Lue keskustelun säännöt.
Mieleenpainuvin museokäyntisi?
Kommentit (366)
Vierailija kirjoitti:
Eremitaasi Pietarissa teki valtavan vaikutuksen jo eka kerralla käydessäni. Sitä jotenkin lisäsi vielä neuvostoaika, erittäin pidättyväinen opas, joka toisen oppaan kanssa jutteli kuiskaten ja ne vanhat mummot, joita istui joka salissa joka nurkassa. Niin, neukkulassahan kaikilla oli työpaikat. Jos ei muuta niin vahtia turisteja museon nurkassa.
Systeemin muuttumisen jälkeen näitä ei enää näkynyt ja oppaatkin oli jo toisenlaisia, ja sai jo kierrellä vapaastikin ilman kintereillä hiippailevaa opasta.
Mutta vielä Eremitaasiakin vaikuttavampi oli Iisakin kirkko. Onhan se vaikuttava jo ulkoapäinkin, mutta silti ei olisi uskonut ulkoa, mitä se sisällään piti. Siinä veti jo hiljaiseksi.
Harmi ettei sinne enää ole asiaa, mutta hyvä että tuli nähdyksi.
Lofooteilla oleva viikinkimuseo oli myös aika ällistyttävä. Keskellä "ei mitään."
Hah, meitä on niin moneksi. Itse jossain kohtaa tuollapäin kävin usein työmatkoilla ja eräs kerta totesin, että kait se on pakko tuokin käydä katsomassa. Onhan eremitaasi toki upea rakennus ja ihan kait nättejä taulutkin ovat. Eli kyllä sitä parin huoneen verran toki katselee, mutta oma fiilis oli, että siellä on yksinkertaisesti kolmesataa samanlaista ylikoristeltua huonetta täynnä samanlaisia tylsiä muotokuvia joistan tyypeistä, keistä en ole koskaan kuullut, tai muista kuulleeni. Päällimmäinen oloni tuolta poistuessani oli, että olis vaan pitänyt käydä 5 minuuttia käääntymässä sisällä ja lähteä, niin olisi nähnyt kaiken oleellisen :D Varmasti hieno paikka monen mielestä, en epäile, enkä myöskään syytä. Mutta tuo oli oma mielipide.
Jos hienoista rakennuksista pitää jotain mainita, niin kyllä versailles teki itseni paljon suuremman vaikutuksen. Se ei ole ainakaan ihan yhtä monotoninen.
Yleisemmin museoista on pakko mainita Varsovan uusi juutalaismuseo, jossa tuli ohimennen käytyä tänä kesänä. Tuollapäin tulee vierailtua aika usein sattuneista syistä ja siksi tuo oli tosiaan sellainen nopea mielijohde, että voishan tuolla nyt tässä nopeasti käydä, kun kerrankin oli aikaa. En ollut varsinaisesti tutustunut, millainen museo odottaa ja pääsi yllättämään. On nimittäin kyllä todella, siis todella panostettu siihen museoon ja muutama tunti vierähti todellakin lentäen (kannettava opastuslaite on sitten must!).
Itsenäni teitysti eniten kiinnostaa tekniikka ja tiede, joten berliinin tekniikan museo on kyllä hienao ja lontoo on tietysti täynnä näitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näitä pitäisi muistella ehkä vähän pidempään, mutta muutama mikä nyt heti tulee mieleen:
Täytyy kanssa sanoa, että Varkauden mekaanisen musiikin museo oli kyllä omaperäisyydessään vaikuttava.
Samoin Tukholmassa Wasa-laiva mielestäni jotenkin komea ilmestys sisätiloissa.
Falunin kaivosmuseo oli kanssa vaikuttava kokemus. Paikan yli tuhatvuotinen historia ja muutoinkin kokonaisuuden mittakaava oli vaikuttava. Ja pisti miettimään kuinka vaivalloista kaikki oli aikana ennen sähköä ja nykyistä konetekniikkaa.
Vierailija kirjoitti:
ARS-94 Ateneumissa, luonnollisesti vuonna 1994. Olin 14-vuotias ja vaikutuin kovasti. Näyttely herätti paljon kritiikkiä ja keskustelua ja ymmärrän toki miksi.
oli vuonna 1995, ARS 95.
Vuosituhannen vaihteessa kävin New Yorkin luonnonhistorian museossa. Olihan siellä aika vaikuttavia luurankoja ja muuta. Erityisesti mieleen jäi täytetty siperiantiikeri, joka oli aivan valtavan kokoinen. Sillä olisi aikuinen mies ratsastanut niin ettei olisi haitannut menoa ollenkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Piirustuskurssilla Lontoon Victoria and Albert -museossa.
Siellä on myös Albertin muistikirja, johon hän on kirjannut seksivinkit. Kyseli niitä bordellin emännältä, jotta osaisi kohdella puolisoaan oikein. Liikuttavaa ja edistyksellistä tuohon aikaan.
Vierailija kirjoitti:
Reidar Särestöniemen näyttely Keravan taidemuseossa vuosia sitten. Voi sitä värien leiskuntaa. Henkeäsalpaavia isoja tauluja seinät täynnä. Toivottavasti Helsinkiin tulisi vielä hänen näyttelynsä.
Olimme Lapin reissulla ja tulimme tienhaaraan, josta olisi päässyt Särestöniemen kotimuseolle. Matkaa olisi ollut jotain 30 km, joten jätimme väliin. Myöhemmin luin, että veljensä Anttu siellä kestitsi vieraita ja esitteli taidetta. Vieläkin harmittaa, ettei menty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Deutsches Museum Munchenissä, vietin 00-luvulla siellä yhden lauantain. vaikka mitä, mutta mieleeni jäi auto. Sehän ei ole mikään automuseo, mutta yhdellä osastolla oli tehdasuusi Neckar pikkuauto parinkymmenen vuoden takaa. Hyvin pidetty, pesty ja vahattu, öljyt tietyst laskettu pois. Tuli sellainen muisto lapsuuden/nuoruuden ajalta, jolloin näitä Fiat''n autoja valmistettiin Saksassa Neckar-nimellä ja Suomen teillä niitä hurisi
Vierailija kirjoitti:
Vierailu Vatikaanin museoissa vuonna 2019. Itkin kokemaani kauneutta. Olen kiitollinen, että sain kokea sen. Sikstuksen kappelissa käyminen tuntui jollain lailla epätodelliselta. Että todellako olin siellä.
Sama täällä, Vatikaanin museo oli hieno ja oli upea nähdä Sikstuksen kappeli omin silmin, kävin itse vuonna 2018. Näin myös samana vuonna Leonardo da Vincin Viimeisen ehtoollisen, oli vaikuttava näky nähdä se omin silmin. Lempimaalaukseni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On ollut monia, mutta eniten ehkä jäänyt mieleen Olafur Eliassonin The weather project -installaatio Lontoon Tate Modernissa 2012. Suunnaton aurinko, jota sai katsella vaikka lattialla maaten.
Rooma n 15 vuotta sitten. Menimme keskustassa olevaan palatsi-museoon, joka oli ollut jonkun aatelissuvun palatsi satoja vuosia. Jäi mieleeni, että suvun viimeinen asukas asui siellä n vuoteen 1968.
V 1968 oli Vietnamin sota, hippiliike, rockmusiikki ja -festivaalit ja maailma muuttumassa valtavaa vauhtia, ja samaan aikaan palatsissa, valtavan vihreän puutarhan keskellä asustelee joku satoja vuosia vanhan ruhtinasuvun vanha paronitar palatsin yhdessä siivessä. Eikä mikään muuttunut kyllä siellä.
Asiaan: siinä kotimuseossa, eli valtavassa linnassa oli sali toisensa jälkeen täynnä taidetta, sekä huoneet itsessään olivat taideteoksia seinä- ja kattomaalauksineen.
Ja yhdessä salissa oli se kaikkein kaunein. Vieläkin tulee pala kurkkuun , kun ajattelen sitä.
Valkoisesta marmorista veistetty naisen hahmo, joka on peitetty aivan harsonohuen kankaan alle. Ja se kaikki on siitä kivenlohkareesta esiin kaivettu. Se kangas siinä veistoksessa on niin ohutta, jokainen laskos aivan täydellinen, ja se nainen näkyy sieltä alta selvästi, mutta kuitenkin peitettynä.
En tiedä mikä siinä oli, mutta sekä mies että minä oltiin jotenkin ihan liikutettuja. Tästä on tosiaan aikaa, ja vieläkin joskus muistelemme sen patsaan kauneutta ja herkkyyttä.
Voisin vanhoilla päivilläni ( yli 60 vee) matkustaa vielä kerran varta vasten Roomaan ja yrittää löytää tuon museon sen patsaan takia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Bonk Museossa käytiin aikanaan isolla porukalla ja itse tiesin museon aiheesta etukäteen, mutta osalle porukasta homma avautui hiljalleen opaskierroksella ja pääsin nauttimaan heidän reaktioistaan. Omanlainen museokokemus, sellainen viihdyttävä pläjäys, ei mikään kehon pysäyttävä taidekokemus tms.
Vierailija kirjoitti:
Tämä on paras ketju sitten Ayla-kirjojen muisteluiden!
Ehdottomasti samaa mieltä! Tässähän ihan liikuttuu näistä tarinoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käynti Kiasmassa, lattialla ruosteisia piikkilankakeriä ja nurkassa styrox-levyn palasia uimassa vesialtaassa; sain ison orgasmin.
Vierailija kirjoitti:
Fondation Louis Vuitton Paris 2017. Icons of modern art, The Shchukin collection. Tämän näyttelyn järjestelyjä oli valmisteltu vuosia. Huikea näyttely. Olen kiitollinen, että pääsin näkemään ja kokemaan.
Näyttelyitä valmistellaan aina vuosia.
Kairon museo 2 pv ennen tuhoutumista.
Saavuimme juuri takaisin Suomern kun lehtien lööpeissä oli kuvat tuhotusta museosta. 20v tytär purskahti kauhusta itkuun kun ei ymmärtänyt miten jotain niin upeaa voidaan tuhota
Pariisissa Musee d'Orsayn ylimmän kerroksen Monetin lumpeenkukat. Tämä noin 20 vuotta sitten. Menimme heti museon avauduttua sinne ylimpään kerrokseen ja purskahdin itkuun. Reaktio yllätti täysin.
Pidin paljon myös Lontoon Victoria & Albert -museosta. Paljon designia eri vuosikymmeniltä: lasia, huonekaluja, koruja yksi päivä ei riitä.
Risteilyfanina pidin muös Edinburgin kuninkaallisesta museolaivasta.
ABBA-museo ja samassa yhteydessä oleva Ruotsin populäärimusiikon museo olivat yllättävän hauskat.
Firenzen Palazzo Vecchio joskus ehkä 20 vuotta sitten. Ei sinänsä ehkä kovin erikoinen, mutta
muistettava kokemus koska siellä minulla ensi kertaa kolahti renesanssi, miten suuri ja erilainen
käänne se oli koko Euroopalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.teamlab.art/e/amosrex/
Aug 30, 2018 - Jan 06, 2019
Jonotit näytönsäästäjiä katsomaan massahysterian vallassa😆🤣
Taidemuseot ovat sinulle täysin vieraita paikkoja, ymmärrettävästi.
Anteeksi! Muistin vuoden väärin, ARS95 oli tietenkin kyseessä ja olin 15-vuotias.