynuori nainen ei halua sitoutua ja/tai haluaa vapaan suhteen. Deittikulttuuri on aivan vääristynyt. Etsitään täydellistä ja virheetöntä. Monta rautaa tulessa, tapaillaan tapaamisen ilosta. Pienistä puutteista huolimatta, oikeasti potentiaalinen jää rannalle. Kaiken pitäisi olla valmista. Ei ymmärretä sitä, että ihmiset muuttuu, suhde ajan mittaa muuttuu ja siihen pitäisi sopeutua. Siis töitä pitäisi kaiken aikaa tehdä suhteen eteen.
Naisilla on rima vieläkin turhan alhaalla. Ketään ei kannusteta hakemaan täydellistä, MUTTA moni nainen törmää selvään henkiseen väkivaltaan hakiessaan seuraa. Lähinnä tästä naisille on ruvettu sanomaan. Deitin täytyy vaikuttaa normaalilta. Normaalilla tarkoitetaan perus käytöstapoja omaavaa puhekyvyn kantavaa henkilöä. Ei pelejä,ei näkyviä elämänhallinnan puutteita. Tavis,kiitos!
Täytyy kyllä sanoa, että en henkilökohtaisesti tunne yhtäkään sinkkua, jolla olisi rima liian matalalla. Minä itse mukaan luettuna.
Päinvastoin, väittäisin että nykypäivän sinkuilla se rima on jossain maapallon ilmakehän korkeudella: vaatimuslistat potentiaalisille kumppaneille ovat nykyään kilometrien mittaisia.
Ongelma ei useinkaan ole edes siinä listan pituudessa vaan siinä mitä se sisältää. Useimmiten asioita joilla on hyvin vähän tekemistä sen kanssa mikä tekee parisuhteesta onnellisen. Ihmisten käsitys siitä mikä on parisuhteessa tärkeää on siis pahasti hakoteillä.
Eivät kaikki tee mitään listoja. Itse katson sen mukaan kun ihmisen tapaan. Ihminen täytyy ottaa vastaan ihmisenä eikä jonain mielikuvitusolentona. T. Nainen
Katsot mitä? Kuulostaa siltä että vertaisit johonkin listaan joka sattuu olemaan päässäsi. Siellä voi olla priorisointia mukana, eli "milli tilillä on minimi jollei ole malli jolloin riittää 500 000"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onneksi olen sinkku. Kauheaa naisvihaa koko palsta täynnä ja miehet kehuvat empatiakyvyttömyyttään ja nainenkin on vain seksinukke, eikä mikään muu. Ei kyllä houkuta nämä palstamiehet yhtään.
Toivottavasti kaikki naisia vihaavat miehet alkaisivat sitten keskenään olemaan, saisitte rauhassa nauttia toisistanne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin rivien välistä tulee tässä lukeneeksi, että parisuhteelle/kumppanille asetettavat vaatimukset ovat kasvaneet nykysukupolvella ihan pilviin. Paras ohje olisi - älkää etsikö täydellistä, etsikää hyvä.
Nykyään on paljon propagandaakin ilmassa koko elämän jatkuvan sinkkuilun puolesta. Elämänkokemukseeni ja laajaan tuttavapiiriini vedoten sanoisin kuitenkin, että keskimääräinen ihminen on parisuhteessa kuitenkin onnellisempi, toki tietysti nyt aina on poikkeuksiakin olemassa.
Nykyään on tietoa saatavilla ihan eritavalla kuin ennen. En mä vaadi mieheltä sen enempää kuin itseltäni, mutta kaltaisiani tuntuu olevan todella harvassa. Raitis, hoikka& liikunnallinen, koulutettu (huom! tulotasolla ei ole merkitystä), lapseton, sosiaalinen.
Mitä väliä koulutustasolla jos tulotasolla ei sitten ole merkitystä? Just ne ketkä sanoo että miehen tulee olla koulutettu etsii juuri niitä hyvätuloisia miehiä eli ne naiset on rahan perässä.
Koska ihmiset viihtyvät usein parhaiten kaltaistensa kanssa. Itse olen humanisti ja halusin myös humanistimiehen vaikka se ei todellakaan takaa hyviä tuloja.
Tämä on uutta tietoa, väität siis että ihmisen koulutustaso ja työ kertoo sen millainen ihminen on?
Minä ajattelen tässä täysin eritavalla kuin sinä ja ajattelen niin että ihmisen koulutustaso tai työ ei kerro ihmisestä muuta kuin että mitä työtä se tekee. Ihmisen luonne,arvot,harrastukset yms ei vaikuta koulutustasoon tai työhön millään tapaa.Sama ihminen voisi siis sinusta ihan samalla todennäköisyydellä päätyä pörssimeklariksi, bussikuskiksi, papiksi tai enkelihoitajaksi?
Miten insinööri voi sitten seurustella sairaanhoitajan kanssa kun heidän työ on täysin erilaista?
Tai miten rakennustyöntekijä voi seurustella kaupankassan kanssa?Ei heidän työssään ole juurikaan mitään mikä olisi suoraan ristiriidassa. Suunnilleen sama koulutustaso ja kumpikin on työssä joka yhdistää teorian ja käytännön toteutuksen. Samoin rakennustyöntekijällä ja kaupan kanssalla sama koulustaso ja fyysinen suorittava työ.
Nuohan ovat juuri niitä esimerkkejä joissa melko samankaltaiset ihmiset ovat päätyneet yhteen.
Jokaisessa työssä yhdistyy teorian ja käytännön toteutus. Eikö sairaanhoitajan työ ole fyysistä työtä?
Itse en vaan pysty lokeroimaan ihmisiä työn tai koulutustason perusteella koska minun mielestä ihmiset on yksilöitä eikä ne kerro ihmisestä oikeastaan mitään millainen se on vapaa ajalla.
Koulutus kertoo ihmisestä sen mitä työtä se haluaa tehdä ja se työ mitä ihminen tekee ei kerro ihmsestä muuta kuin sen mitä hän tekee työkseen.No ei yhdisty jos puhutaan yhtään enemmän tieteellisestä teoriasta. Kyllä se kaupan kassa nyt vain iskee niitä hintoja kassaan eikä siinä tarvita taloustieteen teorioita eikä niiden tietäöminenkään muuttaisi sitä työtä mihinkään. Mutta jos olet jonkun yrityksen talousasioista vastaava niin sitten tarvitaankin jo käytännön taitojen lisäksi myös kauppatieteen opintojan antamaan teoreettista pohjaa jotta osaat tehdä oikeita päätöksiä.
Ja sanoit itsekin että koulutus kertoo ihmisestä mitä työtä se haluaa tehdä. Mutta sille halulle on joku syy ja se syy on usein yhdistelmä sen henkilön luonnetta, kykyjä ja arvoja. Ja ne taas vaikuttavat myös sen henkilön persoonaan ja siihen millainen hän on ihmisenä. Onko hän lyhyt- tai pitkäjännitteinen, käytäntöön vai teoriaan suuntautunut, sosiaalinen vai erakkotyyppi, empaattinen vai järki-ihminen jne. Nuo kaikki vaikuttavat sekä ihmisen koulutus- ja uravalintaan kuin siihenkin millainen hän on ihan muuten ihmisenä.
Talousasioissa ei nyt mitään taloustiedettä tarvitse jotain hinnoittelijan työtä pystyy kuka vain tekemään kuka osaa peruskoulun matematiikkaa.
Yrityksen talousasioista pystyy vastaamaan ilman mitään kauppatieteiden opiskelua, sen pystyy tekemään oikeastaan kuka vain kuka osaa laskea.
En tiedä oletko trolli vai et mutta juttujesi taso on luokkaa "ala-aste".Ihan siis tosissaisi esität että investointien tuotto-odotuksia ja kannatavuuslaskelmia, dynaamisen hinnoittelun malleja tai verotuksen optimointia tehdään yhtään isommissa yrityksissä ihan vain peruskoulupohjalta ilman mitään kauppatieteen opintoja? Tai jos teet niin lahjasi viittaavat kyllä vahvasti siihen että sinun olisi kannattanut sitä alaa lukea niin olisit paljon pidemmällä kuin olet.
Kyllä. Mainitsemasi asiat osaa oikeastaan kuka vain tehdä eikä ne edes tarvitse pahemmin matematiikkaa.
Varmaan moni osaa tehdä vaikka mitä mutta ei käytännössä kuitenkaan tee. En näe missään hortonomin koulutuksella talousjohtajaksi tulleita ihmisiä tai papin koulutuksen saaneita myyntipäälliköitä.
Joten kun aihe oli se mitä ammatti tai koulutus kertoo ihmisestä niin voimme kyllä olettaa että talousasioiden parissa työskentelevä ja niitä opiskellut ihminen on niistä yleensä myös jossain määrin kiinnostunut eikä ole kouluttautunut joksikin ihan muuksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni nykynuori nainen ei halua sitoutua ja/tai haluaa vapaan suhteen. Deittikulttuuri on aivan vääristynyt. Etsitään täydellistä ja virheetöntä. Monta rautaa tulessa, tapaillaan tapaamisen ilosta. Pienistä puutteista huolimatta, oikeasti potentiaalinen jää rannalle. Kaiken pitäisi olla valmista. Ei ymmärretä sitä, että ihmiset muuttuu, suhde ajan mittaa muuttuu ja siihen pitäisi sopeutua. Siis töitä pitäisi kaiken aikaa tehdä suhteen eteen.
Naisilla on rima vieläkin turhan alhaalla. Ketään ei kannusteta hakemaan täydellistä, MUTTA moni nainen törmää selvään henkiseen väkivaltaan hakiessaan seuraa. Lähinnä tästä naisille on ruvettu sanomaan. Deitin täytyy vaikuttaa normaalilta. Normaalilla tarkoitetaan perus käytöstapoja omaavaa puhekyvyn kantavaa henkilöä. Ei pelejä,ei näkyviä elämänhallinnan puutteita. Tavis,kiitos!
Täytyy kyllä sanoa, että en henkilökohtaisesti tunne yhtäkään sinkkua, jolla olisi rima liian matalalla. Minä itse mukaan luettuna.
Päinvastoin, väittäisin että nykypäivän sinkuilla se rima on jossain maapallon ilmakehän korkeudella: vaatimuslistat potentiaalisille kumppaneille ovat nykyään kilometrien mittaisia.
Tilastollisesti naisella on suuri riski kuolla kotonaan oman miehensä käsiin. Naisten pitäisi jo tuonkin syyn varjolla katsoa tarkemmin kenen matkaan lähtevät. Oot oikeassa tähän ei saisi vaikuttaa status/ulkonäkö.
Ja 2/3 vakavista terveyteen kohdistuvista rikoksista on naisen tekemää miehiä kohtaan. Tämän kertoo terveydenhuollon tilastot.
Hae poika apua itsellesi. Harhoihin on olemassa lääkkeitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin rivien välistä tulee tässä lukeneeksi, että parisuhteelle/kumppanille asetettavat vaatimukset ovat kasvaneet nykysukupolvella ihan pilviin. Paras ohje olisi - älkää etsikö täydellistä, etsikää hyvä.
Nykyään on paljon propagandaakin ilmassa koko elämän jatkuvan sinkkuilun puolesta. Elämänkokemukseeni ja laajaan tuttavapiiriini vedoten sanoisin kuitenkin, että keskimääräinen ihminen on parisuhteessa kuitenkin onnellisempi, toki tietysti nyt aina on poikkeuksiakin olemassa.
Nykyään on tietoa saatavilla ihan eritavalla kuin ennen. En mä vaadi mieheltä sen enempää kuin itseltäni, mutta kaltaisiani tuntuu olevan todella harvassa. Raitis, hoikka& liikunnallinen, koulutettu (huom! tulotasolla ei ole merkitystä), lapseton, sosiaalinen.
Mitä väliä koulutustasolla jos tulotasolla ei sitten ole merkitystä? Just ne ketkä sanoo että miehen tulee olla koulutettu etsii juuri niitä hyvätuloisia miehiä eli ne naiset on rahan perässä.
Koska ihmiset viihtyvät usein parhaiten kaltaistensa kanssa. Itse olen humanisti ja halusin myös humanistimiehen vaikka se ei todellakaan takaa hyviä tuloja.
Tämä on uutta tietoa, väität siis että ihmisen koulutustaso ja työ kertoo sen millainen ihminen on?
Minä ajattelen tässä täysin eritavalla kuin sinä ja ajattelen niin että ihmisen koulutustaso tai työ ei kerro ihmisestä muuta kuin että mitä työtä se tekee. Ihmisen luonne,arvot,harrastukset yms ei vaikuta koulutustasoon tai työhön millään tapaa.Sama ihminen voisi siis sinusta ihan samalla todennäköisyydellä päätyä pörssimeklariksi, bussikuskiksi, papiksi tai enkelihoitajaksi?
Miten insinööri voi sitten seurustella sairaanhoitajan kanssa kun heidän työ on täysin erilaista?
Tai miten rakennustyöntekijä voi seurustella kaupankassan kanssa?Ei heidän työssään ole juurikaan mitään mikä olisi suoraan ristiriidassa. Suunnilleen sama koulutustaso ja kumpikin on työssä joka yhdistää teorian ja käytännön toteutuksen. Samoin rakennustyöntekijällä ja kaupan kanssalla sama koulustaso ja fyysinen suorittava työ.
Nuohan ovat juuri niitä esimerkkejä joissa melko samankaltaiset ihmiset ovat päätyneet yhteen.
Jokaisessa työssä yhdistyy teorian ja käytännön toteutus. Eikö sairaanhoitajan työ ole fyysistä työtä?
Itse en vaan pysty lokeroimaan ihmisiä työn tai koulutustason perusteella koska minun mielestä ihmiset on yksilöitä eikä ne kerro ihmisestä oikeastaan mitään millainen se on vapaa ajalla.
Koulutus kertoo ihmisestä sen mitä työtä se haluaa tehdä ja se työ mitä ihminen tekee ei kerro ihmsestä muuta kuin sen mitä hän tekee työkseen.Sinulla ei taida häävisti olla koulutusta?
Minulla on amk suoritettuna ja työskentelen sähkösuunnittelijana.
Millainen ihminen on rakennustyöntekijä?
Entäpä sairaanhoitaja?
Kerta työ kertoo sinusta sen millainen ihminen on niin osaat vastata.No kerropa miksi valitsin juuri sen ammatin etkä vaikkapa ryhtynyt lääkäriksi, papiksi tai juristiksi? Oliko ammatinvalintasi silkka sattuma vai voisiko se kuitenkin kertoa jotain sinusta?
En valinnut ammattiani oikeastaan minkään takia, sähköala ei sillee edes kiinnostanut minua vaan olisin ehkä halunnut olla rekkakuski. Kouluttaudun asentajasta suunnittelijaksi ihan rahan takia, nyt saan enemmän palkkaa helpommalla.
Eli tuo valinta kertoi jo heti sen että arvostat palkkaa enemmän kuin sitä että työ kiinnostaisi sinua tai olisi intohimosi. Et siis olisi koskaan ryhtynyt vaikka taiteilijaksi jossa tärkeintä on intohimo eikä raha ole tärkeää. Toisaalta sinulla on kuitenkin jonkin verran älliä ja matemaattista kykyä koska kykenit opiskelemaan sähkösuunnittelijaksi. Niin paljon sinulla ei sitten ollut halua eteenpäin että olisit tähdännyt diplomi-insinooriksi.
Joten kuten huomaat, valitasi kertoi sinusta jo monia asioista.
En muuttunut ihmisenä yhtään vaikka opiskelin, olen samanlainen kuin mitä sähköasentajana olin.
Ei tuo nyt paljoa älliä tai matemaattisia kykyjä vaatinut, kyllä tuon pystyy kuka vaan suorittamaan jos haluaa.
Teen töitä rahan takia enkä minkään muun takia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Deittisivustoilla on ylitarjontaa mt-ongelmaisista naisista, monet ovat myös todella lihavia. Mielummin yksin ku kummankaan tollasen kaa.
M32
Tinderissä on myös ylitarjontaa lihavista ja päihdeongelmaisista miehistä, joilla ei ole alkeellisimmitkaan sosiaaliset taidot hallussa. Mieluummin yksin kuin tuollaisten kanssa.
Jos nainen päätyy Tinderiin, sen tietää että siinä on paljon vialla. Normaali nainen saisi parisuhteen ilmankin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni nykynuori nainen ei halua sitoutua ja/tai haluaa vapaan suhteen. Deittikulttuuri on aivan vääristynyt. Etsitään täydellistä ja virheetöntä. Monta rautaa tulessa, tapaillaan tapaamisen ilosta. Pienistä puutteista huolimatta, oikeasti potentiaalinen jää rannalle. Kaiken pitäisi olla valmista. Ei ymmärretä sitä, että ihmiset muuttuu, suhde ajan mittaa muuttuu ja siihen pitäisi sopeutua. Siis töitä pitäisi kaiken aikaa tehdä suhteen eteen.
Naisilla on rima vieläkin turhan alhaalla. Ketään ei kannusteta hakemaan täydellistä, MUTTA moni nainen törmää selvään henkiseen väkivaltaan hakiessaan seuraa. Lähinnä tästä naisille on ruvettu sanomaan. Deitin täytyy vaikuttaa normaalilta. Normaalilla tarkoitetaan perus käytöstapoja omaavaa puhekyvyn kantavaa henkilöä. Ei pelejä,ei näkyviä elämänhallinnan puutteita. Tavis,kiitos!
Täytyy kyllä sanoa, että en henkilökohtaisesti tunne yhtäkään sinkkua, jolla olisi rima liian matalalla. Minä itse mukaan luettuna.
Päinvastoin, väittäisin että nykypäivän sinkuilla se rima on jossain maapallon ilmakehän korkeudella: vaatimuslistat potentiaalisille kumppaneille ovat nykyään kilometrien mittaisia.
Tilastollisesti naisella on suuri riski kuolla kotonaan oman miehensä käsiin. Naisten pitäisi jo tuonkin syyn varjolla katsoa tarkemmin kenen matkaan lähtevät. Oot oikeassa tähän ei saisi vaikuttaa status/ulkonäkö.
"Tilastollisesti naisella on suuri riski kuolla kotonaan oman miehensä käsiin."
Ihan uteliaisuudesta, mikä se todennäköisyys siis on? Ihan prosenteissa ilmoitettuna?
No jos naisia kuolee vuodessa kotiväkivallan seurauksena noin 20 kpl ja aikuisia naisia on Suomessa se reilu 2 miljoonaa niin todennäköisyys vuositasolla on 1/100.000 = 0.001%
Luku on oikeastaan vielä pienempi koska kaikki aikuiset naiset eivät ole suhteessa.
Vähän hankala kuolla ukon nuijimana jos ei ukkoa ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin rivien välistä tulee tässä lukeneeksi, että parisuhteelle/kumppanille asetettavat vaatimukset ovat kasvaneet nykysukupolvella ihan pilviin. Paras ohje olisi - älkää etsikö täydellistä, etsikää hyvä.
Nykyään on paljon propagandaakin ilmassa koko elämän jatkuvan sinkkuilun puolesta. Elämänkokemukseeni ja laajaan tuttavapiiriini vedoten sanoisin kuitenkin, että keskimääräinen ihminen on parisuhteessa kuitenkin onnellisempi, toki tietysti nyt aina on poikkeuksiakin olemassa.
Nykyään on tietoa saatavilla ihan eritavalla kuin ennen. En mä vaadi mieheltä sen enempää kuin itseltäni, mutta kaltaisiani tuntuu olevan todella harvassa. Raitis, hoikka& liikunnallinen, koulutettu (huom! tulotasolla ei ole merkitystä), lapseton, sosiaalinen.
Tuollaiset miehet viedään käsistä jo aika pian, useat jo opiskeluaikana. Joten olet vain myöhässä.
Ai meinaat ettei ihmiset eroa? Ja kyllähän 50% miehistä on lapsettomia vielä 35-vuotiaana. Toki monilla on ylipainoa, epäterveelliset elintavat ja addiktioita. Itsekin olen sinkku nyt eron jälkeen. En viitsinyt katsella peliongelmaista. Siinä menee vaan oma elämä hukkaan. N40
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni nykynuori nainen ei halua sitoutua ja/tai haluaa vapaan suhteen. Deittikulttuuri on aivan vääristynyt. Etsitään täydellistä ja virheetöntä. Monta rautaa tulessa, tapaillaan tapaamisen ilosta. Pienistä puutteista huolimatta, oikeasti potentiaalinen jää rannalle. Kaiken pitäisi olla valmista. Ei ymmärretä sitä, että ihmiset muuttuu, suhde ajan mittaa muuttuu ja siihen pitäisi sopeutua. Siis töitä pitäisi kaiken aikaa tehdä suhteen eteen.
Naisilla on rima vieläkin turhan alhaalla. Ketään ei kannusteta hakemaan täydellistä, MUTTA moni nainen törmää selvään henkiseen väkivaltaan hakiessaan seuraa. Lähinnä tästä naisille on ruvettu sanomaan. Deitin täytyy vaikuttaa normaalilta. Normaalilla tarkoitetaan perus käytöstapoja omaavaa puhekyvyn kantavaa henkilöä. Ei pelejä,ei näkyviä elämänhallinnan puutteita. Tavis,kiitos!
Täytyy kyllä sanoa, että en henkilökohtaisesti tunne yhtäkään sinkkua, jolla olisi rima liian matalalla. Minä itse mukaan luettuna.
Päinvastoin, väittäisin että nykypäivän sinkuilla se rima on jossain maapallon ilmakehän korkeudella: vaatimuslistat potentiaalisille kumppaneille ovat nykyään kilometrien mittaisia.
Tilastollisesti naisella on suuri riski kuolla kotonaan oman miehensä käsiin. Naisten pitäisi jo tuonkin syyn varjolla katsoa tarkemmin kenen matkaan lähtevät. Oot oikeassa tähän ei saisi vaikuttaa status/ulkonäkö.
Ja 2/3 vakavista terveyteen kohdistuvista rikoksista on naisen tekemää miehiä kohtaan. Tämän kertoo terveydenhuollon tilastot.
Hae poika apua itsellesi. Harhoihin on olemassa lääkkeitä.
Valitettavasti se pitää ihan paikkansa. Se ettet ole halukas myöntämään asiaa ei muuta sitä vääräksi. eli pidä sinä tyttö naamasi ummessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin rivien välistä tulee tässä lukeneeksi, että parisuhteelle/kumppanille asetettavat vaatimukset ovat kasvaneet nykysukupolvella ihan pilviin. Paras ohje olisi - älkää etsikö täydellistä, etsikää hyvä.
Nykyään on paljon propagandaakin ilmassa koko elämän jatkuvan sinkkuilun puolesta. Elämänkokemukseeni ja laajaan tuttavapiiriini vedoten sanoisin kuitenkin, että keskimääräinen ihminen on parisuhteessa kuitenkin onnellisempi, toki tietysti nyt aina on poikkeuksiakin olemassa.
Nykyään on tietoa saatavilla ihan eritavalla kuin ennen. En mä vaadi mieheltä sen enempää kuin itseltäni, mutta kaltaisiani tuntuu olevan todella harvassa. Raitis, hoikka& liikunnallinen, koulutettu (huom! tulotasolla ei ole merkitystä), lapseton, sosiaalinen.
Näyttää listalta, eihän naisilla ole listoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin rivien välistä tulee tässä lukeneeksi, että parisuhteelle/kumppanille asetettavat vaatimukset ovat kasvaneet nykysukupolvella ihan pilviin. Paras ohje olisi - älkää etsikö täydellistä, etsikää hyvä.
Nykyään on paljon propagandaakin ilmassa koko elämän jatkuvan sinkkuilun puolesta. Elämänkokemukseeni ja laajaan tuttavapiiriini vedoten sanoisin kuitenkin, että keskimääräinen ihminen on parisuhteessa kuitenkin onnellisempi, toki tietysti nyt aina on poikkeuksiakin olemassa.
Nykyään on tietoa saatavilla ihan eritavalla kuin ennen. En mä vaadi mieheltä sen enempää kuin itseltäni, mutta kaltaisiani tuntuu olevan todella harvassa. Raitis, hoikka& liikunnallinen, koulutettu (huom! tulotasolla ei ole merkitystä), lapseton, sosiaalinen.
Mitä väliä koulutustasolla jos tulotasolla ei sitten ole merkitystä? Just ne ketkä sanoo että miehen tulee olla koulutettu etsii juuri niitä hyvätuloisia miehiä eli ne naiset on rahan perässä.
Koska ihmiset viihtyvät usein parhaiten kaltaistensa kanssa. Itse olen humanisti ja halusin myös humanistimiehen vaikka se ei todellakaan takaa hyviä tuloja.
Tämä on uutta tietoa, väität siis että ihmisen koulutustaso ja työ kertoo sen millainen ihminen on?
Minä ajattelen tässä täysin eritavalla kuin sinä ja ajattelen niin että ihmisen koulutustaso tai työ ei kerro ihmisestä muuta kuin että mitä työtä se tekee. Ihmisen luonne,arvot,harrastukset yms ei vaikuta koulutustasoon tai työhön millään tapaa.Sama ihminen voisi siis sinusta ihan samalla todennäköisyydellä päätyä pörssimeklariksi, bussikuskiksi, papiksi tai enkelihoitajaksi?
Miten insinööri voi sitten seurustella sairaanhoitajan kanssa kun heidän työ on täysin erilaista?
Tai miten rakennustyöntekijä voi seurustella kaupankassan kanssa?Ei heidän työssään ole juurikaan mitään mikä olisi suoraan ristiriidassa. Suunnilleen sama koulutustaso ja kumpikin on työssä joka yhdistää teorian ja käytännön toteutuksen. Samoin rakennustyöntekijällä ja kaupan kanssalla sama koulustaso ja fyysinen suorittava työ.
Nuohan ovat juuri niitä esimerkkejä joissa melko samankaltaiset ihmiset ovat päätyneet yhteen.
Jokaisessa työssä yhdistyy teorian ja käytännön toteutus. Eikö sairaanhoitajan työ ole fyysistä työtä?
Itse en vaan pysty lokeroimaan ihmisiä työn tai koulutustason perusteella koska minun mielestä ihmiset on yksilöitä eikä ne kerro ihmisestä oikeastaan mitään millainen se on vapaa ajalla.
Koulutus kertoo ihmisestä sen mitä työtä se haluaa tehdä ja se työ mitä ihminen tekee ei kerro ihmsestä muuta kuin sen mitä hän tekee työkseen.No ei yhdisty jos puhutaan yhtään enemmän tieteellisestä teoriasta. Kyllä se kaupan kassa nyt vain iskee niitä hintoja kassaan eikä siinä tarvita taloustieteen teorioita eikä niiden tietäöminenkään muuttaisi sitä työtä mihinkään. Mutta jos olet jonkun yrityksen talousasioista vastaava niin sitten tarvitaankin jo käytännön taitojen lisäksi myös kauppatieteen opintojan antamaan teoreettista pohjaa jotta osaat tehdä oikeita päätöksiä.
Ja sanoit itsekin että koulutus kertoo ihmisestä mitä työtä se haluaa tehdä. Mutta sille halulle on joku syy ja se syy on usein yhdistelmä sen henkilön luonnetta, kykyjä ja arvoja. Ja ne taas vaikuttavat myös sen henkilön persoonaan ja siihen millainen hän on ihmisenä. Onko hän lyhyt- tai pitkäjännitteinen, käytäntöön vai teoriaan suuntautunut, sosiaalinen vai erakkotyyppi, empaattinen vai järki-ihminen jne. Nuo kaikki vaikuttavat sekä ihmisen koulutus- ja uravalintaan kuin siihenkin millainen hän on ihan muuten ihmisenä.
Talousasioissa ei nyt mitään taloustiedettä tarvitse jotain hinnoittelijan työtä pystyy kuka vain tekemään kuka osaa peruskoulun matematiikkaa.
Yrityksen talousasioista pystyy vastaamaan ilman mitään kauppatieteiden opiskelua, sen pystyy tekemään oikeastaan kuka vain kuka osaa laskea.
En tiedä oletko trolli vai et mutta juttujesi taso on luokkaa "ala-aste".Ihan siis tosissaisi esität että investointien tuotto-odotuksia ja kannatavuuslaskelmia, dynaamisen hinnoittelun malleja tai verotuksen optimointia tehdään yhtään isommissa yrityksissä ihan vain peruskoulupohjalta ilman mitään kauppatieteen opintoja? Tai jos teet niin lahjasi viittaavat kyllä vahvasti siihen että sinun olisi kannattanut sitä alaa lukea niin olisit paljon pidemmällä kuin olet.
Kyllä. Mainitsemasi asiat osaa oikeastaan kuka vain tehdä eikä ne edes tarvitse pahemmin matematiikkaa.
Osaa tai paremminkin oppii kyllä jos on intoa ja kiinnostusta opetella. Ja se että on sitä intoa ja kiinnostusta opetella kertoo siitä ihmisestä jo paljon. En nyt vain näe kauheasti vakkapa kaupan kassoja vapaa-ajalla nenä kiinni yritystalouden oppikirjoissa tai perustamassa omia kasvuyrityksiä. Joten ehkä ne kiinnostuksen kohteet ja tavoitteet sitten ovat kuitenkin erilaiset jos on valinnut sen suorittavan portaan.
Alue: Aihe vapaa
Onneksi naiset eivät kulje jumppatrikoissaan julkisella paikalla.