Lue keskustelun säännöt.
Vauva-arki tuhoaa mielenterveyden ja parisuhteen - tabu puheenaihe
26.09.2023 |
Ystäväpiirissäni kaikki pariskunnat (yhtä lukuunottamatta), noin 7 kpl, on eronnut lastensa toisesta vanhemmasta ennen kuin lapset ovat aloittaneet koulutaipaleensa.
Usealla heistä on myös vakavia mt-ongelmia ja kamppailevat masennuksen kanssa.
Yhteiskunnan tulisi tukea lapsiperheiden vanhempia enemmän parisuhteen laadun parantamisessa, jotta heillä olisi aikaa muuhunkin kuin lapsiperheen arjen pyörittämiseen. Ennen oli ennen joo eikä silloinkaan erottu, mutta aika oli muutenkin toinen. Nykyinen digiloikka ja kasvaneet paineet ympäristössä ajaa ihmisen täysin piippuun ja kun siihen tekee vielä erittäin työläitä lapsia, niin ihmettelettekö ihan oikeasti, miksi kukaan enää haluaisi saatikka jaksaisi tehdä lapsia?
Kommentit (180)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten ennen vanhaan pärjättiin, kun tuli suurperheitä ja piti maatilat hoitaa samalla? Kyllä on nykyihmiset sokerista tehty. Tosin, nykyään lapset tehdään melko vanhana. Ehkä nuoret jaksaa paremmin?
Nykyään tehdään lasu, jos laittaa kuusivuotiaan peltohommiin tai tekemään kotitöitä. Lapset saivat viipottaa menemään miten sattuu ja siksi niitä kuolikin paljon enemmän. Joten voit jättää tuon lässytyksesi ihan omaan tietoosi.
Joo, tämä mahojen lapsikaappausbisnes tosiaan aiheuttaa myös ongelmia. Jos pariskunnan välille tulee erimielisyyttä, he myös eskaloivat tilanteen todella nopeasti ongelmasta täydeksi katastrofiksi omalla negatiivisella panoksellaan. Ja tästä heille maksetaan
Suomalaisten kannattaisi pikku hiljaa alkaa rakentamaan omaa arvomaailmaa ja miettimään, kannattaako kaikkea mihin meitä aivopestään ja mistä meille maksetaan, tehdä. Ellei sitten nauti elämästä kirjaimellisessa helvetissä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelma olisi pienempi, jos molemmat vanhemmat osallistuisivat tasaveroisina lapsiperhearkeen. Toisen vanhemman vastuusta vetäytymistä pikkulapsiaikana ei yleensä pysty anteeksiantamaan. Se, että yhteiskunta korvaa pienen osan toisen vanhemman vastuunpakoilusta ei pelasta vastuunsa kantavaa puolisoa uupumiselta tai liittoa, koska perusongelma ei katoa.
Miehet kantavat enemmän vastuuta lapsista kuin koskaan ja erojen määrä kasvaa. Tilastojen valossa asia on täysin päinvastoin.
Ongelmia joita koin miehenä lapsen synnyttyä.
En saanut osallistua lapsen hoitoon.
Tein kaiken väärin.
En ymmärtänyt että lapselle ei voi pukea tietyn värisiä vaatteita.
Minua ei arvostettu lainkaan vanhempana
Panostani työelämässä, sekä kotitöiden tekemistä ei arvostettu laisinkaan, ja ne ajat minun
"Seksuaalisista tarpeista" siittää 10 000 kertaa? Kasvapa aikuiseksi. Et voi etsiä uutta siitettävää, jos edellinen naisesi on edelleen kiinni sinun vauvassasi ja mahdollisesti traumatisoitunut sinun lapsesi synnyttämisestä
Ihan karseaa, että suomi on kohta täynnä näitä psykopaattien lapsia. Pidetään ihan normaalina, että mies ryhtyy polygamiseksi äitiyden aikana. Meininki pahempaa kuin vanhan testamentin aikana
Siitoshullu, tunge kännykäs anaaliis
Kyllä sitä jossain vaiheessa alkaa kaipaamaan älyllistä tekemistä ja aikuisten ihmisten seuraa. Siitä on turha yhdenkään äidin syyllistyä.
Vierailija kirjoitti:
Ja taas tulee uusi ketju täynnä miesvihaa ja pitkä lista siitä kuinka paskoja miehet ovat vanhempina. Sitten ihmetellään, kun miehet eivät halua enää lisääntyä. Toisaalta herää kysymys, että mikä ihmeen pakko näillä tämänkin ketjun valittajaäideillä oli hankkia se lapsi?
Kukaan ei pakota miehiä lisääntymään. Itse ottaisin ainakin paljon mieluummin pelkän siemenen kuin miehen sen mukana, mutta laki ei salli tätä. Mies pakotetaan emoilemaan, maksamaan tai emoilemaan. Jos mies on tyhmempää sorttia, saattaa ottaa jopa ihan todesta tämän sukupuolettoman vanhemmuuspelleilyn ja pilata lapsen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelma olisi pienempi, jos molemmat vanhemmat osallistuisivat tasaveroisina lapsiperhearkeen. Toisen vanhemman vastuusta vetäytymistä pikkulapsiaikana ei yleensä pysty anteeksiantamaan. Se, että yhteiskunta korvaa pienen osan toisen vanhemman vastuunpakoilusta ei pelasta vastuunsa kantavaa puolisoa uupumiselta tai liittoa, koska perusongelma ei katoa.
Miehet kantavat enemmän vastuuta lapsista kuin koskaan ja erojen määrä kasvaa. Tilastojen valossa asia on täysin päinvastoin.
Ongelmia joita koin miehenä lapsen synnyttyä.
En saanut osallistua lapsen hoitoon.
Tein kaiken väärin.
En ymmärtänyt että lapselle ei voi pukea tietyn värisiä vaatteita.
Minua ei arvostettu lainkaan vanhempana
Panostani työelämässä, sekä kotitöiden t
En ole siitoshullu, miehet ovat. Hakekaa apua tai muuttakaa metsään elukkamaisine himoinenne
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Millä tavalla yhteiskunnan pitäisi helpottaa lapsiperhearkea? Saahan jo nykypäivänäkin lapsen viedä päiväkotiin vaikka vanhempi olisikin kotona työttömänä.
Älkää tehkö lapsia jos se tuntuu niin valtavan rankalta hoitaa omia lapsia.
Tämä. Osasyy ongelmaa on se lapsien jatkuva keskipisteenä olemisen korostaminen. Pertti-Hillevi saa keskeyttää ja vaatia kaikilta kaiken koko ajan. Ei saa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelma olisi pienempi, jos molemmat vanhemmat osallistuisivat tasaveroisina lapsiperhearkeen. Toisen vanhemman vastuusta vetäytymistä pikkulapsiaikana ei yleensä pysty anteeksiantamaan. Se, että yhteiskunta korvaa pienen osan toisen vanhemman vastuunpakoilusta ei pelasta vastuunsa kantavaa puolisoa uupumiselta tai liittoa, koska perusongelma ei katoa.
Miehet kantavat enemmän vastuuta lapsista kuin koskaan ja erojen määrä kasvaa. Tilastojen valossa asia on täysin päinvastoin.
Ongelmia joita koin miehenä lapsen synnyttyä.
En saanut osallistua lapsen hoitoon.
Tein kaiken väärin.
En ymmärtänyt että lapselle ei voi pukea tietyn värisiä vaatteita.
Minua ei arvostettu lainkaan vanhempana
En ole siitoshullu, miehet ovat. Hakekaa apua tai muuttakaa metsään elukkamaisine himoinenne
Joojoo et yhtää oo. Seksiä sinä tarttisit niin hulluus vähenis.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä tavalla yhteiskunnan pitäisi helpottaa lapsiperhearkea? Saahan jo nykypäivänäkin lapsen viedä päiväkotiin vaikka vanhempi olisikin kotona työttömänä.
Älkää tehkö lapsia jos se tuntuu niin valtavan rankalta hoitaa omia lapsia.
Tämä. Osasyy ongelmaa on se lapsien jatkuva keskipisteenä olemisen korostaminen. Pertti-Hillevi saa keskeyttää ja vaatia kaikilta kaiken koko ajan. Ei saa.
Saa. Miesvauvan on aika kasvaa aikuiseksi ja hyväksyä, ettei ole naisen huomion keskipiste, vaan joko provider tai sinkku
En jaksa lukea vastauksia.
Mutta miesten rehellistä mielipidettä kyselen. Paljonko synnytyksessä mukanaolo on vaikuttanut vaimon haluttavuuteen ja sen myötä eroon?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten ennen vanhaan pärjättiin, kun tuli suurperheitä ja piti maatilat hoitaa samalla? Kyllä on nykyihmiset sokerista tehty. Tosin, nykyään lapset tehdään melko vanhana. Ehkä nuoret jaksaa paremmin?
Näkeehän sen vanhemmissa sukupolvissa ja heidän lapsissaan, mikä on tulos. Osa toki ihan inhimillisiä ja ihania ihmisiä, mutta jos mietit tarkemmin suuria ikäluokkia, jotka ovat näiden maatilalla syntyneiden ja kasvaneiden jälkeläisiä, isojen perheiden lapsia, on siellä sen verran ahdasmielistä, kapeakatseista, ankaraa, itseään muita parempana pitävää ja rasistista porukkaa, ettei ihme kun tämä maa ja tulevat sukupolvet on tässä jamassa. Silloin "ennen vanhaan" vaatimustaso vanhemmuudesta oli se, että jälkikasvu selvisi hengissä (ihan ymmärrettävää) ja lasten käytösongelmat ratkaistiin raipalla.
Juuri näin. Tavoitteet lastenkasvatuksessa olivat samat kuin nykyään synnytyksessä: Kunhan hengissä selviää, niin ollaan onnistuttu erinomaisesti.
Vierailija kirjoitti:
Sun 7 ystäväperhettä onkin tilasto. Kertoo vain sen minkälaiasten ihmisten kanssa seurustelet.
Lapsipariskunnat eivät eroa sen enempää kuin lapsettomatkaan.
Ei oo totta tuo.
Eroissa tapahtuu 2 isoa aaltoa, jotka molemmat liittyvät lapsiin.
1. aalto silloin kun lapset syntyy.
2. aalto kun ne muuttaa pois.
Onnellisimpia pariskuntia on lapsettomat ja naiset on onnellisimpia ilman miestä ja lasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja taas tulee uusi ketju täynnä miesvihaa ja pitkä lista siitä kuinka paskoja miehet ovat vanhempina. Sitten ihmetellään, kun miehet eivät halua enää lisääntyä. Toisaalta herää kysymys, että mikä ihmeen pakko näillä tämänkin ketjun valittajaäideillä oli hankkia se lapsi?
Kukaan ei pakota miehiä lisääntymään. Itse ottaisin ainakin paljon mieluummin pelkän siemenen kuin miehen sen mukana, mutta laki ei salli tätä. Mies pakotetaan emoilemaan, maksamaan tai emoilemaan. Jos mies on tyhmempää sorttia, saattaa ottaa jopa ihan todesta tämän sukupuolettoman vanhemmuuspelleilyn ja pilata lapsen
Miten niin ei muka laki salli?!
Yksinäiset naiset saa hedelmöitys hoidon lahjasoluilla, ei ongelmaa.
Ennen oli ennen ja .....,niin oli ja lapsien hyvinvointi meni aina edelle, vanhemmilla oli tiedossa että omista menoista on osittain tingittävä. Aika monella nykyvanhemmalla on ajatus että kun minä olen onnellinen ja kun minä voin hyvin ....., se on lopulta aika lyhyt aika kun lapset ovat pieniä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se on kansantaloudellekin vahingollista, jos myös se toinen vanhempi, joka tienaa hyvin, hilluu vanhempainvapailla äidin kanssa. Alle vuoden ikäinen vauva ei tarvitse isän läsnäoloa, eikä isä saa vauva-ajasta oikeasti mitään ihanuus-fiboja, vasta taaperoiästä alkaen kehittyy oikeasti suhde myös siihen toiseen hoitavaan vanhempaan. Vai väittääkö joku täällä ihan oikeasti muistavansa vauva-ajastaan sen miten iskä vaihteli vaippoja ja nukutti sitteriin?
Siksi juurikin yhteiskunnan tulisi ennen kaikkea tukea parisuhdetta vauva-arjessa ja antaa toisen vanhemman käydä työssä normaalisti sen vauva-ajan ilman että syyllistetään jatkuvasti, miksi mies ei hoida tasa-arvoisesti vauvaa. No siksi, kun se ei ole luonnollista.
Eivät kaikki äiditkään saa omista vauvoistaan mitään ihanuusviboja. Asia on jonkinlainen tabu, mutta niin se on. Eikä siitä tunteesta voi etukäteen tietää. Joillekin ne vibat tulevat ja toisille ei. Joillakin rakkaus omaan lapseen kasvaa ajan kuluessa.
Itsekin luulin, että olisi ihanaa olla sen oman pikkuisen kanssa. Olin toivonut monta vuotta tulevani äidiksi ja että haluan monta lasta. Todellisuus oli toisenlainen.
Vierailija kirjoitti:
Millä tavalla yhteiskunnan pitäisi helpottaa lapsiperhearkea? Saahan jo nykypäivänäkin lapsen viedä päiväkotiin vaikka vanhempi olisikin kotona työttömänä.
Älkää tehkö lapsia jos se tuntuu niin valtavan rankalta hoitaa omia lapsia.
Kuulemma sitä ei voi etukäteen arvata. Että miten rasittavaa on kun kotiin tulee lapsi. Saati monta.
Vierailija kirjoitti:
Ei, vaan parisuhde on ollut vääräperusteinen alusta asti. Mies miesvauvana eikä vaimoaan elättävänä perheen päänä. Totta kai tuollainen liitto häviää heti, kun
- nainen saakin oikean vauvan
- nainen tarvitsisi taloudellista tukea
Elikkäs miehiltä pois tuo seurustelu eli miesvauvaetu. Joko mies elättää naisen ja nainen saa heti lapset, tai sitten ei tule mitään perheitä. Naiset voivat myös tarvittaessa tehdä lapset ilman miehiä, jos tämä järjestely ei sovi miehille eivätkä he halua perhettä eli vaimoa ja lapsia riesoikseen
Höpöhöpö. Näyttää siltä, että nuorten miesten pitää hoitaa vauvat ja vaimo. Vaimo on niin väsynyt, ettei jaksa mitään, paitsi istua puhelin kädessä ja seurata mitä ihanaa muut äipät tekevät ja katkeroitua siitä. Myöhemmin alkaa kuntosalilla juoksu, kun mies tulee töistä niin samassa oven avauksessa lähtevät. Äidit lypsävät maidot pulloon, niin isät voivat syöttää lasta öisin ja iltaisin.. se on sitä tasa-arvoa. Miehen työtä pidetään lähes harrastuksena ja äipät ovat kateellisia, kun miehet aamuisin lähtevät töihin.
Aikoinaan lapset olivat lahja ja äidit halusivat hoitaa lapsiaan, ei lapsia syytetty avioeroista eikä rasittavasta elämästä. Isät kävivät töissä. Se oli normaalia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun mielenterveyteni oli kovalla koetuksella kun lapsi oli pieni. Suurin syy taisi olla se pohjaton yksinäisyys ja yhteisöllisyyden puute. Sukulaisia ei ole kovin lähellä ja tuskinpa juurikaan enempää osallistuisivat, vaikka asuisivat lähempänä. Saimme ensimmäistä kertaa lapselle pariksi tunniksi hoitoapua kun hän oli 2,5v. Yritin hakeutua esim perhekerhoihin, mutta ei se parin tunnin kerho poista koko loppuviikon yksinäisyyttä.
Uskomatonta.
Vaikka suvun luo olisi satoja kilsoja, kyllä se matka taittuu, jos siihen on halua.
Ts. lapsella ei ole ollut tilaisuutta tutustua sukuunsa ennenkuin oli kolmannella ikävuodellaan.
Miksi ne sukulaiset, mummut ja papat käyneet lasta katsomassa ja auttamassa? Erikoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei, vaan parisuhde on ollut vääräperusteinen alusta asti. Mies miesvauvana eikä vaimoaan elättävänä perheen päänä. Totta kai tuollainen liitto häviää heti, kun
- nainen saakin oikean vauvan
- nainen tarvitsisi taloudellista tukea
Elikkäs miehiltä pois tuo seurustelu eli miesvauvaetu. Joko mies elättää naisen ja nainen saa heti lapset, tai sitten ei tule mitään perheitä. Naiset voivat myös tarvittaessa tehdä lapset ilman miehiä, jos tämä järjestely ei sovi miehille eivätkä he halua perhettä eli vaimoa ja lapsia riesoikseen
Höpöhöpö. Näyttää siltä, että nuorten miesten pitää hoitaa vauvat ja vaimo. Vaimo on niin väsynyt, ettei jaksa mitään, paitsi istua puhelin kädessä ja seurata mitä ihanaa muut äipät tekevät ja katkeroitua siitä. Myöhemmin alkaa kuntosalilla juoksu, kun mies tulee töistä niin samassa oven avauksessa l
Siinä olet oikeassa, että myös jotkut surkeat naiset ovat lähteneet mukaan tuohon sukupuoleton vanhempi -trendiin. Kyllähän ne jotkut hullut kerjäävät kohtunsakin silpomista synnytyksen sijaan. Ja tuo sukupuoleton vanhemmuus todellakin väsyttää: sen sijaan että äiti kääntää vauvan kanssa kylkeä yösyötön aikana, pitää vauvaa huudattaa yksiössään, kaikki herättää, lämmitellä maitoja ja korvikkeita, jne.
Elikkäs vanhat hyvät tavat kunniaan. Mies yksiöön ja vauva äidin kainaloon, niin ei väsytä.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sitä jossain vaiheessa alkaa kaipaamaan älyllistä tekemistä ja aikuisten ihmisten seuraa. Siitä on turha yhdenkään äidin syyllistyä.
No mihin se älyllinen Seura yhtäkkiä katoaa!! Ottakaa yhteyttä kavereihin ja pyytäkää käymään. Kai aviopereilla on nykyisin perhetuttuja, joiden kanssa ajatuksia vaihtaa. Vai pitääkö äidin päästä aina yksin kavereiden luo viinilasin äärelle?
Uskomatonta.
Vaikka suvun luo olisi satoja kilsoja, kyllä se matka taittuu, jos siihen on halua.
Ts. lapsella ei ole ollut tilaisuutta tutustua sukuunsa ennenkuin oli kolmannella ikävuodellaan.