Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mies vaatii avioehtoa 9 avioliittovuoden jälkeen
21.09.2023 |
Taustaa sen verran, että naimisiin mentäessä kummallakaan ei ole ollut omaisuutta (jotain pieniä säästöjä lukuunottamatta) ja suhteemme alussa mies sanoi kannattavansa ns. perinteisiä arvoja sekä haluavansa yhdistää taloutemme, näin olemme tehneetkin tähän asti. Meillä ei ole avioehtoa ja taloudesta on aina pysynyt käymään avoimia keskusteluja, riitaa rahasta ei oikeastaan koskaan ollut ensimmäiseen 7 vuoteen. Molemmista tuntui luontevalta yhdistää talous ja aloittaa omaisuuden kerryttäminen yhdessä, aina on yhdessä säästetty esim omistusasuntoon, matkoihin jne. Minä sain joitain vuosia sitten suhteemme aikana pienen perinnön (kyse muutamasta kymmenestä tuhannesta, ei suuri siis), jonka niin ikään laitoin yhteiselle sijoitustilillemme. Miehen puolelta ei ole tulossa perintöä eikä minullekaan myöhemmin enää lisää. Tulemme molemmat hyvin vähävaraisista perheistä siis.
Kun aloimme perustaa perhettä, yhteisenä sopimuksena on ollut, että mies keskittyy enemmän uraansa ja minä puolestaan hoidan enemmän perhettä ja lapsia. Olen ollutkin molempien lasten kanssa hoitovapaalla lähes 3-vuotiaaksi saakka. Silloin tämä tuntui hyvin sopivalta ratkaisulta, esikoinen oli äärimmäisen huono nukkumaan pitkään, eikä työnteko olisi edes onnistunut siinä univelassa, mies kävi töissä ja sai nukkua eri huoneessa. Tottakai mieskin on osallistunut lasten hoitoon, en sitä sano, mutta kyllä hänen on aina ollut helppo luoda uraa, käydä työmatkoilla jne, minun hoitaessa aina perheen. Mies on tähän saakka aina painottanut, että mikä on hänen on myös minun, kaikki on yhteistä. Olen kai ollut naiivi sitten, kun olen jättänyt oman urani luomisen ns. kesken, luottaen liikaa tähän meidän yhteiseen sopimukseen. Mutta mies sitä etunenässä minulle on myös toistellut. Minulla on korkeakoulututkinto, mutten ole yhtään panostanut uralla etenemiseen, vaan priorisoinut perheen ja lapset.
Muutama vuosi sitten mies alkoi enenevissä määrin alkanut ottaa riidoissa myös tavalla tai toisella esiin raha-asioita. Tuntuu, että mitä enemmän hänen palkkansa on noussut, sitä enemmän raha on alkanut olla ongelma. Alussa tienasimme suunnilleen saman verran. Nyt hän tienaa nettona hieman yli tuplat minuun verrattuna. Viikko sitten hän esitti minulle, että haluaisi tehdä avioehdon sekä eriyttää myös raha-asiat. Hänen tulonsa ovat kuulema hänen ja minun tuloni minun, hän on kuin aivan eri ihminen tämän suhteen yhtäkkiä. Hän sanoo, että sillä tavalla rahasta ei tule riitaa. Täytyy sanoa, että tämä yllätti minut täysin. Yritin selittää omaa kantaani asiaan, että jos olisimme jo heti alussa näin sopineet, tuskin olisin ollut kotona niin pitkään lasten kanssa tai ottanut niin rennosti oman työurani suhteen. Olisin todellakin tehnyt erilaisia valintoja ja ollut kunnianhimoisempi itsekin. Mies ei ymmärrä ollenkaan, tuntuu ettei hän nyt näin jälkikäteen arvosta ollenkaan minun panostani perheen hyväksi tai näe, että olen osaltani mahdollistanut hänen urallaan kehityksen, ollut aina tukena kun hän ollut jopa työuupumuksen alla jne. Tottakai mies itse on uransa luonut, mutta silti tunnen hänen ehdotuksensa epäreiluna minua kohtaan. Tunnen itseni jollain tapaa jopa petetyksi. En tiedä yhtään miten pitäisi toimia. Onkohan kellään ajatuksia, kokemuksia tällaisesta tilanteesta?
Ja vielä sen verran, että omistusasunto ja muutama muu sijoitus on toki molempien nimissä. Avioehtoon laitettaisiin kuulema siten, että tähän astinen omaisuus jakautuisi eron sattuessa puoliksi, mutta tästä eteenpäin mies voisi kerryttää ilmeisesti hyvillä tuloillaan rahaa itselleen. Toki itsekin voin alkaa vielä uraa luoda ja saada parempia tuloja jne, mutta eniten tässä harmittaa miehen yhtäkkinen muutos sekä se, että itseltäni on mennyt monta hyvää työvuotta ollessani kotona. Mielipiteitä?
Kommentit (2071)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hinnoittelet kotona tehdyn työn ja sanot että suostut avioehtoon siten että mahdollisessa erotilanteessa nykyiset yhteisomistukset jaetaan + miehesi maksaa Sinulle kiinteän summan lisää. Juristi jonka sinä valitset tekemään paperit.
Minusta tämä on parempi vaihtoehto kun "älä allekirjoita"-mantra. Tästä tulee bisnesdiili.
Itsellä on kaksi lasta ja olemme tehneet vaimon kanssa avioehdon, jossa molemmat pitää omat omaisuudet mutta jos ero tulee, maksan hänelle tietyn summan per lapsi korvausta hänen äitiysvuosistaan, jonka ajan panostin enemmän työhöni. Summa on kuusinumeroinen ja ei pienimmästä päästä. Sopimuksen taustana on ollut se, että olin jo avioliiton alussa huomattavasti varakkaampi kuin vaimoni. Minä maksan meillä kaikki perheen menot ja se on ihan fine, koska nettoansioni on 20x vrt vaimon tulot. Omalla palkallaan vaimo on kerryttänyt vuosien mittaan itselleen ihan sievoisen asunto- ja osakesalkun. Jos rakkaus tulee tiensä päähän, kumpikaan ei jää tyhjän päälle.
M45
Miksi ihmeessä avioehtoon laittaa korvaussumma? Se korvaushan pitää antaa vaikka eroa ei tulisikaan, jos näin sovitaan.
Minä apna siis laskisin mitä olen lisää vailla ja ennen avioehtoa ja rahojen eriyttämistä nostaisin sen summan yhteiseltä tililtä. Asia olisinpitänyt jo olla hoidossa, mutta kun ei, sit noin.
Avioehdon korvaussummana käy kuin Helenalle eikä sitä summaa koskaan välttämättä näekään.
Semmoinen korvaussumma on sitten jo lahjaverollista, jos puhutaan merkityksellisistä määristä, mutta eihän se silti paljoa vähennä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Naiset ei suostu allekirjoittamaan...
Mutta jos nainen vaatii mieheltä allekirjoitusta, niin heti ollaan kiristämässä miestä erolla.
HEI! NAISET! JUURI TE SUOMIAKAT!
Te kunnioitatte miehiä ja allekirjoitatte avioehdon. Piste. M28
Sehän sopii. Milloin ajattelit kasvaa mieheksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies ei nimenomaan suunnittele eroa.
Jos se haluaisi eron niin se ottaisi sen ja kaikki menisi, kuten hänen ehdottamassaan avioehtosopparissa.
Sopparissa on "pilkkuvirhe". Eli varmasti menisi kuten "ehdottamassaan" paperissa, jonka takia kiukuttelee. Johan tuo käyttäytyy kuin vierasta kohtaan.
No höpöhöpö. Ihan sairasta väittää jotain tollasta apn purkauksen perusteella (vaikka tää kuinka olisi trolli).
Avioehtoon kannattaa tutustua sunkin, ei tarvii sitten avlla keksiä päästään provoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ööö. Meillä on aina maksettu kulut kimpassa ja kumpikin käyttää ylijäävän osuuden omasta palkastaan miten lystää. Mieheni tienaa melkein kaksi kertaa minua enemmän, mutta en ole hänen rahojaan vailla. Elämässä merkitsee vallan muut asiat ja hän tosiaankin kantaa kortensa kekoon. Se riittää minulle.
Hieno juttu, ei vain taida oikein liittyä ap:n tilanteeseen. Vai oletko ollut pitkäänkin kotona lasten takia ja mies on vaatinut avioehtoa kesken perheprojektin?
Anteeksi, mutta miksi pitäisi liittyä apn tilanteeseen voidakseen kommentoida?
Kukaan ole vastaavassa tilanteessa varmasti. Silti minäkin voin kertoa miten meillä on tehty ja samalla todeta että apn kannattaisi tehdä samoin. Eihän kotiäitiys tai avioehto oikeasti vaikuta siihen voisiko heillä erilliset rahat toimia ihan yhtä hyvin jatkossa kuin muillakin.
-eriAp katsoo ettei ole reilua eriyttää rahoja tässä kohtaa kun hänen tulonsa ovat yhteisellä päätöksellä kotona vietettyjen vuosien takia sen mitä ovat. Jos he olisivat perhettä perustaessaan sopineet että molemmat pyrkii tekemään uraa samalla niin silloin mies ei olisi siinä asemassa missä on nyt eikä myöskään ap. Näin ollen on oikeasti härskiä tuoda paperia eteen, vieläpä erouhan kanssa.
Tai sit olisivat, täsmälleen samassa asemassa. Eihän oikeaa aikaa tulekaan, jos se että ap on ollut kotona, määrittää kaiken. Vai milloin se sit olisi? Äläkä sano sit kun ap tienaa yhtä paljon, koska se on utopiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hinnoittelet kotona tehdyn työn ja sanot että suostut avioehtoon siten että mahdollisessa erotilanteessa nykyiset yhteisomistukset jaetaan + miehesi maksaa Sinulle kiinteän summan lisää. Juristi jonka sinä valitset tekemään paperit.
Minusta tämä on parempi vaihtoehto kun "älä allekirjoita"-mantra. Tästä tulee bisnesdiili.
Itsellä on kaksi lasta ja olemme tehneet vaimon kanssa avioehdon, jossa molemmat pitää omat omaisuudet mutta jos ero tulee, maksan hänelle tietyn summan per lapsi korvausta hänen äitiysvuosistaan, jonka ajan panostin enemmän työhöni. Summa on kuusinumeroinen ja ei pienimmästä päästä. Sopimuksen taustana on ollut se, että olin jo avioliiton alussa huomattavasti varakkaampi kuin vaimoni. Minä maksan meillä kaikki perheen menot ja se on ihan fine, koska nettoansioni on 20x vrt vaimon tulot. Omalla palkallaan vaimo on kerryttänyt vuosien mittaan itselleen ihan sievoisen asunto- ja osakesalkun. Jos rakkaus tulee tiensä päähän, kumpikaan ei jää tyhjän päälle.
M45
Miksi ihmeessä avioehtoon laittaa korvaussumma? Se korvaushan pitää antaa vaikka eroa ei tulisikaan, jos näin sovitaan.
Minä apna siis laskisin mitä olen lisää vailla ja ennen avioehtoa ja rahojen eriyttämistä nostaisin sen summan yhteiseltä tililtä. Asia olisinpitänyt jo olla hoidossa, mutta kun ei, sit noin.
Avioehdon korvaussummana käy kuin Helenalle eikä sitä summaa koskaan välttämättä näekään.
Semmoinen korvaussumma on sitten jo lahjaverollista, jos puhutaan merkityksellisistä määristä, mutta eihän se silti paljoa vähennä.
Lahjaverollista siirtää tililtään toiselle rahaa? Vai avioehdon eroraha?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ööö. Meillä on aina maksettu kulut kimpassa ja kumpikin käyttää ylijäävän osuuden omasta palkastaan miten lystää. Mieheni tienaa melkein kaksi kertaa minua enemmän, mutta en ole hänen rahojaan vailla. Elämässä merkitsee vallan muut asiat ja hän tosiaankin kantaa kortensa kekoon. Se riittää minulle.
Hieno juttu, ei vain taida oikein liittyä ap:n tilanteeseen. Vai oletko ollut pitkäänkin kotona lasten takia ja mies on vaatinut avioehtoa kesken perheprojektin?
Anteeksi, mutta miksi pitäisi liittyä apn tilanteeseen voidakseen kommentoida?
Kukaan ole vastaavassa tilanteessa varmasti. Silti minäkin voin kertoa miten meillä on tehty ja samalla todeta että apn kannattaisi tehdä samoin. Eihän kotiäitiys tai avioehto oikeasti vaikuta siihen voisiko heillä erilliset rahat toimia ihan yhtä hyvin jatkossa kuin muillakin.
-eri
No jep. Tämä on täysin keksitty kuvaus eikä kukaan ole tollasessa tilanteessa.
A) Täysin yhteinen talous: juu ei ole
B) Kaikki täysin yhteistä myös paperilla: juu ei ole
C) Täsmälleen sama palkka ja odotettu palkkakehitys: bs
Ja ennenkaikkea D) Mies on päättänyt kaiken ja haluaa omia kaiken ja mies on sika: voisito olla selkeämmin provo?
Ei todellisessa maailmassa ole tollasta. Olisko peräti AIn näppikseltä.
Vierailija kirjoitti:
Ota ero jos koet ettet voi allekirjoittaa.
Sama lopputuloshan siinä on, paitsi että jäät ilman kaikkea sitä mitä mies tarjoaa sinulle tässä välillä.
Niin siis mies tarjoaa suullisen sopimuksen yksipuolista kumoamista. Riitelee kun joutuu laittamaan tulonsa perheen yhteiseen kassaan, rähisee ruuasta, lasten vaatteista ja muusta (ap sanoi muistaakseni, ettei ole tuhlaavainen vaan säästäväinen). Ap:n perintö kelpasi myös yhteiseen pottiin.
Mies "tarjoaa" ap:lle tässä välillä ennen eroa, että ap saa maksaa kaikki lasten kulut yksinään ja puolet kaikista yhteisistä kuluista.
Siipeilijä ja sopimuksenrikkoja.
Minä en tarttuisi tarjoukseen, laittaisin oman tarjouksen vetämään. Oikeudenmukainen avioehtosopimus (jossa huomioidaan naisen tulojenmenetys ja eläkekarttuma ja lasten elatus avioeron sattuessa MIEHEN aloitteesta). Mahdolliseen avioeroon saakka kulut maksettaisiin tulojen mukaan ositeltuna. Myös lasten kulut. Palkkaisin sen juristin. Kaikki kirjallisena ja allekirjoitettuna.
Voisin olla "avioliitossa" juridisena sopimuksena siihen asti kun lapset muuttavat pois kotoa. Olettaen että mies käyttäytyy asiallisesti, ei haasta enempää riitaa, osallistuu arkihommiin tai maksaa osuutensa minulle tai palkkaa ulkopuolisen hoitamaan 50%. Jos jaetaan menot tasan, velvollisuudet jaetaan myös.
Sen jälkeen ero, puolet omaisuudesta avioehdon tekoehdon päivämäärään asti. Puolet omaisuudesta, oma perintö ja sen tuotot ensin eroteltuna omalle tililleni. Uuden petosriskin välttämiseksi kaikki omaisuus/omistustiedot juristin avulla esiin.
Jos mies ei hyväksyisi tarjousta, laittaa sitten eron vireille ja omaisuusasiat käsitellään oikeudessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ööö. Meillä on aina maksettu kulut kimpassa ja kumpikin käyttää ylijäävän osuuden omasta palkastaan miten lystää. Mieheni tienaa melkein kaksi kertaa minua enemmän, mutta en ole hänen rahojaan vailla. Elämässä merkitsee vallan muut asiat ja hän tosiaankin kantaa kortensa kekoon. Se riittää minulle.
Hieno juttu, ei vain taida oikein liittyä ap:n tilanteeseen. Vai oletko ollut pitkäänkin kotona lasten takia ja mies on vaatinut avioehtoa kesken perheprojektin?
Anteeksi, mutta miksi pitäisi liittyä apn tilanteeseen voidakseen kommentoida?
Kukaan ole vastaavassa tilanteessa varmasti. Silti minäkin voin kertoa miten meillä on tehty ja samalla todeta että apn kannattaisi tehdä samoin. Eihän kotiäitiys tai avioehto oikeasti vaikuta siihen voisiko heillä erilliset rahat toimia ihan yhtä hyvin jatkossa kuin muillakin.
-eriAp katsoo ettei ole reilua eriyttää rahoja tässä kohtaa kun hänen tulonsa ovat yhteisellä päätöksellä kotona vietettyjen vuosien takia sen mitä ovat. Jos he olisivat perhettä perustaessaan sopineet että molemmat pyrkii tekemään uraa samalla niin silloin mies ei olisi siinä asemassa missä on nyt eikä myöskään ap. Näin ollen on oikeasti härskiä tuoda paperia eteen, vieläpä erouhan kanssa.
Näin ymmärsin kans. Ongelma ei ole avioehto sinänsä, vaan ajankohta lähinnä.
Ajankohta, yksipuolinen ilmoitus, erolla uhkailu ja riitely.
Minua ei haittaisi myöhäinen avioehtosopimus, jos se tehtäisiin yhdessä sopien juristin kanssa oikeudenmukaisesti. Outoa se olisi, ja olisin vähän hämmentynyt, mutta se olisi vielä ok minulle.
Vierailija kirjoitti:
Avioehto kannattaa allekirjoittaa, jos mies näin ehdottaa. Mikäli vetkutat tai kieltäydyt allekirjoittamasta, miehellä on luultavasti mietittynä suunnitelma miten toimii. Tosiasia on, että 9 vuotta aviossa ilman avioehtoa, monta vuotta kotona ilman palkkatuloja (vaikuttaa aikanaan eläkkeeseen).
Vaikea tilanne, tsemppiä tulevaan! Osuutesi nykyisestä omaisuudesta (netto, onko paljonkin asuntolainaa, tiedätkö kaikki lainat/raha-asiat, miten korkojen nousu vaikuttaa) auttaa vähän, mutta varmuudella elintasosi tulee muuttumaan, kun maksat omilla tuloillasi omasi ja lastesi elämisen.
Ehkä miehesi arvostaisi sinua enemmän jos olisit huolehtinut omasta osaamisesta, ja ollut kunnianhimoisempi työelämässä?
Missä sanottiin, että lapset ei olleetkaan yhteisiä? 😳
Missä sanottiin, ettei nainen hoitanut yhteistä kotia (ja pessyt miehen kalsareita)?
Missä sanottiin, ettei sopimus naisen kotiin jäämisestä ollut YHDESSÄ tehty?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hinnoittelet kotona tehdyn työn ja sanot että suostut avioehtoon siten että mahdollisessa erotilanteessa nykyiset yhteisomistukset jaetaan + miehesi maksaa Sinulle kiinteän summan lisää. Juristi jonka sinä valitset tekemään paperit.
Minusta tämä on parempi vaihtoehto kun "älä allekirjoita"-mantra. Tästä tulee bisnesdiili.
Itsellä on kaksi lasta ja olemme tehneet vaimon kanssa avioehdon, jossa molemmat pitää omat omaisuudet mutta jos ero tulee, maksan hänelle tietyn summan per lapsi korvausta hänen äitiysvuosistaan, jonka ajan panostin enemmän työhöni. Summa on kuusinumeroinen ja ei pienimmästä päästä. Sopimuksen taustana on ollut se, että olin jo avioliiton alussa huomattavasti varakkaampi kuin vaimoni. Minä maksan meillä kaikki perheen menot ja se on ihan fine, koska nettoansioni on 20x vrt vaimon tulot. Omalla palkallaan vaimo on kerryttänyt vuosien mittaan itselleen ihan sievoisen asunto- ja osakesalkun. Jos rakkaus tulee tiensä päähän, kumpikaan ei jää tyhjän päälle.
M45
Miksi ihmeessä avioehtoon laittaa korvaussumma? Se korvaushan pitää antaa vaikka eroa ei tulisikaan, jos näin sovitaan.
Minä apna siis laskisin mitä olen lisää vailla ja ennen avioehtoa ja rahojen eriyttämistä nostaisin sen summan yhteiseltä tililtä. Asia olisinpitänyt jo olla hoidossa, mutta kun ei, sit noin.
Avioehdon korvaussummana käy kuin Helenalle eikä sitä summaa koskaan välttämättä näekään.
Semmoinen korvaussumma on sitten jo lahjaverollista, jos puhutaan merkityksellisistä määristä, mutta eihän se silti paljoa vähennä.
Lahjaverollista siirtää tililtään toiselle rahaa? Vai avioehdon eroraha?
Hyvänen aika, tietysti on, omaisuutta harvemmin saa siirrettyä toiselle ilman veroseuraamuksia, vai miksi kukaan vaivautuisi kaikenmaailman kikkakolmosiin jos suora tilisiirtokin kävisi. Osituksen tasinko on säädetty erikseen verottomaksi silloin kun maksetaan ei-ulkopuolisilla varoilla, ja lahjaveroon on asetettu määrä mistä alkaen joutuu, jokainen sen tietää varsin hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ööö. Meillä on aina maksettu kulut kimpassa ja kumpikin käyttää ylijäävän osuuden omasta palkastaan miten lystää. Mieheni tienaa melkein kaksi kertaa minua enemmän, mutta en ole hänen rahojaan vailla. Elämässä merkitsee vallan muut asiat ja hän tosiaankin kantaa kortensa kekoon. Se riittää minulle.
Hieno juttu, ei vain taida oikein liittyä ap:n tilanteeseen. Vai oletko ollut pitkäänkin kotona lasten takia ja mies on vaatinut avioehtoa kesken perheprojektin?
Anteeksi, mutta miksi pitäisi liittyä apn tilanteeseen voidakseen kommentoida?
Kukaan ole vastaavassa tilanteessa varmasti. Silti minäkin voin kertoa miten meillä on tehty ja samalla todeta että apn kannattaisi tehdä samoin. Eihän kotiäitiys tai avioehto oikeasti vaikuta siihen voisiko heillä erilliset rahat toimia ihan yhtä hyvin jatkossa kuin muillakin.
-eriAp katsoo ettei ole reilua eriyttää rahoja tässä kohtaa kun hänen tulonsa ovat yhteisellä päätöksellä kotona vietettyjen vuosien takia sen mitä ovat. Jos he olisivat perhettä perustaessaan sopineet että molemmat pyrkii tekemään uraa samalla niin silloin mies ei olisi siinä asemassa missä on nyt eikä myöskään ap. Näin ollen on oikeasti härskiä tuoda paperia eteen, vieläpä erouhan kanssa.
Tai sit olisivat, täsmälleen samassa asemassa. Eihän oikeaa aikaa tulekaan, jos se että ap on ollut kotona, määrittää kaiken. Vai milloin se sit olisi? Äläkä sano sit kun ap tienaa yhtä paljon, koska se on utopiaa.
On ihan mielipuolista väittää, että mies olisi pystynyt keskittymään töihinsä samalla tavalla, jos hän olisi hoitanut oman osansa lapsista ja kotitöistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko kuitenkin niin, että Ap tuhlaa miehen rahoja ja miestä alkanut ärsyttää se?
Naiset on siinä todella hyviä. Vaativat että lastenhoito menee 50/50. Miehen tulee siivota ja osallistua kodinhoitoon 50/50.
Mutta sitten kun tulee raha puheeksi niin sepä meneekin 25/75 siten että nainen maksaa huomattavasti vähemmän.
Tasa-arvoa.
Kulut tulojen suhteessa. Aikaa kummallakin on se sama 24h vuorokaudessa
😅😅😅😅 Voi luoja. Ai siinä vaiheessa kun sen muksun pullauttaa kehostaan, onkin sit oikeutettu siihen ettei omaa osuutta tarvitse enää ikinä maksaa? Miksi? Tottakai se kotonaoloaika menee niin että kulut tulee maksettua vaikka toinen ei saa palkkaa, mutta sen jälkeen palataan kyllä tasan tarkkaan kulujen puolittamiseen. Ei se perhe tarkoita sitä että aika jaetaan puoliksi, mutta kuluja ei.
Olen ollut aiemmin sitä mieltä, että perheessä sovitaan kotiin jäämisestä itsenäisesti.
Nykyään ajattelen, että se pitäisi huomioida lakitasolla. Valmiit sopimuspohjat. Kotona olo puoliksi, paitsi jos toinen haluaa korvata sen rahallisesti. Sekä avo-että avioehto juristin luona, viimeistään silloin kun ensimmäistä raskautta on kestänyt 3 kk.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ööö. Meillä on aina maksettu kulut kimpassa ja kumpikin käyttää ylijäävän osuuden omasta palkastaan miten lystää. Mieheni tienaa melkein kaksi kertaa minua enemmän, mutta en ole hänen rahojaan vailla. Elämässä merkitsee vallan muut asiat ja hän tosiaankin kantaa kortensa kekoon. Se riittää minulle.
Hieno juttu, ei vain taida oikein liittyä ap:n tilanteeseen. Vai oletko ollut pitkäänkin kotona lasten takia ja mies on vaatinut avioehtoa kesken perheprojektin?
Anteeksi, mutta miksi pitäisi liittyä apn tilanteeseen voidakseen kommentoida?
Kukaan ole vastaavassa tilanteessa varmasti. Silti minäkin voin kertoa miten meillä on tehty ja samalla todeta että apn kannattaisi tehdä samoin. Eihän kotiäitiys tai avioehto oikeasti vaikuta siihen voisiko heillä erilliset rahat toimia ihan yhtä hyvin jatkossa kuin muillakin.
-eriAp katsoo ettei ole reilua eriyttää rahoja tässä kohtaa kun hänen tulonsa ovat yhteisellä päätöksellä kotona vietettyjen vuosien takia sen mitä ovat. Jos he olisivat perhettä perustaessaan sopineet että molemmat pyrkii tekemään uraa samalla niin silloin mies ei olisi siinä asemassa missä on nyt eikä myöskään ap. Näin ollen on oikeasti härskiä tuoda paperia eteen, vieläpä erouhan kanssa.
Tai sit olisivat, täsmälleen samassa asemassa. Eihän oikeaa aikaa tulekaan, jos se että ap on ollut kotona, määrittää kaiken. Vai milloin se sit olisi? Äläkä sano sit kun ap tienaa yhtä paljon, koska se on utopiaa.
On ihan mielipuolista väittää, että mies olisi pystynyt keskittymään töihinsä samalla tavalla, jos hän olisi hoitanut oman osansa lapsista ja kotitöistä.
Miten niin? Niin työssäkäyvät vanhemmat tekee ja ihan ilman ongelmia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko kuitenkin niin, että Ap tuhlaa miehen rahoja ja miestä alkanut ärsyttää se?
Naiset on siinä todella hyviä. Vaativat että lastenhoito menee 50/50. Miehen tulee siivota ja osallistua kodinhoitoon 50/50.
Mutta sitten kun tulee raha puheeksi niin sepä meneekin 25/75 siten että nainen maksaa huomattavasti vähemmän.
Tasa-arvoa.
Kulut tulojen suhteessa. Aikaa kummallakin on se sama 24h vuorokaudessa
😅😅😅😅 Voi luoja. Ai siinä vaiheessa kun sen muksun pullauttaa kehostaan, onkin sit oikeutettu siihen ettei omaa osuutta tarvitse enää ikinä maksaa? Miksi? Tottakai se kotonaoloaika menee niin että kulut tulee maksettua vaikka toinen ei saa palkkaa, mutta sen jälkeen palataan kyllä tasan tarkkaan kulujen puolittamiseen. Ei se perhe tarkoita sitä että aika jaetaan puoliksi, mutta kuluja ei.
Olen ollut aiemmin sitä mieltä, että perheessä sovitaan kotiin jäämisestä itsenäisesti.
Nykyään ajattelen, että se pitäisi huomioida lakitasolla. Valmiit sopimuspohjat. Kotona olo puoliksi, paitsi jos toinen haluaa korvata sen rahallisesti. Sekä avo-että avioehto juristin luona, viimeistään silloin kun ensimmäistä raskautta on kestänyt 3 kk.
Joillekin ilmeisesti se perhe ei ole arvo itsessään, jolloin noin tulisi tehdä. Marginaalinen porukkahan he ovat. Eli aika turha heidän mukaan tehdä lakisääteistä asiasta. Sen sijaan pakollinen konsultaatio voisi olla hyvä, siinä se sit selviää kuuluuko tähän ryhmään, jolle pitää asiasta paperi tehdä. Samalla hoituisi avioehtokin ongelmaporukalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hinnoittelet kotona tehdyn työn ja sanot että suostut avioehtoon siten että mahdollisessa erotilanteessa nykyiset yhteisomistukset jaetaan + miehesi maksaa Sinulle kiinteän summan lisää. Juristi jonka sinä valitset tekemään paperit.
Minusta tämä on parempi vaihtoehto kun "älä allekirjoita"-mantra. Tästä tulee bisnesdiili.
Itsellä on kaksi lasta ja olemme tehneet vaimon kanssa avioehdon, jossa molemmat pitää omat omaisuudet mutta jos ero tulee, maksan hänelle tietyn summan per lapsi korvausta hänen äitiysvuosistaan, jonka ajan panostin enemmän työhöni. Summa on kuusinumeroinen ja ei pienimmästä päästä. Sopimuksen taustana on ollut se, että olin jo avioliiton alussa huomattavasti varakkaampi kuin vaimoni. Minä maksan meillä kaikki perheen menot ja se on ihan fine, koska nettoansioni on 20x vrt vaimon tulot. Omalla palkallaan vaimo on kerryttänyt vuosien mittaan itselleen ihan sievoisen asunto- ja osakesalkun. Jos rakkaus tulee tiensä päähän, kumpikaan ei jää tyhjän päälle.
M45
Miksi ihmeessä avioehtoon laittaa korvaussumma? Se korvaushan pitää antaa vaikka eroa ei tulisikaan, jos näin sovitaan.
Minä apna siis laskisin mitä olen lisää vailla ja ennen avioehtoa ja rahojen eriyttämistä nostaisin sen summan yhteiseltä tililtä. Asia olisinpitänyt jo olla hoidossa, mutta kun ei, sit noin.
Avioehdon korvaussummana käy kuin Helenalle eikä sitä summaa koskaan välttämättä näekään.
Semmoinen korvaussumma on sitten jo lahjaverollista, jos puhutaan merkityksellisistä määristä, mutta eihän se silti paljoa vähennä.
Lahjaverollista siirtää tililtään toiselle rahaa? Vai avioehdon eroraha?
Hyvänen aika, tietysti on, omaisuutta harvemmin saa siirrettyä toiselle ilman veroseuraamuksia, vai miksi kukaan vaivautuisi kaikenmaailman kikkakolmosiin jos suora tilisiirtokin kävisi. Osituksen tasinko on säädetty erikseen verottomaksi silloin kun maksetaan ei-ulkopuolisilla varoilla, ja lahjaveroon on asetettu määrä mistä alkaen joutuu, jokainen sen tietää varsin hyvin.
Jos ap siirtää säästötililtä toiselle rahaa, se todellakaan ole mikään lahja. Kuka puhui omaisuuden siirtämisestä? Yhteistähän heidän omaisuus on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ööö. Meillä on aina maksettu kulut kimpassa ja kumpikin käyttää ylijäävän osuuden omasta palkastaan miten lystää. Mieheni tienaa melkein kaksi kertaa minua enemmän, mutta en ole hänen rahojaan vailla. Elämässä merkitsee vallan muut asiat ja hän tosiaankin kantaa kortensa kekoon. Se riittää minulle.
Hieno juttu, ei vain taida oikein liittyä ap:n tilanteeseen. Vai oletko ollut pitkäänkin kotona lasten takia ja mies on vaatinut avioehtoa kesken perheprojektin?
Anteeksi, mutta miksi pitäisi liittyä apn tilanteeseen voidakseen kommentoida?
Kukaan ole vastaavassa tilanteessa varmasti. Silti minäkin voin kertoa miten meillä on tehty ja samalla todeta että apn kannattaisi tehdä samoin. Eihän kotiäitiys tai avioehto oikeasti vaikuta siihen voisiko heillä erilliset rahat toimia ihan yhtä hyvin jatkossa kuin muillakin.
-eriAp katsoo ettei ole reilua eriyttää rahoja tässä kohtaa kun hänen tulonsa ovat yhteisellä päätöksellä kotona vietettyjen vuosien takia sen mitä ovat. Jos he olisivat perhettä perustaessaan sopineet että molemmat pyrkii tekemään uraa samalla niin silloin mies ei olisi siinä asemassa missä on nyt eikä myöskään ap. Näin ollen on oikeasti härskiä tuoda paperia eteen, vieläpä erouhan kanssa.
Tai sit olisivat, täsmälleen samassa asemassa. Eihän oikeaa aikaa tulekaan, jos se että ap on ollut kotona, määrittää kaiken. Vai milloin se sit olisi? Äläkä sano sit kun ap tienaa yhtä paljon, koska se on utopiaa.
On ihan mielipuolista väittää, että mies olisi pystynyt keskittymään töihinsä samalla tavalla, jos hän olisi hoitanut oman osansa lapsista ja kotitöistä.
Miten niin? Niin työssäkäyvät vanhemmat tekee ja ihan ilman ongelmia.
Aloittaja kertoi, että esikoinen nukkui niin huonosti, että mies nukkui eri huoneessa. Miksi? Mies olisi voinut nukkua eli olla hereillä oman osansa lapsen kanssa öisin, viedä lapsen hoitoon ja hakea hoidosta. Miten lähdet työmatkalle, jos lapsi pitää hakea hoidosta klo 16? Se ei ole vaihtoehto, että nainen paikkaa aina miehen osuuden, kun mies niin keksii.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksanut lukea juuri muuta kuin otsikon, mutta sen perusteella pystyn kyllä vastaamaan tähän. Et tietenkään aio tai edes harkitse allekirjoittavasi, minkäänlaisin ehdoin!!
Minä luin koko aloituksen ja vastaukseni on sama: et missään nimessä edes harkitse avioehtoa minkäänlaisin ehdoin.
Toinen asia on, että nyt alat välittömästi keräämään itsellesi pientä sijoitustiliä, tms. Ja keskittymään enemmän uraasi. Pahoin pelkään, että miehelläsi on ero ainakin osittain mielessä.
T. Lakimies
Niin, oikeastaan erosta on jonkun verran puhuttu. On olleet vaikeat ajat mutta ollaan toisaalta päätetty yhdessä selvitä. jos hän nyt ottaisi eron, kaikkihan menisi joka tapauksessa tasan. Eli avioehto olisi tulevaisuuden mahdollisen eron sattuessa. Voisiko vääntää rautalangasta, millä tavalla selitän sitten miehelle, että tilanne on minulle epäreilu (jos näin on). Hän vetoaa vaan siihen, että olen kuintenkin kotiäiti vuodet tähän saakka saanut elää hänen tulojensa avulla, mutta nyt kun olen palannut töihin niin raha-asiat voit eriyttää täysin. Hän ei näe miksi hänen pitäisi maksella enemmän.
Miten sä näet asian? Miksi hänen pitäisi maksella enemmän? Makselisiko hän enemmän jos teillä ei olisi lapsia? En mäkään näe syytä siihen miksi teillä pitäisi jatkossakin tasata tuloja ja menoja, jos kerran tasajako onnistuu. Toiselle jää isommasta palkasta enemmän säästöön, miksi se olisi ongelma? Kuinka monella oikeasti on tapana tasata tilit kuukausittain? Mulla on tililläni nyt 17000€ ja miehelläni 62000€, mitä sitten?
Johtuuko teidän varallisuusero siitä, että sinä olet käyttänyt satatuhatta perheen hyväksi ja mies ei? Jos johtuu niin pitäisi kyllä jotenkin kiinnostaa.
No mitä sitten vaikka olisikin noin? Kai nyt aikuinen ihminen saa tehdä rahoillaan mitä haluaa?
-eriOn tervettä reagoida hyväksikäyttöön ja mt-ongelma, jos antaa käyttää itseään hyväksi.
Hyväksikäyttöön? Jos sä ostat perheellesi auton, onko se hyväksikäyttöä? Jos sä laitat 100000€ omaa rahaa perheeseesi kiinni, sit laitat. Miksi sen toisen pitäisi maksaa se sulle takaisin?
Jos pariskunnan pienituloinen käyttää 100 000 perheen kuluihin ja vaikka kahden lapsen elatukseen 18 vuoden ajan, se on hyväksikäyttöä jos toinen ei laita yhteiseen pottiin mitään. Varsinkin jos pienituloisempi hoitaa yksin lasten ja kodin asiat.
Se on hyväksikäyttöä, vaikka pienituloinen ja yhteiset lapset asuisivat ilmaiseksi suurempituloisen omistamassa asunnossa.
Hyvin usein se pienituloinen on ja on ollut nainen. Ihan vaan siksi, että nainen synnyttää lapset ja on useimmiten se, joka on valmis jäämään kotiin hoitamaan lapsia ainakin ne 10 kk, joskus yhteisestä sopimuksesta pidempään.
Jos palkkioksi haukutaan loiseksi ja elätiksi naista, joka hoitaa lapset, siivoaa, ostaa ja laittaa ruuat, pesee kaikkien vaatteet, käyttää äitiyspäivärahat, kotihoidon tuen ja lapsilisät perheen elatukseen ja laskuihin niin pitkälle kuin rahaa riittää, joutuen perustelemaan miehelle jokaisen hankinnan?
Eihän se reilua ole, ja kertoo siitä että molemmilla on mielenterveysongelmia. Sekä hyväksikäytetyllä että hyväksikäyttäjällä.
Tätä voi yhtä hyvin miettiä niin päin, että mies jää kotiin lasten kanssa. Hoitaa lapset, pesee pyykit, siivoaa, laittaa ruuat, maksaa kaikki laskut niin pitkälle kuin ne omat rahat riittää. Nainen etenee uralla, ostaa ja maksaa asunnon, kerryttää omaisuutta. Maksaa kuluista niin vähän kuin voi, vaatii mieheltä selkoa miksi piti taas tänä vuonna ostaa lapselle uusi talvihaalari ja miksi helkkarissa kauppaan meni noin paljon ja rintsikat pilattiin pyykissä? Eikö loinen ymmärrä, että tuhlaa naisen rahoja?!
Tuntuuko vielä yhtä oikeudenmukaiselta? Kummalla on mielenterveysongelmia vai onko molemmilla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ööö. Meillä on aina maksettu kulut kimpassa ja kumpikin käyttää ylijäävän osuuden omasta palkastaan miten lystää. Mieheni tienaa melkein kaksi kertaa minua enemmän, mutta en ole hänen rahojaan vailla. Elämässä merkitsee vallan muut asiat ja hän tosiaankin kantaa kortensa kekoon. Se riittää minulle.
Hieno juttu, ei vain taida oikein liittyä ap:n tilanteeseen. Vai oletko ollut pitkäänkin kotona lasten takia ja mies on vaatinut avioehtoa kesken perheprojektin?
Anteeksi, mutta miksi pitäisi liittyä apn tilanteeseen voidakseen kommentoida?
Kukaan ole vastaavassa tilanteessa varmasti. Silti minäkin voin kertoa miten meillä on tehty ja samalla todeta että apn kannattaisi tehdä samoin. Eihän kotiäitiys tai avioehto oikeasti vaikuta siihen voisiko heillä erilliset rahat toimia ihan yhtä hyvin jatkossa kuin muillakin.
-eriAp katsoo ettei ole reilua eriyttää rahoja tässä kohtaa kun hänen tulonsa ovat yhteisellä päätöksellä kotona vietettyjen vuosien takia sen mitä ovat. Jos he olisivat perhettä perustaessaan sopineet että molemmat pyrkii tekemään uraa samalla niin silloin mies ei olisi siinä asemassa missä on nyt eikä myöskään ap. Näin ollen on oikeasti härskiä tuoda paperia eteen, vieläpä erouhan kanssa.
Tai sit olisivat, täsmälleen samassa asemassa. Eihän oikeaa aikaa tulekaan, jos se että ap on ollut kotona, määrittää kaiken. Vai milloin se sit olisi? Äläkä sano sit kun ap tienaa yhtä paljon, koska se on utopiaa.
On ihan mielipuolista väittää, että mies olisi pystynyt keskittymään töihinsä samalla tavalla, jos hän olisi hoitanut oman osansa lapsista ja kotitöistä.
Miten niin? Niin työssäkäyvät vanhemmat tekee ja ihan ilman ongelmia.
Aloittaja kertoi, että esikoinen nukkui niin huonosti, että mies nukkui eri huoneessa. Miksi? Mies olisi voinut nukkua eli olla hereillä oman osansa lapsen kanssa öisin, viedä lapsen hoitoon ja hakea hoidosta. Miten lähdet työmatkalle, jos lapsi pitää hakea hoidosta klo 16? Se ei ole vaihtoehto, että nainen paikkaa aina miehen osuuden, kun mies niin keksii.
Ja sä väität että tämä järjestely tehtiin miehen aloitteesta ja koska hän keksi näin? Juu, olisi voinut päättää toisin, mutta päättivät nyt noin.
Meillä molemmilla lapsilla oli refluksia ja kipuilut hoidettiin yhdessä pääsääntöisesti. Sen sijaan mieheni ehdotukseen siitä että hän hoitaisi puolet yövalvomisista, en suostunut, koska en kuitenkaan olisi nukkunut kun vauva valvoo ja täysimetin. Tuletko mulle sanomaan että mieheni törppöyden vuoksi valvoin useammin? Mä sit nukuin päikyt tai kahdet, mieheni ei. Alkaa tuntua että nämä tasan kaikki-neuvojat eivät itse ole kotona lsten kanssa olleet. Siinä ei kuule toimita kuten rahallisesti ja juridisesti olisi tasavertaista vaan kuten perhe-elämä parhaiten toimii ihan kaikille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksanut lukea juuri muuta kuin otsikon, mutta sen perusteella pystyn kyllä vastaamaan tähän. Et tietenkään aio tai edes harkitse allekirjoittavasi, minkäänlaisin ehdoin!!
Minä luin koko aloituksen ja vastaukseni on sama: et missään nimessä edes harkitse avioehtoa minkäänlaisin ehdoin.
Toinen asia on, että nyt alat välittömästi keräämään itsellesi pientä sijoitustiliä, tms. Ja keskittymään enemmän uraasi. Pahoin pelkään, että miehelläsi on ero ainakin osittain mielessä.
T. Lakimies
Niin, oikeastaan erosta on jonkun verran puhuttu. On olleet vaikeat ajat mutta ollaan toisaalta päätetty yhdessä selvitä. jos hän nyt ottaisi eron, kaikkihan menisi joka tapauksessa tasan. Eli avioehto olisi tulevaisuuden mahdollisen eron sattuessa. Voisiko vääntää rautalangasta, millä tavalla selitän sitten miehelle, että tilanne on minulle epäreilu (jos näin on). Hän vetoaa vaan siihen, että olen kuintenkin kotiäiti vuodet tähän saakka saanut elää hänen tulojensa avulla, mutta nyt kun olen palannut töihin niin raha-asiat voit eriyttää täysin. Hän ei näe miksi hänen pitäisi maksella enemmän.
Miten sä näet asian? Miksi hänen pitäisi maksella enemmän? Makselisiko hän enemmän jos teillä ei olisi lapsia? En mäkään näe syytä siihen miksi teillä pitäisi jatkossakin tasata tuloja ja menoja, jos kerran tasajako onnistuu. Toiselle jää isommasta palkasta enemmän säästöön, miksi se olisi ongelma? Kuinka monella oikeasti on tapana tasata tilit kuukausittain? Mulla on tililläni nyt 17000€ ja miehelläni 62000€, mitä sitten?
Johtuuko teidän varallisuusero siitä, että sinä olet käyttänyt satatuhatta perheen hyväksi ja mies ei? Jos johtuu niin pitäisi kyllä jotenkin kiinnostaa.
No mitä sitten vaikka olisikin noin? Kai nyt aikuinen ihminen saa tehdä rahoillaan mitä haluaa?
-eriOn tervettä reagoida hyväksikäyttöön ja mt-ongelma, jos antaa käyttää itseään hyväksi.
Hyväksikäyttöön? Jos sä ostat perheellesi auton, onko se hyväksikäyttöä? Jos sä laitat 100000€ omaa rahaa perheeseesi kiinni, sit laitat. Miksi sen toisen pitäisi maksaa se sulle takaisin?
Jos pariskunnan pienituloinen käyttää 100 000 perheen kuluihin ja vaikka kahden lapsen elatukseen 18 vuoden ajan, se on hyväksikäyttöä jos toinen ei laita yhteiseen pottiin mitään. Varsinkin jos pienituloisempi hoitaa yksin lasten ja kodin asiat.
Se on hyväksikäyttöä, vaikka pienituloinen ja yhteiset lapset asuisivat ilmaiseksi suurempituloisen omistamassa asunnossa.
Hyvin usein se pienituloinen on ja on ollut nainen. Ihan vaan siksi, että nainen synnyttää lapset ja on useimmiten se, joka on valmis jäämään kotiin hoitamaan lapsia ainakin ne 10 kk, joskus yhteisestä sopimuksesta pidempään.
Jos palkkioksi haukutaan loiseksi ja elätiksi naista, joka hoitaa lapset, siivoaa, ostaa ja laittaa ruuat, pesee kaikkien vaatteet, käyttää äitiyspäivärahat, kotihoidon tuen ja lapsilisät perheen elatukseen ja laskuihin niin pitkälle kuin rahaa riittää, joutuen perustelemaan miehelle jokaisen hankinnan?
Eihän se reilua ole, ja kertoo siitä että molemmilla on mielenterveysongelmia. Sekä hyväksikäytetyllä että hyväksikäyttäjällä.
Tätä voi yhtä hyvin miettiä niin päin, että mies jää kotiin lasten kanssa. Hoitaa lapset, pesee pyykit, siivoaa, laittaa ruuat, maksaa kaikki laskut niin pitkälle kuin ne omat rahat riittää. Nainen etenee uralla, ostaa ja maksaa asunnon, kerryttää omaisuutta. Maksaa kuluista niin vähän kuin voi, vaatii mieheltä selkoa miksi piti taas tänä vuonna ostaa lapselle uusi talvihaalari ja miksi helkkarissa kauppaan meni noin paljon ja rintsikat pilattiin pyykissä? Eikö loinen ymmärrä, että tuhlaa naisen rahoja?!
Tuntuuko vielä yhtä oikeudenmukaiselta? Kummalla on mielenterveysongelmia vai onko molemmilla?
Ikävää jos sulla noin. Täällä nyt ei ole kyllä puheessa tollainen tilanne vaan perusperheen hoitaminen ja normaalit omistussuhteet.
Alue: Aihe vapaa
Näin ymmärsin kans. Ongelma ei ole avioehto sinänsä, vaan ajankohta lähinnä.