Lue keskustelun säännöt.
Poissaoloista tulee aika nopeasti ongelmia perheille!
27.09.2023 |
Koulusta oltiin yhteydessä kun lapsella tuli 30 tuntia täyteen. On yläasteella, niin riitti yksi kuumeinen flunssa ja eri päivänä tullut migreeni. Ja tuo 30 tuntia paukkui yli. Nyt vaaditaan tarkempia todisteita ja selvittelyjä näille poissaoloille, ei riitä enää vanhempien hyväksyntä/merkkaus Wilmassa. Sitten kun tulee 50 tuntia täyteen niin aloitetaan keskustelut jonkun työryhmän kanssa johonka kuuluu sossustakin joku ja lasu voidaan tehdä! Joudutaan suunnittelemaan jatko ja tukitoimet perheelle ja lapselle kun on liikaa ollut pois koulusta. Kun 70 tuntia tulee täyteen niin ollaan sitten totaalisesti "kusessa".
Ymmärrän että jotkut lintsaavat tms. Mutta jos lapsi on ihan oikeasti ollut kipeenä niin mitä hiton järkeä tässä nyt on?! Istutaan palavereissa isolla porukalla pohtimassa että mitenköhän se teidän lapsi nyt onkaan saanut tartunnan koulusta, ei saisi tulla kipeäksi jne. Että ottaa nyt kupoliin!
Kommentit (758)
Mä sanoisin vain että en ole tulossa palavereihin, sillä sanani on täysin kelpaava todiste lapseni sairastamisesta. Saisivat tehdä niin monta ilmoitusta niin moneen paikkaan kuin haluaisivat. Ihme tissiposkia nykyään kaikki, joka asiasta itketään.
Miehenkin poika märisi kun wilmaan oli tullut huono merkintä vaikka hän ei ollut kuulemma mitään tehnyt. Sanoin että mitä sinä niitä luet, kirjoitelkoot sinne mitä huvittaa, keskity sinä kouluun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä meni keskustelu ihan vaan sillä että ope soitti ja juteltiin vähän.
Toki eri kunnissa voi olla eri käytännöt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuopukseni on sairastanut ärtyvän suolen oireyhtymää (lääkärin diagnoosi, ravintoterapeutilta saatu FODMAP-ruokavalio kouluun eli ihan "tosi juttu") ja siitä tuli viikossa keskimäärin yksi tai kaksi poissaolopäivää. Alakoulussa piti jo istua palaverissa, jossa luokanopettajakin vain katseli katonrajaa ja näki selvästi, että harmitti: olisihan hänellä ollut tuntikin pidettävänä, mutta sen sijaan keskusteltiin moniammatillisessa ryhmässä lapsen vatsavaivoista. Yläkoulustakin tuli luokanvalvojalta soittoja, kun tunnit paukkui yli, mutta ikinä se ei johtanut mihinkään sen kummempaan. Lv:kin vain sanoi, että koulu menee kyllä niin hyvin, että heidän puoleltaan ei ole huolta. Luojan kiitos vaiva alkoi hellittää ysiluokalla (oli ollut eskarista asti) ja nyt lukiossa ei tule poissaoloja tuon takia (koputan puuta). Sinänsä tuo seuranta on ihan aiheellinen, mutta sen pitäisi toimia juuri noin, että kun on selvä terveydellinen syy ja koulu sujuu (eli tukitoimia ei tarvitse poissaolojen takia), puhelu opettajan ja vanhemman välillä kestää n. 2 min.
Teillä hoitopolku oli kunnossa, mutta on valtavasti vanhempia, jotka eivät lastaan vie lääkäriin. Lääkkeetkin voidaan jättää ostamatta, jos lääkärille asti kuitenkin mentiin. Jos heiltä asiasta kysyy, on kaikki tietysti kunnossa ja hoidossa.
Ei ole. Sellaisia kyllä on paljon joilla ei ole varaa ylsityislääkäriin eivätkä siksi saa lapselleen hoitoa.
Paljon on ihan tuuristakin kiinni. Meillä kävi niin, että ihan tk-lääkäri sanoi, että on ilmeisesti IBS ja koululääkärikin otti asian vakavasti. Koska toimivaa hoitoa oli kuitenkin vaikea löytää, kuten tuossa taudissa usein, käytiin kaksikin kertaa yksityislääkärillä. Kumpikin käynti oli täysin turha.
Noin ylipäänsä täytyy kyllä todella pitää päänsä, kun hakee apua lapselle. Tästä on kokemusta toisen lapsen kohdalla, jolla on Aspergerin syndrooma. Yksityisellä asiat hoituvat toki usein paremmin, mutta julkisellakin sentään jotain tapahtuu, jos jaksaa vaatia.
T: se vatsavaivoista kärsineen äiti taas
Tarkoitus saavuttaa, ettei kukaan haluaisi enää lapsia. Että perheet voisivat pahoin. Aika lähellä ollaan, että venäjämieliset ovat saavuttaneet tavoitteensa. Myyrät tekevät työtä sinnikkäästi Venäjän hyväksi ja helpompi vallata Suomi kun väkiluku on matalampi.
Käytännössä riippuu tosi paljon opettajista, millä tarkkuudella näitä asioita kytätään. Muistan jo omasta nuoruudestani 15 vuoden takaa millainen soppa syntyi erään tietyn opettajan kanssa. Kun hän sai jotakin päähänsä niin hänen päätään ei käännetty.
Ensin hän soitti kotiin ja minä sairaana vastasin. Kun selitin olevani kipeä, hän löi luurin korvaan! Minä sitten itkien pyysin äidiltä, että hankitaan lääkärintodistus. Käytännössä ainoa vaihtoehto oli mennä yksityiselle.
Parin päivän kuluttua palasin terveenä kouluun. Opettaja läpsäytti ojentamallani lääkärintodistuksella pöytään ja totesi "ei aikuisetkaan voi joka taudista jäädä kotiin". Oli vieläpä tartuntatauti!
Kouluissa ehkä 80-90 % opettajista on järkeviä, mutta sitten on se 10-20 % joita ei pysäytä mikään. Sitten jos kerran joutuu jonkun hampaisiin ja sossut vedetään mukaan, niin vaikeuksia on luvassa pitkäksi aikaa. Se auttaa vähän, jos pystyy pitämään pään kylmänä ja käyttäytyy rauhallisesti ja kohteliaasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toistan kysymykseni; missä paikkakunnissa tällaista tapahtuu? Ainakaan meillä Helsingissä ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuopukseni on sairastanut ärtyvän suolen oireyhtymää (lääkärin diagnoosi, ravintoterapeutilta saatu FODMAP-ruokavalio kouluun eli ihan "tosi juttu") ja siitä tuli viikossa keskimäärin yksi tai kaksi poissaolopäivää. Alakoulussa piti jo istua palaverissa, jossa luokanopettajakin vain katseli katonrajaa ja näki selvästi, että harmitti: olisihan hänellä ollut tuntikin pidettävänä, mutta sen sijaan keskusteltiin moniammatillisessa ryhmässä lapsen vatsavaivoista. Yläkoulustakin tuli luokanvalvojalta soittoja, kun tunnit paukkui yli, mutta ikinä se ei johtanut mihinkään sen kummempaan. Lv:kin vain sanoi, että koulu menee kyllä niin hyvin, että heidän puoleltaan ei ole huolta. Luojan kiitos vaiva alkoi hellittää ysiluokalla (oli ollut eskarista asti) ja nyt lukiossa ei tule poissaoloja tuon takia (koputan puuta). Sinänsä tuo seuranta on ihan aiheellinen, mutta sen pitäisi toimia juuri noin, että kun on selvä terveydellinen syy ja koulu sujuu (eli tukitoimia ei tarvitse poissaolojen takia), puhelu opettajan ja vanhemman välillä kestää n. 2 min.
Teillä hoitopolku oli kunnossa, mutta on valtavasti vanhempia, jotka eivät lastaan vie lääkäriin. Lääkkeetkin voidaan jättää ostamatta, jos lääkärille asti kuitenkin mentiin. Jos heiltä asiasta kysyy, on kaikki tietysti kunnossa ja hoidossa.
Ei ole. Sellaisia kyllä on paljon joilla ei ole varaa ylsityislääkäriin eivätkä siksi saa lapselleen hoitoa.
Paljon on ihan tuuristakin kiinni. Meillä kävi niin, että ihan tk-lääkäri sanoi, että on ilmeisesti IBS ja koululääkärikin otti asian vakavasti. Koska toimivaa hoitoa oli kuitenkin vaikea löytää, kuten tuossa taudissa usein, käytiin kaksikin kertaa yksityislääkärillä. Kumpikin käynti oli täysin turha.
Noin ylipäänsä täytyy kyllä todella pitää päänsä, kun hakee apua lapselle. Tästä on kokemusta toisen lapsen kohdalla, jolla on Aspergerin syndrooma. Yksityisellä asiat hoituvat toki usein paremmin, mutta julkisellakin sentään jotain tapahtuu, jos jaksaa vaatia.
T: se vatsavaivoista kärsineen äiti taas
Jos minä olisin lapsen astmaa jäänyt julkiselle hoitamaan, olisi varmaan kuollut käsiin.
Soitin Astmaliittoon, pyysin lääkärisuosituksia, menin ko. lääkärille ja asia oli selvä vartissa. Neuvolalääkäri oli puoli vuotta sössöttänyt ylihuolehtivasta äidistä joka ei nyt vaan ymmrrää, että lapset sairastaa aina.
Itseltäni diagnosoitiin väärin julkisella puolella myös endometrioosi, jota sössötettiin stressivatsaksi tai selitettiin miten oireilen psykofyysisesti isäni kuolemaa 20 vuotta aiemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuopukseni on sairastanut ärtyvän suolen oireyhtymää (lääkärin diagnoosi, ravintoterapeutilta saatu FODMAP-ruokavalio kouluun eli ihan "tosi juttu") ja siitä tuli viikossa keskimäärin yksi tai kaksi poissaolopäivää. Alakoulussa piti jo istua palaverissa, jossa luokanopettajakin vain katseli katonrajaa ja näki selvästi, että harmitti: olisihan hänellä ollut tuntikin pidettävänä, mutta sen sijaan keskusteltiin moniammatillisessa ryhmässä lapsen vatsavaivoista. Yläkoulustakin tuli luokanvalvojalta soittoja, kun tunnit paukkui yli, mutta ikinä se ei johtanut mihinkään sen kummempaan. Lv:kin vain sanoi, että koulu menee kyllä niin hyvin, että heidän puoleltaan ei ole huolta. Luojan kiitos vaiva alkoi hellittää ysiluokalla (oli ollut eskarista asti) ja nyt lukiossa ei tule poissaoloja tuon takia (koputan puuta). Sinänsä tuo seuranta on ihan aiheellinen, mutta sen pitäisi toimia juuri noin, että kun on selvä terveydellinen syy ja koulu sujuu (eli tukitoimia ei tarvitse poissaolojen takia), puhelu opettajan ja vanhemman välillä kestää n. 2 min.
Teillä hoitopolku oli kunnossa, mutta on valtavasti vanhempia, jotka eivät lastaan vie lääkäriin. Lääkkeetkin voidaan jättää ostamatta, jos lääkärille asti kuitenkin mentiin. Jos heiltä asiasta kysyy, on kaikki tietysti kunnossa ja hoidossa.
Ei ole. Sellaisia kyllä on paljon joilla ei ole varaa ylsityislääkäriin eivätkä siksi saa lapselleen hoitoa.
Voi kuule.... On sellaisiakin vanhempia, jotka estävät lastaan menemästä kouluun ja pistävät hänet hoitamaan alle kouluikäisiä sisaruksiaan. Ja ihan kotimaista tekoa ovat nämä vanhemmat. Jotkut joutuvat vahtimaan sisarustensa lapsia. On ollut myös tapauksia, joissa vanhempi on koronassa ja lapsi jää hoitamaan karjaa ja vastuuseen maatalousyrityksestä koulupäivien ajaksi. Koululainen on näissä tapauksissa merkitty sairaaksi.
Hysteerikko kohkaa. Lisää ja lisää ja lisää paskaa.
Sosiaaliporno on niiiiiiin ihanaa.
Aika hurjalta kuulostaa nykyajan koulumaailma ja Wilma-sekoilu, onneksi ei omassa lapsuudessa ollut tuollaista. Kun koulumenestys oli hyvä niin saattoi ilmoituksesta olla muutaman päivän poissa ihan ulkomaanmatkankin takia. Nykyään olisi Wilma tukossa ja sossut ovella moisesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laki velvoittaa nykyään syynäämään, mutta käytännössä monessa koulussa opettaja vain soittaa kotiin ja kysyy pitkän poissaolon syytä. Vastaukseksi riittää se flunssa. Eikä siitä 50 tunnin poissaolostakaan vielä seuraa mitään sen kummempaa kuin, että käydään läpi, että mitä tehtäviä ja kokeita lapsella on tekemättä ja miten hän korvaa nämä tekemättömät tehtävät. 100h poissaolosta laki velvoittaa tekemään lastensuojeluilmoituksen. Oman kokemukseni mukaan näissä yli 100h poissaoloissa on taustalla vakavia ongelmia eikä se koulun, sosiaalitoimen ja vanhempien kanssa palaveeraaminen koululla ole ollut ollenkaan huono asia ja usein on saatu sovittua yhdessä lapsen koulunkäyntiä ja hyvinvointia tukevia ratkaisuja esim. lyhennetyt koulupäivät, joissakin aineissa vaihtoehtoiset suoritustavat jne.
En ymmärrä tätä.
Jos kerran vanhempi kuittaa sairaudeksi sen poissaolon, lapsi ei edes jätä tekemättä mitään, saa tehtyä kokeet ja pysyy opetuksessa niin miksi siihen pitää sen kummemmin puuttua.
Kuitenkin koululla on tiedossa esimerkiksi lapsen perussairaudet, joten idiootinkin luulisi ymmärtävän, että jos lapsi, jolla on perussairaus on satunnaisesti pois päivän tai pari tai flunssa-aallon keskellä saa flunssan, ei ole aihetta alkaa kuulustella tai puuttua.
Jos ollaan huolissaan siitä, että sairastelun takia jää jotain oppimatta, riittää että Wilmaan merkitään läksyt jne, jolloin se lapsi pysyy mukana.
Kunpa ne merkittäisiinkin Wilmaan. Meillä läksyt merkitään Qridiin, sovellukseen, joka lapsen puhelimessa välillä toimii ja välillä ei. Lisäksi koulukirjoja säilytetään koulussa, kotiin otetaan vain ne, joista tuli läksyä. Tämä onkin hienoa, kun lapsi sairastuu. Tee siinä läksyjä kotona, ilman kirjoja. Pitää lapsen kavereita pyytää tuomaan kirjat, monisteet, vihot ja mitä milloinkin. Syyksi läksyjen tekemättömyyteen ei riitä, että oli kotona kuumeessa.
Korona-aikana piti joka nuhasta olla 5 päivää poissa. Oltiin. Sitten soikin puhelin, että mitä nää poissaolot on, vaikka olin joka ikisestä lähettänyt erikseen Wilma-viestin ja ollut muutenkin aktiivisesti yhteydessä mm. läksyjen ja kirjojen tiimoilta.
Lasten koulunkäynti on meidän perheessämme lähes toinen työpäivä murheineen, läksyjen kaikkineen. Ja vielä kyylätään päälle.
Tämähän on ihan hullua! Reksiin yhteys.
Meillä on selkeästi sanottu, että kipeänä ei läksyistä tarvitse murehtia. Että ne ehtii tehdä jälkijunassa. Kirjoja pidetään täälläkin (Hki) koulussa eikä kaikki opettajat merkkaa läksyjä wilmaan. Kysellään kavereilta ja jos jää epäselvyyttä (kuten usein jää), niin sitten kysytään opettajalta. Tämä ei ole ollut mikään ongelma.
Lisähuomautuksena mainitsen tuosta, miten vaikeaa on saada läksyistä tietoa kavereilta tai heidän vanhemmiltaan. Monesti vastaukset on luokkaa "kirjat unohtui kouluun/ei mitään läksyä" tai sitten kerrotaan vain ne läksyt, mitkä jo siellä wilmassa lukee. Että jos näin huonoilla kantimilla on monen koulunkäynti, niin en ihmettelisi, vaikka kyttäys täälläkin lisääntyisi. En kyllä katselisi sellaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuopukseni on sairastanut ärtyvän suolen oireyhtymää (lääkärin diagnoosi, ravintoterapeutilta saatu FODMAP-ruokavalio kouluun eli ihan "tosi juttu") ja siitä tuli viikossa keskimäärin yksi tai kaksi poissaolopäivää. Alakoulussa piti jo istua palaverissa, jossa luokanopettajakin vain katseli katonrajaa ja näki selvästi, että harmitti: olisihan hänellä ollut tuntikin pidettävänä, mutta sen sijaan keskusteltiin moniammatillisessa ryhmässä lapsen vatsavaivoista. Yläkoulustakin tuli luokanvalvojalta soittoja, kun tunnit paukkui yli, mutta ikinä se ei johtanut mihinkään sen kummempaan. Lv:kin vain sanoi, että koulu menee kyllä niin hyvin, että heidän puoleltaan ei ole huolta. Luojan kiitos vaiva alkoi hellittää ysiluokalla (oli ollut eskarista asti) ja nyt lukiossa ei tule poissaoloja tuon takia (koputan puuta). Sinänsä tuo seuranta on ihan aiheellinen, mutta sen pitäisi toimia juuri noin, että kun on selvä terveydellinen syy ja koulu sujuu (eli tukitoimia ei tarvitse poissaolojen takia), puhelu opettajan ja vanhemman välillä kestää n. 2 min.
Teillä hoitopolku oli kunnossa, mutta on valtavasti vanhempia, jotka eivät lastaan vie lääkäriin. Lääkkeetkin voidaan jättää ostamatta, jos lääkärille asti kuitenkin mentiin. Jos heiltä asiasta kysyy, on kaikki tietysti kunnossa ja hoidossa.
Ei ole. Sellaisia kyllä on paljon joilla ei ole varaa ylsityislääkäriin eivätkä siksi saa lapselleen hoitoa.
Paljon on ihan tuuristakin kiinni. Meillä kävi niin, että ihan tk-lääkäri sanoi, että on ilmeisesti IBS ja koululääkärikin otti asian vakavasti. Koska toimivaa hoitoa oli kuitenkin vaikea löytää, kuten tuossa taudissa usein, käytiin kaksikin kertaa yksityislääkärillä. Kumpikin käynti oli täysin turha.
Noin ylipäänsä täytyy kyllä todella pitää päänsä, kun hakee apua lapselle. Tästä on kokemusta toisen lapsen kohdalla, jolla on Aspergerin syndrooma. Yksityisellä asiat hoituvat toki usein paremmin, mutta julkisellakin sentään jotain tapahtuu, jos jaksaa vaatia.
T: se vatsavaivoista kärsineen äiti taas
Jos minä olisin lapsen astmaa jäänyt julkiselle hoitamaan, olisi varmaan kuollut käsiin.
Soitin Astmaliittoon, pyysin lääkärisuosituksia, menin ko. lääkärille ja asia oli selvä vartissa. Neuvolalääkäri oli puoli vuotta sössöttänyt ylihuolehtivasta äidistä joka ei nyt vaan ymmrrää, että lapset sairastaa aina.
Itseltäni diagnosoitiin väärin julkisella puolella myös endometrioosi, jota sössötettiin stressivatsaksi tai selitettiin miten oireilen psykofyysisesti isäni kuolemaa 20 vuotta aiemmin.
Ikävää, että kävi näin. Tarkoitin, että joskus julkiseltakin saa hyvän avun, jos jaksaa vaatia, mutta jos ei, niin ei. Sitten on jostain vain yritettävä repiä rahaa ja mennä yksityiselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämä juuri on ongelma näissä opettajissa, että valittavat kiirettä, vaikka itse tekevät niitä: järjestävät isoja palavereita tyhjän takia, monta eri opettajaa käy kyselemässä oppilaan asioista, vaikka yksi riittäisi, laittavat tuhat Wilma-viestiä, vaikka ei ole mitään lakia että näin pitäisi toimia, järjestävät isoja teemapäiviä, poikkeuksia koulupäiviin, puhuvat itse isolla äänellä, ja ihmettelevät kun kaikki vastaa yhtä isolla äänellä, valittavat sen jälkeen melusta, järjestävät välitunnit samaan aikaan kaikille ja sitten ihmetellään miksi tulee kaaos, laitetaan päivä alkamaan 8, ja ihmetellään miksi teinit on väsyneitä, ollaan ennakkoluuloisia ja käskytetään teinejä, ja sitte ihmetellään jos teini on vihamielinen koulua kohtaan. Aika monta asiaa olisi itse helppo korjata, mutta halutaan velloa paniikissa.
Tämä juuri on ongelma lasten vanhemmissa, että he eivät ymmärrä, että ei me opettajat näitä systeemeitä itse keksitä..
Vierailija kirjoitti:
Kärjistetysti: lapsesi loukkaantuu vapaa-ajalla vaikka laskettelurinteessä tai jää auton alle. Seuraa sairaalajakso ja kuntoutusta.
Tästä kiitoksena koulu tekee lastensuojeluilmoituksen koska poissaoloja on liikaa?!
Onhan tämä hullua meininkiä. Edes sanat eivät pysty kuvaamaan tämän toiminnan järjettömyyttä. Ja sitten ihmetellään, että miksi Suomeen ei synny lapsia? Nyt olisi aika puuttua kiusaamiseen, eikä tällaiseen roskaan. Kympin oppilaasta tehdään lasu, kun on ollut sairas. Mitä helvettiä!!? Erotkaa Opetushallituksen mädättäjät. Te olette syyllisiä Suomen lapsikatoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä juuri on ongelma näissä opettajissa, että valittavat kiirettä, vaikka itse tekevät niitä: järjestävät isoja palavereita tyhjän takia, monta eri opettajaa käy kyselemässä oppilaan asioista, vaikka yksi riittäisi, laittavat tuhat Wilma-viestiä, vaikka ei ole mitään lakia että näin pitäisi toimia, järjestävät isoja teemapäiviä, poikkeuksia koulupäiviin, puhuvat itse isolla äänellä, ja ihmettelevät kun kaikki vastaa yhtä isolla äänellä, valittavat sen jälkeen melusta, järjestävät välitunnit samaan aikaan kaikille ja sitten ihmetellään miksi tulee kaaos, laitetaan päivä alkamaan 8, ja ihmetellään miksi teinit on väsyneitä, ollaan ennakkoluuloisia ja käskytetään teinejä, ja sitte ihmetellään jos teini on vihamielinen koulua kohtaan. Aika monta asiaa olisi itse helppo korjata, mutta halutaan velloa paniikissa.
Tämä juuri on ongelma lasten vanhemmissa, että he eivät ymmärrä, että ei me opettajat näitä systeemeitä itse keksitä..
Opettaja voi kieltäytyä tällaisesta, jos haluaa. Vähän selkärankaa opettajat, älkää pakoilko vastuutanne. Myös te olette syyllisiä tähän, jos toteutatte tällaista.
Vierailija kirjoitti:
Aika hurjalta kuulostaa nykyajan koulumaailma ja Wilma-sekoilu, onneksi ei omassa lapsuudessa ollut tuollaista. Kun koulumenestys oli hyvä niin saattoi ilmoituksesta olla muutaman päivän poissa ihan ulkomaanmatkankin takia. Nykyään olisi Wilma tukossa ja sossut ovella moisesta.
Samaa mieltä, itsehän onnistuin räpiköimään tietämättäni ADHD+autismin kanssa läpi peruskoulun! Tuskin olisi äidillä ollut tukkaakaan enää päässä jos jokainen epäonnistumiseni olisi pimputeltu jonnekin wilmaan! :D alan ymmärtää miksi ne nepsy-diagnoosit on nyt räjähtäneet käsiin, mikä on toisaalta tietty hyväkin juttu, kun koulumaailmakin viedään edelleen mahdottomampaan suuntaan nepsyille pärjätä, vaikka toisaalta en arvosta kaikkien lääkitsemistä lampaiksikaan, entisessä kouluympäristössä meikäläistenkin kanssa pärjättiin edes joten kuten paremmin. En ehkä herännyt kouluun aina ajoissa, mutta älyssä kun ei ole vikaa niin kyllä sain ne kokeet ja koulut kuitenkin läpi poissaoloista huolimatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen opettaja. Nykyään osalla koululaisista on niin paljon poissaoloja, että kyse ei ole sairastamisesta. Jos oma lapseni sairastaisi niin paljon, veisin hänet kyllä pikapikaa verikokeeseen.
Mitä pienempi lapsi on kyseessä, sitä vähemmän hän on poissa koulusta. Isommat pystyvät jäämään itsekseen kotiin (= pelaamaan/somettamaan,), joten vanhemmat antavat isompien helposti jäädä kotiin. Jo alakouluikäiset lapset lintsaavat. Tämä kierre alkoi koronapandemian seurauksena.
Luokalla on lähes aina ainakin yksi oppilas, joka ei oikeastaan ikinä ole koulussa kokonaista kouluviikkoa.
Mun lapseni sairasti koronan kahdesti. Hän sai kroonisen jälkitaudin edellisen kroonisen perussairauden lisäksi, joka sekin päätyi epätasapainoon.
Koko yleiskunto romahti. Hän sairasti tauotta koko viime lukuvuoden. On kolme omaa hoitosuhdetta vakituisiin erikoislääkäreihin.
Tilanne rauhoittui vasta kesällä.
Jollekin voi käydä noin ikävästi. Syy varmasti ymmärretään koulussa. Tämä teidän kokemus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikki muutkin sairastaisivat niin paljon kuin poissaolotunnit antavat ymmärtää. Osa nykylapsista lintsaa valtavasti vanhempiensa luvalla.
Iso osa suomalaisista sairasti koronan ainakin kerran ja se näkyy heidän terveydentilassaan edelleen.
Koulut ovat isoja ahtaita laitoksia joissa taudit pörräävät olosuhteideb takia. Tehkää sille jotain.
Kenen sille ahtaudelle pitäisi jotain tehdä? Opettajankio?
Sehän on juuri opettajan työtä, että kerrotaan sinne kunnan päättäjille, että tiloissa on joku työkykyä vaarantava asia. Kenen muunkaan pitäisi huolehtia lasten turvallisuudesta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä juuri on ongelma näissä opettajissa, että valittavat kiirettä, vaikka itse tekevät niitä: järjestävät isoja palavereita tyhjän takia, monta eri opettajaa käy kyselemässä oppilaan asioista, vaikka yksi riittäisi, laittavat tuhat Wilma-viestiä, vaikka ei ole mitään lakia että näin pitäisi toimia, järjestävät isoja teemapäiviä, poikkeuksia koulupäiviin, puhuvat itse isolla äänellä, ja ihmettelevät kun kaikki vastaa yhtä isolla äänellä, valittavat sen jälkeen melusta, järjestävät välitunnit samaan aikaan kaikille ja sitten ihmetellään miksi tulee kaaos, laitetaan päivä alkamaan 8, ja ihmetellään miksi teinit on väsyneitä, ollaan ennakkoluuloisia ja käskytetään teinejä, ja sitte ihmetellään jos teini on vihamielinen koulua kohtaan. Aika monta asiaa olisi itse helppo korjata, mutta halutaan velloa paniikissa.
Tämä juuri on ongelma lasten vanhemmissa, että he eivät ymmärrä, että ei me opettajat näitä systeemeitä itse keksitä..
Yritä nyt ymmärtää ettei meitä kiinnosta yhtään. Ihme uhriutumista.
Paljon on puhetta inkluusiosta ja yksilöiden kohtaamisesta kouluissa, mutta mitkä ovat oikeasti ne teot, joilla näitä edistetään? Tämähän on aivan päinvastoin erilaisuuden suvaitsemisesta. Yritetään sulloa lapsia johonkin ahtaaseen epälyonnolliseen muottiin.
Minkälaisia lapsia näin kasvaa? Pelokkaita, ahdistuneita, viranomaisia halveksuvia, epäempaattisia, kylmiä, kovia, robottimaisia, kiusaajia sekä omat lapset tekemättä jättäviä.
Ihmeellinen aihe tämäkin. Muualla maailmassa poissaoloihin puututaan paljon ankarammin eikä oppilaat saa päivän aikana edes poistua koulun alueelta.
Täällä koululaiset juoksee Alepassa ostamassa karkkia välitunneilla ja kouluun tullaan jos muistetaan.
Mammat saa hepulin, jos koulusta tulee yksi Wilma-viesti poisssaoloista.
Hysteerikko kohkaa. Lisää ja lisää ja lisää paskaa.