Lue keskustelun säännöt.
Miksi isovanhemmat haluavat tukea lapsiperhettä aina vain ostamalla vaatteita?
23.09.2023 |
Meille olisi paljon enemmän iloa esim. lahjakorteista, joilla saisimme ostettua lapsille tarpeellisia asioita tai vaikka osallistumisesta turvaistuinkuluihin tai vastaaviin kalliisiin hankintoihin. Isovanhemmat tuovat kuitenkin kerta toisensa jälkeen vaatteita, jotka ovat liian pieniä, epäkäytännöllisiä ja rikki (kirppikseltä). Lisäksi tämän seurauksena lapsilla on esim. monia kymmeniä erilaisia paitoja, mutta ei yhtään housuja, kun edes vaatteen tyypistä esitettyjä toiveita ei huomioida. Ei voi myöskään tehdä niin, että ostamme tarpeellisia vaatteita heidän piikkiinsä, koska se vaatteen kuosin valitseminen on ilmeisesti se juttu.
Kommentit (1577)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysykää haluaako
Materiaali, kokoEsim saderukkaset, tiettyä kokoa sisätossut
Mutta älkää lykätkö kassillista kirppikseltä ostettua ongelmajätettä jotka hätäisesti paikattu ja kankaat kovettuneet ja nukkaisen puhki kuluneet
Lapsiperhe ei mukana kun ostatuttaa? Kuvan lähetus puhelimitse ja soitto paikan päällä heti perään kysyen mielipidettä
Kyllä vaikeaksi menee, jos joka ostos on erikseen hyväksytettävä pirttihirmulla. Taitaa olla niin, että kaiken varmistelun jälkeenkin tulee sanomista, niin vaikeaa tuntuu olevan tämä nykyäitien miellyttäminen.
Onneksi veljeni ja hänen vaimonsa ovat täysijärkisiä ihmisiä, joiden lapsille on ilo ja helppo ostaa lahjoja.
Nim. Vela täti
Kaikesta päätellen teet järkeviä ostoksia, etkä roudaa kasoittain niitä valmiiksi rikkinäisiä ja tahraisia riepuja jotka ovat jo lähtökohtaisesti väärän kokoisia. Silloin ei ennakkohyväksyntä ole tarpeelliseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysykää haluaako
Materiaali, kokoEsim saderukkaset, tiettyä kokoa sisätossut
Mutta älkää lykätkö kassillista kirppikseltä ostettua ongelmajätettä jotka hätäisesti paikattu ja kankaat kovettuneet ja nukkaisen puhki kuluneet
Lapsiperhe ei mukana kun ostatuttaa? Kuvan lähetus puhelimitse ja soitto paikan päällä heti perään kysyen mielipidettä
Kyllä vaikeaksi menee, jos joka ostos on erikseen hyväksytettävä pirttihirmulla. Taitaa olla niin, että kaiken varmistelun jälkeenkin tulee sanomista, niin vaikeaa tuntuu olevan tämä nykyäitien miellyttäminen.
Onneksi veljeni ja hänen vaimonsa ovat täysijärkisiä ihmisiä, joiden lapsille on ilo ja helppo ostaa lahjoja.
Nim. Vela täti
Millä pirttihirmulla? Miten äidistä tulee pirttihirmu, jos hän yrittää kertoa LAPSEN OIKEAN VAATEKOON?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysykää haluaako
Materiaali, kokoEsim saderukkaset, tiettyä kokoa sisätossut
Mutta älkää lykätkö kassillista kirppikseltä ostettua ongelmajätettä jotka hätäisesti paikattu ja kankaat kovettuneet ja nukkaisen puhki kuluneet
Lapsiperhe ei mukana kun ostatuttaa? Kuvan lähetus puhelimitse ja soitto paikan päällä heti perään kysyen mielipidettä
Kyllä vaikeaksi menee, jos joka ostos on erikseen hyväksytettävä pirttihirmulla. Taitaa olla niin, että kaiken varmistelun jälkeenkin tulee sanomista, niin vaikeaa tuntuu olevan tämä nykyäitien miellyttäminen.
Onneksi veljeni ja hänen vaimonsa ovat täysijärkisiä ihmisiä, joiden lapsille on ilo ja helppo ostaa lahjoja.
Nim. Vela täti
Millä pirttihirmulla? Miten äidistä tulee pirttihirmu, jos hän yrittää kertoa LAPSEN OIKEAN VAATEKOON?
Tai ei halua valmiiksi tahraisia tai hankalasti puettavia vaatteita lapsille arkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysykää haluaako
Materiaali, kokoEsim saderukkaset, tiettyä kokoa sisätossut
Mutta älkää lykätkö kassillista kirppikseltä ostettua ongelmajätettä jotka hätäisesti paikattu ja kankaat kovettuneet ja nukkaisen puhki kuluneet
Lapsiperhe ei mukana kun ostatuttaa? Kuvan lähetus puhelimitse ja soitto paikan päällä heti perään kysyen mielipidettä
Kyllä vaikeaksi menee, jos joka ostos on erikseen hyväksytettävä pirttihirmulla. Taitaa olla niin, että kaiken varmistelun jälkeenkin tulee sanomista, niin vaikeaa tuntuu olevan tämä nykyäitien miellyttäminen.
Onneksi veljeni ja hänen vaimonsa ovat täysijärkisiä ihmisiä, joiden lapsille on ilo ja helppo ostaa lahjoja.
Nim. Vela täti
Millä pirttihirmulla? Miten äidistä tulee pirttihirmu, jos hän yrittää kertoa LAPSEN OIKEAN VAATEKOON?
Tai ei halua valmiiksi tahraisia tai hankalasti puettavia vaatteita lapsille arkeen.
Niinpä. Meillä niitä roudasi mun lapseton siskoni, joka suuttui joka hemmetin kerta, kun yritin sanoa, mikä oikeasti toimii lasten kanssa. Hän koki sen aina arvosteluksi ja jauhoi, miten hän tietää lapsista enemmän kuin minä, koska on isosisko ja hoitanut meitä. Juu, 30 vuotta sitten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysykää haluaako
Materiaali, kokoEsim saderukkaset, tiettyä kokoa sisätossut
Mutta älkää lykätkö kassillista kirppikseltä ostettua ongelmajätettä jotka hätäisesti paikattu ja kankaat kovettuneet ja nukkaisen puhki kuluneet
Lapsiperhe ei mukana kun ostatuttaa? Kuvan lähetus puhelimitse ja soitto paikan päällä heti perään kysyen mielipidettä
Kyllä vaikeaksi menee, jos joka ostos on erikseen hyväksytettävä pirttihirmulla. Taitaa olla niin, että kaiken varmistelun jälkeenkin tulee sanomista, niin vaikeaa tuntuu olevan tämä nykyäitien miellyttäminen.
Onneksi veljeni ja hänen vaimonsa ovat täysijärkisiä ihmisiä, joiden lapsille on ilo ja helppo ostaa lahjoja.
Nim. Vela täti
Millä pirttihirmulla? Miten äidistä tulee pirttihirmu, jos hän yrittää kertoa LAPSEN OIKEAN VAATEKOON?
Tai ei halua valmiiksi tahraisia tai hankalasti puettavia vaatteita lapsille arkeen.
Niinpä. Meillä niitä roudasi mun lapseton siskoni, joka suuttui joka hemmetin kerta, kun yritin sanoa, mikä oikeasti toimii lasten kanssa. Hän koki sen aina arvosteluksi ja jauhoi, miten hän tietää lapsista enemmän kuin minä, koska on isosisko ja hoitanut meitä. Juu, 30 vuotta sitten.
Täytyy olla itsetunnossa ongelmia, jos tuollaisesta palautteesta suuttuu. Harmittaahan se, jos vie lahjaksi jotain, joka ei ole tarpeen tai on epäkäytännöllinen. Mutta suuttuminen ei ole korrektia, vaan kannattaisiko kuunnella ja ottaa opiksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö lahjasta yleensä kiitetä ja sitten tehdään sillä mitä halutaan.
Jos me mummot käyttäytyisimme samalla lailla, raivoisimme kiitoksen sijasta kun saamme turhaa roinaa. Niitä tuikkukuppeja, kynttilöitä, jotain koristerihkamaa jne.
Pitäiskö pakata autoon ja viedä itsekullekin takaisin raivon kanssa?
Leikin ajatuksella jos suututtaisini miniät, he ehkä tulisivat kiireesti tuomaan kaikki ne rahat jotka olen lapsille ja perheille antanut takaisin? Kyllä minulla niille käyttöä olisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysykää haluaako
Materiaali, kokoEsim saderukkaset, tiettyä kokoa sisätossut
Mutta älkää lykätkö kassillista kirppikseltä ostettua ongelmajätettä jotka hätäisesti paikattu ja kankaat kovettuneet ja nukkaisen puhki kuluneet
Lapsiperhe ei mukana kun ostatuttaa? Kuvan lähetus puhelimitse ja soitto paikan päällä heti perään kysyen mielipidettä
Kyllä vaikeaksi menee, jos joka ostos on erikseen hyväksytettävä pirttihirmulla. Taitaa olla niin, että kaiken varmistelun jälkeenkin tulee sanomista, niin vaikeaa tuntuu olevan tämä nykyäitien miellyttäminen.
Onneksi veljeni ja hänen vaimonsa ovat täysijärkisiä ihmisiä, joiden lapsille on ilo ja helppo ostaa lahjoja.
Nim. Vela täti
Millä pirttihirmulla? Miten äidistä tulee pirttihirmu, jos hän yrittää kertoa LAPSEN OIKEAN VAATEKOON?
Tai ei halua valmiiksi tahraisia tai hankalasti puettavia vaatteita lapsille arkeen.
Niinpä. Meillä niitä roudasi mun lapseton siskoni, joka suuttui joka hemmetin kerta, kun yritin sanoa, mikä oikeasti toimii lasten kanssa. Hän koki sen aina arvosteluksi ja jauhoi, miten hän tietää lapsista enemmän kuin minä, koska on isosisko ja hoitanut meitä. Juu, 30 vuotta sitten.
Täytyy olla itsetunnossa ongelmia, jos tuollaisesta palautteesta suuttuu. Harmittaahan se, jos vie lahjaksi jotain, joka ei ole tarpeen tai on epäkäytännöllinen. Mutta suuttuminen ei ole korrektia, vaan kannattaisiko kuunnella ja ottaa opiksi?
Niin, yritin sanoa näistä klassisista moneen kertaan täälläkin tulleista jutuista: Ei vaatteita joissa käsin pesu (koska se kuormittaa minua), ei niitä hankalia nappeja lapsille jotka harjoittelevat itse pukemaan, eikä liian pieniä vaatteita lapsille jotka harjoittelevat itse pukemaan.
Hän käänsi sen niin päin, että pienet lapset (vanhimmat kuitenkin jo itsenäisesti kerhossa) pitää aikuisen pukea ja että minun pitää huolehtia kodista paremmin (olen laiska). Siis oli todella asiaton ja loukkaava ja jatkoi sitä toimintaansa. Sitten märisi, miten hänen lahjojaan ei käytetä.
Hän myös arvosteli mm. sitä miten meillä ei aina aamulla pedattu sänkyjä, vaikka tiesi, että nuorin sairastlei paljon ja että jouduin yölläkin heräämään kahden tunnin välein lääkityksen takia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eikö lahjasta yleensä kiitetä ja sitten tehdään sillä mitä halutaan.
Jos me mummot käyttäytyisimme samalla lailla, raivoisimme kiitoksen sijasta kun saamme turhaa roinaa. Niitä tuikkukuppeja, kynttilöitä, jotain koristerihkamaa jne.
Pitäiskö pakata autoon ja viedä itsekullekin takaisin raivon kanssa?Leikin ajatuksella jos suututtaisini miniät, he ehkä tulisivat kiireesti tuomaan kaikki ne rahat jotka olen lapsille ja perheille antanut takaisin? Kyllä minulla niille käyttöä olisi.
En ole kummallekaan mummolle kantanut pienintäkään rihkamaesinettä. He saa rahalahjoja.
Ja sehän ei ole ongelma edes, että sitä epäsopivaa tavaraa tulvii meille, vaan se, että kotimme odotetaan muuttuvan epäsopivan tavaran museoksi, josta yhtäkään ns. lahjaa ei saa pistää pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö lahjasta yleensä kiitetä ja sitten tehdään sillä mitä halutaan.
Jos me mummot käyttäytyisimme samalla lailla, raivoisimme kiitoksen sijasta kun saamme turhaa roinaa. Niitä tuikkukuppeja, kynttilöitä, jotain koristerihkamaa jne.
Pitäiskö pakata autoon ja viedä itsekullekin takaisin raivon kanssa?Leikin ajatuksella jos suututtaisini miniät, he ehkä tulisivat kiireesti tuomaan kaikki ne rahat jotka olen lapsille ja perheille antanut takaisin? Kyllä minulla niille käyttöä olisi.
En ole kummallekaan mummolle kantanut pienintäkään rihkamaesinettä. He saa rahalahjoja.
Ja sehän ei ole ongelma edes, että sitä epäsopivaa tavaraa tulvii meille, vaan se, että kotimme odotetaan muuttuvan epäsopivan tavaran museoksi, josta yhtäkään ns. lahjaa ei saa pistää pois.
Rahaa isovanhemmille? En ole ikinä kuullut tuollaista.
Itse olen sanonut, minulla on jo kaikkea, en tarvitse mitään. Joku jalkahoito-lahjakortti tms jos joku haluaisi välttämättä jotain antaa. Se kukka jouluna riittää.
Mutta ei jotain kasvohierontaa tai geelikynsien laittoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö lahjasta yleensä kiitetä ja sitten tehdään sillä mitä halutaan.
Jos me mummot käyttäytyisimme samalla lailla, raivoisimme kiitoksen sijasta kun saamme turhaa roinaa. Niitä tuikkukuppeja, kynttilöitä, jotain koristerihkamaa jne.
Pitäiskö pakata autoon ja viedä itsekullekin takaisin raivon kanssa?Leikin ajatuksella jos suututtaisini miniät, he ehkä tulisivat kiireesti tuomaan kaikki ne rahat jotka olen lapsille ja perheille antanut takaisin? Kyllä minulla niille käyttöä olisi.
En ole kummallekaan mummolle kantanut pienintäkään rihkamaesinettä. He saa rahalahjoja.
Ja sehän ei ole ongelma edes, että sitä epäsopivaa tavaraa tulvii meille, vaan se, että kotimme odotetaan muuttuvan epäsopivan tavaran museoksi, josta yhtäkään ns. lahjaa ei saa pistää pois.
Minulle on rihkamaa kaikki turha tavara jota en tarvitse kun sitä on itselläkin omista tarpeiksi.. En polttele kynttilöitäkään.
Ihan siinä turhaa komeron täytettä kuin väärä lasten vaate jollekin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö lahjasta yleensä kiitetä ja sitten tehdään sillä mitä halutaan.
Jos me mummot käyttäytyisimme samalla lailla, raivoisimme kiitoksen sijasta kun saamme turhaa roinaa. Niitä tuikkukuppeja, kynttilöitä, jotain koristerihkamaa jne.
Pitäiskö pakata autoon ja viedä itsekullekin takaisin raivon kanssa?Leikin ajatuksella jos suututtaisini miniät, he ehkä tulisivat kiireesti tuomaan kaikki ne rahat jotka olen lapsille ja perheille antanut takaisin? Kyllä minulla niille käyttöä olisi.
En ole kummallekaan mummolle kantanut pienintäkään rihkamaesinettä. He saa rahalahjoja.
Ja sehän ei ole ongelma edes, että sitä epäsopivaa tavaraa tulvii meille, vaan se, että kotimme odotetaan muuttuvan epäsopivan tavaran museoksi, josta yhtäkään ns. lahjaa ei saa pistää pois.
Minulle on rihkamaa kaikki turha tavara jota en tarvitse kun sitä on itselläkin omista tarpeiksi.. En polttele kynttilöitäkään.
Ihan siinä turhaa komeron täytettä kuin väärä lasten vaate jollekin.
Ja sulla ne lahjojen antajat riehuu että niitä ei saa heittää vuosikymmeniin pois, vaan niiden pitää olla esillä ja käytössä ja kaikkein rakkaimmat tavaranne?
Ja sitä tuodaan yhä lisää, vaikka olet ystävällisesti sanount, ettet halua lisää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö lahjasta yleensä kiitetä ja sitten tehdään sillä mitä halutaan.
Jos me mummot käyttäytyisimme samalla lailla, raivoisimme kiitoksen sijasta kun saamme turhaa roinaa. Niitä tuikkukuppeja, kynttilöitä, jotain koristerihkamaa jne.
Pitäiskö pakata autoon ja viedä itsekullekin takaisin raivon kanssa?Leikin ajatuksella jos suututtaisini miniät, he ehkä tulisivat kiireesti tuomaan kaikki ne rahat jotka olen lapsille ja perheille antanut takaisin? Kyllä minulla niille käyttöä olisi.
En ole kummallekaan mummolle kantanut pienintäkään rihkamaesinettä. He saa rahalahjoja.
Ja sehän ei ole ongelma edes, että sitä epäsopivaa tavaraa tulvii meille, vaan se, että kotimme odotetaan muuttuvan epäsopivan tavaran museoksi, josta yhtäkään ns. lahjaa ei saa pistää pois.
Rahaa isovanhemmille? En ole ikinä kuullut tuollaista.
Itse olen sanonut, minulla on jo kaikkea, en tarvitse mitään. Joku jalkahoito-lahjakortti tms jos joku haluaisi välttämättä jotain antaa. Se kukka jouluna riittää.Mutta ei jotain kasvohierontaa tai geelikynsien laittoa.
Kyllä. Appivanhemmat odottaa rahalahjaa synttäreinä, hääpäivinään (meidän hääpäivää eivät ole muistaneet kertaakaan) jne.
Äidilleni vien paitsi ruokakasseja, myös rahaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö lahjasta yleensä kiitetä ja sitten tehdään sillä mitä halutaan.
Jos me mummot käyttäytyisimme samalla lailla, raivoisimme kiitoksen sijasta kun saamme turhaa roinaa. Niitä tuikkukuppeja, kynttilöitä, jotain koristerihkamaa jne.
Pitäiskö pakata autoon ja viedä itsekullekin takaisin raivon kanssa?Leikin ajatuksella jos suututtaisini miniät, he ehkä tulisivat kiireesti tuomaan kaikki ne rahat jotka olen lapsille ja perheille antanut takaisin? Kyllä minulla niille käyttöä olisi.
En ole kummallekaan mummolle kantanut pienintäkään rihkamaesinettä. He saa rahalahjoja.
Ja sehän ei ole ongelma edes, että sitä epäsopivaa tavaraa tulvii meille, vaan se, että kotimme odotetaan muuttuvan epäsopivan tavaran museoksi, josta yhtäkään ns. lahjaa ei saa pistää pois.
Rahaa isovanhemmille? En ole ikinä kuullut tuollaista.
Itse olen sanonut, minulla on jo kaikkea, en tarvitse mitään. Joku jalkahoito-lahjakortti tms jos joku haluaisi välttämättä jotain antaa. Se kukka jouluna riittää.Mutta ei jotain kasvohierontaa tai geelikynsien laittoa.
Kyllä. Appivanhemmat odottaa rahalahjaa synttäreinä, hääpäivinään (meidän hääpäivää eivät ole muistaneet kertaakaan) jne.
Äidilleni vien paitsi ruokakasseja, myös rahaa.
Miksi jonkun pariskunnan hääpäivää sivulliset muistavat? En tuommoistakaan ole koskaan kuullut. Eikö se ole kahdenkeskinen juhla?
No jotkut 50 v hääpäivät ehkä juhlitaan.
Niin sulla on rahaa sitten jakaa sinne ja tänne mutta ei varaa ostaa itse lastesi tarpeita.
Tuo nyt on hullua viedä isovanhemmille rahaa ja sitten odottaa että he ostavat suksia, pyöriä, luistimia, pianoja. Ja jos ostavat pienempää se on turhaa roinaa.
Aikuisia ei meidän suvussa lahjota
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt kun päästiin niihin köyhiin eläkeläisiin, niin korjataan nyt vielä sen verran, että kyllä, isovanhemmat ovat eläkkeellä, mutta eivät köyhiä. Esimerkiksi anopin bruttoeläke on isompi kuin mitä olen itse ikinä elämässäni saanut bruttopalkkaa. Kirppiksellä käyminen on harrastus, ei pakollinen tarve. AP
Miten olet ammatinvalinnassa noin epäonnistunut ettet tienaa edes naisten eläkkeen suuruista palkkaa?
Jättänyt taloutesi varakkaitten vanhempien varan?
Tässä ei nyt ollut kyse minun pienestä palkasta vaan anopin suuresta eläkkeestä. AP
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö lahjasta yleensä kiitetä ja sitten tehdään sillä mitä halutaan.
Jos me mummot käyttäytyisimme samalla lailla, raivoisimme kiitoksen sijasta kun saamme turhaa roinaa. Niitä tuikkukuppeja, kynttilöitä, jotain koristerihkamaa jne.
Pitäiskö pakata autoon ja viedä itsekullekin takaisin raivon kanssa?Leikin ajatuksella jos suututtaisini miniät, he ehkä tulisivat kiireesti tuomaan kaikki ne rahat jotka olen lapsille ja perheille antanut takaisin? Kyllä minulla niille käyttöä olisi.
En ole kummallekaan mummolle kantanut pienintäkään rihkamaesinettä. He saa rahalahjoja.
Ja sehän ei ole ongelma edes, että sitä epäsopivaa tavaraa tulvii meille, vaan se, että kotimme odotetaan muuttuvan epäsopivan tavaran museoksi, josta yhtäkään ns. lahjaa ei saa pistää pois.
Rahaa isovanhemmille? En ole ikinä kuullut tuollaista.
Itse olen sanonut, minulla on jo kaikkea, en tarvitse mitään. Joku jalkahoito-lahjakortti tms jos joku haluaisi välttämättä jotain antaa. Se kukka jouluna riittää.Mutta ei jotain kasvohierontaa tai geelikynsien laittoa.
Kyllä. Appivanhemmat odottaa rahalahjaa synttäreinä, hääpäivinään (meidän hääpäivää eivät ole muistaneet kertaakaan) jne.
Äidilleni vien paitsi ruokakasseja, myös rahaa.
Miksi jonkun pariskunnan hääpäivää sivulliset muistavat? En tuommoistakaan ole koskaan kuullut. Eikö se ole kahdenkeskinen juhla?
No jotkut 50 v hääpäivät ehkä juhlitaan.Niin sulla on rahaa sitten jakaa sinne ja tänne mutta ei varaa ostaa itse lastesi tarpeita.
Tuo nyt on hullua viedä isovanhemmille rahaa ja sitten odottaa että he ostavat suksia, pyöriä, luistimia, pianoja. Ja jos ostavat pienempää se on turhaa roinaa.
Aikuisia ei meidän suvussa lahjota
Kyllä minulla on varaa ostaa kaikki mitä lapseni tarvitsevat. Appivanhemmat eivät ole koskaan ostaneet lapsilleni MITÄÄN.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt kun päästiin niihin köyhiin eläkeläisiin, niin korjataan nyt vielä sen verran, että kyllä, isovanhemmat ovat eläkkeellä, mutta eivät köyhiä. Esimerkiksi anopin bruttoeläke on isompi kuin mitä olen itse ikinä elämässäni saanut bruttopalkkaa. Kirppiksellä käyminen on harrastus, ei pakollinen tarve. AP
Miten olet ammatinvalinnassa noin epäonnistunut ettet tienaa edes naisten eläkkeen suuruista palkkaa?
Jättänyt taloutesi varakkaitten vanhempien varan?Tässä ei nyt ollut kyse minun pienestä palkasta vaan anopin suuresta eläkkeestä. AP
Pienestä palkastasi oli nimenomaan kysymys jos se ei ole eläkkeenkään suuruinen.
Et taida paljon eläkkeistä tietää. Eläkkeet eivät ole sama asia kuin mitä henkilö tienasi työelämässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö lahjasta yleensä kiitetä ja sitten tehdään sillä mitä halutaan.
Jos me mummot käyttäytyisimme samalla lailla, raivoisimme kiitoksen sijasta kun saamme turhaa roinaa. Niitä tuikkukuppeja, kynttilöitä, jotain koristerihkamaa jne.
Pitäiskö pakata autoon ja viedä itsekullekin takaisin raivon kanssa?Leikin ajatuksella jos suututtaisini miniät, he ehkä tulisivat kiireesti tuomaan kaikki ne rahat jotka olen lapsille ja perheille antanut takaisin? Kyllä minulla niille käyttöä olisi.
En ole kummallekaan mummolle kantanut pienintäkään rihkamaesinettä. He saa rahalahjoja.
Ja sehän ei ole ongelma edes, että sitä epäsopivaa tavaraa tulvii meille, vaan se, että kotimme odotetaan muuttuvan epäsopivan tavaran museoksi, josta yhtäkään ns. lahjaa ei saa pistää pois.
Rahaa isovanhemmille? En ole ikinä kuullut tuollaista.
Itse olen sanonut, minulla on jo kaikkea, en tarvitse mitään. Joku jalkahoito-lahjakortti tms jos joku haluaisi välttämättä jotain antaa. Se kukka jouluna riittää.Mutta ei jotain kasvohierontaa tai geelikynsien laittoa.
Kyllä. Appivanhemmat odottaa rahalahjaa synttäreinä, hääpäivinään (meidän hääpäivää eivät ole muistaneet kertaakaan) jne.
Äidilleni vien paitsi ruokakasseja, myös rahaa.
Miksi jonkun pariskunnan hääpäivää sivulliset muistavat? En tuommoistakaan ole koskaan kuullut. Eikö se ole kahdenkeskinen juhla?
No jotkut 50 v hääpäivät ehkä juhlitaan.Niin sulla on rahaa sitten jakaa sinne ja tänne mutta ei varaa ostaa itse lastesi tarpeita.
Tuo nyt on hullua viedä isovanhemmille rahaa ja sitten odottaa että he ostavat suksia, pyöriä, luistimia, pianoja. Ja jos ostavat pienempää se on turhaa roinaa.
Aikuisia ei meidän suvussa lahjota
Kyllä minulla on varaa ostaa kaikki mitä lapseni tarvitsevat. Appivanhemmat eivät ole koskaan ostaneet lapsilleni MITÄÄN.
Miksi heidän pitäisi ostaa jos itsekin ovat raha-avun tarpeessa? Ja lopeta naurettavuudet, hääpäivän muistamiset toisten avioliitossa. Tirskun täällä itsekseni.
Vai odottavatko miniät oikeasti että heidän hääpäivänään joka vuosi sivullisena ostaisin hääpäivälahjan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö lahjasta yleensä kiitetä ja sitten tehdään sillä mitä halutaan.
Jos me mummot käyttäytyisimme samalla lailla, raivoisimme kiitoksen sijasta kun saamme turhaa roinaa. Niitä tuikkukuppeja, kynttilöitä, jotain koristerihkamaa jne.
Pitäiskö pakata autoon ja viedä itsekullekin takaisin raivon kanssa?Leikin ajatuksella jos suututtaisini miniät, he ehkä tulisivat kiireesti tuomaan kaikki ne rahat jotka olen lapsille ja perheille antanut takaisin? Kyllä minulla niille käyttöä olisi.
En ole kummallekaan mummolle kantanut pienintäkään rihkamaesinettä. He saa rahalahjoja.
Ja sehän ei ole ongelma edes, että sitä epäsopivaa tavaraa tulvii meille, vaan se, että kotimme odotetaan muuttuvan epäsopivan tavaran museoksi, josta yhtäkään ns. lahjaa ei saa pistää pois.
Repesiko riemu ja ilo, kun mummo sai rahalahjan käteensä?
Perinteisesti rahan antamista on pidetty ja pidetään edelleen taloudellisena etuna ja hyötynä, jolla parannetaan taloudellista asemaa.
Meillä mummot saisivat shokin ja loukkaantuisivat verisesti ja kysyisivät loukkaantuneena, pidätkö heitä niin köyhinä vai eivätkö he enää hallitse omaa rahankäyttöäänja tulleet vanhuuden höppönäksi, kun kymppi lätkäistään kouraan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt kun päästiin niihin köyhiin eläkeläisiin, niin korjataan nyt vielä sen verran, että kyllä, isovanhemmat ovat eläkkeellä, mutta eivät köyhiä. Esimerkiksi anopin bruttoeläke on isompi kuin mitä olen itse ikinä elämässäni saanut bruttopalkkaa. Kirppiksellä käyminen on harrastus, ei pakollinen tarve. AP
Miten olet ammatinvalinnassa noin epäonnistunut ettet tienaa edes naisten eläkkeen suuruista palkkaa?
Jättänyt taloutesi varakkaitten vanhempien varan?Tässä ei nyt ollut kyse minun pienestä palkasta vaan anopin suuresta eläkkeestä. AP
Pienestä palkastasi oli nimenomaan kysymys jos se ei ole eläkkeenkään suuruinen.
Et taida paljon eläkkeistä tietää. Eläkkeet eivät ole sama asia kuin mitä henkilö tienasi työelämässä.
Kaikkien naisten eläke on saman suuruinen tietenkin? Onko kaikkien miestenkin? Tiedän anopin bruttoeläkkeen euron tarkkuudella. Oma palkkanikaan ei ole pieni. AP
Kyllä vaikeaksi menee, jos joka ostos on erikseen hyväksytettävä pirttihirmulla. Taitaa olla niin, että kaiken varmistelun jälkeenkin tulee sanomista, niin vaikeaa tuntuu olevan tämä nykyäitien miellyttäminen.
Onneksi veljeni ja hänen vaimonsa ovat täysijärkisiä ihmisiä, joiden lapsille on ilo ja helppo ostaa lahjoja.
Nim. Vela täti