Onko lapsi nähnyt sinua hiprakassa?
Törmäsin tällaiseen kiinnostavaan juttuun Ylen sivuilla: kuinka puhua pienen lapsen kanssa omasta alkoholinkäytöstä. https://yle.fi/aihe/a/20-10005425
Miten teidän perheessä on kyseisestä asiasta lapsen kanssa puhuttu? Käytättekö alkoholia lasten nähden?
Kommentit (10)
Minulla ei ole lapsia, mutta omat vanhempani olen nähnyt kyllä hiprakassa. Ei kännissä, mutta ei meillä alkoholi sinällään ollut tabu, vaan vanhemmat saattoi ottaa saunaoluen, viiniä ruuan kanssa, illanistujaisissa konjakkia tms. Olen saanut myös maistaa halutessani ja kumma kyllä, vaikka tällaista haitallista käytöstä näin ja jopa alaikäisenä alkoholia sain halutessani testata, niin en ole itseänikään koskaan humalaan juonut.
On toki ja monesti. Kun kasvoi kyllin isoksi, niin alkoi juomaan meidän kanssa. Nyt me ostetaan aina perhepullo perjantaiksi ja lauantaiksi toinen. Eipähän juopottele kylillä.
On mun lapset nähneet mun pienessä hiprakassa. Ei siitä mitenkään kummemmin ole puhuttu. Käytän kyllä lasteni aikana alkoholia joskus.
Mielenkiintoinen juttu. Minulla ei ole lapsia, mutta minäkin muistan omasta lapsuudesta sen, miten jo yhden juoman ottaminen muutti kumpaakin vanhempaa ja johti turvattomaan oloon. Ehkä se olisi sitten helpottanut, jos toinen olisi ollut ottamatta, kuten jutussa ehdotettiin. En käytä alkoholia mutta kumppani käyttää joten jos lapsia tulee niin pitää tosiaan asiasta puhua. Meillä ei myöskään puhuttu.
On, monesti.
Ihan normaali aikuinen hänestä kasvoi vaikka aina jokapaikassa hirvistellään että ei ei ei voi lapsen nähden juoda yhtään.
On varmaan nähnyt, mutta suhtautuu ihan normaalisti tai jopa yrittää juottaa minulle lisää. Ehkä olen parempaa seuraan parin siiderin jälkeen. Lapseni on 5.
Ei ole lapsia. Omaa äitiäni en ole kertaakaan nähnyt humalassa, en muista onko edes koskaan juonut mitään alkoholia. Isä ja isän puolen koko suku täysjuoppoja, eli kaatokännissä joulut ja juhannukset. Hirveäähän se oli lapsena ja itse en tuon takia ole koskaan juonut.
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoinen juttu. Minulla ei ole lapsia, mutta minäkin muistan omasta lapsuudesta sen, miten jo yhden juoman ottaminen muutti kumpaakin vanhempaa ja johti turvattomaan oloon. Ehkä se olisi sitten helpottanut, jos toinen olisi ollut ottamatta, kuten jutussa ehdotettiin. En käytä alkoholia mutta kumppani käyttää joten jos lapsia tulee niin pitää tosiaan asiasta puhua. Meillä ei myöskään puhuttu.
Sama minulla. Minun ja sisaruksieni ollessa pieniä, ei vanhempamme meidän nähden juomalla juoneet. Muutaman saattoi ottaa ja minäkin muistan sen, kuinka he muuttuivat silloinkin erilaisiksi. Koskaan ei jätetty meitä huolehtimatta tai laiminlyömättä, mutta äiti ja isä tuntuivat vaan erilaisilta ja oudoilta. Siinä oli pieni ihmetys ja jostain syystä pelkokin välillä ilmassa edes sen parin saunasiiderin tai kaljan takia.
Minun ollessa jo teini-ikäinen, isä alkoi ottaa vähän reippaammin. Joi aina saunarakennuksessa, mutta tuli tuhannen tuubassa sisällä välillä käymään. Kaiken huippu oli, kun äidin ollessa iltavuorossa, isä oli juonut ihan reippaasti viinaa ja kompuroi eteisessä niin ettei päässyt enää ylös. Jouduin siskoni kanssa viemään isän sänkyyn nukkumaan. Siihen jäi juomiset eikä ole sen koommin viinaa ottanut. Kaljan silloin tällöin.
Nyt kun itselläni on 4v ja 5v, en halua ottaa edes sitä yhtä heidän ollessa paikalla. En halua heidän kokevan sitä ihmetystä mitä itse koin aikoinaan. Haluan tarjota lapsilleni selväpäisen äidin, joka ei heidän läsnäollessa juo mitään. Eipä tule kyllä muutenkaan otettua mitään enää.
Ei, minä olen nähnyt lapseni hiprakassa.