Lue keskustelun säännöt.
YLE: Ammattikorkeakoulut ovat Suomen halutuimpia kouluja. Mistähän se johtuu, että ammattikorkeakoulu on noussut Suomessa halutuimmaksi korkeakouluksi? Vain muutama prosentti hakijoista pääsee sisään.
Paras eliitti
20.09.2023 |
Esimerkiksi Business Information Tehchnology: 229 hakijaa yhtä aloituspaikkaa kohden.
Onneksi aina voi mennä yliopistoon, jos ammattikorkeakoulun ovet eivät aukene.
Kommentit (180)
En päässyt ammattikorkeaan haluamaani koulutukseen joten tyydyin sitten yliopistoon. Aion vielä yrittää ammattikorkeaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästäkin ketjusta huomaa, miten jotkut ammattikorkeakoulun käyneet eivät arvosta itse itseään vaan yrittävät jatkuvasti todistella, että AMK on jotenkin yhtä hyvä tai parempi,. kuin yliopisto. Miksi ihmeessä? Ihan yhtä järkevää todistella miksi ammattikoulu on parempi kuin lukio tai päinvastoin.
Ei ammattikorkeakoulusta ja yliopistosta lähtökohtaisesti valmistuta samoihin tehtäviin. Jossain IT puolella ei ole papereilla väliä, mutta pääsääntöisesti koulutuksella määritetään uran suunta. Eli jokainen menkööt sinne mikä kiinnostaa.
Meillä on tosiaan AMK pohjaisia sihteereitä ja assareita, ja näitä todellakin tarvitaan. Ovat sellaisia käytännön tyyppejä, jotka pitävät huolen, että arki ja käytännöt juoksevat ja pysyvät kasassa.
Tai sitten ihmiset on kyllästyneitä yliopiston ja amk:n jatkuvaan vastakkainasetteluun, etenkin yliopiston käyneillä kun tuntuu olevan tarve todostella oman koulutuksensa paremmuutta. Tiedä sitten kenen huonosta itsetunnosta tai luotosta omaan osaamiseen se kumpaa.
Yhtälailla molemmista valmistuu alojensa korkeasti koulutettuja ammattilaisia ja etenemismahdollisuudet molemmissa on olemassa; siinä kohdassa vain rupeaa painamaan enemmän yksilön osaaminen, kyky ja kokemus. Myös jatko-opinnot, ihan tohtoriksi asti, molemmissa on mahdolliset.
Ei, kun tämä on juuri tyyppiesimerkki siitä miten asia ei ole. Ammattikorkeakoulusta ei tule samanlaisia mahdollisuuksia ylimpiin asiantuntijatehtäviin tai jatko-opintoihin, kuten yliopistosta. Ei tietenkään tule, se on rakennettu työelämälähtöiseksi korkeakouluksi, ei sen tarkoituskaan ole tuottaa tutkijoita.
Sen takia ammattikorkeakoulu on olemassa, että on vaihtoehto (vaihtoehtoisine urapolkuineen) yliopistolle.
AMK on opistotason koulu, jonka mainetta on yritetty parantaa nimeämällä se "korkeakouluksi". Oikea korkeakoulututkinto on ihan eri tasoa kuin AMK-tutkinto. Omalla työpaikallani kaikki johto- ja esimiestehtävissä olevat ovat diplomi-insinöörejä. AMK-insinöörit ovat rivityöntekijöitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä työllisyys lyhyemmällä ja helpommalla koulutuksella kuin mitä yliopistosta. Keskitytään enemmän asiaan ja turhat teoriakurssit (kuten liian soveltavat matikat ja fysiikat) jäävät pois, miksi siis mennä diplomi-insinööriksi kun moniin samoihin töihin pääsee helpommalla ja nopeammin?
Sanan 'soveltava' käyttö väärässä asiayhteydessä kertoo, että kirjoittaja ei ole ainakaan yliopiston penkkiä kuluttanut.
Miten niin väärässä? Matematiikka on teoreettista, mutta teknillisistä matematiikkaa kutsutaan syystäkin sovaltavaksi matematiikaksi, koska tavoitteena on oppia ratkaisemaan käytännön ongelmia.
Sinun kommenttisi taas osoitti että argumentit olivat lopussa.
-eri(DI)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sanoisin, että syitä on useita, mutta aika pelottava syy on se, että suomalaisten nuorempien ikäluokkien koulutustaso on heikentynyt huomattavasti verrattuna muihin maihin. OECD-maissa ollaan jo ihan rupusakkia. Korkea-asteen tutkinnon on suorittanut tällä hetkellä enää korkeintaan 40 % (25-34-vuotiaista). Jos vertaa muihin maihin, niin jossain Etelä-Koreassa vastaava luku on lähellä 70 %.
Nuoremmat ikäluokat hakeutuvat helpompaan koulutukseen, koska ongelmia on lukutaidossa. Jotkut eivät halua ottaa suurta velkataakkaa, joten haluavat lyhyemmän koulutuksen. Halutaan tietysti työelämään nopeammin, joten etsitään helppoja ja nopeita vaihtoehtoja. Siten on toki niitä outoja negatiivisia asenteita, jotka liittyvät korkeaan koulutukseen.
Eikä nuorempia voi tästä syyttää, vaan syy on meillä on vika systeemissä ja vanhemmissa sukupolvissa.
Nuoria ei kannusteta ja tueta tarpeeksi peruskoulussa opiskelemaan ja lukutaitoon. Lisäksi vanhempien omat negatiivisesti asenteet voivat vaikuttaa valintoihin. Työelämän epävarmuus ja työnhakun vaikeus ovat yksi syy. Lisäksi meillä Suomessa suuri osa vanhemmista ei tue enää opiskelijaikäisiä lapsiaan, kuten muualla maailmassa. Vaikka opiskelu on ilmaista, niin elämä on kallista. Opiskelemaan mennään meillä hieman vanhempina kuin muualla joten pitkät opinnot sijoittuvat usein perheenperustamisaikaankin.
Ja sitten tietysti poliitikkojen teot: juhlapuheissa ylistetään koulujärjestelmää ja koulutusta, mutta tosiasiassa leikataan kaikesta sekä yliopistoilta että opintotuista jne... Puhetta riittää, mutta asian eteen ei tehdä mitään.
20 vuotta sitten hain amk:n koulutusohjelmaan. Pääsykokeessa 240 ihmistä, parikymmentä otettiin sisään. Oli ties mitä palikkatestiä, mustetahratestiä, koetta, haastattelua, ryhmähaastattelua ja tietysti painoarvoa oli myös lukiotodistuksella. Pääsin sisään ja olin aika ylpeä saavutuksestani. Hain myös ainakin yhteen toiseen vastaavaan amk-koulutukseen, mutta minua ei kutsuttu edes valintakokeeseen.
Arvostan kaikentasoista koulutusta. On upeaa, että on osaavia ihmisiä, oli homma mikä tahansa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
AMK on opistotason koulu, jonka mainetta on yritetty parantaa nimeämällä se "korkeakouluksi". Oikea korkeakoulututkinto on ihan eri tasoa kuin AMK-tutkinto. Omalla työpaikallani kaikki johto- ja esimiestehtävissä olevat ovat diplomi-insinöörejä. AMK-insinöörit ovat rivityöntekijöitä.
Ehkä suunnilleen noin, mutta ei kannata luulla että johtotehtäviin olisi päästy DI-tutkinnon takia. Minun näppituntumani on se että yliopistoon menee jo se kunnianhimoisempi ja johtotehtäviin sopivampi aines. Heidän "paremmuutensa" ei siten johdu koulusta, he olivat sitä jo ennen koulua.
Koulutusta katsotaan lähinnä ensimmäisiin harjoittelupaikkoihin, johtotehtäviin noustaan henkilökohtaisilla ominaisuuksilla. Kun olet ollut viisi vuotta työelämässä niin ketään ei enää kiinnosta missä kävit ala-asteen tai yliopiston.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästäkin ketjusta huomaa, miten jotkut ammattikorkeakoulun käyneet eivät arvosta itse itseään vaan yrittävät jatkuvasti todistella, että AMK on jotenkin yhtä hyvä tai parempi,. kuin yliopisto. Miksi ihmeessä? Ihan yhtä järkevää todistella miksi ammattikoulu on parempi kuin lukio tai päinvastoin.
Ei ammattikorkeakoulusta ja yliopistosta lähtökohtaisesti valmistuta samoihin tehtäviin. Jossain IT puolella ei ole papereilla väliä, mutta pääsääntöisesti koulutuksella määritetään uran suunta. Eli jokainen menkööt sinne mikä kiinnostaa.
Meillä on tosiaan AMK pohjaisia sihteereitä ja assareita, ja näitä todellakin tarvitaan. Ovat sellaisia käytännön tyyppejä, jotka pitävät huolen, että arki ja käytännöt juoksevat ja pysyvät kasassa.
Tai sitten ihmiset on kyllästyneitä yliopiston ja amk:n jatkuvaan vastakkainasetteluun, etenkin yliopiston käyneillä kun tuntuu olevan tarve todostella oman koulutuksensa paremmuutta. Tiedä sitten kenen huonosta itsetunnosta tai luotosta omaan osaamiseen se kumpaa.
Yhtälailla molemmista valmistuu alojensa korkeasti koulutettuja ammattilaisia ja etenemismahdollisuudet molemmissa on olemassa; siinä kohdassa vain rupeaa painamaan enemmän yksilön osaaminen, kyky ja kokemus. Myös jatko-opinnot, ihan tohtoriksi asti, molemmissa on mahdolliset.
Ei, kun tämä on juuri tyyppiesimerkki siitä miten asia ei ole. Ammattikorkeakoulusta ei tule samanlaisia mahdollisuuksia ylimpiin asiantuntijatehtäviin tai jatko-opintoihin, kuten yliopistosta. Ei tietenkään tule, se on rakennettu työelämälähtöiseksi korkeakouluksi, ei sen tarkoituskaan ole tuottaa tutkijoita.
Sen takia ammattikorkeakoulu on olemassa, että on vaihtoehto (vaihtoehtoisine urapolkuineen) yliopistolle.
Mitenhän minä sitten olen edennyt spesialistiksi ja asiantuntijatehtäviin omalla alallani? Sen päälle vielä AMK pohjalta maisteriksi, ja koulutan mm. tohtoreita, kun se kerran on niin mahdotonta AMK pohjalla? Jatko-opinnot tästä sinne tohtoriksi myös ovat mahdolliset ilman mitään ylimääräisiä kärrynpyöriä AMK pohjan takia.
On pakko sanoa, että käsityksesi on valitettavan vanhanaikainen, vailla riittävää tietoa etenemismahdollisuuksista, myös koulutuksen osalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jännä juttu että AMK:n käyneet korostavat käyneensä korkeakoulun, mutta unohtavat jostain syystä aina sen ammatti-etuliitteen kokonaan pois.
Kertoo aika paljon arvostuksesta ja häpeäntunteesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästäkin ketjusta huomaa, miten jotkut ammattikorkeakoulun käyneet eivät arvosta itse itseään vaan yrittävät jatkuvasti todistella, että AMK on jotenkin yhtä hyvä tai parempi,. kuin yliopisto. Miksi ihmeessä? Ihan yhtä järkevää todistella miksi ammattikoulu on parempi kuin lukio tai päinvastoin.
Ei ammattikorkeakoulusta ja yliopistosta lähtökohtaisesti valmistuta samoihin tehtäviin. Jossain IT puolella ei ole papereilla väliä, mutta pääsääntöisesti koulutuksella määritetään uran suunta. Eli jokainen menkööt sinne mikä kiinnostaa.
Meillä on tosiaan AMK pohjaisia sihteereitä ja assareita, ja näitä todellakin tarvitaan. Ovat sellaisia käytännön tyyppejä, jotka pitävät huolen, että arki ja käytännöt juoksevat ja pysyvät kasassa.
Tai sitten ihmiset on kyllästyneitä yliopiston ja amk:n jatkuvaan vastakkainasetteluun, etenkin yliopiston käyneillä kun tuntuu olevan tarve todostella oman koulutuksensa paremmuutta. Tiedä sitten kenen huonosta itsetunnosta tai luotosta omaan osaamiseen se kumpaa.
Yhtälailla molemmista valmistuu alojensa korkeasti koulutettuja ammattilaisia ja etenemismahdollisuudet molemmissa on olemassa; siinä kohdassa vain rupeaa painamaan enemmän yksilön osaaminen, kyky ja kokemus. Myös jatko-opinnot, ihan tohtoriksi asti, molemmissa on mahdolliset.
Ei, kun tämä on juuri tyyppiesimerkki siitä miten asia ei ole. Ammattikorkeakoulusta ei tule samanlaisia mahdollisuuksia ylimpiin asiantuntijatehtäviin tai jatko-opintoihin, kuten yliopistosta. Ei tietenkään tule, se on rakennettu työelämälähtöiseksi korkeakouluksi, ei sen tarkoituskaan ole tuottaa tutkijoita.
Sen takia ammattikorkeakoulu on olemassa, että on vaihtoehto (vaihtoehtoisine urapolkuineen) yliopistolle.
Mitenhän minä sitten olen edennyt spesialistiksi ja asiantuntijatehtäviin omalla alallani? Sen päälle vielä AMK pohjalta maisteriksi, ja koulutan mm. tohtoreita, kun se kerran on niin mahdotonta AMK pohjalla? Jatko-opinnot tästä sinne tohtoriksi myös ovat mahdolliset ilman mitään ylimääräisiä kärrynpyöriä AMK pohjan takia.
On pakko sanoa, että käsityksesi on valitettavan vanhanaikainen, vailla riittävää tietoa etenemismahdollisuuksista, myös koulutuksen osalta.
On myös olemassa sähköasentajan papereilla lääkikseen päässyt. Ja tämän mahdollisuuden pitääkin olla olemassa, että kyvykkäimmät pääsevät jatkamaan opintoja.
Kuitenkaan sähköasentajan koulutuksen perimmäisenä tarkoituksena ei ole se, että jatketaan lääkäriksi. Kuten ei myöskään AMK opintojen ole tarkoitus tuottaa tohtoreita. Ymmärrätkö nyt?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästäkin ketjusta huomaa, miten jotkut ammattikorkeakoulun käyneet eivät arvosta itse itseään vaan yrittävät jatkuvasti todistella, että AMK on jotenkin yhtä hyvä tai parempi,. kuin yliopisto. Miksi ihmeessä? Ihan yhtä järkevää todistella miksi ammattikoulu on parempi kuin lukio tai päinvastoin.
Ei ammattikorkeakoulusta ja yliopistosta lähtökohtaisesti valmistuta samoihin tehtäviin. Jossain IT puolella ei ole papereilla väliä, mutta pääsääntöisesti koulutuksella määritetään uran suunta. Eli jokainen menkööt sinne mikä kiinnostaa.
Meillä on tosiaan AMK pohjaisia sihteereitä ja assareita, ja näitä todellakin tarvitaan. Ovat sellaisia käytännön tyyppejä, jotka pitävät huolen, että arki ja käytännöt juoksevat ja pysyvät kasassa.
Tai sitten ihmiset on kyllästyneitä yliopiston ja amk:n jatkuvaan vastakkainasetteluun, etenkin yliopiston käyneillä kun tuntuu olevan tarve todostella oman koulutuksensa paremmuutta. Tiedä sitten kenen huonosta itsetunnosta tai luotosta omaan osaamiseen se kumpaa.
Yhtälailla molemmista valmistuu alojensa korkeasti koulutettuja ammattilaisia ja etenemismahdollisuudet molemmissa on olemassa; siinä kohdassa vain rupeaa painamaan enemmän yksilön osaaminen, kyky ja kokemus. Myös jatko-opinnot, ihan tohtoriksi asti, molemmissa on mahdolliset.
Ei, kun tämä on juuri tyyppiesimerkki siitä miten asia ei ole. Ammattikorkeakoulusta ei tule samanlaisia mahdollisuuksia ylimpiin asiantuntijatehtäviin tai jatko-opintoihin, kuten yliopistosta. Ei tietenkään tule, se on rakennettu työelämälähtöiseksi korkeakouluksi, ei sen tarkoituskaan ole tuottaa tutkijoita.
Sen takia ammattikorkeakoulu on olemassa, että on vaihtoehto (vaihtoehtoisine urapolkuineen) yliopistolle.
Mitenhän minä sitten olen edennyt spesialistiksi ja asiantuntijatehtäviin omalla alallani? Sen päälle vielä AMK pohjalta maisteriksi, ja koulutan mm. tohtoreita, kun se kerran on niin mahdotonta AMK pohjalla? Jatko-opinnot tästä sinne tohtoriksi myös ovat mahdolliset ilman mitään ylimääräisiä kärrynpyöriä AMK pohjan takia.
On pakko sanoa, että käsityksesi on valitettavan vanhanaikainen, vailla riittävää tietoa etenemismahdollisuuksista, myös koulutuksen osalta.
On myös olemassa sähköasentajan papereilla lääkikseen päässyt. Ja tämän mahdollisuuden pitääkin olla olemassa, että kyvykkäimmät pääsevät jatkamaan opintoja.
Kuitenkaan sähköasentajan koulutuksen perimmäisenä tarkoituksena ei ole se, että jatketaan lääkäriksi. Kuten ei myöskään AMK opintojen ole tarkoitus tuottaa tohtoreita. Ymmärrätkö nyt?
Enköhän minä paremmin ymmärrä oman polkuni kuin sinä. Näköjään et pysty hyväksymään että AMK:n jälkeen voi opiskella suoraan maisteriksi ja ihan omalla alalla tämän olen tehnyt ja suorittamatta toista alempaa korkeakoulututkintoa alle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästäkin ketjusta huomaa, miten jotkut ammattikorkeakoulun käyneet eivät arvosta itse itseään vaan yrittävät jatkuvasti todistella, että AMK on jotenkin yhtä hyvä tai parempi,. kuin yliopisto. Miksi ihmeessä? Ihan yhtä järkevää todistella miksi ammattikoulu on parempi kuin lukio tai päinvastoin.
Ei ammattikorkeakoulusta ja yliopistosta lähtökohtaisesti valmistuta samoihin tehtäviin. Jossain IT puolella ei ole papereilla väliä, mutta pääsääntöisesti koulutuksella määritetään uran suunta. Eli jokainen menkööt sinne mikä kiinnostaa.
Meillä on tosiaan AMK pohjaisia sihteereitä ja assareita, ja näitä todellakin tarvitaan. Ovat sellaisia käytännön tyyppejä, jotka pitävät huolen, että arki ja käytännöt juoksevat ja pysyvät kasassa.
Tai sitten ihmiset on kyllästyneitä yliopiston ja amk:n jatkuvaan vastakkainasetteluun, etenkin yliopiston käyneillä kun tuntuu olevan tarve todostella oman koulutuksensa paremmuutta. Tiedä sitten kenen huonosta itsetunnosta tai luotosta omaan osaamiseen se kumpaa.
Yhtälailla molemmista valmistuu alojensa korkeasti koulutettuja ammattilaisia ja etenemismahdollisuudet molemmissa on olemassa; siinä kohdassa vain rupeaa painamaan enemmän yksilön osaaminen, kyky ja kokemus. Myös jatko-opinnot, ihan tohtoriksi asti, molemmissa on mahdolliset.
Ei, kun tämä on juuri tyyppiesimerkki siitä miten asia ei ole. Ammattikorkeakoulusta ei tule samanlaisia mahdollisuuksia ylimpiin asiantuntijatehtäviin tai jatko-opintoihin, kuten yliopistosta. Ei tietenkään tule, se on rakennettu työelämälähtöiseksi korkeakouluksi, ei sen tarkoituskaan ole tuottaa tutkijoita.
Sen takia ammattikorkeakoulu on olemassa, että on vaihtoehto (vaihtoehtoisine urapolkuineen) yliopistolle.
Mitenhän minä sitten olen edennyt spesialistiksi ja asiantuntijatehtäviin omalla alallani? Sen päälle vielä AMK pohjalta maisteriksi, ja koulutan mm. tohtoreita, kun se kerran on niin mahdotonta AMK pohjalla? Jatko-opinnot tästä sinne tohtoriksi myös ovat mahdolliset ilman mitään ylimääräisiä kärrynpyöriä AMK pohjan takia.
On pakko sanoa, että käsityksesi on valitettavan vanhanaikainen, vailla riittävää tietoa etenemismahdollisuuksista, myös koulutuksen osalta.
On myös olemassa sähköasentajan papereilla lääkikseen päässyt. Ja tämän mahdollisuuden pitääkin olla olemassa, että kyvykkäimmät pääsevät jatkamaan opintoja.
Kuitenkaan sähköasentajan koulutuksen perimmäisenä tarkoituksena ei ole se, että jatketaan lääkäriksi. Kuten ei myöskään AMK opintojen ole tarkoitus tuottaa tohtoreita. Ymmärrätkö nyt?
Enköhän minä paremmin ymmärrä oman polkuni kuin sinä. Näköjään et pysty hyväksymään että AMK:n jälkeen voi opiskella suoraan maisteriksi ja ihan omalla alalla tämän olen tehnyt ja suorittamatta toista alempaa korkeakoulututkintoa alle.
Tosi hieno asia. Millä tavalla tämä liittyy siihen, ettei tuo ole ammattikorkeakoulun perimmäinen tarkoitus? Ei yhteiskunta pyöri, jos kaikki sairaanhoitajat lähtevät opiskelemaan lääkäreiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jännä juttu että AMK:n käyneet korostavat käyneensä korkeakoulun, mutta unohtavat jostain syystä aina sen ammatti-etuliitteen kokonaan pois.
Kertoo aika paljon arvostuksesta ja häpeäntunteesta.
ammatti korkeakouu AMK, yliopistot
Itse kouluttauduin tradenomiksi ihan vaan sen paperin takia. Koulutus on sellainen ei matala, mutta ei korkeakaan. Kukaan ei ajattele, että olen joku kouluttamaton ja sen pohjalta tee mitään oletuksia. Olen luonteeltani hyvin periksiantamaton, ahkera ja myös älykäs, olen urallani kehittynyt todella hyvin, mutta tähän en tarvitse tämän hienompaa paperia esim KTM. En koe ko koulutuksesta olevan yhtään mitään hyötyä, kun nähtävästi etenen ilmankin, ja saan suurta palkkaa myös niin, että voin elää haluamaani elämää. Tuo amk vain ja ainoastaan poissulkee sen, ettei kukaan päättävä tyyppi "ajattele mitään". :D Itse herkästi ajattelen, että jos on se ns. matalin mahdollinen koulutus tai ei ollenkaan, niin ei ole älykäs ja ahkera. Ei saisi ajatella näin, mutta en voi sille mitään.
Tiedän hönttejä maistereita ja erittäin osaavia AMK:n käyneitä. Itse olen osaava lisensiaatti. Aloittain voi varmaan vaihdella, millaista porukkaa tulee ulos, mutta yksilölliset erot ovat suuria riippumatta koulutustasosta.
Vierailija kirjoitti:
Jännä juttu että AMK:n käyneet korostavat käyneensä korkeakoulun, mutta unohtavat jostain syystä aina sen ammatti-etuliitteen kokonaan pois.
Kertoo aika paljon arvostuksesta ja häpeäntunteesta.
Riippuu hieman tilanteesta, joskus sanon korkeakoulu ja joskus amk, enpä ole ajatellutkaan, että amk:ta tai mitään koulua pitäisi jotenkin hävetä. Mitä tarkalleen ottaen siinä siis pitäisi hävetä? Nyt käyn yliopistoa ja edelleen puhun riippuen tilanteesta joko korkeakouluopinnoista tai yliopistosta. Häpeänkö yliopistoakin siis? :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AMK on opistotason koulu, jonka mainetta on yritetty parantaa nimeämällä se "korkeakouluksi". Oikea korkeakoulututkinto on ihan eri tasoa kuin AMK-tutkinto. Omalla työpaikallani kaikki johto- ja esimiestehtävissä olevat ovat diplomi-insinöörejä. AMK-insinöörit ovat rivityöntekijöitä.
Ehkä suunnilleen noin, mutta ei kannata luulla että johtotehtäviin olisi päästy DI-tutkinnon takia. Minun näppituntumani on se että yliopistoon menee jo se kunnianhimoisempi ja johtotehtäviin sopivampi aines. Heidän "paremmuutensa" ei siten johdu koulusta, he olivat sitä jo ennen koulua.
Koulutusta katsotaan lähinnä ensimmäisiin harjoittelupaikkoihin, johtotehtäviin noustaan henkilökohtaisilla ominaisuuksilla. Kun olet ollut viisi vuotta työelämässä niin ketään ei enää kiinnosta missä kävit ala-asteen tai yliopiston.
Tässä on osa totuutta. Mutta ylipäätään yliopisto antaa enemmän tietynlaisia valmiuksia (itseohjautuvuus, tekstin tuottaminen, pitkäjänteisyys, syvempi osaaminen) kuin ammattikorkeakoulu. Vaikkakaan pelkkä tutkinto ei takaa johtajan pestiä, antaa yliopisto siihen paremmat valmiudet.
Yliopistot ja tiede kuuluvat herran diskurssiin