YLE: lähes 24000 euron opintolaina ahdistaa, mutta se on ollut pakko ottaa, sanoo opiskelija!

Se on sitä elämän opettelua, ei kaikkea saa heti ja nyt.

Vierailija kirjoitti:

Minusta on väärin, että opiskelijat on ainut ryhmä, keiden täytyy ottaa lainaa pärjätäkseen. Yhdenkään työttömän, vanhuksen, yh:n jne. ei tarvitse lainaa ottaa, vaan yhteiskunta maksaa elämisen harkinnanvaraisine tukineen, mitä opiskelija ei saa. Esim. lapsiperheille maksetaan harrastukset, pyykinpesukoneet jne. Opiskelija maksaa nämä ihan itse eli ottaa sitä lainaa. Tämä on väärin. Joko kaikille lainan taakse eläminen tai sitten myös opiskelijoille sen verran rahaa ettei tarvitse lainaa ottaa. Opintotuki on n. 200e/kk miettikää sitä. Miten sillä elää?

Turhaan niputat kaikki työttömät yhteen, suurimmalle osalle ei todellakaan maksella mitään pyykinpesukoneita. Ja miten vanhukset tähän asiaan liittyy??

Itse tein opiskelijana kesät töitä, sekä olin myös kandivaiheen jälkeen opintojen ohessa töissä. Lainaa kandivaiheesta kertyi vajaa 7000€. Mielestäni nämä on ihan omia valintoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valtionko tuollaisen summan olisi pitänyt lahjoittaa verovaroista?

Mitä jos antaisivat sen verran suurta opintotukea, ettei tarvitsisi ottaa pakosta lainaa?

Kyllä se opintotuki on riittänyt monilla opiskeluun, jos elää vähän nuukemmin eikä vuokraa yksiötä helsingin keskustasta.

Siitä tuli joku muoti-ilmiö, oikein mainostettiin, että ilmaista rahaa on jaossa, eikä sitten luettu niitä velkapapereita, että ehkä edes osaan joutuu maksamaan ihan takaisin, ja että korotkin voi nousta.

Höpö Höpö. Halvassakin asunnossa asuen opintotuki ja asumistuki on kattanut suunnilleen sen asumisen. Elämiseen on pitänyt rahat rtaapia muualta.

Tiedän parikin nuortamiestä, jotka ovat kyllä sillä opintorahalla pärjänneet. Mutta he ovat asuneet soluasunnossa ja ovat muutenkin olleet tarkkoja rahankäyttäjiä. Toki ovat käyneet välillä kotonakin äidin lihapatojen ääressä, mutta kyllä nuukasti elämällä sillä opintorahallakin voi pärjätä. 

Toki opiskeltava alakin vaikuttaa. Nämä molemmat opiskelevat sellaista alaa, missä oppimateriaali tulee usein koulun puolesta (sähköisenä) ja opiskelijat saavat tietokoneenkin käyttöön yliopistolta. Jos jotain ruutuvihkoja joutuu koulutehtäviä varten ostelemaan, niin ne nyt ei paljon maksa. Joillain aloilla nuo oppimateriaalit ja tarvikkeet voi olla ihan suurikin kustannus.

Vielä ei ole tarvinnut ottaa opintolainaa - tiedostan olevani todella onnekas. Olen 32v kahden alle kouluikäisen lapsen yh, toisen vuoden insinööriopiskelija. Avioeron jälkeinen asunnon myynti on tähän mennessä pelastanut minut lainan ottamiselta.

Kerskakulutukseen, kuten lasten ruokkimiseen olen rahaa tuhlannut. Ymmärrän hyvin, että lapsetontakin opiskelijaa ahdistaa moinen lainasumma - valitettavasti korkeakaan koulutus ei ole tae hyväpalkkaiselle työlle tulevaisuudessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta on väärin, että opiskelijat on ainut ryhmä, keiden täytyy ottaa lainaa pärjätäkseen. Yhdenkään työttömän, vanhuksen, yh:n jne. ei tarvitse lainaa ottaa, vaan yhteiskunta maksaa elämisen harkinnanvaraisine tukineen, mitä opiskelija ei saa. Esim. lapsiperheille maksetaan harrastukset, pyykinpesukoneet jne. Opiskelija maksaa nämä ihan itse eli ottaa sitä lainaa. Tämä on väärin. Joko kaikille lainan taakse eläminen tai sitten myös opiskelijoille sen verran rahaa ettei tarvitse lainaa ottaa. Opintotuki on n. 200e/kk miettikää sitä. Miten sillä elää?

Periaatteena jokainen oman kyvykkyytensä mukaan. Opiskelija on lähtökohtaisesti fiksu ja nuori sekä vastaa vain itsestään. Hän pystyy tekemään töitä ja elättämään itsensä. Lainaa voi ottaa, koska tulee työllistymään ja sitten voi maksaa lainansa pois.

Ei mene enää nykyään näin. Opiskelijoissa on paljon alanvaihtajia. Omalla vuosikurssilla oli muutama perheellinen 40-50v henkilö ja kolmekymppisiä alanvaihtajia monia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuollaisen opintolainamäärän kanssa on kyllä opiskeltu hartaasti kaikki opintotukikuukaudet eikä käyty yhtään töissä esim. kesäisin tai opiskelun ohessa. Muutenhan olisi säästöjä tai palkkatuloja työpaikasta jolla lainan voisi maksaa pois. Kk-erät opintolainoissa on suhteellisen maltillisia.

Jutun tyyppi on ottanut lainaa juurikin siksi, että voi valmistua tavoiteajassa eli lainarahat on käytetty opiskelujen rahoittamiseen. Aikamoinen velho saa olla jos meinaa koko opiskeluajan elää pelkällä opintorahalla. Yleensä pitää valita joko lainan ottaminen tai työt ja töiden takia valmistumisaika pitenee oikeastaan kaikilla.

Jos valmistuu tavoiteajassa niin eikö silloin saa opintolainahyvityksen, joka yliopistotutkinnon (ylempi ja alempi) kohdalla on Kelan laskurin mukaan noin kolmasosa lainamäärästä eli aika hyvin?

Ainahan jokaisen pitää miettiä, että mikä omalla kohdalla on se paras vaihtoehto. Suomessa ei vielä voida puhua mistään opiskelijoiden velkaloukuista kun ei ole lukukausiamaksuja ja elämisen hintaan voi vaikuttaa asumisolosuhteilla merkitävästi. Jos opiskelet jotain humanistista tai palkkatasoltaan alempaa alaa korkeakoulussa niin ei ehkä kannata virittää velkavipua maksimiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainakin omani opiskeli ilman lainaa. Asui kaksiossa toisen opiskelijan kanssa, oma huone oli kummallakin. Sai siihen tietysti opiskelijan asumistukea ym. Töitä teki lomat.

Viimeisenä vuonna ennen valmistumista sai jo  alan kesätyöpaikan ja oikean palkan, vaikka oli maisterintutkinto vielä tekemättä.

Oli kyllä yksinhuoltajan lapsena oppinyt jo ostamaan vaatteita kirpparilta ja muita nuukasti elämisen tapoja.

Siinä saa kyllä aika fakiiri olla. Korkeakouluopiskelijan opintotuki kun on 297e/kk. Ja siitä pitää kattaa vielä se 20% vuokrasta jota asumistuki ei kata. 

Jokainen voi miettiä miten tulisi toimeen jos ihan kaikkeen elämässä jäisi noin 200e/kk.

Solu on varmaan alle 400€ kuitenkin, niin jäähän tuosta 220€ (tuossa tuloluokassa ne kympitkin on tärkeitä). Ei kukaan väitä, etteikö olisi eläminen tiukkaa, mutta kyllä jotkut oikeasti tuonkin rahan saa riittämään. Mutta se vaatii sen soluasunnon, joka on oppilaitoksen lähellä, että voi pyöräillä tai kävellä koululle. Ei tuosta pysty mitään kuukausilippuja ostelemaan. 

Jos kesäksi onnistuu saamaan töitä, niin sehän auttaa jo kummasti. Ensimmäisen vuoden aikana saattaa mahdolliset lakkiaislahjarahat olla hätävarana, jos ei meinaa rahat riittää ruokaan.

Itse opiskelin 2000-luvun alussa ilman opintolainaa. Sain jonkun opintorahan ja opiskelukämppä oli halpa ja huono. Mulla oli vähän rahaa säästössä ja koulussa söi halvalla.

Vierailija kirjoitti:

Nuorissa on tulevaisuus. Yli 50-vuotiaita ihmisiä pitäisi rangaista mielipiteidensä ilmaisusta.

Olen lähellä tuota rajapyykkiä, mutta taipuvainen olemaan samaa mieltä. Miksi vanhojen jäärien pitää vielä sotkea lusikkansa asioihin, jotka eivät heitä enää kosketa? Nuoret ovat täällä kauan meidän jälkeemme ja joutuvat vastaamaan meidän teoistamme ja päätöksistämme.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kela jo maksaa tuosta melkoiset hyvitykset.  Ihan hyvä oppia, että laina on maksettava joskus. Eiköhän me asuntovelallisetkin voida saada kelalta  kolmannes lainasta maksettua, kun on niin korkeat korotkin.

Kyllä tämä kertoo jotain koulun tasosta, jos ei ymmärretä esim. lainan koroista mitään. Eikä edes sitä, että valtiolla ei ole varaa yli 3 miljardia heittää toisten velkojen maksuun.

Eikä nuo summat edes ole mitään suuria.

Asuntolainaa ei voi verrata opintolainaan. Opintolainalla maksetaan ruokaa, vuokraa ja elämisen perustarpeita. Se ei kerrytä varallisuutta eikä siitä jää mitään konkreettista käteen, paitsi tutkinto. Mutta ei se tutkintokaan takaa isoja tuloja tai töitä.

Se oma koulutus pitää ajatella investointina omaan tulevaisuuteen. Jos ei ole näköpiirissä, että se opiskeltava tutkinto parantaa työnsaantimahdollisuutta, niin sellaiseen tutkintoon ei kyllä opintolainaa kannata ottaa. 

Kun opinnot on pidemmällä niin että on mahdollisuus saada niitä oman alan töitä, niin siinä kohtaa se opintojen venyminen ei enää ole niin vaarallistakaan. Työnantajat arvostaa työssä saatua osaamista enemmän kuin tutkintoa, vaikka kyllähän ne usein haluaa molemmat. Mutta opintojen alkuvaiheessa voi olla fiksumpaa nostaa jonkin verran opintolainaa sen sijaan, että uuvuttaisi itseään jossain suorittavan tason työssä pienellä tuntipalkalla.

Vierailija kirjoitti:

Minusta on väärin, että opiskelijat on ainut ryhmä, keiden täytyy ottaa lainaa pärjätäkseen. Yhdenkään työttömän, vanhuksen, yh:n jne. ei tarvitse lainaa ottaa, vaan yhteiskunta maksaa elämisen harkinnanvaraisine tukineen, mitä opiskelija ei saa. Esim. lapsiperheille maksetaan harrastukset, pyykinpesukoneet jne. Opiskelija maksaa nämä ihan itse eli ottaa sitä lainaa. Tämä on väärin. Joko kaikille lainan taakse eläminen tai sitten myös opiskelijoille sen verran rahaa ettei tarvitse lainaa ottaa. Opintotuki on n. 200e/kk miettikää sitä. Miten sillä elää?

Opintotuki on 280 euroa. Lisäksi voi saada matkakuluista ym korvausta, materiaalitukea, lähes ilmainen sairaanhoito, hyvä ruoka ymym ja ennenkaikkea se ammatti, jonka saa ja  viisas valitsee alan, jossa on työllisyyttä jatkossakin. Kannattaa myös tehdä töitä, niin monet tekevät monissa maissa.  Ovat esim baarissa tarjoilijoina viikonloppuisin.

Meillä jostain syystä rangaistaan lisäansioista. Eli pitää tarkkaan tietää paljonko voi ansaita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valtionko tuollaisen summan olisi pitänyt lahjoittaa verovaroista?

Mitä jos antaisivat sen verran suurta opintotukea, ettei tarvitsisi ottaa pakosta lainaa?

Ja kuka sen maksaisi? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kela jo maksaa tuosta melkoiset hyvitykset.  Ihan hyvä oppia, että laina on maksettava joskus. Eiköhän me asuntovelallisetkin voida saada kelalta  kolmannes lainasta maksettua, kun on niin korkeat korotkin.

Kyllä tämä kertoo jotain koulun tasosta, jos ei ymmärretä esim. lainan koroista mitään. Eikä edes sitä, että valtiolla ei ole varaa yli 3 miljardia heittää toisten velkojen maksuun.

Eikä nuo summat edes ole mitään suuria.

Asuntolainaa ei voi verrata opintolainaan. Opintolainalla maksetaan ruokaa, vuokraa ja elämisen perustarpeita. Se ei kerrytä varallisuutta eikä siitä jää mitään konkreettista käteen, paitsi tutkinto. Mutta ei se tutkintokaan takaa isoja tuloja tai töitä.

Se oma koulutus pitää ajatella investointina omaan tulevaisuuteen. Jos ei ole näköpiirissä, että se opiskeltava tutkinto parantaa työnsaantimahdollisuutta, niin sellaiseen tutkintoon ei kyllä opintolainaa kannata ottaa. 

Kun opinnot on pidemmällä niin että on mahdollisuus saada niitä oman alan töitä, niin siinä kohtaa se opintojen venyminen ei enää ole niin vaarallistakaan. Työnantajat arvostaa työssä saatua osaamista enemmän kuin tutkintoa, vaikka kyllähän ne usein haluaa molemmat. Mutta opintojen alkuvaiheessa voi olla fiksumpaa nostaa jonkin verran opintolainaa sen sijaan, että uuvuttaisi itseään jossain suorittavan tason työssä pienellä tuntipalkalla.

Mikään ei ole koskaan varmaa. Vielä 2000-alussa oli paljon ysärin laman työttömyyttä. Muistan osan vuosikurssistani jääneen yliopistolle tutkijaksi, koska eivät saaneet töitä. Myös valmistumista piikitettiin, koska ei haluttu aukkoa CV:hen.

Vierailija kirjoitti:

Minusta on väärin, että opiskelijat on ainut ryhmä, keiden täytyy ottaa lainaa pärjätäkseen. Yhdenkään työttömän, vanhuksen, yh:n jne. ei tarvitse lainaa ottaa, vaan yhteiskunta maksaa elämisen harkinnanvaraisine tukineen, mitä opiskelija ei saa. Esim. lapsiperheille maksetaan harrastukset, pyykinpesukoneet jne. Opiskelija maksaa nämä ihan itse eli ottaa sitä lainaa. Tämä on väärin. Joko kaikille lainan taakse eläminen tai sitten myös opiskelijoille sen verran rahaa ettei tarvitse lainaa ottaa. Opintotuki on n. 200e/kk miettikää sitä. Miten sillä elää?

Ei se lainan ottaminen ole pakollista, onhan siinä muitakin vaihtoehtoja. Monet pitävät välivuoden (tai useamman) ennen opintojen alkua ja käyvät töissä, jotta saavat kerättyä säästöjä opintoja varten. Monilla on jo lukiosta päästessä kerättynä talteen kaikki siihenastiset kesätyöansiot (jos ovat kesätöihin onnistuneet pääsemään), koska ovat osanneet ennakoida, että niitä rahoja tarvitaan siinä kohtaa, kun ei olla enää äidin helmoissa. 

Jos ehdottomasti sitä lainaa ei halua ottaa eikä pelkän opinto- ja asumistuen varassa elää, niin etukäteenhän niitä rahoja pitää sitten säästää ja yrittää päästä opintojen ohella töihin. 

Opintojen aikanakin voi opiskelussa pitää taukoa, jos tuntuu siltä että rahat ei riitä ja pitää käydä välillä töissä.

Vierailija kirjoitti:

Minusta on väärin, että opiskelijat on ainut ryhmä, keiden täytyy ottaa lainaa pärjätäkseen. Yhdenkään työttömän, vanhuksen, yh:n jne. ei tarvitse lainaa ottaa, vaan yhteiskunta maksaa elämisen harkinnanvaraisine tukineen, mitä opiskelija ei saa. Esim. lapsiperheille maksetaan harrastukset, pyykinpesukoneet jne. Opiskelija maksaa nämä ihan itse eli ottaa sitä lainaa. Tämä on väärin. Joko kaikille lainan taakse eläminen tai sitten myös opiskelijoille sen verran rahaa ettei tarvitse lainaa ottaa. Opintotuki on n. 200e/kk miettikää sitä. Miten sillä elää?

Ai nyt ei enää työttömien parjaaminen riitä, päätit vanhuksetkin rempaista tähän mukaan? Ja ota huomioon että kaikki työttömät eivät ole mitään elämäntapatyöttömiä, vaan osalla on takana vuosikymmenien työura.

Ja mitä tähän opintolainaan tulee, niin eihän sitä ole pakko ottaa. Vielä 10 vuotta sitten kaikki tuntemani opiskelijat kävivät töissä, lainaa otettiin vain jos oli aivan pakko.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta on väärin, että opiskelijat on ainut ryhmä, keiden täytyy ottaa lainaa pärjätäkseen. Yhdenkään työttömän, vanhuksen, yh:n jne. ei tarvitse lainaa ottaa, vaan yhteiskunta maksaa elämisen harkinnanvaraisine tukineen, mitä opiskelija ei saa. Esim. lapsiperheille maksetaan harrastukset, pyykinpesukoneet jne. Opiskelija maksaa nämä ihan itse eli ottaa sitä lainaa. Tämä on väärin. Joko kaikille lainan taakse eläminen tai sitten myös opiskelijoille sen verran rahaa ettei tarvitse lainaa ottaa. Opintotuki on n. 200e/kk miettikää sitä. Miten sillä elää?

Ei se lainan ottaminen ole pakollista, onhan siinä muitakin vaihtoehtoja. Monet pitävät välivuoden (tai useamman) ennen opintojen alkua ja käyvät töissä, jotta saavat kerättyä säästöjä opintoja varten. Monilla on jo lukiosta päästessä kerättynä talteen kaikki siihenastiset kesätyöansiot (jos ovat kesätöihin onnistuneet pääsemään), koska ovat osanneet ennakoida, että niitä rahoja tarvitaan siinä kohtaa, kun ei olla enää äidin helmoissa. 

Jos ehdottomasti sitä lainaa ei halua ottaa eikä pelkän opinto- ja asumistuen varassa elää, niin etukäteenhän niitä rahoja pitää sitten säästää ja yrittää päästä opintojen ohella töihin. 

Opintojen aikanakin voi opiskelussa pitää taukoa, jos tuntuu siltä että rahat ei riitä ja pitää käydä välillä töissä.

Ei pidä unohtaa, että kaikki eivät lähde samalta viivalta. Itse opiskelin uuden ammatin siinä vaiheessa, kun olin kolmen lapsen yksinhuoltaja ja minun todella oli PAKKO ottaa opintolainaa.

Vierailija kirjoitti:

Valtionko tuollaisen summan olisi pitänyt lahjoittaa verovaroista?

Lahjoittaahan se miljoonia rikkaillekin. Miksi opiskelija olisi sen huonompi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valtionko tuollaisen summan olisi pitänyt lahjoittaa verovaroista?

Mitä jos antaisivat sen verran suurta opintotukea, ettei tarvitsisi ottaa pakosta lainaa?

Kyllä se opintotuki on riittänyt monilla opiskeluun, jos elää vähän nuukemmin eikä vuokraa yksiötä helsingin keskustasta.

Siitä tuli joku muoti-ilmiö, oikein mainostettiin, että ilmaista rahaa on jaossa, eikä sitten luettu niitä velkapapereita, että ehkä edes osaan joutuu maksamaan ihan takaisin, ja että korotkin voi nousta.

Menepä nyt ihan oikeasti Kelan sivuilta katsomaan, että kuinka paljon se opintotuki ja asumistuki oikein tekee nykyopiskelijalle ja tule sitten sanomaan. Joitain vuosia sitten opintotukea muutettiin lainapainotteisemmaksi muutenkin. Opiskelijat ovat ainoa ryhmä, joka pakotetaan elämään lainarahalla. 

Työttömille ei myönnetä lainaa, eikä kuntoutustuella eläville ym. todellisille köyhille.

Nuorella opiskelijalla on sentään olemassa toivo työllistyä tulevaisuudessa.

Vierailija kirjoitti:

Valtio maksaa 40% opintolainasta. Ei sellaista ennen ollut.

Ei maksa. Lainahyvitykselle on katto, joka ei minun opintolainastani ollut todellakaan 40 prosenttia. Monilla myös pitkittyy opinnot monista syistä (sairaudet, ei mahdu kursseille jne), joten lainahyvitys voi jäädä saamatta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valtio maksaa 40% opintolainasta. Ei sellaista ennen ollut.

70-lukulaisilla oli näin, että pankkitilillä oli suurempi korko kuin opintolainan korko oli. Jos lainan sai, se kannatti ottaa, vaikka ei olisi muuten tarvinnut, siis sinne pankkitilille korkoa kasvamaan.

70-luvulla opiskelleelle, vai syntyneelle? 70-luvulla syntyneet pääsivät nauttimaan 90-luvun lamasta samaan aikaan kun opiskelivat. Lainan ottivat kaikki ja käyttivät sen ruuan ostamiseen.