Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mies vaatii avioehtoa 9 avioliittovuoden jälkeen
21.09.2023 |
Taustaa sen verran, että naimisiin mentäessä kummallakaan ei ole ollut omaisuutta (jotain pieniä säästöjä lukuunottamatta) ja suhteemme alussa mies sanoi kannattavansa ns. perinteisiä arvoja sekä haluavansa yhdistää taloutemme, näin olemme tehneetkin tähän asti. Meillä ei ole avioehtoa ja taloudesta on aina pysynyt käymään avoimia keskusteluja, riitaa rahasta ei oikeastaan koskaan ollut ensimmäiseen 7 vuoteen. Molemmista tuntui luontevalta yhdistää talous ja aloittaa omaisuuden kerryttäminen yhdessä, aina on yhdessä säästetty esim omistusasuntoon, matkoihin jne. Minä sain joitain vuosia sitten suhteemme aikana pienen perinnön (kyse muutamasta kymmenestä tuhannesta, ei suuri siis), jonka niin ikään laitoin yhteiselle sijoitustilillemme. Miehen puolelta ei ole tulossa perintöä eikä minullekaan myöhemmin enää lisää. Tulemme molemmat hyvin vähävaraisista perheistä siis.
Kun aloimme perustaa perhettä, yhteisenä sopimuksena on ollut, että mies keskittyy enemmän uraansa ja minä puolestaan hoidan enemmän perhettä ja lapsia. Olen ollutkin molempien lasten kanssa hoitovapaalla lähes 3-vuotiaaksi saakka. Silloin tämä tuntui hyvin sopivalta ratkaisulta, esikoinen oli äärimmäisen huono nukkumaan pitkään, eikä työnteko olisi edes onnistunut siinä univelassa, mies kävi töissä ja sai nukkua eri huoneessa. Tottakai mieskin on osallistunut lasten hoitoon, en sitä sano, mutta kyllä hänen on aina ollut helppo luoda uraa, käydä työmatkoilla jne, minun hoitaessa aina perheen. Mies on tähän saakka aina painottanut, että mikä on hänen on myös minun, kaikki on yhteistä. Olen kai ollut naiivi sitten, kun olen jättänyt oman urani luomisen ns. kesken, luottaen liikaa tähän meidän yhteiseen sopimukseen. Mutta mies sitä etunenässä minulle on myös toistellut. Minulla on korkeakoulututkinto, mutten ole yhtään panostanut uralla etenemiseen, vaan priorisoinut perheen ja lapset.
Muutama vuosi sitten mies alkoi enenevissä määrin alkanut ottaa riidoissa myös tavalla tai toisella esiin raha-asioita. Tuntuu, että mitä enemmän hänen palkkansa on noussut, sitä enemmän raha on alkanut olla ongelma. Alussa tienasimme suunnilleen saman verran. Nyt hän tienaa nettona hieman yli tuplat minuun verrattuna. Viikko sitten hän esitti minulle, että haluaisi tehdä avioehdon sekä eriyttää myös raha-asiat. Hänen tulonsa ovat kuulema hänen ja minun tuloni minun, hän on kuin aivan eri ihminen tämän suhteen yhtäkkiä. Hän sanoo, että sillä tavalla rahasta ei tule riitaa. Täytyy sanoa, että tämä yllätti minut täysin. Yritin selittää omaa kantaani asiaan, että jos olisimme jo heti alussa näin sopineet, tuskin olisin ollut kotona niin pitkään lasten kanssa tai ottanut niin rennosti oman työurani suhteen. Olisin todellakin tehnyt erilaisia valintoja ja ollut kunnianhimoisempi itsekin. Mies ei ymmärrä ollenkaan, tuntuu ettei hän nyt näin jälkikäteen arvosta ollenkaan minun panostani perheen hyväksi tai näe, että olen osaltani mahdollistanut hänen urallaan kehityksen, ollut aina tukena kun hän ollut jopa työuupumuksen alla jne. Tottakai mies itse on uransa luonut, mutta silti tunnen hänen ehdotuksensa epäreiluna minua kohtaan. Tunnen itseni jollain tapaa jopa petetyksi. En tiedä yhtään miten pitäisi toimia. Onkohan kellään ajatuksia, kokemuksia tällaisesta tilanteesta?
Ja vielä sen verran, että omistusasunto ja muutama muu sijoitus on toki molempien nimissä. Avioehtoon laitettaisiin kuulema siten, että tähän astinen omaisuus jakautuisi eron sattuessa puoliksi, mutta tästä eteenpäin mies voisi kerryttää ilmeisesti hyvillä tuloillaan rahaa itselleen. Toki itsekin voin alkaa vielä uraa luoda ja saada parempia tuloja jne, mutta eniten tässä harmittaa miehen yhtäkkinen muutos sekä se, että itseltäni on mennyt monta hyvää työvuotta ollessani kotona. Mielipiteitä?
Kommentit (2071)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksanut lukea juuri muuta kuin otsikon, mutta sen perusteella pystyn kyllä vastaamaan tähän. Et tietenkään aio tai edes harkitse allekirjoittavasi, minkäänlaisin ehdoin!!
Minä luin koko aloituksen ja vastaukseni on sama: et missään nimessä edes harkitse avioehtoa minkäänlaisin ehdoin.
Toinen asia on, että nyt alat välittömästi keräämään itsellesi pientä sijoitustiliä, tms. Ja keskittymään enemmän uraasi. Pahoin pelkään, että miehelläsi on ero ainakin osittain mielessä.
T. Lakimies
Niin, oikeastaan erosta on jonkun verran puhuttu. On olleet vaikeat ajat mutta ollaan toisaalta päätetty yhdessä selvitä. jos hän nyt ottaisi eron, kaikkihan menisi joka tapauksessa tasan. Eli avioehto olisi tulevaisuuden mahdollisen eron sattuessa. Voisiko vääntää rautalangasta, millä tavalla selitän sitten miehelle, että tilanne on minulle epäreilu (jos näin on). Hän vetoaa vaan siihen, että olen kuintenkin kotiäiti vuodet tähän saakka saanut elää hänen tulojensa avulla, mutta nyt kun olen palannut töihin niin raha-asiat voit eriyttää täysin. Hän ei näe miksi hänen pitäisi maksella enemmän.
Miten sä näet asian? Miksi hänen pitäisi maksella enemmän? Makselisiko hän enemmän jos teillä ei olisi lapsia? En mäkään näe syytä siihen miksi teillä pitäisi jatkossakin tasata tuloja ja menoja, jos kerran tasajako onnistuu. Toiselle jää isommasta palkasta enemmän säästöön, miksi se olisi ongelma? Kuinka monella oikeasti on tapana tasata tilit kuukausittain? Mulla on tililläni nyt 17000€ ja miehelläni 62000€, mitä sitten?
Johtuuko teidän varallisuusero siitä, että sinä olet käyttänyt satatuhatta perheen hyväksi ja mies ei? Jos johtuu niin pitäisi kyllä jotenkin kiinnostaa.
No mitä sitten vaikka olisikin noin? Kai nyt aikuinen ihminen saa tehdä rahoillaan mitä haluaa?
-eriOn tervettä reagoida hyväksikäyttöön ja mt-ongelma, jos antaa käyttää itseään hyväksi.
Hyväksikäyttöön? Jos sä ostat perheellesi auton, onko se hyväksikäyttöä? Jos sä laitat 100000€ omaa rahaa perheeseesi kiinni, sit laitat. Miksi sen toisen pitäisi maksaa se sulle takaisin?
Jos se perheen vaatima raha on 100 000 niin ei se ole mikään, että sinä nyt laitoit satatonnia mitäs läksit. Silloin se toinen on saanut jotain ilmaiseksi, mistä toinen on yksin kantanut täyden vastuun.
Nainen hoitaa yksin lapset ja suostui tekemään ne. Mitäs läksi.
Ei taida mennä noin. Miksi menisi siis rahassa?
Missä ja kuka on hoitanut yksin lapset? Ja se menee just noin, mitäs läksit. Ap olisi voinut tyrkätä ne lapset päiväkotiin ja tehdä sitä uraansa, jos se oli sittenkin tärkeämpi kuin ne lapset. Tuskin häntä nyt aseella uhaten on kotona pidetty.
Jos ap olisi laittanut lapset päiväkotiin ja mennyt töihin, olisi miehen pitänyt tinkiä omasta urastaan. Se olisi tarkoittanut heiheitä työmatkoille ja pitkille työpäiville. Se taas olisi tarkoittanut hitaampaa urakehitystä, ehkä jopa alaspäin, ja pienempää palkkaa.
Juuri noin ja se olisi tarkoittanut sitä, että mies jää lasten sairastaessa kotiin ja hoitaa esim puolet lasten hakemisista ja viemisistä päiväkotiin.
Mitä sitten? Vertaatko sä nyt perhe-elämää rahaan? Miksi? Ei perusta sitä perhettä, jos palkka ja se että puntit on tasan, on tärkeämpää. Kai nyt lapsia tehdessä tajuaa että jostain se on pois.
No tämä. Jos apta nyt harmittaa niin kovin se eläkekertymä, laittaa miehensä allekirjoittamaan paperin siitä että elareiden lisäksi hän maksaa aplle 10€/kk lisäkompensaatiota kunnes lapset on täysikäisiä 😅
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan vaan muistutuksena, että lapsesta, jonka on alulle saattanut, on juridinen huoltovastuu sekä taloudellisesti että henkisesti täysi-ikäisyyteen /opintojen loppuun asti. Se tosiasia ei poistu erossa, vaikka monelta mieheltä unohtuukin. Nämä miehet olivat yleensä perheen suurin lapsi.
🙄 Ketju on täynnä katkeria miesvihaa puhkuvia naisia.
Mitä miesvihaa se on, kun teille kerrotaan, että isyys ei pääty eroon?
Luuletko että joku ajattelee että päättyisi? Miten tämä liittyy mihinkään?
Tässä ketjussa on jo moneen otteeseen kerrottu, että miesten ei tarvitse eron jälkeen edes nähdä lapsiaan. Moni tuntuu ajattelevan niin.
Ei naisenkaan tarvii jos ei halua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mietipäs ap näin. Sulla on kaksi mahdollisuutta. Joko allekirjoittaa avioehto ja sit elää perheenä edelleen kuten tähänkin asti kunnes eroatte.
Saat erossa puolet kaikesta tähän astisesta
ja elarit jatkossa plus sun oman palkan.Tai
Et allekirjoita ja eroatte.
Saat puolet tähän astisesta, elarit ja sun oman palkan jatkossa.
Mikä ero? Se että miehesi maksaa eroon asti vaihtoehdossa A puolet kuluistanne.
Valitse siitä.
Miksi avioliittoa pitäisi jatkaa avioehdon allekirjoittamisen jälkeen? Kun se ero on tulossa joka tapauksessa, niin ei sitä kannata vitkutella.
Se mies jatkaa sitä liittoa avioehdon allekirjoittamisen jälkeen koska jos ei, ap voi sen riitauttaa. Eli ainakin sen vuoden-kaksi ap saa vielä nauttia miehensä palkasta.
Onko sinulla tullut mieleen, että ap ei haluakaan jatkaa liittoa?
No siinäpä se, hän nyt valitsee ihan itse. Sen verran se raha häntä nyt hiertää, että luulis haluavan jatkaa edes sen pari vuotta.
Sen parin vuoden ajan nainen hoitaa lapset, kodin ja oman kokopäivätyön, mies ainoastaan oman työnsä. Tuossa mies saa kotonaan hotellitason palvelut eikä hänen tarvitse huolehtia mitään lapsiin liittyvää. Eron jälkeen mies joutuu omilla isäviikoillaan huolehtimaan lapsistaan.
Sanoiko ap ettei miehensä ole hoitanut isyyttään?
On hoitanut silloin, kun se on hänelle sopinut, ei silloin, kun ollut ollut pakko. Jatkossa hänellä lapset menee työn edelle.
Tämä! Meillä mies vei lapset tarhaan joka aamu ja haki periaatteessa kahtena päivänä viikossa. Tarhassa ihailtiin miestä, kun hän niiiiin hienosti teki niiiiiin paljon. Paitsi että ei.
Vieminen oli helppo homma, koska se tehdään aina ennen töiden alkua. Hakeminen taas edellytti, että lähtee töistä aikaisemmin pois. Noh, mies ilmoitti etukäteen, mitkä päivät sopivat hänelle hakupäiviksi, ja oletti että minä ilman muuta hoidan loput päivät. Hän saattoi myös laittaa iltapäivällä minulle viestin, että nyt ei sovikaan hakea, ja oletti ihan kysymättä että sitten minä haen.
Meillä on sama ammatti ja työ.
Mies pystyi siis olemaan ihkupihku joustava työntekijä, jonka ei ikinä tarvinnut jättää mitään väliin perheen takia. Ja minä taas olin se inhottåva nuori äiti, joka vähän väliä lähtee töistä ihan kesken hommien, koska lapset pitää hakea.
Totta kai tämä näkyi palkkakehityksessä. Mies oli silti niiin polleaa ja niiiiin marttyyria, kun omasta mielestään ihan yksin hoiti kaiken lasten viemisen ja hakemisen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mietipäs ap näin. Sulla on kaksi mahdollisuutta. Joko allekirjoittaa avioehto ja sit elää perheenä edelleen kuten tähänkin asti kunnes eroatte.
Saat erossa puolet kaikesta tähän astisesta
ja elarit jatkossa plus sun oman palkan.Tai
Et allekirjoita ja eroatte.
Saat puolet tähän astisesta, elarit ja sun oman palkan jatkossa.
Mikä ero? Se että miehesi maksaa eroon asti vaihtoehdossa A puolet kuluistanne.
Valitse siitä.
Miksi avioliittoa pitäisi jatkaa avioehdon allekirjoittamisen jälkeen? Kun se ero on tulossa joka tapauksessa, niin ei sitä kannata vitkutella.
Se mies jatkaa sitä liittoa avioehdon allekirjoittamisen jälkeen koska jos ei, ap voi sen riitauttaa. Eli ainakin sen vuoden-kaksi ap saa vielä nauttia miehensä palkasta.
Onko sinulla tullut mieleen, että ap ei haluakaan jatkaa liittoa?
No siinäpä se, hän nyt valitsee ihan itse. Sen verran se raha häntä nyt hiertää, että luulis haluavan jatkaa edes sen pari vuotta.
Sen parin vuoden ajan nainen hoitaa lapset, kodin ja oman kokopäivätyön, mies ainoastaan oman työnsä. Tuossa mies saa kotonaan hotellitason palvelut eikä hänen tarvitse huolehtia mitään lapsiin liittyvää. Eron jälkeen mies joutuu omilla isäviikoillaan huolehtimaan lapsistaan.
Sanoiko ap ettei miehensä ole hoitanut isyyttään?
On hoitanut silloin, kun se on hänelle sopinut, ei silloin, kun ollut ollut pakko. Jatkossa hänellä lapset menee työn edelle.
Tämä! Meillä mies vei lapset tarhaan joka aamu ja haki periaatteessa kahtena päivänä viikossa. Tarhassa ihailtiin miestä, kun hän niiiiin hienosti teki niiiiiin paljon. Paitsi että ei.
Vieminen oli helppo homma, koska se tehdään aina ennen töiden alkua. Hakeminen taas edellytti, että lähtee töistä aikaisemmin pois. Noh, mies ilmoitti etukäteen, mitkä päivät sopivat hänelle hakupäiviksi, ja oletti että minä ilman muuta hoidan loput päivät. Hän saattoi myös laittaa iltapäivällä minulle viestin, että nyt ei sovikaan hakea, ja oletti ihan kysymättä että sitten minä haen.
Meillä on sama ammatti ja työ.
Mies pystyi siis olemaan ihkupihku joustava työntekijä, jonka ei ikinä tarvinnut jättää mitään väliin perheen takia. Ja minä taas olin se inhottåva nuori äiti, joka vähän väliä lähtee töistä ihan kesken hommien, koska lapset pitää hakea.
Totta kai tämä näkyi palkkakehityksessä. Mies oli silti niiin polleaa ja niiiiin marttyyria, kun omasta mielestään ihan yksin hoiti kaiken lasten viemisen ja hakemisen.
Apua, mulla täysin sama kokemus!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksanut lukea juuri muuta kuin otsikon, mutta sen perusteella pystyn kyllä vastaamaan tähän. Et tietenkään aio tai edes harkitse allekirjoittavasi, minkäänlaisin ehdoin!!
Minä luin koko aloituksen ja vastaukseni on sama: et missään nimessä edes harkitse avioehtoa minkäänlaisin ehdoin.
Toinen asia on, että nyt alat välittömästi keräämään itsellesi pientä sijoitustiliä, tms. Ja keskittymään enemmän uraasi. Pahoin pelkään, että miehelläsi on ero ainakin osittain mielessä.
T. Lakimies
Niin, oikeastaan erosta on jonkun verran puhuttu. On olleet vaikeat ajat mutta ollaan toisaalta päätetty yhdessä selvitä. jos hän nyt ottaisi eron, kaikkihan menisi joka tapauksessa tasan. Eli avioehto olisi tulevaisuuden mahdollisen eron sattuessa. Voisiko vääntää rautalangasta, millä tavalla selitän sitten miehelle, että tilanne on minulle epäreilu (jos näin on). Hän vetoaa vaan siihen, että olen kuintenkin kotiäiti vuodet tähän saakka saanut elää hänen tulojensa avulla, mutta nyt kun olen palannut töihin niin raha-asiat voit eriyttää täysin. Hän ei näe miksi hänen pitäisi maksella enemmän.
Miten sä näet asian? Miksi hänen pitäisi maksella enemmän? Makselisiko hän enemmän jos teillä ei olisi lapsia? En mäkään näe syytä siihen miksi teillä pitäisi jatkossakin tasata tuloja ja menoja, jos kerran tasajako onnistuu. Toiselle jää isommasta palkasta enemmän säästöön, miksi se olisi ongelma? Kuinka monella oikeasti on tapana tasata tilit kuukausittain? Mulla on tililläni nyt 17000€ ja miehelläni 62000€, mitä sitten?
Johtuuko teidän varallisuusero siitä, että sinä olet käyttänyt satatuhatta perheen hyväksi ja mies ei? Jos johtuu niin pitäisi kyllä jotenkin kiinnostaa.
No mitä sitten vaikka olisikin noin? Kai nyt aikuinen ihminen saa tehdä rahoillaan mitä haluaa?
-eriOn tervettä reagoida hyväksikäyttöön ja mt-ongelma, jos antaa käyttää itseään hyväksi.
Hyväksikäyttöön? Jos sä ostat perheellesi auton, onko se hyväksikäyttöä? Jos sä laitat 100000€ omaa rahaa perheeseesi kiinni, sit laitat. Miksi sen toisen pitäisi maksaa se sulle takaisin?
Jos se perheen vaatima raha on 100 000 niin ei se ole mikään, että sinä nyt laitoit satatonnia mitäs läksit. Silloin se toinen on saanut jotain ilmaiseksi, mistä toinen on yksin kantanut täyden vastuun.
Nainen hoitaa yksin lapset ja suostui tekemään ne. Mitäs läksi.
Ei taida mennä noin. Miksi menisi siis rahassa?
Missä ja kuka on hoitanut yksin lapset? Ja se menee just noin, mitäs läksit. Ap olisi voinut tyrkätä ne lapset päiväkotiin ja tehdä sitä uraansa, jos se oli sittenkin tärkeämpi kuin ne lapset. Tuskin häntä nyt aseella uhaten on kotona pidetty.
Jos ap olisi laittanut lapset päiväkotiin ja mennyt töihin, olisi miehen pitänyt tinkiä omasta urastaan. Se olisi tarkoittanut heiheitä työmatkoille ja pitkille työpäiville. Se taas olisi tarkoittanut hitaampaa urakehitystä, ehkä jopa alaspäin, ja pienempää palkkaa.
Juuri noin ja se olisi tarkoittanut sitä, että mies jää lasten sairastaessa kotiin ja hoitaa esim puolet lasten hakemisista ja viemisistä päiväkotiin.
Mitä sitten? Vertaatko sä nyt perhe-elämää rahaan? Miksi? Ei perusta sitä perhettä, jos palkka ja se että puntit on tasan, on tärkeämpää. Kai nyt lapsia tehdessä tajuaa että jostain se on pois.
No tämä. Jos apta nyt harmittaa niin kovin se eläkekertymä, laittaa miehensä allekirjoittamaan paperin siitä että elareiden lisäksi hän maksaa aplle 10€/kk lisäkompensaatiota kunnes lapset on täysikäisiä 😅
Eipäs kun 6x60€/kk = 360€/kk noin 25 vuoden ajan (eliniänodote 40v naisilla noin 92v, eläkkeen alkamisikä noin 67v)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jännä että naisella on runsas ja laaja ystäväpiiri, mutta hän tarvitsee tätä palstaa tuon tyyppisen asian läpikäyntiin.
No varmaan kannattaa joka juorukellolle avautua tällaisissa asiassa? Ei todellakaan. Ihmiset on niin hölösuita.
Lähtökohtaisesti ei kuulosta reilulle. Huomioikaa kuitenkin että avioehdosta voi tehdä monenlaisen eli sen ei tarvi olla yksinkertainen avioehto vaan siinä voi sopia asioista huomattavasti tarkemmin. Mikäli jokin tietty asia juuri hiertää/mietityttää sen osalta että olisi esimerkiksi perustamassa yritystä tai jotain niin nämä voi myös merkata avioehtoon erikseen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lähtökohtaisesti ei kuulosta reilulle. Huomioikaa kuitenkin että avioehdosta voi tehdä monenlaisen eli sen ei tarvi olla yksinkertainen avioehto vaan siinä voi sopia asioista huomattavasti tarkemmin. Mikäli jokin tietty asia juuri hiertää/mietityttää sen osalta että olisi esimerkiksi perustamassa yritystä tai jotain niin nämä voi myös merkata avioehtoon erikseen
Itse asiassa juuri avioehtojen osalta on ollut paljonkin vääntöä siitä, millainen avioehto on pätevä. Eli jos hirveän erikoisen ja monimutkaisen avioehdon tekee, siinä on riski, että se voi ollakin sitten mitätön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mietipäs ap näin. Sulla on kaksi mahdollisuutta. Joko allekirjoittaa avioehto ja sit elää perheenä edelleen kuten tähänkin asti kunnes eroatte.
Saat erossa puolet kaikesta tähän astisesta
ja elarit jatkossa plus sun oman palkan.Tai
Et allekirjoita ja eroatte.
Saat puolet tähän astisesta, elarit ja sun oman palkan jatkossa.
Mikä ero? Se että miehesi maksaa eroon asti vaihtoehdossa A puolet kuluistanne.
Valitse siitä.
Miksi avioliittoa pitäisi jatkaa avioehdon allekirjoittamisen jälkeen? Kun se ero on tulossa joka tapauksessa, niin ei sitä kannata vitkutella.
Se mies jatkaa sitä liittoa avioehdon allekirjoittamisen jälkeen koska jos ei, ap voi sen riitauttaa. Eli ainakin sen vuoden-kaksi ap saa vielä nauttia miehensä palkasta.
Onko sinulla tullut mieleen, että ap ei haluakaan jatkaa liittoa?
No siinäpä se, hän nyt valitsee ihan itse. Sen verran se raha häntä nyt hiertää, että luulis haluavan jatkaa edes sen pari vuotta.
Sen parin vuoden ajan nainen hoitaa lapset, kodin ja oman kokopäivätyön, mies ainoastaan oman työnsä. Tuossa mies saa kotonaan hotellitason palvelut eikä hänen tarvitse huolehtia mitään lapsiin liittyvää. Eron jälkeen mies joutuu omilla isäviikoillaan huolehtimaan lapsistaan.
Sanoiko ap ettei miehensä ole hoitanut isyyttään?
On hoitanut silloin, kun se on hänelle sopinut, ei silloin, kun ollut ollut pakko. Jatkossa hänellä lapset menee työn edelle.
Tämä! Meillä mies vei lapset tarhaan joka aamu ja haki periaatteessa kahtena päivänä viikossa. Tarhassa ihailtiin miestä, kun hän niiiiin hienosti teki niiiiiin paljon. Paitsi että ei.
Vieminen oli helppo homma, koska se tehdään aina ennen töiden alkua. Hakeminen taas edellytti, että lähtee töistä aikaisemmin pois. Noh, mies ilmoitti etukäteen, mitkä päivät sopivat hänelle hakupäiviksi, ja oletti että minä ilman muuta hoidan loput päivät. Hän saattoi myös laittaa iltapäivällä minulle viestin, että nyt ei sovikaan hakea, ja oletti ihan kysymättä että sitten minä haen.
Meillä on sama ammatti ja työ.
Mies pystyi siis olemaan ihkupihku joustava työntekijä, jonka ei ikinä tarvinnut jättää mitään väliin perheen takia. Ja minä taas olin se inhottåva nuori äiti, joka vähän väliä lähtee töistä ihan kesken hommien, koska lapset pitää hakea.
Totta kai tämä näkyi palkkakehityksessä. Mies oli silti niiin polleaa ja niiiiin marttyyria, kun omasta mielestään ihan yksin hoiti kaiken lasten viemisen ja hakemisen.
Olisithan sä voinut jättää ne lapset hakemattakin. Tottakai oletus on että toinen vanhempi hoitaa jos itse ei hoida. Sulla oli varmaan suu sanoa että en mä pääse nyt, mene itse?
Se on totta että miestä edelleen nostetaan jalustalle vanhemuudessa, mutta se ole sen yhden miehen vika vaan yhteiskunnan asenne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksanut lukea juuri muuta kuin otsikon, mutta sen perusteella pystyn kyllä vastaamaan tähän. Et tietenkään aio tai edes harkitse allekirjoittavasi, minkäänlaisin ehdoin!!
Minä luin koko aloituksen ja vastaukseni on sama: et missään nimessä edes harkitse avioehtoa minkäänlaisin ehdoin.
Toinen asia on, että nyt alat välittömästi keräämään itsellesi pientä sijoitustiliä, tms. Ja keskittymään enemmän uraasi. Pahoin pelkään, että miehelläsi on ero ainakin osittain mielessä.
T. Lakimies
Niin, oikeastaan erosta on jonkun verran puhuttu. On olleet vaikeat ajat mutta ollaan toisaalta päätetty yhdessä selvitä. jos hän nyt ottaisi eron, kaikkihan menisi joka tapauksessa tasan. Eli avioehto olisi tulevaisuuden mahdollisen eron sattuessa. Voisiko vääntää rautalangasta, millä tavalla selitän sitten miehelle, että tilanne on minulle epäreilu (jos näin on). Hän vetoaa vaan siihen, että olen kuintenkin kotiäiti vuodet tähän saakka saanut elää hänen tulojensa avulla, mutta nyt kun olen palannut töihin niin raha-asiat voit eriyttää täysin. Hän ei näe miksi hänen pitäisi maksella enemmän.
Miten sä näet asian? Miksi hänen pitäisi maksella enemmän? Makselisiko hän enemmän jos teillä ei olisi lapsia? En mäkään näe syytä siihen miksi teillä pitäisi jatkossakin tasata tuloja ja menoja, jos kerran tasajako onnistuu. Toiselle jää isommasta palkasta enemmän säästöön, miksi se olisi ongelma? Kuinka monella oikeasti on tapana tasata tilit kuukausittain? Mulla on tililläni nyt 17000€ ja miehelläni 62000€, mitä sitten?
Johtuuko teidän varallisuusero siitä, että sinä olet käyttänyt satatuhatta perheen hyväksi ja mies ei? Jos johtuu niin pitäisi kyllä jotenkin kiinnostaa.
No mitä sitten vaikka olisikin noin? Kai nyt aikuinen ihminen saa tehdä rahoillaan mitä haluaa?
-eriOn tervettä reagoida hyväksikäyttöön ja mt-ongelma, jos antaa käyttää itseään hyväksi.
Hyväksikäyttöön? Jos sä ostat perheellesi auton, onko se hyväksikäyttöä? Jos sä laitat 100000€ omaa rahaa perheeseesi kiinni, sit laitat. Miksi sen toisen pitäisi maksaa se sulle takaisin?
Jos se perheen vaatima raha on 100 000 niin ei se ole mikään, että sinä nyt laitoit satatonnia mitäs läksit. Silloin se toinen on saanut jotain ilmaiseksi, mistä toinen on yksin kantanut täyden vastuun.
Nainen hoitaa yksin lapset ja suostui tekemään ne. Mitäs läksi.
Ei taida mennä noin. Miksi menisi siis rahassa?
Missä ja kuka on hoitanut yksin lapset? Ja se menee just noin, mitäs läksit. Ap olisi voinut tyrkätä ne lapset päiväkotiin ja tehdä sitä uraansa, jos se oli sittenkin tärkeämpi kuin ne lapset. Tuskin häntä nyt aseella uhaten on kotona pidetty.
Jos ap olisi laittanut lapset päiväkotiin ja mennyt töihin, olisi miehen pitänyt tinkiä omasta urastaan. Se olisi tarkoittanut heiheitä työmatkoille ja pitkille työpäiville. Se taas olisi tarkoittanut hitaampaa urakehitystä, ehkä jopa alaspäin, ja pienempää palkkaa.
Juuri noin ja se olisi tarkoittanut sitä, että mies jää lasten sairastaessa kotiin ja hoitaa esim puolet lasten hakemisista ja viemisistä päiväkotiin.
Mitä sitten? Vertaatko sä nyt perhe-elämää rahaan? Miksi? Ei perusta sitä perhettä, jos palkka ja se että puntit on tasan, on tärkeämpää. Kai nyt lapsia tehdessä tajuaa että jostain se on pois.
No tämä. Jos apta nyt harmittaa niin kovin se eläkekertymä, laittaa miehensä allekirjoittamaan paperin siitä että elareiden lisäksi hän maksaa aplle 10€/kk lisäkompensaatiota kunnes lapset on täysikäisiä 😅
Eipäs kun 6x60€/kk = 360€/kk noin 25 vuoden ajan (eliniänodote 40v naisilla noin 92v, eläkkeen alkamisikä noin 67v)
Ai se korvaus pitää maksaa sitkin kun ap on töissä taas? Se apn menettämä eläke on silloin kun hän jää eläkkeelle, jotain 100-200€/kk. Kyllä sen saa korvattua sillä kympillä kuussa olettaen että nuorin lapsi on täysikäinen 12 vuoden päästä. Se on kuitenkin 1440€. Ja jos nyt ap on kovin katkera, olkoon sit vaikka tuplat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jännä että naisella on runsas ja laaja ystäväpiiri, mutta hän tarvitsee tätä palstaa tuon tyyppisen asian läpikäyntiin.
No varmaan kannattaa joka juorukellolle avautua tällaisissa asiassa? Ei todellakaan. Ihmiset on niin hölösuita.
Aika mielnkiintoisia ystäviä sulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Avioehto kannattaisi tehdä jo alussa, jos niin meinaa. Miehetkin haluavat perustaa perheen, mutta jossain kohtaa suhde saattaa muuttua ja miehen mielipide. Mies saattaa olla isällinen jne., mutta molempien turva voi olla omat rahat. Tietysti nainen "tekee työtä" ollessaan lasten kanssa kotona ja mahdollistaen heidän elämänsä ja lapsuuden alun.
Siksi avioero tilanteissa "omaisuus puoliksi" tasaisi tätä naisen "tulon menetystä". Toisaalta taas voi tulla tilanteita, ettei se ole reilu ratkaisu. Esimerkiksi, jos puoliso ei ole juurikaan millään tapaa ole osallistunut toisen omaisuuden karttumiseen: äkillinen perintö, liiketoiminta tai joku muu asia.
Jos tulee ero ja se on vielä riitaisa, aletaan jonkun verran riitelemään omaisuudesta ja pönkittämään itseä:
"kuka toi rahat perheeseen" jne. "kuka omistaa asunnon" ..Siksi avioehto turvaa paljon tällaisia tilanteita, vaikka alku olisi rakkaudentäyteistä elämässä tapahtuu vaikka mitä. Rakastuneena ei ole kiva miettiä paperisotkuja ja miten liitto juridisesti toimii erotilanteessa.
Avioliitto on instituutio. Instituutiot sortuvat tai sitten toimivat hyvin pitkään.
Itse olen varovainen jakamaan elämääni kenenkään kanssa, jopa liian. Pitäisi olla samat käsitykset rahasta ja kunnioittaa toisen ansioita, järjestellä raha-asiat niin että ne toimivat. Oma tili kullakin on hyvä ratkaisu, kuten yhteinen tili, jolle laitetaan vaikka yhtä suuri summa joka kuu. Tässäkin voi tehdä peliliikkeen: enemmän tienaava tai kuluttava laittaa tilille suhteessa hiukan enemmän kuin vähemmän tienaava. Lisäksi säännöt, miten yhteistä tiliä käytetään. Yhteiset sijoitukset ovat mielestäni järjettömiä, enemmän vain päänvaivaa, jos tapahtuu ero. Kukin tekee silti tyylillään.
Romanttinen rakkaus pitää nivouttaa talouden hallintaan, ikävä kyllä. Parisuhde tarkoittaa yhteisiä pelisääntöjä taloudessa. Mihin rahat pistetään ja miten säästetään? Mitkä varat ovat yhteisiä? Onko se mukavaa toisesta, että toinen tuhlaa esim. vaatteisiin, laukkuihin ja muihin huvituksiin miettimättä tai toinen vaikka käyttää rahansa auton laittoon, alkoholiin, tupakkaan jne.. ja paljonko tuloista käytetään sijoittamiseen, säästämiseen ja mahdollisiin yhteisiin säästökohteisiin.
Puhumattakaan, kun kuvioon astuu lapset, lasten kulujen jakaminen ja lasten opettaminen taloudellisesti järkevään elämään. Nämä kaikki ovat osa parisuhdetta, halusi tai ei. Itse en haluaisi elää miehen siivellä tai tieneisteillä: aina riskinsä, kuten se ettet saa kartutettua omaa eläkettä työnteolla ja omaa pääomatuloa työskentelemällä.
Nainen silti usein jää lasten kanssa kotiin hetkeksi. Ihan ymmärrettävää, eihän vauva pärjää yksin mitenkään. Siitä ei tarvitse puolisoa jälkikäteenkään syytellä tai siitä, että oma ura koki katkoksen siinä vaiheessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mietipäs ap näin. Sulla on kaksi mahdollisuutta. Joko allekirjoittaa avioehto ja sit elää perheenä edelleen kuten tähänkin asti kunnes eroatte.
Saat erossa puolet kaikesta tähän astisesta
ja elarit jatkossa plus sun oman palkan.Tai
Et allekirjoita ja eroatte.
Saat puolet tähän astisesta, elarit ja sun oman palkan jatkossa.
Mikä ero? Se että miehesi maksaa eroon asti vaihtoehdossa A puolet kuluistanne.
Valitse siitä.
Miksi avioliittoa pitäisi jatkaa avioehdon allekirjoittamisen jälkeen? Kun se ero on tulossa joka tapauksessa, niin ei sitä kannata vitkutella.
Se mies jatkaa sitä liittoa avioehdon allekirjoittamisen jälkeen koska jos ei, ap voi sen riitauttaa. Eli ainakin sen vuoden-kaksi ap saa vielä nauttia miehensä palkasta.
Onko sinulla tullut mieleen, että ap ei haluakaan jatkaa liittoa?
No siinäpä se, hän nyt valitsee ihan itse. Sen verran se raha häntä nyt hiertää, että luulis haluavan jatkaa edes sen pari vuotta.
Sen parin vuoden ajan nainen hoitaa lapset, kodin ja oman kokopäivätyön, mies ainoastaan oman työnsä. Tuossa mies saa kotonaan hotellitason palvelut eikä hänen tarvitse huolehtia mitään lapsiin liittyvää. Eron jälkeen mies joutuu omilla isäviikoillaan huolehtimaan lapsistaan.
Sanoiko ap ettei miehensä ole hoitanut isyyttään?
On hoitanut silloin, kun se on hänelle sopinut, ei silloin, kun ollut ollut pakko. Jatkossa hänellä lapset menee työn edelle.
Tämä! Meillä mies vei lapset tarhaan joka aamu ja haki periaatteessa kahtena päivänä viikossa. Tarhassa ihailtiin miestä, kun hän niiiiin hienosti teki niiiiiin paljon. Paitsi että ei.
Vieminen oli helppo homma, koska se tehdään aina ennen töiden alkua. Hakeminen taas edellytti, että lähtee töistä aikaisemmin pois. Noh, mies ilmoitti etukäteen, mitkä päivät sopivat hänelle hakupäiviksi, ja oletti että minä ilman muuta hoidan loput päivät. Hän saattoi myös laittaa iltapäivällä minulle viestin, että nyt ei sovikaan hakea, ja oletti ihan kysymättä että sitten minä haen.
Meillä on sama ammatti ja työ.
Mies pystyi siis olemaan ihkupihku joustava työntekijä, jonka ei ikinä tarvinnut jättää mitään väliin perheen takia. Ja minä taas olin se inhottåva nuori äiti, joka vähän väliä lähtee töistä ihan kesken hommien, koska lapset pitää hakea.
Totta kai tämä näkyi palkkakehityksessä. Mies oli silti niiin polleaa ja niiiiin marttyyria, kun omasta mielestään ihan yksin hoiti kaiken lasten viemisen ja hakemisen.
Olisithan sä voinut jättää ne lapset hakemattakin. Tottakai oletus on että toinen vanhempi hoitaa jos itse ei hoida. Sulla oli varmaan suu sanoa että en mä pääse nyt, mene itse?
Se on totta että miestä edelleen nostetaan jalustalle vanhemuudessa, mutta se ole sen yhden miehen vika vaan yhteiskunnan asenne.
Voiko tosiaan omat lapset jättää hakematta, jos töissä on jotain? En ole tiennyt, koska olen lapseton.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksanut lukea juuri muuta kuin otsikon, mutta sen perusteella pystyn kyllä vastaamaan tähän. Et tietenkään aio tai edes harkitse allekirjoittavasi, minkäänlaisin ehdoin!!
Minä luin koko aloituksen ja vastaukseni on sama: et missään nimessä edes harkitse avioehtoa minkäänlaisin ehdoin.
Toinen asia on, että nyt alat välittömästi keräämään itsellesi pientä sijoitustiliä, tms. Ja keskittymään enemmän uraasi. Pahoin pelkään, että miehelläsi on ero ainakin osittain mielessä.
T. Lakimies
Niin, oikeastaan erosta on jonkun verran puhuttu. On olleet vaikeat ajat mutta ollaan toisaalta päätetty yhdessä selvitä. jos hän nyt ottaisi eron, kaikkihan menisi joka tapauksessa tasan. Eli avioehto olisi tulevaisuuden mahdollisen eron sattuessa. Voisiko vääntää rautalangasta, millä tavalla selitän sitten miehelle, että tilanne on minulle epäreilu (jos näin on). Hän vetoaa vaan siihen, että olen kuintenkin kotiäiti vuodet tähän saakka saanut elää hänen tulojensa avulla, mutta nyt kun olen palannut töihin niin raha-asiat voit eriyttää täysin. Hän ei näe miksi hänen pitäisi maksella enemmän.
Miten sä näet asian? Miksi hänen pitäisi maksella enemmän? Makselisiko hän enemmän jos teillä ei olisi lapsia? En mäkään näe syytä siihen miksi teillä pitäisi jatkossakin tasata tuloja ja menoja, jos kerran tasajako onnistuu. Toiselle jää isommasta palkasta enemmän säästöön, miksi se olisi ongelma? Kuinka monella oikeasti on tapana tasata tilit kuukausittain? Mulla on tililläni nyt 17000€ ja miehelläni 62000€, mitä sitten?
Johtuuko teidän varallisuusero siitä, että sinä olet käyttänyt satatuhatta perheen hyväksi ja mies ei? Jos johtuu niin pitäisi kyllä jotenkin kiinnostaa.
No mitä sitten vaikka olisikin noin? Kai nyt aikuinen ihminen saa tehdä rahoillaan mitä haluaa?
-eriOn tervettä reagoida hyväksikäyttöön ja mt-ongelma, jos antaa käyttää itseään hyväksi.
Hyväksikäyttöön? Jos sä ostat perheellesi auton, onko se hyväksikäyttöä? Jos sä laitat 100000€ omaa rahaa perheeseesi kiinni, sit laitat. Miksi sen toisen pitäisi maksaa se sulle takaisin?
Jos se perheen vaatima raha on 100 000 niin ei se ole mikään, että sinä nyt laitoit satatonnia mitäs läksit. Silloin se toinen on saanut jotain ilmaiseksi, mistä toinen on yksin kantanut täyden vastuun.
Nainen hoitaa yksin lapset ja suostui tekemään ne. Mitäs läksi.
Ei taida mennä noin. Miksi menisi siis rahassa?
Missä ja kuka on hoitanut yksin lapset? Ja se menee just noin, mitäs läksit. Ap olisi voinut tyrkätä ne lapset päiväkotiin ja tehdä sitä uraansa, jos se oli sittenkin tärkeämpi kuin ne lapset. Tuskin häntä nyt aseella uhaten on kotona pidetty.
Jos ap olisi laittanut lapset päiväkotiin ja mennyt töihin, olisi miehen pitänyt tinkiä omasta urastaan. Se olisi tarkoittanut heiheitä työmatkoille ja pitkille työpäiville. Se taas olisi tarkoittanut hitaampaa urakehitystä, ehkä jopa alaspäin, ja pienempää palkkaa.
Juuri noin ja se olisi tarkoittanut sitä, että mies jää lasten sairastaessa kotiin ja hoitaa esim puolet lasten hakemisista ja viemisistä päiväkotiin.
Mitä sitten? Vertaatko sä nyt perhe-elämää rahaan? Miksi? Ei perusta sitä perhettä, jos palkka ja se että puntit on tasan, on tärkeämpää. Kai nyt lapsia tehdessä tajuaa että jostain se on pois.
No tämä. Jos apta nyt harmittaa niin kovin se eläkekertymä, laittaa miehensä allekirjoittamaan paperin siitä että elareiden lisäksi hän maksaa aplle 10€/kk lisäkompensaatiota kunnes lapset on täysikäisiä 😅
Eipäs kun 6x60€/kk = 360€/kk noin 25 vuoden ajan (eliniänodote 40v naisilla noin 92v, eläkkeen alkamisikä noin 67v)
Ai se korvaus pitää maksaa sitkin kun ap on töissä taas? Se apn menettämä eläke on silloin kun hän jää eläkkeelle, jotain 100-200€/kk. Kyllä sen saa korvattua sillä kympillä kuussa olettaen että nuorin lapsi on täysikäinen 12 vuoden päästä. Se on kuitenkin 1440€. Ja jos nyt ap on kovin katkera, olkoon sit vaikka tuplat.
Ymmärtätkö, mitä konkreettisesti tarkoittaa urakehityksen katkeaminen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähtökohtaisesti ei kuulosta reilulle. Huomioikaa kuitenkin että avioehdosta voi tehdä monenlaisen eli sen ei tarvi olla yksinkertainen avioehto vaan siinä voi sopia asioista huomattavasti tarkemmin. Mikäli jokin tietty asia juuri hiertää/mietityttää sen osalta että olisi esimerkiksi perustamassa yritystä tai jotain niin nämä voi myös merkata avioehtoon erikseen
Itse asiassa juuri avioehtojen osalta on ollut paljonkin vääntöä siitä, millainen avioehto on pätevä. Eli jos hirveän erikoisen ja monimutkaisen avioehdon tekee, siinä on riski, että se voi ollakin sitten mitätön.
Apn tapauksessa molempien siihenastinen omaisuus puoliksi, et saa parempaa avio-oikeudella.
MIES!!!!
Vaadi AINA avioehto!!! AINA!
Se ihana ja suloinen nainen jota tapailet, joka antaa sinulle nyt huomiota ja seksiä, se nainen jonka nyt tunnet voi mitä todennäköisimmin transformoitua viholliseksesi ennen pitkää lasten syntymän ja vuosien yhteiselon jälkeen. Et voi tietää etkä ennakoida etkä edes omalla käytökselläsi ja tekemisilläsi vaikuttaa.
Vaadi aina avioehto. Mieluummin etukäteen, koska jälkikäteen olet usein huonommassa neuvotteluasemassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mietipäs ap näin. Sulla on kaksi mahdollisuutta. Joko allekirjoittaa avioehto ja sit elää perheenä edelleen kuten tähänkin asti kunnes eroatte.
Saat erossa puolet kaikesta tähän astisesta
ja elarit jatkossa plus sun oman palkan.Tai
Et allekirjoita ja eroatte.
Saat puolet tähän astisesta, elarit ja sun oman palkan jatkossa.
Mikä ero? Se että miehesi maksaa eroon asti vaihtoehdossa A puolet kuluistanne.
Valitse siitä.
Miksi avioliittoa pitäisi jatkaa avioehdon allekirjoittamisen jälkeen? Kun se ero on tulossa joka tapauksessa, niin ei sitä kannata vitkutella.
Se mies jatkaa sitä liittoa avioehdon allekirjoittamisen jälkeen koska jos ei, ap voi sen riitauttaa. Eli ainakin sen vuoden-kaksi ap saa vielä nauttia miehensä palkasta.
Onko sinulla tullut mieleen, että ap ei haluakaan jatkaa liittoa?
No siinäpä se, hän nyt valitsee ihan itse. Sen verran se raha häntä nyt hiertää, että luulis haluavan jatkaa edes sen pari vuotta.
Sen parin vuoden ajan nainen hoitaa lapset, kodin ja oman kokopäivätyön, mies ainoastaan oman työnsä. Tuossa mies saa kotonaan hotellitason palvelut eikä hänen tarvitse huolehtia mitään lapsiin liittyvää. Eron jälkeen mies joutuu omilla isäviikoillaan huolehtimaan lapsistaan.
Sanoiko ap ettei miehensä ole hoitanut isyyttään?
On hoitanut silloin, kun se on hänelle sopinut, ei silloin, kun ollut ollut pakko. Jatkossa hänellä lapset menee työn edelle.
Tämä! Meillä mies vei lapset tarhaan joka aamu ja haki periaatteessa kahtena päivänä viikossa. Tarhassa ihailtiin miestä, kun hän niiiiin hienosti teki niiiiiin paljon. Paitsi että ei.
Vieminen oli helppo homma, koska se tehdään aina ennen töiden alkua. Hakeminen taas edellytti, että lähtee töistä aikaisemmin pois. Noh, mies ilmoitti etukäteen, mitkä päivät sopivat hänelle hakupäiviksi, ja oletti että minä ilman muuta hoidan loput päivät. Hän saattoi myös laittaa iltapäivällä minulle viestin, että nyt ei sovikaan hakea, ja oletti ihan kysymättä että sitten minä haen.
Meillä on sama ammatti ja työ.
Mies pystyi siis olemaan ihkupihku joustava työntekijä, jonka ei ikinä tarvinnut jättää mitään väliin perheen takia. Ja minä taas olin se inhottåva nuori äiti, joka vähän väliä lähtee töistä ihan kesken hommien, koska lapset pitää hakea.
Totta kai tämä näkyi palkkakehityksessä. Mies oli silti niiin polleaa ja niiiiin marttyyria, kun omasta mielestään ihan yksin hoiti kaiken lasten viemisen ja hakemisen.
Olisithan sä voinut jättää ne lapset hakemattakin. Tottakai oletus on että toinen vanhempi hoitaa jos itse ei hoida. Sulla oli varmaan suu sanoa että en mä pääse nyt, mene itse?
Se on totta että miestä edelleen nostetaan jalustalle vanhemuudessa, mutta se ole sen yhden miehen vika vaan yhteiskunnan asenne.
Voiko tosiaan omat lapset jättää hakematta, jos töissä on jotain? En ole tiennyt, koska olen lapseton.
Tottakai voi. Sit ne hakee päivystävä lasu. Ihan voit valita itse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mietipäs ap näin. Sulla on kaksi mahdollisuutta. Joko allekirjoittaa avioehto ja sit elää perheenä edelleen kuten tähänkin asti kunnes eroatte.
Saat erossa puolet kaikesta tähän astisesta
ja elarit jatkossa plus sun oman palkan.Tai
Et allekirjoita ja eroatte.
Saat puolet tähän astisesta, elarit ja sun oman palkan jatkossa.
Mikä ero? Se että miehesi maksaa eroon asti vaihtoehdossa A puolet kuluistanne.
Valitse siitä.
Miksi avioliittoa pitäisi jatkaa avioehdon allekirjoittamisen jälkeen? Kun se ero on tulossa joka tapauksessa, niin ei sitä kannata vitkutella.
Se mies jatkaa sitä liittoa avioehdon allekirjoittamisen jälkeen koska jos ei, ap voi sen riitauttaa. Eli ainakin sen vuoden-kaksi ap saa vielä nauttia miehensä palkasta.
Onko sinulla tullut mieleen, että ap ei haluakaan jatkaa liittoa?
No siinäpä se, hän nyt valitsee ihan itse. Sen verran se raha häntä nyt hiertää, että luulis haluavan jatkaa edes sen pari vuotta.
Sen parin vuoden ajan nainen hoitaa lapset, kodin ja oman kokopäivätyön, mies ainoastaan oman työnsä. Tuossa mies saa kotonaan hotellitason palvelut eikä hänen tarvitse huolehtia mitään lapsiin liittyvää. Eron jälkeen mies joutuu omilla isäviikoillaan huolehtimaan lapsistaan.
Sanoiko ap ettei miehensä ole hoitanut isyyttään?
On hoitanut silloin, kun se on hänelle sopinut, ei silloin, kun ollut ollut pakko. Jatkossa hänellä lapset menee työn edelle.
Tämä! Meillä mies vei lapset tarhaan joka aamu ja haki periaatteessa kahtena päivänä viikossa. Tarhassa ihailtiin miestä, kun hän niiiiin hienosti teki niiiiiin paljon. Paitsi että ei.
Vieminen oli helppo homma, koska se tehdään aina ennen töiden alkua. Hakeminen taas edellytti, että lähtee töistä aikaisemmin pois. Noh, mies ilmoitti etukäteen, mitkä päivät sopivat hänelle hakupäiviksi, ja oletti että minä ilman muuta hoidan loput päivät. Hän saattoi myös laittaa iltapäivällä minulle viestin, että nyt ei sovikaan hakea, ja oletti ihan kysymättä että sitten minä haen.
Meillä on sama ammatti ja työ.
Mies pystyi siis olemaan ihkupihku joustava työntekijä, jonka ei ikinä tarvinnut jättää mitään väliin perheen takia. Ja minä taas olin se inhottåva nuori äiti, joka vähän väliä lähtee töistä ihan kesken hommien, koska lapset pitää hakea.
Totta kai tämä näkyi palkkakehityksessä. Mies oli silti niiin polleaa ja niiiiin marttyyria, kun omasta mielestään ihan yksin hoiti kaiken lasten viemisen ja hakemisen.
Olisithan sä voinut jättää ne lapset hakemattakin. Tottakai oletus on että toinen vanhempi hoitaa jos itse ei hoida. Sulla oli varmaan suu sanoa että en mä pääse nyt, mene itse?
Se on totta että miestä edelleen nostetaan jalustalle vanhemuudessa, mutta se ole sen yhden miehen vika vaan yhteiskunnan asenne.
Voiko tosiaan omat lapset jättää hakematta, jos töissä on jotain? En ole tiennyt, koska olen lapseton.
Kyllä voi jättää. Päiväkoti menee kiinni silloin kuin menee, joten lapset noutaa sieltä sosiaalihuolto. Siitä seuraakin sitten kaikkea mielenkiintoista perheelle, myös sille isälle.
Vierailija kirjoitti:
MIES!!!!
Vaadi AINA avioehto!!! AINA!
Se ihana ja suloinen nainen jota tapailet, joka antaa sinulle nyt huomiota ja seksiä, se nainen jonka nyt tunnet voi mitä todennäköisimmin transformoitua viholliseksesi ennen pitkää lasten syntymän ja vuosien yhteiselon jälkeen. Et voi tietää etkä ennakoida etkä edes omalla käytökselläsi ja tekemisilläsi vaikuttaa.
Vaadi aina avioehto. Mieluummin etukäteen, koska jälkikäteen olet usein huonommassa neuvotteluasemassa.
Mies! Huolehdi ehkäisystä, jos et halua vanhemman vastuita omassa elämässäsi. Et voi siirtää niitä puolison tehtäväksi vaan sinun itsesi pitää ne hoitaa.
Alue: Aihe vapaa
Tässä ketjussa on jo moneen otteeseen kerrottu, että miesten ei tarvitse eron jälkeen edes nähdä lapsiaan. Moni tuntuu ajattelevan niin.