Lue keskustelun säännöt.
YLE: Ammattikorkeakoulut ovat Suomen halutuimpia kouluja. Mistähän se johtuu, että ammattikorkeakoulu on noussut Suomessa halutuimmaksi korkeakouluksi? Vain muutama prosentti hakijoista pääsee sisään.
Paras eliitti
20.09.2023 |
Esimerkiksi Business Information Tehchnology: 229 hakijaa yhtä aloituspaikkaa kohden.
Onneksi aina voi mennä yliopistoon, jos ammattikorkeakoulun ovet eivät aukene.
Kommentit (180)
Vierailija kirjoitti:
[
quote=Vierailija]
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästäkin ketjusta huomaa, miten jotkut ammattikorkeakoulun käyneet eivät arvosta itse itseään vaan yrittävät jatkuvasti todistella, että AMK on jotenkin yhtä hyvä tai parempi,. kuin yliopisto. Miksi ihmeessä? Ihan yhtä järkevää todistella miksi ammattikoulu on parempi kuin lukio tai päinvastoin.
Ei ammattikorkeakoulusta ja yliopistosta lähtökohtaisesti valmistuta samoihin tehtäviin. Jossain IT puolella ei ole papereilla väliä, mutta pääsääntöisesti koulutuksella määritetään uran suunta. Eli jokainen menkööt sinne mikä kiinnostaa.
Meillä on tosiaan AMK pohjaisia sihteereitä ja assareita, ja näitä todellakin tarvitaan. Ovat sellaisia käytännön tyyppejä, jotka pitävät huolen, että arki ja käytännöt juoksevat ja pysyvät kasassa.
Tai sitten ihmiset on kyllästyneitä yliopiston ja amk:n jatkuvaan vastakkainasetteluun, etenkin yliopiston käyneillä kun tuntuu olevan tarve todostella oman koulutuksensa paremmuutta. Tiedä sitten kenen huonosta itsetunnosta tai luotosta omaan osaamiseen se kumpaa.
Yhtälailla molemmista valmistuu alojensa korkeasti koulutettuja ammattilaisia ja etenemismahdollisuudet molemmissa on olemassa; siinä kohdassa vain rupeaa painamaan enemmän yksilön osaaminen, kyky ja kokemus. Myös jatko-opinnot, ihan tohtoriksi asti, molemmissa on mahdolliset.
Ei, kun tämä on juuri tyyppiesimerkki siitä miten asia ei ole. Ammattikorkeakoulusta ei tule samanlaisia mahdollisuuksia ylimpiin asiantuntijatehtäviin tai jatko-opintoihin, kuten yliopistosta. Ei tietenkään tule, se on rakennettu työelämälähtöiseksi korkeakouluksi, ei sen tarkoituskaan ole tuottaa tutkijoita.
Sen takia ammattikorkeakoulu on olemassa, että on vaihtoehto (vaihtoehtoisine urapolkuineen) yliopistolle.
Mitenhän minä sitten olen edennyt spesialistiksi ja asiantuntijatehtäviin omalla alallani? Sen päälle vielä AMK pohjalta maisteriksi, ja koulutan mm. tohtoreita, kun se kerran on niin mahdotonta AMK pohjalla? Jatko-opinnot tästä sinne tohtoriksi myös ovat mahdolliset ilman mitään ylimääräisiä kärrynpyöriä AMK pohjan takia.
On pakko sanoa, että käsityksesi on valitettavan vanhanaikainen, vailla riittävää tietoa etenemismahdollisuuksista, myös koulutuksen osalta.
On myös olemassa sähköasentajan papereilla lääkikseen päässyt. Ja tämän mahdollisuuden pitääkin olla olemassa, että kyvykkäimmät pääsevät jatkamaan opintoja.
Kuitenkaan sähköasentajan koulutuksen perimmäisenä tarkoituksena ei ole se, että jatketaan lääkäriksi. Kuten ei myöskään AMK opintojen ole tarkoitus tuottaa tohtoreita. Ymmärrätkö nyt?
Enköhän minä paremmin ymmärrä oman polkuni kuin sinä. Näköjään et pysty hyväksymään että AMK:n jälkeen voi opiskella suoraan maisteriksi ja ihan omalla alalla tämän olen tehnyt ja suorittamatta toista alempaa korkeakoulututkintoa alle.
Tosi hieno asia. Millä tavalla tämä liittyy siihen, ettei tuo ole ammattikorkeakoulun perimmäinen tarkoitus? Ei yhteiskunta pyöri, jos kaikki sairaanhoitajat lähtevät opiskelemaan lääkäreiksi.
Yhteiskunta ei myöskään pyöri jos kyvykkäiltä ihmisiltä viedään mahdollisuus itsensä kehittämiseen ja sitä kautta suuremman kuvan ja prosessien eteenpäinviemiseen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö ammattikorkeaan pääse kuitenkin helpommin kuin yliopistoon. Oma nuoreni kävi molemmissa pääsykokeissa ja sanoi että amk:n pääsykokeet todella helpot, verrattuna yliopistoon. Amkiin sitten pääsikin, yliopistoon ei. Ei ottanut paikkaa vastaan, koska yrittää vielä ensi vuonna yliopistoon, mutta nyt kuulemma rauhallinen olo kun nyt tietää miten helposti amkiin pääsee. Tosin joillekin aloille se on varmasti vaikeaa.
Kun ei ole kyse enää ihan ensimmäisestä työpaikasta, koulutuksella ei ole väliä, kunhan on korkeakoulututkinto. Tiimissäni on sekä tradenomeja että KTM:ta, ihmiset etenevät sitten kykyjensä mukaan. Käytännössä koulutuksella ei ole väliä eikä työelämässä eroa näy. Tosin tiimissä on muutama humanisti ja heidän kohdallaan koulutustausta kyllä näkyy mutta ei mitenkään positiivisesti..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästäkin ketjusta huomaa, miten jotkut ammattikorkeakoulun käyneet eivät arvosta itse itseään vaan yrittävät jatkuvasti todistella, että AMK on jotenkin yhtä hyvä tai parempi,. kuin yliopisto. Miksi ihmeessä? Ihan yhtä järkevää todistella miksi ammattikoulu on parempi kuin lukio tai päinvastoin.
Ei ammattikorkeakoulusta ja yliopistosta lähtökohtaisesti valmistuta samoihin tehtäviin. Jossain IT puolella ei ole papereilla väliä, mutta pääsääntöisesti koulutuksella määritetään uran suunta. Eli jokainen menkööt sinne mikä kiinnostaa.
Meillä on tosiaan AMK pohjaisia sihteereitä ja assareita, ja näitä todellakin tarvitaan. Ovat sellaisia käytännön tyyppejä, jotka pitävät huolen, että arki ja käytännöt juoksevat ja pysyvät kasassa.
Tai sitten ihmiset on kyllästyneitä yliopiston ja amk:n jatkuvaan vastakkainasetteluun, etenkin yliopiston käyneillä kun tuntuu olevan tarve todostella oman koulutuksensa paremmuutta. Tiedä sitten kenen huonosta itsetunnosta tai luotosta omaan osaamiseen se kumpaa.
Yhtälailla molemmista valmistuu alojensa korkeasti koulutettuja ammattilaisia ja etenemismahdollisuudet molemmissa on olemassa; siinä kohdassa vain rupeaa painamaan enemmän yksilön osaaminen, kyky ja kokemus. Myös jatko-opinnot, ihan tohtoriksi asti, molemmissa on mahdolliset.
Ei, kun tämä on juuri tyyppiesimerkki siitä miten asia ei ole. Ammattikorkeakoulusta ei tule samanlaisia mahdollisuuksia ylimpiin asiantuntijatehtäviin tai jatko-opintoihin, kuten yliopistosta. Ei tietenkään tule, se on rakennettu työelämälähtöiseksi korkeakouluksi, ei sen tarkoituskaan ole tuottaa tutkijoita.
Sen takia ammattikorkeakoulu on olemassa, että on vaihtoehto (vaihtoehtoisine urapolkuineen) yliopistolle.
Itse olen käynyt molemmat opintolinjat loppuun asti 80- ja 90-luvuilla eli ylioppilaspohjainen teku 80-luvulla insinööriksi ja yliopisto 90-luvun alussa diplomi-insinööriksi. Tekun matematiikan ja fysiikan opetus oli korkealuokkaista ja antoi välineet aivan niin pitkälle, kuin mitä omat kyvyt omaksua sitä tietoa kantoivat. Yliopistossa vain yksittäiset alakohtaiset matematiikan kurssit menivät hieman pitemmälle. Yliopistossahan amk jo katsotaankin B.Sc eli tekniikan kanditaatti -tasoiseksi tutkinnoksi. Alakohtaiset käytännön opinnot on tärkeitä amk:ssa mutta yliopistossa vasta viime vuosikymmenenä ne on otettu tosissaan mukaan, mikä toisaalta kuormittaa opiskelijoita lisää.
Vierailija kirjoitti:
Eikö ammattikorkeaan pääse kuitenkin helpommin kuin yliopistoon. Oma nuoreni kävi molemmissa pääsykokeissa ja sanoi että amk:n pääsykokeet todella helpot, verrattuna yliopistoon. Amkiin sitten pääsikin, yliopistoon ei. Ei ottanut paikkaa vastaan, koska yrittää vielä ensi vuonna yliopistoon, mutta nyt kuulemma rauhallinen olo kun nyt tietää miten helposti amkiin pääsee. Tosin joillekin aloille se on varmasti vaikeaa.
Minä pääsin yliopistoon valintakokeilla, mutta valtakunnallisen AMK-kokeen kautta en pääsisi sisään. Oppilaitoskohtaisen AMK -valintakokeen olen läpäissyt omalta alaltani ja todistusvalinnalla olen saanut AMK -paikan. Ihmiset ja alat ovat erilaisia, ei voi yleistää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eikö ammattikorkeaan pääse kuitenkin helpommin kuin yliopistoon. Oma nuoreni kävi molemmissa pääsykokeissa ja sanoi että amk:n pääsykokeet todella helpot, verrattuna yliopistoon. Amkiin sitten pääsikin, yliopistoon ei. Ei ottanut paikkaa vastaan, koska yrittää vielä ensi vuonna yliopistoon, mutta nyt kuulemma rauhallinen olo kun nyt tietää miten helposti amkiin pääsee. Tosin joillekin aloille se on varmasti vaikeaa.
Yliopiston ns. korkein tieteellinen taso tulee ihan laista. Eli tottakai yliopisto on akateemisesti vaikein "oppilaitos". Amk on ihan hyvä koulu, ja sieltä tulevia osaajia tarvitaan. Se, ettei ammattikorkeakoulun tarkoitus ole tuottaa tohtoreita, ei tee siitä huonoa vaan erilaisen.
AMK:ssa saa suoraan työelämässä tarvittavia taitoja ja mahdollisesti opintoihin kuuluvien työharjoitteluiden kautta saa jo jalkaa oven rakoon työpaikkoihin. Opinnäytetyötkin yleensä tehdään yrityksille.
Yliopistossa taas ei opi mitään työelämässä tarvittavia taitoja, ei ole (yleensä) työharjoitteluita yrityksissä ja opinnäytetyötkin tehdään jossain yliopiston tutkimusryhmässä. Yliopistossa oppii yliopistotutkijaksi, eipä juuri muuta. Monesti yrityskontaktejakaan ei ole, ei toki päde kaikkiin opintosuuntiin mutta hyvin moneen pätee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
AMK:ssa saa suoraan työelämässä tarvittavia taitoja ja mahdollisesti opintoihin kuuluvien työharjoitteluiden kautta saa jo jalkaa oven rakoon työpaikkoihin. Opinnäytetyötkin yleensä tehdään yrityksille.
Yliopistossa taas ei opi mitään työelämässä tarvittavia taitoja, ei ole (yleensä) työharjoitteluita yrityksissä ja opinnäytetyötkin tehdään jossain yliopiston tutkimusryhmässä. Yliopistossa oppii yliopistotutkijaksi, eipä juuri muuta. Monesti yrityskontaktejakaan ei ole, ei toki päde kaikkiin opintosuuntiin mutta hyvin moneen pätee.
On melkoista yleistystä ja yliopiston morkkaamista. Kaikki se perustutkimus mihin koko amk perustuu, tehdään yliopistossa. Ja yliopistoissa kuten niiden aloissakin on hyvin erilaisia profiileja. En sanoisi etteikö esim. jossain Aalto yliopistossa ole aika korkeatasoiset kontaktit yritysmaailmaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AMK:ssa saa suoraan työelämässä tarvittavia taitoja ja mahdollisesti opintoihin kuuluvien työharjoitteluiden kautta saa jo jalkaa oven rakoon työpaikkoihin. Opinnäytetyötkin yleensä tehdään yrityksille.
Yliopistossa taas ei opi mitään työelämässä tarvittavia taitoja, ei ole (yleensä) työharjoitteluita yrityksissä ja opinnäytetyötkin tehdään jossain yliopiston tutkimusryhmässä. Yliopistossa oppii yliopistotutkijaksi, eipä juuri muuta. Monesti yrityskontaktejakaan ei ole, ei toki päde kaikkiin opintosuuntiin mutta hyvin moneen pätee.
On melkoista yleistystä ja yliopiston morkkaamista. Kaikki se perustutkimus mihin koko amk perustuu, tehdään yliopistossa. Ja yliopistoissa kuten niiden aloissakin on hyvin erilaisia profiileja. En sanoisi etteikö esim. jossain Aalto yliopistossa ole aika korkeatasoiset kontaktit yritysmaailmaan.
Eipä tuo nyt taida paikkaansa pitää, että perustutkimus tehdään yliopistossa ja muualla sitä sitten opetetaan. Ei tuo nyt pidä mitenkään paikkaansa ja on jotain harhakäsitystä yliopistosta.
Tuntuu, että tänä päivänä suurin osa asioista innovoidaan ja keksitään ihan jossain muualla kuin yliopistotutkimuksissa. Moni yliopistotutkimus tekee ihan nollatutkimusta ja tutkii ihan jonnin joutavia juttuja. Ei ole yliopistotutkimus mitään johtavaa tutkimusta. Yliopistotutkimuksen tulisi mielestäni tulla nykyaikaan eikä olla noin vanhan aikaisiin kaavoihin kangistunutta. Maailma on muuttunut paljon, mutta yliopisto on jäänyt jonnekin menneisyyteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AMK:ssa saa suoraan työelämässä tarvittavia taitoja ja mahdollisesti opintoihin kuuluvien työharjoitteluiden kautta saa jo jalkaa oven rakoon työpaikkoihin. Opinnäytetyötkin yleensä tehdään yrityksille.
Yliopistossa taas ei opi mitään työelämässä tarvittavia taitoja, ei ole (yleensä) työharjoitteluita yrityksissä ja opinnäytetyötkin tehdään jossain yliopiston tutkimusryhmässä. Yliopistossa oppii yliopistotutkijaksi, eipä juuri muuta. Monesti yrityskontaktejakaan ei ole, ei toki päde kaikkiin opintosuuntiin mutta hyvin moneen pätee.
On melkoista yleistystä ja yliopiston morkkaamista. Kaikki se perustutkimus mihin koko amk perustuu, tehdään yliopistossa. Ja yliopistoissa kuten niiden aloissakin on hyvin erilaisia profiileja. En sanoisi etteikö esim. jossain Aalto yliopistossa ole aika korkeatasoiset kontaktit yritysmaailmaan.
Eipä tuo nyt taida paikkaansa pitää, että perustutkimus tehdään yliopistossa ja muualla sitä sitten opetetaan. Ei tuo nyt pidä mitenkään paikkaansa ja on jotain harhakäsitystä yliopistosta.
Tuntuu, että tänä päivänä suurin osa asioista innovoidaan ja keksitään ihan jossain muualla kuin yliopistotutkimuksissa. Moni yliopistotutkimus tekee ihan nollatutkimusta ja tutkii ihan jonnin joutavia juttuja. Ei ole yliopistotutkimus mitään johtavaa tutkimusta. Yliopistotutkimuksen tulisi mielestäni tulla nykyaikaan eikä olla noin vanhan aikaisiin kaavoihin kangistunutta. Maailma on muuttunut paljon, mutta yliopisto on jäänyt jonnekin menneisyyteen.
Nyt nämä tarinat alkavat olla jo aika paksuja. Etteikö perustutkimustakaan enää tehdä yliopistossa. Käykää nyt hyvät ihmiset lukemassa yliopistolaki ja ammattikorkeakoululaki. Sekä myös noiden lakien esityöt. Ei tarvitse enää käydä sen jälkeen tätä keskustelua.
Mistä ihmeestä tämä suoranainen viha yliopistoja kohtaan kumpuaa?
Nuo englanninkieliset linjat saavat valtavan määrän ulkomaisia hakijoita, joista iso osa havittelee vain automaattista pitkää oleskelulupaa.
Suomenkielisillä linjoilla sitten eri hakijamäärät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kumpi oli ensin ammattikorkeakoulu vai yliopisto? Ja jos tulisi niin kamala tilanne, että jompikumpi pitäisi säästää, niin kumpaa ilman tultaisiin pakkotilanteessa toimeen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästäkin ketjusta huomaa, miten jotkut ammattikorkeakoulun käyneet eivät arvosta itse itseään vaan yrittävät jatkuvasti todistella, että AMK on jotenkin yhtä hyvä tai parempi,. kuin yliopisto. Miksi ihmeessä? Ihan yhtä järkevää todistella miksi ammattikoulu on parempi kuin lukio tai päinvastoin.
Ei ammattikorkeakoulusta ja yliopistosta lähtökohtaisesti valmistuta samoihin tehtäviin. Jossain IT puolella ei ole papereilla väliä, mutta pääsääntöisesti koulutuksella määritetään uran suunta. Eli jokainen menkööt sinne mikä kiinnostaa.
Meillä on tosiaan AMK pohjaisia sihteereitä ja assareita, ja näitä todellakin tarvitaan. Ovat sellaisia käytännön tyyppejä, jotka pitävät huolen, että arki ja käytännöt juoksevat ja pysyvät kasassa.
Tai sitten ihmiset on kyllästyneitä yliopiston ja amk:n jatkuvaan vastakkainasetteluun, etenkin yliopiston käyneillä kun tuntuu olevan tarve todostella oman koulutuksensa paremmuutta. Tiedä sitten kenen huonosta itsetunnosta tai luotosta omaan osaamiseen se kumpaa.
Yhtälailla molemmista valmistuu alojensa korkeasti koulutettuja ammattilaisia ja etenemismahdollisuudet molemmissa on olemassa; siinä kohdassa vain rupeaa painamaan enemmän yksilön osaaminen, kyky ja kokemus. Myös jatko-opinnot, ihan tohtoriksi asti, molemmissa on mahdolliset.
Ei, kun tämä on juuri tyyppiesimerkki siitä miten asia ei ole. Ammattikorkeakoulusta ei tule samanlaisia mahdollisuuksia ylimpiin asiantuntijatehtäviin tai jatko-opintoihin, kuten yliopistosta. Ei tietenkään tule, se on rakennettu työelämälähtöiseksi korkeakouluksi, ei sen tarkoituskaan ole tuottaa tutkijoita.
Sen takia ammattikorkeakoulu on olemassa, että on vaihtoehto (vaihtoehtoisine urapolkuineen) yliopistolle.
Itse olen käynyt molemmat opintolinjat loppuun asti 80- ja 90-luvuilla eli ylioppilaspohjainen teku 80-luvulla insinööriksi ja yliopisto 90-luvun alussa diplomi-insinööriksi. Tekun matematiikan ja fysiikan opetus oli korkealuokkaista ja antoi välineet aivan niin pitkälle, kuin mitä omat kyvyt omaksua sitä tietoa kantoivat. Yliopistossa vain yksittäiset alakohtaiset matematiikan kurssit menivät hieman pitemmälle. Yliopistossahan amk jo katsotaankin B.Sc eli tekniikan kanditaatti -tasoiseksi tutkinnoksi. Alakohtaiset käytännön opinnot on tärkeitä amk:ssa mutta yliopistossa vasta viime vuosikymmenenä ne on otettu tosissaan mukaan, mikä toisaalta kuormittaa opiskelijoita lisää.
Minä olen käynyt tuon opiston ja päivittänyt sen kahteen tekniikan AMK-tutkintoon ja YAMK-tutkintoon. Tuo teku oli noista kouluista selvästi kovin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästäkin ketjusta huomaa, miten jotkut ammattikorkeakoulun käyneet eivät arvosta itse itseään vaan yrittävät jatkuvasti todistella, että AMK on jotenkin yhtä hyvä tai parempi,. kuin yliopisto. Miksi ihmeessä? Ihan yhtä järkevää todistella miksi ammattikoulu on parempi kuin lukio tai päinvastoin.
Ei ammattikorkeakoulusta ja yliopistosta lähtökohtaisesti valmistuta samoihin tehtäviin. Jossain IT puolella ei ole papereilla väliä, mutta pääsääntöisesti koulutuksella määritetään uran suunta. Eli jokainen menkööt sinne mikä kiinnostaa.
Meillä on tosiaan AMK pohjaisia sihteereitä ja assareita, ja näitä todellakin tarvitaan. Ovat sellaisia käytännön tyyppejä, jotka pitävät huolen, että arki ja käytännöt juoksevat ja pysyvät kasassa.
Tai sitten ihmiset on kyllästyneitä yliopiston ja amk:n jatkuvaan vastakkainasetteluun, etenkin yliopiston käyneillä kun tuntuu olevan tarve todostella oman koulutuksensa paremmuutta. Tiedä sitten kenen huonosta itsetunnosta tai luotosta omaan osaamiseen se kumpaa.
Yhtälailla molemmista valmistuu alojensa korkeasti koulutettuja ammattilaisia ja etenemismahdollisuudet molemmissa on olemassa; siinä kohdassa vain rupeaa painamaan enemmän yksilön osaaminen, kyky ja kokemus. Myös jatko-opinnot, ihan tohtoriksi asti, molemmissa on mahdolliset.
Ei, kun tämä on juuri tyyppiesimerkki siitä miten asia ei ole. Ammattikorkeakoulusta ei tule samanlaisia mahdollisuuksia ylimpiin asiantuntijatehtäviin tai jatko-opintoihin, kuten yliopistosta. Ei tietenkään tule, se on rakennettu työelämälähtöiseksi korkeakouluksi, ei sen tarkoituskaan ole tuottaa tutkijoita.
Sen takia ammattikorkeakoulu on olemassa, että on vaihtoehto (vaihtoehtoisine urapolkuineen) yliopistolle.
Itse olen käynyt molemmat opintolinjat loppuun asti 80- ja 90-luvuilla eli ylioppilaspohjainen teku 80-luvulla insinööriksi ja yliopisto 90-luvun alussa diplomi-insinööriksi. Tekun matematiikan ja fysiikan opetus oli korkealuokkaista ja antoi välineet aivan niin pitkälle, kuin mitä omat kyvyt omaksua sitä tietoa kantoivat. Yliopistossa vain yksittäiset alakohtaiset matematiikan kurssit menivät hieman pitemmälle. Yliopistossahan amk jo katsotaankin B.Sc eli tekniikan kanditaatti -tasoiseksi tutkinnoksi. Alakohtaiset käytännön opinnot on tärkeitä amk:ssa mutta yliopistossa vasta viime vuosikymmenenä ne on otettu tosissaan mukaan, mikä toisaalta kuormittaa opiskelijoita lisää.
Minä olen käynyt tuon opiston ja päivittänyt sen kahteen tekniikan AMK-tutkintoon ja YAMK-tutkintoon. Tuo teku oli noista kouluista selvästi kovin.
Olen käynyt samalta alalta sekä AMK opintoja että yliopiston. Yliopisto oli todella paljon vaativampi kuin AMK. Ja niin sen pitääkin olla, siksi se on nimenomaan YLIopisto ja ammattikorkeakoulu nimenomaan AMMATTIkorkeakoulu. Näillä on ihan eri fokukset ja sitä pitäisi edelleen kehittää.
Esimies, Espoo kirjoitti:
Esimiehenä näen kyllä eron ammattikorkeakoulun ja yliopiston suorittaneiden välillä ensin mainittujen hyväksi. En väitä että pelkkä koulu tekee tuon eron, vaan enemmänkin vaikutusta on sillä, että ammattikorkeakoulun pääsykoe ja itse koulu suodattaa porukasta tietynlaiset yksilöt jäljelle ja he menestyvät työelämässäkin.
Yliopistossa opiskelleita vaivaa työelämässä tehottomuus. Näin on pakko sanoa, vaikka joku loukkaantuisikin.
Allekirjoitan saman. Lisäksi amk:n käyneille on paremmat työelämä valmiudet ja käytännönläheinen tapa toimia. Ovat reippaampia kuin yliopiston käyneet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästäkin ketjusta huomaa, miten jotkut ammattikorkeakoulun käyneet eivät arvosta itse itseään vaan yrittävät jatkuvasti todistella, että AMK on jotenkin yhtä hyvä tai parempi,. kuin yliopisto. Miksi ihmeessä? Ihan yhtä järkevää todistella miksi ammattikoulu on parempi kuin lukio tai päinvastoin.
Ei ammattikorkeakoulusta ja yliopistosta lähtökohtaisesti valmistuta samoihin tehtäviin. Jossain IT puolella ei ole papereilla väliä, mutta pääsääntöisesti koulutuksella määritetään uran suunta. Eli jokainen menkööt sinne mikä kiinnostaa.
Meillä on tosiaan AMK pohjaisia sihteereitä ja assareita, ja näitä todellakin tarvitaan. Ovat sellaisia käytännön tyyppejä, jotka pitävät huolen, että arki ja käytännöt juoksevat ja pysyvät kasassa.
Tai sitten ihmiset on kyllästyneitä yliopiston ja amk:n jatkuvaan vastakkainasetteluun, etenkin yliopiston käyneillä kun tuntuu olevan tarve todostella oman koulutuksensa paremmuutta. Tiedä sitten kenen huonosta itsetunnosta tai luotosta omaan osaamiseen se kumpaa.
Yhtälailla molemmista valmistuu alojensa korkeasti koulutettuja ammattilaisia ja etenemismahdollisuudet molemmissa on olemassa; siinä kohdassa vain rupeaa painamaan enemmän yksilön osaaminen, kyky ja kokemus. Myös jatko-opinnot, ihan tohtoriksi asti, molemmissa on mahdolliset.
Ei, kun tämä on juuri tyyppiesimerkki siitä miten asia ei ole. Ammattikorkeakoulusta ei tule samanlaisia mahdollisuuksia ylimpiin asiantuntijatehtäviin tai jatko-opintoihin, kuten yliopistosta. Ei tietenkään tule, se on rakennettu työelämälähtöiseksi korkeakouluksi, ei sen tarkoituskaan ole tuottaa tutkijoita.
Sen takia ammattikorkeakoulu on olemassa, että on vaihtoehto (vaihtoehtoisine urapolkuineen) yliopistolle.
Itse olen käynyt molemmat opintolinjat loppuun asti 80- ja 90-luvuilla eli ylioppilaspohjainen teku 80-luvulla insinööriksi ja yliopisto 90-luvun alussa diplomi-insinööriksi. Tekun matematiikan ja fysiikan opetus oli korkealuokkaista ja antoi välineet aivan niin pitkälle, kuin mitä omat kyvyt omaksua sitä tietoa kantoivat. Yliopistossa vain yksittäiset alakohtaiset matematiikan kurssit menivät hieman pitemmälle. Yliopistossahan amk jo katsotaankin B.Sc eli tekniikan kanditaatti -tasoiseksi tutkinnoksi. Alakohtaiset käytännön opinnot on tärkeitä amk:ssa mutta yliopistossa vasta viime vuosikymmenenä ne on otettu tosissaan mukaan, mikä toisaalta kuormittaa opiskelijoita lisää.
Minä olen käynyt tuon opiston ja päivittänyt sen kahteen tekniikan AMK-tutkintoon ja YAMK-tutkintoon. Tuo teku oli noista kouluista selvästi kovin.
Olen käynyt samalta alalta sekä AMK opintoja että yliopiston. Yliopisto oli todella paljon vaativampi kuin AMK. Ja niin sen pitääkin olla, siksi se on nimenomaan YLIopisto ja ammattikorkeakoulu nimenomaan AMMATTIkorkeakoulu. Näillä on ihan eri fokukset ja sitä pitäisi edelleen kehittää.
Niin pitää ollakin. AMK-kaistalle pitäisi vielä kehittää jatkoa. Teoriassa YAMK voisi lähteä jatko-opiskelijaksi yliopistoihin mutta käytännössä se ei taida olla oikein mahdollista Suomessa. Itsellä on jemmassa 25 vuotta vanha yliopistopaikka, voisin lähteä tekemään DI:tä mutta mielummin ottaisin askeleen eteen kuin sivulle.
Vierailija kirjoitti:
Esimies, Espoo kirjoitti:
Esimiehenä näen kyllä eron ammattikorkeakoulun ja yliopiston suorittaneiden välillä ensin mainittujen hyväksi. En väitä että pelkkä koulu tekee tuon eron, vaan enemmänkin vaikutusta on sillä, että ammattikorkeakoulun pääsykoe ja itse koulu suodattaa porukasta tietynlaiset yksilöt jäljelle ja he menestyvät työelämässäkin.
Yliopistossa opiskelleita vaivaa työelämässä tehottomuus. Näin on pakko sanoa, vaikka joku loukkaantuisikin.
Allekirjoitan saman. Lisäksi amk:n käyneille on paremmat työelämä valmiudet ja käytännönläheinen tapa toimia. Ovat reippaampia kuin yliopiston käyneet.
Meillä on tehty kaksi virherekrytöintiä. Toinen AMK ja toinen YAMK taustainen. Voi olla myös sattumaa. Mutta molemmat olivat nimenomaan käytännönläheisiä toimintatavoiltaan. Kyky selvittää asioita itse ja ongelmanratkaisutaidot puuttuivat kokonaan. Eivät istuneet asiantuntijaorganisaatioon. Yhdessäkään yliopistokoulutuksesen saaneessa ei noita ongelmia ole ollut, toki muita sitten.
Puhtaat hakijamäärät eivät kerro objektiivisesti mitään. Osaavimmat hakijat eivät kuitenkaan hae amk-koulutuksiin. Varmasti yliopiston lääkikseen ja oikeustieteelliseen hakee arvosanojen perusteella osaavampaa porukkaa.
Hakijamääristä ei voi päätellä muuta kuin keskivertoja on enemmän kuin huippuja. Todistuspainotteisuuden lisääntyminen valinnoissa saattaa olla lisännyt realismia ja yliopistoon eivät viitsi hakea ne, joilla ei ole realistista mahdollisuutta. Lahjakkaat hakevat edelleen yliopistoon, eivät AMK:hon.
Minä olen koko ajan puhunut siitä miten tämä on mahdollista AMK:n kautta, eli mihin se myös ihmisiä valmistelee. En tiedä mikä sinusta on AMK:n perimmäinen tarkoitus, koska se kuitenkin luo tämän mahdollisuuden ihmisille, tykkäsit sinä siitä tai et. Ei yliopistonkaan perimmäinen tarkoitus ole tuottaa työttömiä maistereita mutta niin vaan monelle käy.