Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Nainen tahtoi naimisiin, mutta halusi pitää ex-miehensä sukunimen
30.09.2023 |
Puhuttiin tuossa kaverin kanssa taannoin eräästä tällaisesta tuttavapiirin tapauksesta, jossa nainen halusi kovasti naimisiin, mutta halusi samalla pitää entisen liittonsa sukunimen. Mies taas ei ajatusta sietänyt, että nainen tällä tavoin symbolisesti roikkuu ja tuo exän mukanaan heidänkin väliseen avioliittoon. Nainen oli ilmeisesti perustellut asiaa silläkin, että kun hänen kahdella ex-liiton lapsellaan on myös kyseinen sukunimi.
Mutta kyllähän ne lapset pysyy naisen lapsina sukunimestä riippumatta. Ovat vielä tyttöjä molemmat ja jos menevät joskus naimisiin, niin saattavat joka tapauksessa vaihtaa uuden sukunimen. Mikä tässä sukunimen vaihtamisessa on oikein se ongelma, varsinkin kun sen on nainen jo aiemminkin tehnyt avioliittoon mennessään?
Kommentit (125)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naiselle ilmeisesti tärkeää ollut ekalla kerralla että perheellä sama sukunimi ja siksi vaihtanut.
Edelleenhän se peruste on ihan sama eli tarve yhteiseen sukunimeen perheellä.
Ja se uusi ylkä on vaan joku vieras heebo, lähes pizzakuskiin verrattavissa oleva nobody... ??
Miehenä en suostuisi tuollaiseen että tulkinta on se etten kuuluisi vihityn vaimoni perheeseen. Jos näin roikkuu eksässä, ei kannata vielä etsiä uutta ylkää.
Ja olen siis nainen.
Täh???? Jos tuo vaivaa miestä niin sitten ottaa sen naisen sukunimen.
Niin, nimen joka on naisen eksän sukunimi! Lähetän täytekakun sille miehelle jonka itsetunto ja kunnia tämän sietää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämä on näitä persujen ongelmia. Naisen on pakko vaihtaa sukunimi ja hoitaa siihen liittyvät paperityöt. Miksi perusmies ei itse vaihda sukunimeään naisen sukunimeen, jos sama sukunimi on persettä kaivelemassa. Jos se nimi on pakko vaihtaa voisi persumiehet itse tehdä sen.
Ei se mies voi ottaa naisen sukunimeä, jos se on exän sukunimi. Sen estää suomen laki.
Vierailija kirjoitti:
Naiselle ilmeisesti tärkeää ollut ekalla kerralla että perheellä sama sukunimi ja siksi vaihtanut.
Edelleenhän se peruste on ihan sama eli tarve yhteiseen sukunimeen perheellä.
Ei naisen tarvitse vaihtaa sukunimeään jotta olisi samanniminen lastensa kanssa. Helpommalla pääsee kun antaa oman nimensä lapsille, siihen ei edes tarvita isän suostumusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uran kannalta nimen vaihto voi olla huono asia.
Kannattaa pitää se nimi jolla on työuraa tehnyt.
Tällä palstalla tuskin joku menestynyt artisti tai hiton muista nousu-uraa nimellään tekee. Eiköhän me olla suurin osa niitä sari sairaanhoitajia tai mirkku perussihteereitä. Kuten minäkin. Toista kertaa avioutuessa, lähes viisikymppisenä, oli selvää että otan uuden miehen nimen. Avioliittojen välillä olin tyttönimellä. Kyllä tässä iässä on varaa parit kortit uusia. Olihan ne jo silloin nuorenakin kun vihille köyhinä nuorina asteltiin. Tää on jännä juttu. Kun tällä korttien vaihdolla perusteellaan :)
Lasten nimien kanssa tällä asialla ei ole mitään tekemistä.
Jos kakkosmiehen sukunimi olisi ollut jokin kauhistus, olisin pitänyt tyttönimeni. Jos hän nyt itsekään haluaa pitää sen mauttoman nimen. Hänhän voi valita myös vaimon ninen, jos se olisi neutraalimpi. Mutta että se eksän nimi kun jo uuden kanssa vihille mennään, voi pyhä jysäys.
Ei tarvitse olla artisti, vaan ihan normaali ura riittää. Ei ehkä sairaanhoitajalla tai perussihteerillä niin helposti, mutta ihan tavallisessa asiantuntijatyössä uraa luodessa tehdään itselle nimeä ja luodaan kontakteja. Uraa tekevät ihmiset käyttävät vuosikymmeniä siihen että tulee tunnetuksi alallaan yleensä jonkun tietyn fokuksen ammattilaisena. Sillä on merkitystä muussakin kuin uusien työpaikkojen hakemisessa, suhteet ja maine vaikuttavat todella paljon myös siihen miten hyvin voi tehdä nykyisen työnsä.
Ei sellaista työtä halua aikuisena sabotoida vaihtamalla nimensä vaikka olisi kuinka rakastunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naiselle ilmeisesti tärkeää ollut ekalla kerralla että perheellä sama sukunimi ja siksi vaihtanut.
Edelleenhän se peruste on ihan sama eli tarve yhteiseen sukunimeen perheellä.
Ei naisen tarvitse vaihtaa sukunimeään jotta olisi samanniminen lastensa kanssa. Helpommalla pääsee kun antaa oman nimensä lapsille, siihen ei edes tarvita isän suostumusta.
Hän on halunnut koko perheelle saman nimen. Ei vain lapsilleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En minäkään naisena tykkäisi, jos mies haluaisi olla exänsä nimellä. Saatika sitten, jos hän vaatisi että yhteisille lapsille pitäisi antaa sen exän nimi!
Tasa-arvoisinta olisi että molemmat olisivat omilla nimillään ja lapsille tulisi molemmat nimet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huono itsetunto uudella miehellä, jos naisen OMA sukunimi hiertää noin pahasti. Ehkä kannattaa harkita uudestaan sekä avioliittoa että suhdetta ylipäänsä.
Ei toi ole naisen oma sukunimi vaan ex miehen sukunimi. Naisen oma sukunimi on se mikä oli lapsena.
Jos olet esim virtanen nyt ja olet miehen sukunimellä ja sun oma sukunimi on marttila, niin olet virtanen omaa sukua marttila. JA jos eroat virtasena ja menet naimisiin, niin et ole omaa sukua virtanen vaan olet edelleen omaa sukua marttila. Virtanen on edelleen sun ex miehen sukunimi.
Kyllä se on ihan sen naisen virallinen oma nimi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on näitä persujen ongelmia. Naisen on pakko vaihtaa sukunimi ja hoitaa siihen liittyvät paperityöt. Miksi perusmies ei itse vaihda sukunimeään naisen sukunimeen, jos sama sukunimi on persettä kaivelemassa. Jos se nimi on pakko vaihtaa voisi persumiehet itse tehdä sen.
Ei se mies voi ottaa naisen sukunimeä, jos se on exän sukunimi. Sen estää suomen laki.
Laki on kylläkin ollut jo pitkään sukupuolineutraali, joten kumpikaan ei voi antaa eteenpäin ex-puolisolta saatua sukunimeä.
Vierailija kirjoitti:
Tämä on näitä persujen ongelmia. Naisen on pakko vaihtaa sukunimi ja hoitaa siihen liittyvät paperityöt. Miksi perusmies ei itse vaihda sukunimeään naisen sukunimeen, jos sama sukunimi on persettä kaivelemassa. Jos se nimi on pakko vaihtaa voisi persumiehet itse tehdä sen.
En ole persu. Olen hyvinkin nykyaikainen nainen mutta musta on jotenkin kiva että otan miehen nimen. En ole häähupakko, ihan maistraatissa olen mennyt kahdesti avioon. En osaa sanoa jos miehen sukunimi olisi ollut joku kamala, mitä sitten. Tähän asti ihan tavallisia virtasia ja metsoloita ollaan oltu. Ja kuten suurin osa meistä.
Onhan siinä oma homma ne henkkarit vaihtaa mutta kestin sen kuin nainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naiselle ilmeisesti tärkeää ollut ekalla kerralla että perheellä sama sukunimi ja siksi vaihtanut.
Edelleenhän se peruste on ihan sama eli tarve yhteiseen sukunimeen perheellä.
Ei naisen tarvitse vaihtaa sukunimeään jotta olisi samanniminen lastensa kanssa. Helpommalla pääsee kun antaa oman nimensä lapsille, siihen ei edes tarvita isän suostumusta.
Hän on halunnut koko perheelle saman nimen. Ei vain lapsilleen.
No sittenhän mies olisi voinut ottaa hänen nimensä. Vai eikö mies halunnut samaa sukunimeä kaikille?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naiselle ilmeisesti tärkeää ollut ekalla kerralla että perheellä sama sukunimi ja siksi vaihtanut.
Edelleenhän se peruste on ihan sama eli tarve yhteiseen sukunimeen perheellä.
Ei naisen tarvitse vaihtaa sukunimeään jotta olisi samanniminen lastensa kanssa. Helpommalla pääsee kun antaa oman nimensä lapsille, siihen ei edes tarvita isän suostumusta.
Hän on halunnut koko perheelle saman nimen. Ei vain lapsilleen.
No sittenhän mies olisi voinut ottaa hänen nimensä. Vai eikö mies halunnut samaa sukunimeä kaikille?
Niin olisi mutta ei ottanut.
Meillä esimerkiksi mies ei ottanut minun ja lasten nimeä koska se nyt vaan ei yhtään sopinut hänen etunimeensä vaan yhdistelmä olisi ollut todella koominen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uran kannalta nimen vaihto voi olla huono asia.
Kannattaa pitää se nimi jolla on työuraa tehnyt.
Tällä palstalla tuskin joku menestynyt artisti tai hiton muista nousu-uraa nimellään tekee. Eiköhän me olla suurin osa niitä sari sairaanhoitajia tai mirkku perussihteereitä. Kuten minäkin. Toista kertaa avioutuessa, lähes viisikymppisenä, oli selvää että otan uuden miehen nimen. Avioliittojen välillä olin tyttönimellä. Kyllä tässä iässä on varaa parit kortit uusia. Olihan ne jo silloin nuorenakin kun vihille köyhinä nuorina asteltiin. Tää on jännä juttu. Kun tällä korttien vaihdolla perusteellaan :)
Lasten nimien kanssa tällä asialla ei ole mitään tekemistä.
Jos kakkosmiehen sukunimi olisi ollut jokin kauhistus, olisin pitänyt tyttönimeni. Jos hän nyt itsekään haluaa pitää sen mauttoman nimen. Hänhän voi valita myös vaimon ninen, jos se olisi neutraalimpi. Mutta että se eksän nimi kun jo uuden kanssa vihille mennään, voi pyhä jysäys.
Ei tarvitse olla artisti, vaan ihan normaali ura riittää. Ei ehkä sairaanhoitajalla tai perussihteerillä niin helposti, mutta ihan tavallisessa asiantuntijatyössä uraa luodessa tehdään itselle nimeä ja luodaan kontakteja. Uraa tekevät ihmiset käyttävät vuosikymmeniä siihen että tulee tunnetuksi alallaan yleensä jonkun tietyn fokuksen ammattilaisena. Sillä on merkitystä muussakin kuin uusien työpaikkojen hakemisessa, suhteet ja maine vaikuttavat todella paljon myös siihen miten hyvin voi tehdä nykyisen työnsä.
Ei sellaista työtä halua aikuisena sabotoida vaihtamalla nimensä vaikka olisi kuinka rakastunut.
Jaa. Moni lääkäri, juristi yms menee avioon yleensä päälle kolmekymppisenä. Ja vaihtaa nimensä. Ja menestyy myös jatkossa vaikka oma nimi vaihtuikin avioituessa. Tiedän näitä henkilöitä. Ihan totta. Suomessa. Ja erotessaan viiskypäsenä ottanut tyttönimen. Vielä saa särvintä leivälle.
juuri tämänkaltaisten ongelmien takia naimisiin mentäessä kumpaisenkin kannattaa pitää oma sukunimi. kun erotaan ja mennään uusiin naimisiin niin silloin ei tule tule tilannetta että toinen haluasi pitää exän sukunimen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on näitä persujen ongelmia. Naisen on pakko vaihtaa sukunimi ja hoitaa siihen liittyvät paperityöt. Miksi perusmies ei itse vaihda sukunimeään naisen sukunimeen, jos sama sukunimi on persettä kaivelemassa. Jos se nimi on pakko vaihtaa voisi persumiehet itse tehdä sen.
Ei se mies voi ottaa naisen sukunimeä, jos se on exän sukunimi. Sen estää suomen laki.
Laki on kylläkin ollut jo pitkään sukupuolineutraali, joten kumpikaan ei voi antaa eteenpäin ex-puolisolta saatua sukunimeä.
Niin tietenkin. Kukaan ei voi antaa exältä saatua sukunimeä seuraavalle puolisolle, koska se ei ole oma nimi vaan exän.
Siis jos herra Virtanen muuttuu avioliiton myötä herra Koskiseksi ja menee myöhemmin uusiin naimisiin, hänen uusi vaimonsa ei voi ottaa nimeä Koskinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uran kannalta nimen vaihto voi olla huono asia.
Kannattaa pitää se nimi jolla on työuraa tehnyt.
Tällä palstalla tuskin joku menestynyt artisti tai hiton muista nousu-uraa nimellään tekee. Eiköhän me olla suurin osa niitä sari sairaanhoitajia tai mirkku perussihteereitä. Kuten minäkin. Toista kertaa avioutuessa, lähes viisikymppisenä, oli selvää että otan uuden miehen nimen. Avioliittojen välillä olin tyttönimellä. Kyllä tässä iässä on varaa parit kortit uusia. Olihan ne jo silloin nuorenakin kun vihille köyhinä nuorina asteltiin. Tää on jännä juttu. Kun tällä korttien vaihdolla perusteellaan :)
Lasten nimien kanssa tällä asialla ei ole mitään tekemistä.
Jos kakkosmiehen sukunimi olisi ollut jokin kauhistus, olisin pitänyt tyttönimeni. Jos hän nyt itsekään haluaa pitää sen mauttoman nimen. Hänhän voi valita myös vaimon ninen, jos se olisi neutraalimpi. Mutta että se eksän nimi kun jo uuden kanssa vihille mennään, voi pyhä jysäys.
Ei tarvitse olla artisti, vaan ihan normaali ura riittää. Ei ehkä sairaanhoitajalla tai perussihteerillä niin helposti, mutta ihan tavallisessa asiantuntijatyössä uraa luodessa tehdään itselle nimeä ja luodaan kontakteja. Uraa tekevät ihmiset käyttävät vuosikymmeniä siihen että tulee tunnetuksi alallaan yleensä jonkun tietyn fokuksen ammattilaisena. Sillä on merkitystä muussakin kuin uusien työpaikkojen hakemisessa, suhteet ja maine vaikuttavat todella paljon myös siihen miten hyvin voi tehdä nykyisen työnsä.
Ei sellaista työtä halua aikuisena sabotoida vaihtamalla nimensä vaikka olisi kuinka rakastunut.
Jaa. Moni lääkäri, juristi yms menee avioon yleensä päälle kolmekymppisenä. Ja vaihtaa nimensä. Ja menestyy myös jatkossa vaikka oma nimi vaihtuikin avioituessa. Tiedän näitä henkilöitä. Ihan totta. Suomessa. Ja erotessaan viiskypäsenä ottanut tyttönimen. Vielä saa särvintä leivälle.
Kaikki minun tuntemani lääkärit ja juristit on ihan omalla nimellään edelleen.
Samaten mm toimittajat ja kääntäjät pitävät omansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uran kannalta nimen vaihto voi olla huono asia.
Kannattaa pitää se nimi jolla on työuraa tehnyt.
Tällä palstalla tuskin joku menestynyt artisti tai hiton muista nousu-uraa nimellään tekee. Eiköhän me olla suurin osa niitä sari sairaanhoitajia tai mirkku perussihteereitä. Kuten minäkin. Toista kertaa avioutuessa, lähes viisikymppisenä, oli selvää että otan uuden miehen nimen. Avioliittojen välillä olin tyttönimellä. Kyllä tässä iässä on varaa parit kortit uusia. Olihan ne jo silloin nuorenakin kun vihille köyhinä nuorina asteltiin. Tää on jännä juttu. Kun tällä korttien vaihdolla perusteellaan :)
Lasten nimien kanssa tällä asialla ei ole mitään tekemistä.
Jos kakkosmiehen sukunimi olisi ollut jokin kauhistus, olisin pitänyt tyttönimeni. Jos hän nyt itsekään haluaa pitää sen mauttoman nimen. Hänhän voi valita myös vaimon ninen, jos se olisi neutraalimpi. Mutta että se eksän nimi kun jo uuden kanssa vihille mennään, voi pyhä jysäys.
Ei tarvitse olla artisti, vaan ihan normaali ura riittää. Ei ehkä sairaanhoitajalla tai perussihteerillä niin helposti, mutta ihan tavallisessa asiantuntijatyössä uraa luodessa tehdään itselle nimeä ja luodaan kontakteja. Uraa tekevät ihmiset käyttävät vuosikymmeniä siihen että tulee tunnetuksi alallaan yleensä jonkun tietyn fokuksen ammattilaisena. Sillä on merkitystä muussakin kuin uusien työpaikkojen hakemisessa, suhteet ja maine vaikuttavat todella paljon myös siihen miten hyvin voi tehdä nykyisen työnsä.
Ei sellaista työtä halua aikuisena sabotoida vaihtamalla nimensä vaikka olisi kuinka rakastunut.
Jaa. Moni lääkäri, juristi yms menee avioon yleensä päälle kolmekymppisenä. Ja vaihtaa nimensä. Ja menestyy myös jatkossa vaikka oma nimi vaihtuikin avioituessa. Tiedän näitä henkilöitä. Ihan totta. Suomessa. Ja erotessaan viiskypäsenä ottanut tyttönimen. Vielä saa särvintä leivälle.
Kaikki minun tuntemani lääkärit ja juristit on ihan omalla nimellään edelleen.
Samaten mm toimittajat ja kääntäjät pitävät omansa.
Ja näyttelijät. Ei äkkipäätä tule mieleen yhtään joka olisi nimensä vaihtanut.
Vierailija kirjoitti:
Mitä pahaa siinä on? On käytänöllinen nainen: Säästä rahaa ajokortin uusiminen nimen takia,kuin passin ja henkilökortin uusiminen.Ne maksaa.Vai oletko valmis kaiken maksaa? Mitä sitä nimeä enää mutaa,kun voi kuitenkin ero tulla jossain vaihe? Rakkaus on ikuista mutta rakkauden kohde voi kuitenkin silmän räpäyksessä muuttua.
Hänen olisi kannattanut olla käytännöllinen ja säästää ajokortin uusimisessa ja muussa jo ensimmäisessä avioliitossa, ja pitää lapsetkin omalla nimellä. Entä sitten, kun tulee taas ero ja uudet lapset ovat eri nimellä, kun eihän uuden miehen lapset voi saada edellisen miehen sukunimeä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uran kannalta nimen vaihto voi olla huono asia.
Kannattaa pitää se nimi jolla on työuraa tehnyt.
Tällä palstalla tuskin joku menestynyt artisti tai hiton muista nousu-uraa nimellään tekee. Eiköhän me olla suurin osa niitä sari sairaanhoitajia tai mirkku perussihteereitä. Kuten minäkin. Toista kertaa avioutuessa, lähes viisikymppisenä, oli selvää että otan uuden miehen nimen. Avioliittojen välillä olin tyttönimellä. Kyllä tässä iässä on varaa parit kortit uusia. Olihan ne jo silloin nuorenakin kun vihille köyhinä nuorina asteltiin. Tää on jännä juttu. Kun tällä korttien vaihdolla perusteellaan :)
Lasten nimien kanssa tällä asialla ei ole mitään tekemistä.
Jos kakkosmiehen sukunimi olisi ollut jokin kauhistus, olisin pitänyt tyttönimeni. Jos hän nyt itsekään haluaa pitää sen mauttoman nimen. Hänhän voi valita myös vaimon ninen, jos se olisi neutraalimpi. Mutta että se eksän nimi kun jo uuden kanssa vihille mennään, voi pyhä jysäys.
Ei tarvitse olla artisti, vaan ihan normaali ura riittää. Ei ehkä sairaanhoitajalla tai perussihteerillä niin helposti, mutta ihan tavallisessa asiantuntijatyössä uraa luodessa tehdään itselle nimeä ja luodaan kontakteja. Uraa tekevät ihmiset käyttävät vuosikymmeniä siihen että tulee tunnetuksi alallaan yleensä jonkun tietyn fokuksen ammattilaisena. Sillä on merkitystä muussakin kuin uusien työpaikkojen hakemisessa, suhteet ja maine vaikuttavat todella paljon myös siihen miten hyvin voi tehdä nykyisen työnsä.
Ei sellaista työtä halua aikuisena sabotoida vaihtamalla nimensä vaikka olisi kuinka rakastunut.
Jaa. Moni lääkäri, juristi yms menee avioon yleensä päälle kolmekymppisenä. Ja vaihtaa nimensä. Ja menestyy myös jatkossa vaikka oma nimi vaihtuikin avioituessa. Tiedän näitä henkilöitä. Ihan totta. Suomessa. Ja erotessaan viiskypäsenä ottanut tyttönimen. Vielä saa särvintä leivälle.
Kaikki minun tuntemani lääkärit ja juristit on ihan omalla nimellään edelleen.
Samaten mm toimittajat ja kääntäjät pitävät omansa.
Ja näyttelijät. Ei äkkipäätä tule mieleen yhtään joka olisi nimensä vaihtanut.
Ja niitähän tällä palstalla kirjuuttelee.
Mäkin olen marilyn monroe, omaa sukua tohnanen.
Mies voi ottaa exän kuvan yöpöydälle niin tasoissa olette .
Alue: Aihe vapaa
Ei toi ole naisen oma sukunimi vaan ex miehen sukunimi. Naisen oma sukunimi on se mikä oli lapsena.
Jos olet esim virtanen nyt ja olet miehen sukunimellä ja sun oma sukunimi on marttila, niin olet virtanen omaa sukua marttila. JA jos eroat virtasena ja menet naimisiin, niin et ole omaa sukua virtanen vaan olet edelleen omaa sukua marttila. Virtanen on edelleen sun ex miehen sukunimi.