Lue keskustelun säännöt.
Vauva-arki tuhoaa mielenterveyden ja parisuhteen - tabu puheenaihe
26.09.2023 |
Ystäväpiirissäni kaikki pariskunnat (yhtä lukuunottamatta), noin 7 kpl, on eronnut lastensa toisesta vanhemmasta ennen kuin lapset ovat aloittaneet koulutaipaleensa.
Usealla heistä on myös vakavia mt-ongelmia ja kamppailevat masennuksen kanssa.
Yhteiskunnan tulisi tukea lapsiperheiden vanhempia enemmän parisuhteen laadun parantamisessa, jotta heillä olisi aikaa muuhunkin kuin lapsiperheen arjen pyörittämiseen. Ennen oli ennen joo eikä silloinkaan erottu, mutta aika oli muutenkin toinen. Nykyinen digiloikka ja kasvaneet paineet ympäristössä ajaa ihmisen täysin piippuun ja kun siihen tekee vielä erittäin työläitä lapsia, niin ihmettelettekö ihan oikeasti, miksi kukaan enää haluaisi saatikka jaksaisi tehdä lapsia?
Kommentit (180)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se on kansantaloudellekin vahingollista, jos myös se toinen vanhempi, joka tienaa hyvin, hilluu vanhempainvapailla äidin kanssa. Alle vuoden ikäinen vauva ei tarvitse isän läsnäoloa, eikä isä saa vauva-ajasta oikeasti mitään ihanuus-fiboja, vasta taaperoiästä alkaen kehittyy oikeasti suhde myös siihen toiseen hoitavaan vanhempaan. Vai väittääkö joku täällä ihan oikeasti muistavansa vauva-ajastaan sen miten iskä vaihteli vaippoja ja nukutti sitteriin?
Siksi juurikin yhteiskunnan tulisi ennen kaikkea tukea parisuhdetta vauva-arjessa ja antaa toisen vanhemman käydä työssä normaalisti sen vauva-ajan ilman että syyllistetään jatkuvasti, miksi mies ei hoida tasa-arvoisesti vauvaa. No siksi, kun se ei ole luonnollista.
Mä en muista kuinka iskä vaihtoi vaippoja ja nukutti sitteriin, mutta en kyllä muista äidinkään tehneen niin. Kun ei sellaisia asioita voi muistaa, on ollut liian pieni. Sen sijaan minä muistan ihmetelleeni että miksi tuo vieras mies asuu meidän kanssa, ja äidin sitten piti selittää, että kun se on sun isä ja isä kuuluu perheeseen. Olisi se ollut varmaan sen suhteen kehittymisen kannalta parempi, että isä olisi joskus hoitanut, mutta isää alkoi kiinnostaa vasta kouluikäisenä lapset, että kuinka koulu sujuu. Miten sitä hoitamista isä oppii muuten kuin hoitamalla? Sitten yhtäkkiä kun lapsi on jo isompi, pitäisi hypätä kyytiin jo liikkuvaan junaan? Eikö olisi helpompaa nousta kyytiin siellä asemalla jo?
"Vieras mies"... ai kauhee..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuttu pariskunta päätyi eroon naisen aloitteesta. Naisen näkökulmasta mies ei osallistunut kotitöihin ja lastenhoitoon tarpeeksi. Naisen ajatus ennen erilleen muuttoa oli, että mies saisi ahaa-elämyksen siitä kuinka paljon lapset ja kotityöt vievät aikaa ja hermoja. Lapset olivat vuoroviikoin kummallakin.
Siinä kävikin niin, että tämä nainen huomasikin kuinka paljon mies olikaan kannatellut perhettä taloudellisesti. Nainen oli sitä pitänyt aivan itsestänselvyytenä, ei ollut juurikaan ajatellut mitä eläminen maksaa ja mitä kaikkia rahakuluja onkaan olemassa. Nainenhan ei itse ollut töissä kuin satunnaisesti lyhyehköjä pätkiä ja vaihteli työpaikkoja muutenkin tuon tuosta, koska aina oli jokin asia kussakin työpaikassa huonosti.
Lopputulos olikin se, että parin vuoden kuluttua mies löysi uuden suhteen jossa häntä nykyään arvostetaan. Nainen katkeroitui, eikä nyt oikein tahdo päästä muhinkään töihin. Lapset ovat edelleen vuoroviikoin kummallakin, ihan normaaleja lapsia kuulemma, eivätkä ole mitenkään heitteillä miehellä ollessaan
Eikä tuhoa. Ei kumpaakaan. Se on elämää. Sitä oikeaa sellaista eikä mitään feikkiä.
Kun kaiken pitää olla nykyään niin helvetin täydellistä ja lapset on ohjelmoitu harrastuksiin ja tekemisiin jo pienestä asti. Ei rauhoituta ollenkaan. Sitten ei jakseta kun kupla puhkeaa.
Ennen oli suurperheitä ja miehet eivät osallistuneet mitenkään lasten- tai kodinhoitoon. Lisäksi nainen teki vielä navettatöitä. Olen suurperheen lapsi ja isäni totesi suoraan, että hän ei naisten töitä tee.
En muista koskaan kuulleeni valitusta lapsiperhe-elämästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nykyihmisiä vaivaa sitoutumiskyvyttömyys, -ja haluttomuus. Itsekkyys on se juttu nykyaikana johon vauva ei istu sitten millään. Ihmiset ei ymmärrä että luopuessaan jostain, myös saa jotain. Toki on niitä jotka eivät ole vanhemmksi sopivia edes.
Vierailija kirjoitti:
Tuttu pariskunta päätyi eroon naisen aloitteesta. Naisen näkökulmasta mies ei osallistunut kotitöihin ja lastenhoitoon tarpeeksi. Naisen ajatus ennen erilleen muuttoa oli, että mies saisi ahaa-elämyksen siitä kuinka paljon lapset ja kotityöt vievät aikaa ja hermoja. Lapset olivat vuoroviikoin kummallakin.
Siinä kävikin niin, että tämä nainen huomasikin kuinka paljon mies olikaan kannatellut perhettä taloudellisesti. Nainen oli sitä pitänyt aivan itsestänselvyytenä, ei ollut juurikaan ajatellut mitä eläminen maksaa ja mitä kaikkia rahakuluja onkaan olemassa. Nainenhan ei itse ollut töissä kuin satunnaisesti lyhyehköjä pätkiä ja vaihteli työpaikkoja muutenkin tuon tuosta, koska aina oli jokin asia kussakin työpaikassa huonosti.
Lopputulos olikin se, että parin vuoden kuluttua mies löysi uuden suhteen jossa häntä nykyään arvostetaan. Nainen katkeroitui, eikä nyt oikein tahdo päästä muhinkään töihin. Lapset ovat edelleen vuoroviikoin kummallakin, ihan normaaleja lapsia kuulemma, eivätkä ole mitenkään heitteillä miehellä ollessaan
Moni nykynainen on ollut pitkää työelämässä ennen lasta ja he tietävät tasantarkkaan, mitä elämä maksaa. Hoitovapaalla ollaan lapsenhoidon, ei miehenhoidon vuoksi. Se ei ole mikään lepoloma ja äidinkin on päästävä harrastamaan. Eli vaikka toinen käy töissä, se ei tarkoita sitä, että hän kaiken vapaa-ajan vain lojuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuttu pariskunta päätyi eroon naisen aloitteesta. Naisen näkökulmasta mies ei osallistunut kotitöihin ja lastenhoitoon tarpeeksi. Naisen ajatus ennen erilleen muuttoa oli, että mies saisi ahaa-elämyksen siitä kuinka paljon lapset ja kotityöt vievät aikaa ja hermoja. Lapset olivat vuoroviikoin kummallakin.
Siinä kävikin niin, että tämä nainen huomasikin kuinka paljon mies olikaan kannatellut perhettä taloudellisesti. Nainen oli sitä pitänyt aivan itsestänselvyytenä, ei ollut juurikaan ajatellut mitä eläminen maksaa ja mitä kaikkia rahakuluja onkaan olemassa. Nainenhan ei itse ollut töissä kuin satunnaisesti lyhyehköjä pätkiä ja vaihteli työpaikkoja muutenkin tuon tuosta, koska aina oli jokin asia kussakin työpaikassa huonosti.
Lopputulos olikin se, että parin vuoden kuluttua mies löysi uuden suhteen jossa häntä nykyään arvostetaan. Nainen katkeroitui, eikä nyt oikein tahdo päästä muhinkään töihin. Lapset ovat edelleen vuoroviikoin kummallakin, ihan normaaleja lapsia kuulemma, eivätkä ole mitenkään heitteillä miehellä ollessaan
Sitten ukot valittaa kun vaimo on lihava, haluton ja äkäinen, koska miehen ainoa tehtävä on kannatella taloudellisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se vauva sitä perhettä tuhoa. Epäkypsät epäreilut itsekkäät aikuiset sen tuhoaa. Lähtökohtaisesti huono parisuhde. Vauvat ja pienet lapset nukkuu paljon päiväunia ja pitkään lapset menee jo klo 19 nukkumaan, joten kyllä sitä omaa aikaa ja parisuhde aikaa on. Jos se henkilö kenen kanssa on lisääntynyt on alun alkaenkin väärä ja jompi kumpi tai molemmat alkaa vältellä vastuuta niin meneehän siinä kaikki pieleen, mutta ei mikään yhteiskunnan tuki tätä muuta.
Mistä saa tilattua lapsia, jotka menee klo 19 illalla nukkumaan ja nukkuu aamuun asti? En meinaan tunne yhtäkään.
Ei niitä mitään tilata, ne kasvatetaan ja opetetaan. Vauvat ja lapset rakastaa luonnostaan rytmiä ja rutiinia. Vanhemmat, jotka ei tätä ymmärrä, eivät saakkaan koskaan nukkua, mutta se sekoilu on täysin oma valinta. Se on myös täysin oma valinta suostua sellaiseen monen tunnin nukutus showuhun.
Nämä on niitä samoja vanhempia, jotka ihmettelee miksei lapsi nuku öisin ja antaa nukkua neljän tunnin päikkäreitä vaunuissa ulkona..
Vaunuikäinen lapsi kyllä helposti nukkuu kahdet parin tunnin päiväunet ja vielä yönkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuka niitä mukuloita pakottaa hankkimaan? Jos ei aikuinen ihminen osaa nähdä mikä vastuu ja ajallinen satsaus vanhemmuus on ehkä parempi olla tekemättä. Vai pitäisikö jonkun muun ja tuet päälle?
Vierailija kirjoitti:
Tuttu pariskunta päätyi eroon naisen aloitteesta. Naisen näkökulmasta mies ei osallistunut kotitöihin ja lastenhoitoon tarpeeksi. Naisen ajatus ennen erilleen muuttoa oli, että mies saisi ahaa-elämyksen siitä kuinka paljon lapset ja kotityöt vievät aikaa ja hermoja. Lapset olivat vuoroviikoin kummallakin.
Siinä kävikin niin, että tämä nainen huomasikin kuinka paljon mies olikaan kannatellut perhettä taloudellisesti. Nainen oli sitä pitänyt aivan itsestänselvyytenä, ei ollut juurikaan ajatellut mitä eläminen maksaa ja mitä kaikkia rahakuluja onkaan olemassa. Nainenhan ei itse ollut töissä kuin satunnaisesti lyhyehköjä pätkiä ja vaihteli työpaikkoja muutenkin tuon tuosta, koska aina oli jokin asia kussakin työpaikassa huonosti.
Lopputulos olikin se, että parin vuoden kuluttua mies löysi uuden suhteen jossa häntä nykyään arvostetaan. Nainen katkeroitui, eikä nyt oikein tahdo päästä muhinkään töihin. Lapset ovat edelleen vuoroviikoin kummallakin, ihan normaaleja lapsia kuulemma, eivätkä ole mitenkään heitteillä miehellä ollessaan
Sellainen satu sieltä :D tyhmä nainen ei ymmärtänyt että eläminen maksaa, krääh krääh! Joopajoo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei ole tuhonnut. Tärkein syy on varmasti se, että lasten isä eli aviomieheni ihan oikeasti nauttii lastensa seurasta ja hänelle on ollut itsestään selvyys, että on läsnä oleva isä. Se, kun minä olen ollut vanhempainvapaalla, niin hän on ymmärtänyt, ettei hän tule kotiin töiden jälkeen makaamaan sohvalle tai juokse omiin harrastuksiinsa. Tai se, kun molemmat ollaan töissä, niin jaetaan aikalailla 50/50 kaikki asiat. Minä en ole mikään kotiorja, vaikka nainen olenkin.
Naurattaa aina kun kun aviomieheni rakastaa tehdä sitä ja tätä asiasta riippumatta. Et todellakaan tiedä mitä miehesi sisimmässään ajattelee. Saattaapi olla aivan muuta mitä kuvittelet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelmana on se, että enää ei olla pelkässä parisuhteessa, nyt on perhe. Parisuhde ei ole koskaan entisellään sen jälkeen, kun siihen tulee joku kolmas osapuoli, vaikka se olisikin lapsi. Vanhempien tulisi oppia hyväksymään se, että treffailuaika on ohi, nyt ollaan yhdessä tosissaan ja vakavissaan ja se on kieltämättä ankeaa joskus, kun ei voikaan ex tempore lähteä elokuviin tai naida aivoja pihalle.
Ihmiset asettavat ihmissuhteelleen aivan liian isoja odotuksia kuvitellessaan, että he ovat samoja ihmisiä ennen ja jälkeen lapsen syntymän. Eivät ole, jotain on peruuttamattomasti muuttunut eikä sitä palauteta ennalleen sillä, että vauva on viikonloput mummolassa.
Tässä aletaan olla ytimessä. Minustakin on kyse siitä, että ihmisillä on kohtuuttomia odotuksia elämänsä suhteen. Ajatellaan, että koko ajan täytyy olla kaikki ovet auki joka suuntaan. Ei se mene niin, vaan jos valitset jonkun polun niin se tuo mukanaan pysyviä muutoksia, sulkee joitakin ovia ja niin sen kuuluukin mennä. Eikä pidä ajatella niin, että lapsien tekeminen on jotenkin vähempiarvoista verrattuna johonkin muuhun, pelkkä rasite verrattuna kaikkeen muuhun "kivaan". Syytän feminististä koneistoa, joka on nyt jo vuosikymmeniä toitottanut naisille että perhe on perseestä ja elämän ylväin tavoite on olla jonkun yrityksen koneistossa palkkaorjana tekemässä voittoa omistajille.
Toinen suuri tekijä on se, että ihminen ottaa hirveät paineet siitä, minkälainen vanhempi pitäisi olla ja miten samalla suoritetaan työuralla hirveästi. Selaillaan somea ja nähdään sieltä toisten esittämää feikkiä kuvaa ruusuisesta elämästä ja ajatellaan etä minullakin pitää olla nuo kaikki asiat, tai olen epäonnistunut ja muita huonompi. Some on syöpä, joka vääristää kaiken.
Samaa mieltä somesta.
Moni selaa somea, kun ajattelee että se on rentoutumishetki, mutta näyttää siltä että somen selaaminen vain lisää väsymystä.
Jos Vauva-arki on sitä, että on joka päivä 7-23 Vauvassa, niin varmaan siinä väsyy. Täällä tosiaan monella on kohtuuttomia odotuksia elämänsä suhteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei ole tuhonnut. Tärkein syy on varmasti se, että lasten isä eli aviomieheni ihan oikeasti nauttii lastensa seurasta ja hänelle on ollut itsestään selvyys, että on läsnä oleva isä. Se, kun minä olen ollut vanhempainvapaalla, niin hän on ymmärtänyt, ettei hän tule kotiin töiden jälkeen makaamaan sohvalle tai juokse omiin harrastuksiinsa. Tai se, kun molemmat ollaan töissä, niin jaetaan aikalailla 50/50 kaikki asiat. Minä en ole mikään kotiorja, vaikka nainen olenkin.
Naurattaa aina kun kun aviomieheni rakastaa tehdä sitä ja tätä asiasta riippumatta. Et todellakaan tiedä mitä miehesi sisimmässään ajattelee. Saattaapi olla aivan muuta mitä kuvittelet.
Miksi se on niin mahdoton ajatus, että mies rakastaa lapsiaan ja haluaa viettää heidän kanssaan aikaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se vauva sitä perhettä tuhoa. Epäkypsät epäreilut itsekkäät aikuiset sen tuhoaa. Lähtökohtaisesti huono parisuhde. Vauvat ja pienet lapset nukkuu paljon päiväunia ja pitkään lapset menee jo klo 19 nukkumaan, joten kyllä sitä omaa aikaa ja parisuhde aikaa on. Jos se henkilö kenen kanssa on lisääntynyt on alun alkaenkin väärä ja jompi kumpi tai molemmat alkaa vältellä vastuuta niin meneehän siinä kaikki pieleen, mutta ei mikään yhteiskunnan tuki tätä muuta.
Mistä saa tilattua lapsia, jotka menee klo 19 illalla nukkumaan ja nukkuu aamuun asti? En meinaan tunne yhtäkään.
Ei niitä mitään tilata, ne kasvatetaan ja opetetaan. Vauvat ja lapset rakastaa luonnostaan rytmiä ja rutiinia. Vanhemmat, jotka ei tätä ymmärrä, eivät saakkaan koskaan nukkua, mutta se sekoilu on täysin oma valinta. Se on myös täysin oma valinta suostua sellaiseen monen tunnin nukutus showuhun.
Nämä on niitä samoja vanhempia, jotka ihmettelee miksei lapsi nuku öisin ja antaa nukkua neljän tunnin päikkäreitä vaunuissa ulkona..
Meillä vauvalla oli refluksi ongelma ja ruoat ei pysyneet sisällä ja itki siksi jatkuvasti nälkää.
Jo synnärillä oli vaaka sängyn vieressä ja vauva punnittiin ennen imetyksen ja sen jälkeen, puoli tuntia vauva söi toista rintaa ja puoli tunti toista rintaa, sellaista se synnärillä on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se vauva sitä perhettä tuhoa. Epäkypsät epäreilut itsekkäät aikuiset sen tuhoaa. Lähtökohtaisesti huono parisuhde. Vauvat ja pienet lapset nukkuu paljon päiväunia ja pitkään lapset menee jo klo 19 nukkumaan, joten kyllä sitä omaa aikaa ja parisuhde aikaa on. Jos se henkilö kenen kanssa on lisääntynyt on alun alkaenkin väärä ja jompi kumpi tai molemmat alkaa vältellä vastuuta niin meneehän siinä kaikki pieleen, mutta ei mikään yhteiskunnan tuki tätä muuta.
Mistä saa tilattua lapsia, jotka menee klo 19 illalla nukkumaan ja nukkuu aamuun asti? En meinaan tunne yhtäkään.
Ei niitä mitään tilata, ne kasvatetaan ja opetetaan. Vauvat ja lapset rakastaa luonnostaan rytmiä ja rutiinia. Vanhemmat, jotka ei tätä ymmärrä, eivät saakkaan koskaan nukkua, mutta se sekoilu on täysin oma valinta. Se on myös täysin oma valinta suostua sellaiseen monen tunnin nukutus showuhun.
Nämä on niitä samoja vanhempia, jotka ihmettelee miksei lapsi nuku öisin ja antaa nukkua neljän tunnin päikkäreitä vaunuissa ulkona..
Vaunuikäinen lapsi kyllä helposti nukkuu kahdet parin tunnin päiväunet ja vielä yönkin.
Meillä toinen vauva nukkui ympäri vuorokauden, heräsi vain syömään ja toinen vauva nukkui 4 h vuorokaudessa, mutta ei putkeen.
Ei ole mikään pakko tuollaiseen ryhtyä, jos ei halua.
Abortti. 💗
Vauva-arki paljastaa suhteen todellisen laadun. Siksi niitä eroja tulee.
Mä en muista kuinka iskä vaihtoi vaippoja ja nukutti sitteriin, mutta en kyllä muista äidinkään tehneen niin. Kun ei sellaisia asioita voi muistaa, on ollut liian pieni. Sen sijaan minä muistan ihmetelleeni että miksi tuo vieras mies asuu meidän kanssa, ja äidin sitten piti selittää, että kun se on sun isä ja isä kuuluu perheeseen. Olisi se ollut varmaan sen suhteen kehittymisen kannalta parempi, että isä olisi joskus hoitanut, mutta isää alkoi kiinnostaa vasta kouluikäisenä lapset, että kuinka koulu sujuu. Miten sitä hoitamista isä oppii muuten kuin hoitamalla? Sitten yhtäkkiä kun lapsi on jo isompi, pitäisi hypätä kyytiin jo liikkuvaan junaan? Eikö olisi helpompaa nousta kyytiin siellä asemalla jo?