Miksi ennen riitti että mies käy töissä ja nykyään ei riitä normaalityöajat 2 aikuisen työ?

Vierailija kirjoitti:

Ja naisia harmittaa kun enää ei oikein oysty loisimaan miehen rahoilla vaan naisenkin pitää tehdä töitä ja tuoda rahaa eikä vaan kuluttaa sitä että koko perhe selviää

Ai naisen-kin, Alsu.

Isä myös kertoi, että 70-luvulla pysyi hoikkana, kun pyllystä kurkisti lapamato. Ei tarvinnut maksaa personal-trainerille, kun sellainen asui omassa vatsassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työeläkevakuutusmaksut olivat noin 5-10% palkasta kasarilla. Nyt ovat 25 % ja nousupaine vaan kasvaa. Nämä maksut menivät silloin ja menevät myös nyt valtaosin maksussa olevien eläkkeiden maksuun.

Kasarilla eläkeläisiä oli suhteessa vähän verrattuna työikäisiin. Eläkkeiden taso oli myöskin hyvin matala. Eläkeläiset olivat oikeasti pienituloisia ( huom. omaisuus eri asia).

Nyt ainakin meillä isovanhemmat ajelevat uusilla autoilla ja me työssäkäyvät ruttanoilla kärryillä. Mun lapsuudessa eläkeläiset ajoivat mopedeilla ja työssäkäyvät hankki päheimmät kärryt.

Tällä ei ole yhtään mitään väliä koska reaalitulot ovat 1,5 kertaiset. Nykyään elintaso on yksinkertaisesti parempi.

Nykyiset työssäkäyvät ja heidän työnantajat maksavat suoraan 75 % nykyisten eläkeläisten eläkkeistä. Eli työssäkäyvien elintasoon ei vaikuta mitenkään se kuinka paljon määrällisesti on eläkkeen maksajia ja kuinka paljon saajia? Tai se mikä on maksettujen eläkkeiden taso? Ok.

Vierailija kirjoitti:

No tavallaanhan se työttömien määrä oli silloin pienempi vain sen vuoksi, että naiset olivat kotona hoitamassa lapsia eli eivät olleet tilastoissa työttöminä. Eiväthän he kuitenkaan olleet työelämässä. Tuohon on siis hölmöä vedota jos puhtaasti vaan vertaat pelkkiä työttömyyslukuja. 

60-luvusta lähtien on elämää eletty ja tähän päivään asti tuntenut vain yhden kotiäidin.

Ei ole Suomessa ikinä pärjännyt yhdellä palkalla koko perhe.

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Kasarilla elämä oli erilaista. Ruoka oli paljon yksinkertaisempaa kuin nykyisin. Syötiin hyvin pitkälti satokauden mukaan. "Hiilaripaskasta" ei oltu vielä kuultukaan, joten mehut, hillot, marjakiisselit, pannukakut, ohukaiset jne olivat vielä ihan normaalia ja terveellistä ruokaa. Ja perunakin ihan perusruokaa, samoin makaroni.  Perheissä riitti yksi puhelin, olipa perheessä 1 tai 10 ihmistä. Myös yksi telkkari riitti. Kukaan ei kotonaan vielä tarvinnut tietokonetta. 

Merkkivaatteet tai ylipäätään merkkitavarat olivat korkeintaan aikuisille, ei todellakaan lapsille. Varsinkaan sen ikäisille, jotka kasvavat vielä. Oli ihan tavallista kierrättää ysträviern ja sukulaisten kesken lasten vaatteet, vauvanvaunut, pinnasängyt, sukset, luistimet jne. Vain harva pisti satasia kuukaudessa lastensa harrastuksiin. Kun nuori muutti lapsuudenkodistaan pois, ei ostettu nuoren kotiin kaikkea uutena vaan kerättiin niin vanhemmilta kuin muiltakin sukulaisilta välttömättömät huonekalut ja muut kodin tavarat. Ja noin muuten yleensäkin kodin elektroniikka kesti huomatavasti kauemmin kuin 2 viikkoa takuuajan päättymisen jälkeen. Mulla on edelleen aktiivisessa käytössä UPO:n sähkögrilli, jonka ostin toukokuussa vuonna 1987. 

Ollaan varmaan eletty osin eri kasaria, kun meillä eteen työnnettiin mikrotettuja eineksiä (roiskeläppää, porkkana- ja pinaattilettuja yms.) ja ohjattiin lapsi telkkarin ääreen syömään. Vanhemmat polttivat sisällä ja mitään rajoja tai peräänkatsomista ei ollut. Muistan olleeni diskossa aamuneljään viidennellä luokalla. Ja Leviksen 501:t oli kaikilla.

Aina on ollut hyviä ja huonoja vanhempia, parempia ja huonompia tuotteita. Tavaran kiertonopeus on varmasti kasvanut, ja elektroniikan määrä. Mutta kyllä Leevit lauloivat kodinelektroniikan auvosta jo kasarilla.

Ihminen on sama vempele kuin silloinkin. Jotkut asiat olivat paremmin, jotkut huonommin. Jotkut vain eri lailla. Turhaa nostalgiatunnelmointia kannattaa välttää: vain nykyhetkeen ja sitä kautta tulevaan voi vaikuttaa.

Mihin tarvitaan matkustelua, ravintoloita, shoppailua? Elän itse minimituloilla terveyden vuoksi ja voin sanoa että elän todella herroiksi, mutta ne on ne valinnat. Mies on keskipalkkaisessa työssä. Joka kuukausi meillä jää säästöön rahaa koska hankinnat ovat hyvin harkittuja. Enemmän tilaa itselle kun aina ei ole seuraava hankinta tai kulutuskohde mielessä

Vierailija kirjoitti:

Hyvinvointivaltio on muuttanut naisten preferenssejä.

Ei ne preferenssit ole mihinkään muuttuneet. Nykyään vain naisillakin on mahdollisuus toteuttaa omiaan.

Vierailija kirjoitti:

Ei ole Suomessa ikinä pärjännyt yhdellä palkalla koko perhe.

Jaa, oma äitini hoiti 80-ja 90-luvulla minut kotona, kunnes menin kouluun, oli kotiäitinä ja ihan hyvin taloudellisesti pärjättin. Isä tosin oli yrittäjä eikä juuri kesälomia pitänyt (rakennusala)

Meillä ja kaikissa kavereidenkin perheissä molemmat vanhemmat kävivät töissä. Omakotitalo oli sekä (vanha) auto. Kesämökkiä ym. vanhemmat eivät omistaneet. Silloin:

- ei matkusteltu paitsi sukulaisten luo autolla

- vaatteita ostettiin vain tarpeeseen

- ei ollut maksullisia harrastuksia

- ei ollut ravintolassa käyntejä, itse tehtyä perusruokaa syötiin

- elektroniikkaa oli vähäisesti

- lemmikkejä oli vähäisesti

- kaikilla ei ollut omaa huonetta

- vanhojen päivät ym. olivat edullisia, ei nykyisiä Linnan juhlat-tyyliä

Kyllä tänä päivänä ainakin omalla lapsellani (ja minulla) on parempi elintaso: ulkomailla ollaan reissattu vuosittain, lapsellani iphone ja merkkivaatteet, tietokone ym.. ja maksullinen harrastus. Koti ja uudehko auto löytyy. Olen hyvätuloinen yh, akateeminen tutkinto. Vanhemmat perusduunareita, jotka ovat tehneet töitä 16-vuotiaista asti. Ei heille kaikki ole tullut kuin tarjottimella, jotain rajaa näihin nostalgiahuuruihinkin. Valtion nykyinen velkaantuminen johtuu monista syistä, suurimpina huoltosuhde, vähäinen työpaikkojen määrä (=heikko ostovoima), palveluiden hinta (=ennen kuoltiin syöpään, nyt hoidetaan kalliilla), sos.tuilla olevien määrä, sote ja hallinnon paisuminen ym. Onhan tuossa maksamista. Mutta ei kaikki suomalaiset ole nykyisin persaukisia vaikka toisin voisi valituksen määrästä luullakin, monella menee ihan hyvin (kuten minulla).

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen riitti perheelle yksi maitolajike, yksi itse tehty leipä ja voi. Nyt pitää kaupasta saada 4 eri sortin maitoa, voita leivälle, paistamiseen, kevyttä, kolesterolia alentavaa, kasvisversiota ja 6 eri leipää. Ennen siis riitti vähempi raha pöytään. Nyt on jääkaapit pullollaan kaikkea eri sortteja, mikään ei kuiten nirsoille kelpaa ja varmuudeksi pidemmän elämän saamiseksi ostetaan kallista luomua. Siksi ne kahden rahat ei riitä.

Tämä pitää kyllä paikkansa. Ennen kauppojen valikoimat olivat paljon suppeampia, joten perheessä ei voinut jokainen esittää omia mielitekojaan. Jos vatsa ei kestänyt maitoa, sitten oli ilman maitoa. Jos ei eettisistä syistä halunnut juoda maitoa, sitten oli ilman maitoa, 

Jos vatsa ei kestänyt maitoa, niin sitten piti käydä vessassa. Maitoa käytettiin kuitenkin. Hyla lopetti ikiripulin.

Vierailija kirjoitti:

Perheverotus

Suomessa siirryttiin erillisverotukseen vuonna 1976.

Vierailija kirjoitti:

Orjuudesta oli luovuttava kun ihmisten elättäminen tuli niin kalliiksi ja kehitettiin palkka orjuus nimeltä työ missä edelleen ihmisen työn tulos menee entiselle orjuuttajalle ja nykyiselle työnantajalle joka sitten ripottelee pieniä murusia takaisin sille työntekijälle joka sen kaiken tuloksen tekee ja kutsuu niitä murusia todella hyväksi palkaksi.

Boldaus minun.

Tarkennetaanpa: "...kutsuu niitä murusia todella kilpailukykyiseksi palkaksi."

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perheverotus

Suomessa siirryttiin erillisverotukseen vuonna 1976.

Perheverotus ei myöskään ole mikään raha-automaatti.

T: Saksasta

Vierailija kirjoitti:

kapitalismi

Niin, ennen oli enemmän kapitalismia. Julkinen sektori ei ollut paisunut noin isoksi.

Asuminen ei ollut niin julmetun kallista, koska kaupungit eivät olleet vielä huomanneet, minkälaisen rahasammon ne saavat tonttimonopolista itselleen. Jos kaupunki kaavoittaa aivan liian vähän rakennusoikeutta, sen hinta saadaan pilviin. Ja jääviyskysymyksistä piittaamatta kaupunki myöntää oikeutta vain itselleen.

Kapitalistinen järjestelmä halusi laajentaa verotettavien määrää ja polkea palkkoja=markkinoi tätä feminismillä ja naisten "vapaudella". Tyhmä kansa uskoi ja haukkasi syötin. Tässä nyt lopputulos, kaikki kärsivät.

Elin nuoruuteni 1980-luvulla. Elämä oli paljon yksinkertaisempaa. Kellään ei ollut maksullisia harrastuksia, kaikkialle kuljettiin fillarilla tai bussilla, minulla oli vain yhdet farkut. Vaatteita sai syksyllä ja keväällä, ja silloinkin yhden kokonaisuuden, kotona ei ollut kahvikoneita tai induktioita saatika kuivureita.

Ei näitä voi verrata. Kulutus on aivan toista nykyään.

Koska tätä naiset on halunneet jo vuosikymmenet. Pitää saada olla töissä ja tienata itse. Harhaluulo ole että tulot maagisesti tuplaantuu. Ei vaan siitä tuli perus. Nyt molemmat joutuu/saa olla töissä, mutta ihan normaaliin elämään se raha edelleen menee. Ei sillä mitään luxusta tietenkään rakenneta. Että olkaapa naiset hyviä vaan. Nyt saa painaa pitkää päivää duuniasa.

En nyt ihan tarkkaan saa kiinni siitä mitä vuosikymmentä ap tarkoittaa, mutta ainakin lapsilisän reaaliarvo on pudonnut reilusti 90-luvulta.

Ja sekin on totta, että 80-luvun elintasolla saattaisi jopa onnistua yhden palkalla eläminen. Ehkä isot kaupungit voidaan unohtaa asuntojen hintatason vuoksi, mutta muualla ja varsinkin maalla.