YLE: Ammattikorkeakoulut ovat Suomen halutuimpia kouluja. Mistähän se johtuu, että ammattikorkeakoulu on noussut Suomessa halutuimmaksi korkeakouluksi? Vain muutama prosentti hakijoista pääsee sisään.

Itse olen vanhan koulukunnan miehiä ihan kirjaimellisesti. Frendit oli yo-merkonorja ja asentaja/yo teknikkoja. Ihan hyvät duuniurat. 

Pari vanhaa ftendejiä on ajautunut opettajaksi, eikä taso kuulemma päätä huimaa. Kaikki kuitenkin valmisruvar, pidetään vaikka kädestä kiinni - oppilairos saa massia. 

Ovatko he koskaan lukeneet mitään? Osaavatko he mitään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopistolaki:

"Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa."

Ymmärrättehän, että 90% työtehtävistä yrityksissä ei sisällä tutkimusta tai tieteellistä tai taiteellista sivistystä edistävää tehtävää. Prosessia kehittää 3 prosessinkehityksessä työskentelevää, prosessia pyörittää 300 ja tukitoimintoihin osallistuu 50 henkilöä. Tuossa on yliopistotason tieteilijöille 3 työtehtävää + mahdollinen ylin johto joka tekee strategiatyötä. Loput tehtävät hyötyy sitten toisenlaisesta koulutuksesta.

Yliopistokoulutetut eivät olisi niin herkillä tämän AMK koulutuksen suhteen, elleivät olisi kilpailemassa samoista työpaikoista. Eihän tämä ole yliopistokoulutuksen tarkoitus, eikä tehokasta tiedeopetuksen resurssin käyttöä. Harmi, ettei Suomessa ilmeisesti ole riittävästi tutkimuksen rahoitusta tai yritysten T&K työtä.

Se porukka joka tässä on herkillä on ammattikorkealaiset. Esimerkkejä:

Random tradenomi: Niin eikös se tämäkin ole akateeminen koulutus?

Tuttu joka opiskeli työn ohella (turhan) tradenomitutkinnon: Halusin korkeakoulututkinnon, täähän on vähän niinkuin ekonomi.

Lapsuudenkaveri opiskeli tradenomiksi ja haki kaikkia mahdollisia johtajanpaikkoja koska koulussa oli sanottu että te voitte olla johtajia. Ei saanut vaan akateemiset saivat mistä tämä oli pöyristynyt. Työllistyi sitten toimistohommiin.

Näitä riittää. Plus yliopiston matkiminen kaikessa jopa opiskelijaelämässä. Kopioidaan haalareuden värit jne. mutta se nyt on pientä.

Tieteellisten hommien lisäksi on paljon tehtäviä joissa akateeminen on parempi ja ikävä sanoa, arvostetumpi valinta, ja on tehtäviä joissa amkilainen on hyvä (tai ammattikoulutettu) mutta nämä työt eivät välttämättä ole samoja. Joissain ei ole väliä. Tehtävät joissa kilpaillaan samoista vakansseista päätyvät usein sille jolla on jo kokemusta alasta oli tutkinto nyt sitten A tai B.

Onnitteluni sinulle, että olet löytänyt itsellesi oikean alan sekä koulutustasi vastaavan työpaikan! Eikö tuokin ihanan rauhan tunteen kun voi viitata kintaalla random tradenomien puheille, eihän niillä ole minkään valtakunnan merkitystä sinun elämässäsi.

Siksi näissä keskusteluissa yleensä vire onkin se, että yliopistossa itsensä sivistänyt toivottaa vähemmän arvostetut serkkunsa lämpimästi mukaan työmarkkinoille, muistaen että kaikille on paikkansa ja tarpeensa työelämän palveluksessa. Miksi ihmeessä kukaan paikkansa yhteiskunnassa jo ahkeralla opiskelulla lunastanut kokisikaan tarvetta provosoitua jonkun haalareiden väristä tai halusta kokea tutkinnostaan iloa tai ylpeyttä :)

Onhan se hieman huvittavaa kun kopioidaan ja matkitaan toisia ja väitetään jopa omaa tutkintoa toisen tutkinnoksi sen sijaan että oltaisiin iloisia ja ylpeitä siitä omasta koulutuksesta sellaisena kuin se on ja myös työstä eikä toitotettaisi ikuista alemmuutta ja suoritettaisi vertailua vanhempiin serkkuihinsa (?).

"vanhempiin serkkuihin"?

Kuka on väittänyt omaa tutkintoaan toisen tutkinnoksi? Ja tämä kopiointi, tämä tapahtuu kenen toimesta? Opetusministeriön joka on toisen korkeakouluasteen yhtiöiden kuten Nokia esityksestä luonut? Koska Uppsalassa oli yliopisto ennen Turkua, niin kopioiko Turun yliopistossa tällä hetkellä opiskeleva Uppsalan yliopiston opiskelijoita?

Miksi sinä olet niin kovin affektissa tästä aiheesta nyt jo neljännellä sivulla tätä keskustelua? Onko itselläsi kaikki työuran ja opintojen suhteen mennyt odotuksien mukaisesti?

Mikäli teksti ei avaudu niin suosittelen lukemaan viestiketjua pari kommenttia taaksepäin. Sieltähän nuo viittaukset löytyvät.

Suomalaisten heikentyneestä lukutaidosta uutisoitiin jokin aika sitten. Hälyttäviä uutisia eli suuri osa ei ymmärrä tekstin sisältöä ja asiayhteyksiä vaikka osaa näennäisesti lukea. Kammottavaa.

Mitä on olla affektissa?

Eli joku tuntemasi tradenomi on nyt sinulle tuottanut tällaisen harmistuksen aiheen, että yleisesti alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet pyrkivät kopioimaan sinua, kun on esiintynyt samankaltaisissa haalareissa sekä väittävät oman tutkintonsa olevan "sama" kuin sinun? Ok.

Minä voin samalla lailla kertoa juuri lukemieni kahden uutisen perusteella, että ihan yleisesti maisterit ja jopa tohtorit ovat pettyneitä koulutukseensa ja sen suomiin työmahdollisuuksiin. Toki ihan yleisen elämänkokemuksen kautta tiedän, ettei tuo ole yleistettävissä, vaan yksittäisten henkilöiden omakohtaisista tilanteista oli uutisissa kysymys.

Affekti on psykologian termi, joka tarkoittaa voimakasta kiihtymystä.

Affekti on tosiaan termi, mutta ei sitä noin käytetä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopistolaki:

"Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa."

Ymmärrättehän, että 90% työtehtävistä yrityksissä ei sisällä tutkimusta tai tieteellistä tai taiteellista sivistystä edistävää tehtävää. Prosessia kehittää 3 prosessinkehityksessä työskentelevää, prosessia pyörittää 300 ja tukitoimintoihin osallistuu 50 henkilöä. Tuossa on yliopistotason tieteilijöille 3 työtehtävää + mahdollinen ylin johto joka tekee strategiatyötä. Loput tehtävät hyötyy sitten toisenlaisesta koulutuksesta.

Yliopistokoulutetut eivät olisi niin herkillä tämän AMK koulutuksen suhteen, elleivät olisi kilpailemassa samoista työpaikoista. Eihän tämä ole yliopistokoulutuksen tarkoitus, eikä tehokasta tiedeopetuksen resurssin käyttöä. Harmi, ettei Suomessa ilmeisesti ole riittävästi tutkimuksen rahoitusta tai yritysten T&K työtä.

Se porukka joka tässä on herkillä on ammattikorkealaiset. Esimerkkejä:

Random tradenomi: Niin eikös se tämäkin ole akateeminen koulutus?

Tuttu joka opiskeli työn ohella (turhan) tradenomitutkinnon: Halusin korkeakoulututkinnon, täähän on vähän niinkuin ekonomi.

Lapsuudenkaveri opiskeli tradenomiksi ja haki kaikkia mahdollisia johtajanpaikkoja koska koulussa oli sanottu että te voitte olla johtajia. Ei saanut vaan akateemiset saivat mistä tämä oli pöyristynyt. Työllistyi sitten toimistohommiin.

Näitä riittää. Plus yliopiston matkiminen kaikessa jopa opiskelijaelämässä. Kopioidaan haalareuden värit jne. mutta se nyt on pientä.

Tieteellisten hommien lisäksi on paljon tehtäviä joissa akateeminen on parempi ja ikävä sanoa, arvostetumpi valinta, ja on tehtäviä joissa amkilainen on hyvä (tai ammattikoulutettu) mutta nämä työt eivät välttämättä ole samoja. Joissain ei ole väliä. Tehtävät joissa kilpaillaan samoista vakansseista päätyvät usein sille jolla on jo kokemusta alasta oli tutkinto nyt sitten A tai B.

Onnitteluni sinulle, että olet löytänyt itsellesi oikean alan sekä koulutustasi vastaavan työpaikan! Eikö tuokin ihanan rauhan tunteen kun voi viitata kintaalla random tradenomien puheille, eihän niillä ole minkään valtakunnan merkitystä sinun elämässäsi.

Siksi näissä keskusteluissa yleensä vire onkin se, että yliopistossa itsensä sivistänyt toivottaa vähemmän arvostetut serkkunsa lämpimästi mukaan työmarkkinoille, muistaen että kaikille on paikkansa ja tarpeensa työelämän palveluksessa. Miksi ihmeessä kukaan paikkansa yhteiskunnassa jo ahkeralla opiskelulla lunastanut kokisikaan tarvetta provosoitua jonkun haalareiden väristä tai halusta kokea tutkinnostaan iloa tai ylpeyttä :)

Onhan se hieman huvittavaa kun kopioidaan ja matkitaan toisia ja väitetään jopa omaa tutkintoa toisen tutkinnoksi sen sijaan että oltaisiin iloisia ja ylpeitä siitä omasta koulutuksesta sellaisena kuin se on ja myös työstä eikä toitotettaisi ikuista alemmuutta ja suoritettaisi vertailua vanhempiin serkkuihinsa (?).

"vanhempiin serkkuihin"?

Kuka on väittänyt omaa tutkintoaan toisen tutkinnoksi? Ja tämä kopiointi, tämä tapahtuu kenen toimesta? Opetusministeriön joka on toisen korkeakouluasteen yhtiöiden kuten Nokia esityksestä luonut? Koska Uppsalassa oli yliopisto ennen Turkua, niin kopioiko Turun yliopistossa tällä hetkellä opiskeleva Uppsalan yliopiston opiskelijoita?

Miksi sinä olet niin kovin affektissa tästä aiheesta nyt jo neljännellä sivulla tätä keskustelua? Onko itselläsi kaikki työuran ja opintojen suhteen mennyt odotuksien mukaisesti?

Mikäli teksti ei avaudu niin suosittelen lukemaan viestiketjua pari kommenttia taaksepäin. Sieltähän nuo viittaukset löytyvät.

Suomalaisten heikentyneestä lukutaidosta uutisoitiin jokin aika sitten. Hälyttäviä uutisia eli suuri osa ei ymmärrä tekstin sisältöä ja asiayhteyksiä vaikka osaa näennäisesti lukea. Kammottavaa.

Mitä on olla affektissa?

Eli joku tuntemasi tradenomi on nyt sinulle tuottanut tällaisen harmistuksen aiheen, että yleisesti alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet pyrkivät kopioimaan sinua, kun on esiintynyt samankaltaisissa haalareissa sekä väittävät oman tutkintonsa olevan "sama" kuin sinun? Ok.

Minä voin samalla lailla kertoa juuri lukemieni kahden uutisen perusteella, että ihan yleisesti maisterit ja jopa tohtorit ovat pettyneitä koulutukseensa ja sen suomiin työmahdollisuuksiin. Toki ihan yleisen elämänkokemuksen kautta tiedän, ettei tuo ole yleistettävissä, vaan yksittäisten henkilöiden omakohtaisista tilanteista oli uutisissa kysymys.

Affekti on psykologian termi, joka tarkoittaa voimakasta kiihtymystä.

"Olla affektissa" on huonoa suomea. Käyttäisin mielummin sanontaa "miksi olet noin kiihtynyt?". Jos äidinkielesi ei ole suomi saat anteeksi;). Kysyn ihan vilpittömästi tällä kertaa ilman kettuilua että satutko olemaan suomenruotsalainen? Olen aina ollut kiinnostunut kieleen liittyvistä asioista. Ohis langan aiheeseen liittyen, pahoitteluni.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä mahtaa näitä happamia matameita harmittaa, kun kerron että hyvätuloisin ystäväni on TRADENOMI. 😂😂

Tämä kertoo enemmän sinun tuttavapiiristäsi kuin tradenomeista yleensä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä työllisyys lyhyemmällä ja helpommalla koulutuksella kuin mitä yliopistosta. Keskitytään enemmän asiaan ja turhat teoriakurssit (kuten liian soveltavat matikat ja fysiikat) jäävät pois, miksi siis mennä diplomi-insinööriksi kun moniin samoihin töihin pääsee helpommalla ja nopeammin? 

Koska yksinkertaisen amiskoulutuksen jatkokurssin käyneet ei pääse samoihin hyväpalkkaisiin tehtäviin kuin diplomi-insinölrit. Tradenomit ei pääse ekonomien palkoille jne. Yliopistotutkinnon suorittaneiden työllisyys on parempi.

Näin varmaan keskimäärin, mutta kyllä meitä työttömiä ekonomejakin on. Ja työnantajat ei todellakaan ota meitä riemusta kiljuen "alemman tason" tehtäviin. Siinäpä sitten työttömänä mietit miten cvstä saa riittävän huonon. En viitsisi pelkällä ylioppilastodistuksellakaan hakea paikkoja, vaikka tuo "liian kokenut & ylikoulutettu" -mantra alkaa jo tulla korvista ulos.

Nuoret seuraa varmaankin työllisyystilastoja. 4,7% alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneista on työttömänä ja ylemmän 5,3%. Humanisteista jopa 26% on työttömänä vielä 2 vuotta valmistumisen jälkeen.

Yliopistotutkimus on ajettu alas monella alalla, mieheni laitoksella oli vielä vuosituhannen alussa työssä monta kymmentä tutkimushenkilökuntaan kuuluvaa ja nyt kantahenkilökuntaa on tutkimuksessa jotain 10 +jokunen vieraileva tutkija, lähes kaikki ei-suomalaisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopistolaki:

"Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa."

Ymmärrättehän, että 90% työtehtävistä yrityksissä ei sisällä tutkimusta tai tieteellistä tai taiteellista sivistystä edistävää tehtävää. Prosessia kehittää 3 prosessinkehityksessä työskentelevää, prosessia pyörittää 300 ja tukitoimintoihin osallistuu 50 henkilöä. Tuossa on yliopistotason tieteilijöille 3 työtehtävää + mahdollinen ylin johto joka tekee strategiatyötä. Loput tehtävät hyötyy sitten toisenlaisesta koulutuksesta.

Yliopistokoulutetut eivät olisi niin herkillä tämän AMK koulutuksen suhteen, elleivät olisi kilpailemassa samoista työpaikoista. Eihän tämä ole yliopistokoulutuksen tarkoitus, eikä tehokasta tiedeopetuksen resurssin käyttöä. Harmi, ettei Suomessa ilmeisesti ole riittävästi tutkimuksen rahoitusta tai yritysten T&K työtä.

Se porukka joka tässä on herkillä on ammattikorkealaiset. Esimerkkejä:

Random tradenomi: Niin eikös se tämäkin ole akateeminen koulutus?

Tuttu joka opiskeli työn ohella (turhan) tradenomitutkinnon: Halusin korkeakoulututkinnon, täähän on vähän niinkuin ekonomi.

Lapsuudenkaveri opiskeli tradenomiksi ja haki kaikkia mahdollisia johtajanpaikkoja koska koulussa oli sanottu että te voitte olla johtajia. Ei saanut vaan akateemiset saivat mistä tämä oli pöyristynyt. Työllistyi sitten toimistohommiin.

Näitä riittää. Plus yliopiston matkiminen kaikessa jopa opiskelijaelämässä. Kopioidaan haalareuden värit jne. mutta se nyt on pientä.

Tieteellisten hommien lisäksi on paljon tehtäviä joissa akateeminen on parempi ja ikävä sanoa, arvostetumpi valinta, ja on tehtäviä joissa amkilainen on hyvä (tai ammattikoulutettu) mutta nämä työt eivät välttämättä ole samoja. Joissain ei ole väliä. Tehtävät joissa kilpaillaan samoista vakansseista päätyvät usein sille jolla on jo kokemusta alasta oli tutkinto nyt sitten A tai B.

Onnitteluni sinulle, että olet löytänyt itsellesi oikean alan sekä koulutustasi vastaavan työpaikan! Eikö tuokin ihanan rauhan tunteen kun voi viitata kintaalla random tradenomien puheille, eihän niillä ole minkään valtakunnan merkitystä sinun elämässäsi.

Siksi näissä keskusteluissa yleensä vire onkin se, että yliopistossa itsensä sivistänyt toivottaa vähemmän arvostetut serkkunsa lämpimästi mukaan työmarkkinoille, muistaen että kaikille on paikkansa ja tarpeensa työelämän palveluksessa. Miksi ihmeessä kukaan paikkansa yhteiskunnassa jo ahkeralla opiskelulla lunastanut kokisikaan tarvetta provosoitua jonkun haalareiden väristä tai halusta kokea tutkinnostaan iloa tai ylpeyttä :)

Onhan se hieman huvittavaa kun kopioidaan ja matkitaan toisia ja väitetään jopa omaa tutkintoa toisen tutkinnoksi sen sijaan että oltaisiin iloisia ja ylpeitä siitä omasta koulutuksesta sellaisena kuin se on ja myös työstä eikä toitotettaisi ikuista alemmuutta ja suoritettaisi vertailua vanhempiin serkkuihinsa (?).

"vanhempiin serkkuihin"?

Kuka on väittänyt omaa tutkintoaan toisen tutkinnoksi? Ja tämä kopiointi, tämä tapahtuu kenen toimesta? Opetusministeriön joka on toisen korkeakouluasteen yhtiöiden kuten Nokia esityksestä luonut? Koska Uppsalassa oli yliopisto ennen Turkua, niin kopioiko Turun yliopistossa tällä hetkellä opiskeleva Uppsalan yliopiston opiskelijoita?

Miksi sinä olet niin kovin affektissa tästä aiheesta nyt jo neljännellä sivulla tätä keskustelua? Onko itselläsi kaikki työuran ja opintojen suhteen mennyt odotuksien mukaisesti?

Mikäli teksti ei avaudu niin suosittelen lukemaan viestiketjua pari kommenttia taaksepäin. Sieltähän nuo viittaukset löytyvät.

Suomalaisten heikentyneestä lukutaidosta uutisoitiin jokin aika sitten. Hälyttäviä uutisia eli suuri osa ei ymmärrä tekstin sisältöä ja asiayhteyksiä vaikka osaa näennäisesti lukea. Kammottavaa.

Mitä on olla affektissa?

Eli joku tuntemasi tradenomi on nyt sinulle tuottanut tällaisen harmistuksen aiheen, että yleisesti alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet pyrkivät kopioimaan sinua, kun on esiintynyt samankaltaisissa haalareissa sekä väittävät oman tutkintonsa olevan "sama" kuin sinun? Ok.

Minä voin samalla lailla kertoa juuri lukemieni kahden uutisen perusteella, että ihan yleisesti maisterit ja jopa tohtorit ovat pettyneitä koulutukseensa ja sen suomiin työmahdollisuuksiin. Toki ihan yleisen elämänkokemuksen kautta tiedän, ettei tuo ole yleistettävissä, vaan yksittäisten henkilöiden omakohtaisista tilanteista oli uutisissa kysymys.

Affekti on psykologian termi, joka tarkoittaa voimakasta kiihtymystä.

Taas oli wikipedia ihan väärässä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopistolaki:

"Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa."

Ymmärrättehän, että 90% työtehtävistä yrityksissä ei sisällä tutkimusta tai tieteellistä tai taiteellista sivistystä edistävää tehtävää. Prosessia kehittää 3 prosessinkehityksessä työskentelevää, prosessia pyörittää 300 ja tukitoimintoihin osallistuu 50 henkilöä. Tuossa on yliopistotason tieteilijöille 3 työtehtävää + mahdollinen ylin johto joka tekee strategiatyötä. Loput tehtävät hyötyy sitten toisenlaisesta koulutuksesta.

Yliopistokoulutetut eivät olisi niin herkillä tämän AMK koulutuksen suhteen, elleivät olisi kilpailemassa samoista työpaikoista. Eihän tämä ole yliopistokoulutuksen tarkoitus, eikä tehokasta tiedeopetuksen resurssin käyttöä. Harmi, ettei Suomessa ilmeisesti ole riittävästi tutkimuksen rahoitusta tai yritysten T&K työtä.

Se porukka joka tässä on herkillä on ammattikorkealaiset. Esimerkkejä:

Random tradenomi: Niin eikös se tämäkin ole akateeminen koulutus?

Tuttu joka opiskeli työn ohella (turhan) tradenomitutkinnon: Halusin korkeakoulututkinnon, täähän on vähän niinkuin ekonomi.

Lapsuudenkaveri opiskeli tradenomiksi ja haki kaikkia mahdollisia johtajanpaikkoja koska koulussa oli sanottu että te voitte olla johtajia. Ei saanut vaan akateemiset saivat mistä tämä oli pöyristynyt. Työllistyi sitten toimistohommiin.

Näitä riittää. Plus yliopiston matkiminen kaikessa jopa opiskelijaelämässä. Kopioidaan haalareuden värit jne. mutta se nyt on pientä.

Tieteellisten hommien lisäksi on paljon tehtäviä joissa akateeminen on parempi ja ikävä sanoa, arvostetumpi valinta, ja on tehtäviä joissa amkilainen on hyvä (tai ammattikoulutettu) mutta nämä työt eivät välttämättä ole samoja. Joissain ei ole väliä. Tehtävät joissa kilpaillaan samoista vakansseista päätyvät usein sille jolla on jo kokemusta alasta oli tutkinto nyt sitten A tai B.

Onnitteluni sinulle, että olet löytänyt itsellesi oikean alan sekä koulutustasi vastaavan työpaikan! Eikö tuokin ihanan rauhan tunteen kun voi viitata kintaalla random tradenomien puheille, eihän niillä ole minkään valtakunnan merkitystä sinun elämässäsi.

Siksi näissä keskusteluissa yleensä vire onkin se, että yliopistossa itsensä sivistänyt toivottaa vähemmän arvostetut serkkunsa lämpimästi mukaan työmarkkinoille, muistaen että kaikille on paikkansa ja tarpeensa työelämän palveluksessa. Miksi ihmeessä kukaan paikkansa yhteiskunnassa jo ahkeralla opiskelulla lunastanut kokisikaan tarvetta provosoitua jonkun haalareiden väristä tai halusta kokea tutkinnostaan iloa tai ylpeyttä :)

Onhan se hieman huvittavaa kun kopioidaan ja matkitaan toisia ja väitetään jopa omaa tutkintoa toisen tutkinnoksi sen sijaan että oltaisiin iloisia ja ylpeitä siitä omasta koulutuksesta sellaisena kuin se on ja myös työstä eikä toitotettaisi ikuista alemmuutta ja suoritettaisi vertailua vanhempiin serkkuihinsa (?).

"vanhempiin serkkuihin"?

Kuka on väittänyt omaa tutkintoaan toisen tutkinnoksi? Ja tämä kopiointi, tämä tapahtuu kenen toimesta? Opetusministeriön joka on toisen korkeakouluasteen yhtiöiden kuten Nokia esityksestä luonut? Koska Uppsalassa oli yliopisto ennen Turkua, niin kopioiko Turun yliopistossa tällä hetkellä opiskeleva Uppsalan yliopiston opiskelijoita?

Miksi sinä olet niin kovin affektissa tästä aiheesta nyt jo neljännellä sivulla tätä keskustelua? Onko itselläsi kaikki työuran ja opintojen suhteen mennyt odotuksien mukaisesti?

Mikäli teksti ei avaudu niin suosittelen lukemaan viestiketjua pari kommenttia taaksepäin. Sieltähän nuo viittaukset löytyvät.

Suomalaisten heikentyneestä lukutaidosta uutisoitiin jokin aika sitten. Hälyttäviä uutisia eli suuri osa ei ymmärrä tekstin sisältöä ja asiayhteyksiä vaikka osaa näennäisesti lukea. Kammottavaa.

Mitä on olla affektissa?

Eli joku tuntemasi tradenomi on nyt sinulle tuottanut tällaisen harmistuksen aiheen, että yleisesti alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet pyrkivät kopioimaan sinua, kun on esiintynyt samankaltaisissa haalareissa sekä väittävät oman tutkintonsa olevan "sama" kuin sinun? Ok.

Minä voin samalla lailla kertoa juuri lukemieni kahden uutisen perusteella, että ihan yleisesti maisterit ja jopa tohtorit ovat pettyneitä koulutukseensa ja sen suomiin työmahdollisuuksiin. Toki ihan yleisen elämänkokemuksen kautta tiedän, ettei tuo ole yleistettävissä, vaan yksittäisten henkilöiden omakohtaisista tilanteista oli uutisissa kysymys.

Affekti on psykologian termi, joka tarkoittaa voimakasta kiihtymystä.

"Olla affektissa" on huonoa suomea. Käyttäisin mielummin sanontaa "miksi olet noin kiihtynyt?". Jos äidinkielesi ei ole suomi saat anteeksi;). Kysyn ihan vilpittömästi tällä kertaa ilman kettuilua että satutko olemaan suomenruotsalainen? Olen aina ollut kiinnostunut kieleen liittyvistä asioista. Ohis langan aiheeseen liittyen, pahoitteluni.

Parempaa suomenkieltä tuo lainaamasi kirjottaa kuin sinä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska opinnot on lyhyemmät. Kuka jaksaa kuluttaa koulunpenkkiä 5 vuotta saadakseen jotkut turhat maisterinpaprut.

Se joka haluaa jo opiskeluaikanaan tehdä duunia 3500 euron kuukausipalkalla ja valmistuttuaan tuplata palkkansa?

Olemme varmaan yhtä mieltä siitä, että riippuu aika rajusti koulutusalasta sekä tehtävästä, johon sijoittuu. Tai muuten opettajien ja varhaiskasvattajien marinat voi jatkossa päästää toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, 7000 euroa kuukaudessa on oikein hyvä palkka!

Minusta amk ja yliopisto ovat tärkeitä, niin kuin joku sanoi, yo opettaa miksi asia on mitä on ja amk valmistaa soveltamaan tietoa käytännössä. Itselle yo vaati liikaa, mutta amk sopivasti, ja pääsin oman alan töihin. Palkkakin riittää koulutukseen nähden.

Vierailija kirjoitti:

Tuossa jutussa kerrotaan, että englanninkielisiin ohjelmiin tulee paljon hakijoita ulkomailta. Se selittää jotain.

Hienoa, että joku osasi lukea juttua. Nimittäin nyt syksyllä hakemuksia tuli tuhansia ja tuhansia Aasiasta ja Afrikasta. Jopa suomenkielisiin koulutusohjelmiin. Ja ensi keväänä taatusti vielä paaaaaaaljon enemmän. Suomalaiset amkit ovat todella houkuttelevia ainakin kehitysmaiden väen silmissä. Tuskin edes tietävät, missä on joku Vaasan amk tai edes Suomi. Kunhan vaan pääsisivät jollain keinolla Eurooppaan.

Olen yksi heistä, joka niitä hakemuksia käsittelee.

Vierailija kirjoitti:

Minusta amk ja yliopisto ovat tärkeitä, niin kuin joku sanoi, yo opettaa miksi asia on mitä on ja amk valmistaa soveltamaan tietoa käytännössä. Itselle yo vaati liikaa, mutta amk sopivasti, ja pääsin oman alan töihin. Palkkakin riittää koulutukseen nähden.

Nimenomaan. Ja omassa työssä on auennut aika järkyttävästikin se miksi ammattikoulutuksen arvostus on palautettava ja kiireesti! Ei voida rakentaa tätä yhteiskuntaa siinä kuvitelmassa, että kaiken ns likaisen työn voi teettää jollain vähemmän kehittyneen maan asukkaalla, koska heistä kilpaillaan kaikkialla ja palkkainflaatio on valtava! Nuoret vaan ammattikoulutukseen jos vähänkin on kiinnostusta johonkin alaan -kun opitte todellisiksi ammattilaisiksi on arvostusta ja rahaakin ihan aidosti luvassa siellä missä sillä on jotain merkitystä, nämä ilkeilypalstat voi jättää ihan omaan arvoonsa.

Amk:sta omat kokemukset. Opiskelu käytännönläheistä ja tähtää työelämään sekä innovaatio-osaamiseen. Tärkeää on oppia löytämään luotettavaa tietoa ja pureskella se selkeään muotoon esim. asiakkaille, sekä kehittää työtä ja työtapoja, tehdä projekteja ym. Keskiössä on myös oleellisesti ryhmätyötaidot; tässä on hyvät ja huonot puolet. Hyviä puolia on sosiaalisten taitojen, projektitaitojen, tiimitaitojen kehittyminen, koska meidän työelämä on ennenkaikkea monella isoa ryhmätyötä koko ajan. Miinusta on, että ne vähän laiskemmat tai ei-asioita osaavat pääsee amk;n helpommalla läpi valumalla vaan muiden ja muiden tekemän työn mukana.

Yliopistossa taas käsittääkseni opiskellaan enemmän teoriaa ja tutkimusta. Eli koko näkökulma asioihin on erilainen. Siellä myös tehdään asioita enemmän yksin ja omaan tahtiin.

Uskoakseni molempia kuitenkin tarvitaan työelämässä ja molemmilla on myös hieman erilainen rooli siellä.

AMK on luultavasti ns matalan kynnyksen hakupaikka, josta moni keskinkertaisimmilla papereilla lukiosta kirjoittava ajattelee ponnistavansa arvostetuille työpaikoille. Listauksesta päätellen moni suosittu ala on kaupallisella puolella, eli ehkäpä hakijat ajattelevat, ettei oma todistus riitä kauppakorkeakouluun, mutta alalle pääsee myös AMK koulutuksella. Moni ehkä ajattelee jatkavansa KTM tutkintoon tradenomipapereiden jälkeen.

Nykyäänhän kauppakorkeaan on vaikea päästä ilman loistavaa todistusta. Minäkin pääsin aikanani pääsykokeella kauppakorkeaan, yo-todistukseni oli ihan hyvä, muttei loistava. Nykysysteemillä minun todistuksellani olisin jäänyt rannalle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopistolaki:

"Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa."

Ymmärrättehän, että 90% työtehtävistä yrityksissä ei sisällä tutkimusta tai tieteellistä tai taiteellista sivistystä edistävää tehtävää. Prosessia kehittää 3 prosessinkehityksessä työskentelevää, prosessia pyörittää 300 ja tukitoimintoihin osallistuu 50 henkilöä. Tuossa on yliopistotason tieteilijöille 3 työtehtävää + mahdollinen ylin johto joka tekee strategiatyötä. Loput tehtävät hyötyy sitten toisenlaisesta koulutuksesta.

Yliopistokoulutetut eivät olisi niin herkillä tämän AMK koulutuksen suhteen, elleivät olisi kilpailemassa samoista työpaikoista. Eihän tämä ole yliopistokoulutuksen tarkoitus, eikä tehokasta tiedeopetuksen resurssin käyttöä. Harmi, ettei Suomessa ilmeisesti ole riittävästi tutkimuksen rahoitusta tai yritysten T&K työtä.

Se porukka joka tässä on herkillä on ammattikorkealaiset. Esimerkkejä:

Random tradenomi: Niin eikös se tämäkin ole akateeminen koulutus?

Tuttu joka opiskeli työn ohella (turhan) tradenomitutkinnon: Halusin korkeakoulututkinnon, täähän on vähän niinkuin ekonomi.

Lapsuudenkaveri opiskeli tradenomiksi ja haki kaikkia mahdollisia johtajanpaikkoja koska koulussa oli sanottu että te voitte olla johtajia. Ei saanut vaan akateemiset saivat mistä tämä oli pöyristynyt. Työllistyi sitten toimistohommiin.

Näitä riittää. Plus yliopiston matkiminen kaikessa jopa opiskelijaelämässä. Kopioidaan haalareuden värit jne. mutta se nyt on pientä.

Tieteellisten hommien lisäksi on paljon tehtäviä joissa akateeminen on parempi ja ikävä sanoa, arvostetumpi valinta, ja on tehtäviä joissa amkilainen on hyvä (tai ammattikoulutettu) mutta nämä työt eivät välttämättä ole samoja. Joissain ei ole väliä. Tehtävät joissa kilpaillaan samoista vakansseista päätyvät usein sille jolla on jo kokemusta alasta oli tutkinto nyt sitten A tai B.

Onnitteluni sinulle, että olet löytänyt itsellesi oikean alan sekä koulutustasi vastaavan työpaikan! Eikö tuokin ihanan rauhan tunteen kun voi viitata kintaalla random tradenomien puheille, eihän niillä ole minkään valtakunnan merkitystä sinun elämässäsi.

Siksi näissä keskusteluissa yleensä vire onkin se, että yliopistossa itsensä sivistänyt toivottaa vähemmän arvostetut serkkunsa lämpimästi mukaan työmarkkinoille, muistaen että kaikille on paikkansa ja tarpeensa työelämän palveluksessa. Miksi ihmeessä kukaan paikkansa yhteiskunnassa jo ahkeralla opiskelulla lunastanut kokisikaan tarvetta provosoitua jonkun haalareiden väristä tai halusta kokea tutkinnostaan iloa tai ylpeyttä :)

Onhan se hieman huvittavaa kun kopioidaan ja matkitaan toisia ja väitetään jopa omaa tutkintoa toisen tutkinnoksi sen sijaan että oltaisiin iloisia ja ylpeitä siitä omasta koulutuksesta sellaisena kuin se on ja myös työstä eikä toitotettaisi ikuista alemmuutta ja suoritettaisi vertailua vanhempiin serkkuihinsa (?).

"vanhempiin serkkuihin"?

Kuka on väittänyt omaa tutkintoaan toisen tutkinnoksi? Ja tämä kopiointi, tämä tapahtuu kenen toimesta? Opetusministeriön joka on toisen korkeakouluasteen yhtiöiden kuten Nokia esityksestä luonut? Koska Uppsalassa oli yliopisto ennen Turkua, niin kopioiko Turun yliopistossa tällä hetkellä opiskeleva Uppsalan yliopiston opiskelijoita?

Miksi sinä olet niin kovin affektissa tästä aiheesta nyt jo neljännellä sivulla tätä keskustelua? Onko itselläsi kaikki työuran ja opintojen suhteen mennyt odotuksien mukaisesti?

Mikäli teksti ei avaudu niin suosittelen lukemaan viestiketjua pari kommenttia taaksepäin. Sieltähän nuo viittaukset löytyvät.

Suomalaisten heikentyneestä lukutaidosta uutisoitiin jokin aika sitten. Hälyttäviä uutisia eli suuri osa ei ymmärrä tekstin sisältöä ja asiayhteyksiä vaikka osaa näennäisesti lukea. Kammottavaa.

Mitä on olla affektissa?

Eli joku tuntemasi tradenomi on nyt sinulle tuottanut tällaisen harmistuksen aiheen, että yleisesti alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet pyrkivät kopioimaan sinua, kun on esiintynyt samankaltaisissa haalareissa sekä väittävät oman tutkintonsa olevan "sama" kuin sinun? Ok.

Minä voin samalla lailla kertoa juuri lukemieni kahden uutisen perusteella, että ihan yleisesti maisterit ja jopa tohtorit ovat pettyneitä koulutukseensa ja sen suomiin työmahdollisuuksiin. Toki ihan yleisen elämänkokemuksen kautta tiedän, ettei tuo ole yleistettävissä, vaan yksittäisten henkilöiden omakohtaisista tilanteista oli uutisissa kysymys.

Affekti on psykologian termi, joka tarkoittaa voimakasta kiihtymystä.

"Olla affektissa" on huonoa suomea. Käyttäisin mielummin sanontaa "miksi olet noin kiihtynyt?". Jos äidinkielesi ei ole suomi saat anteeksi;). Kysyn ihan vilpittömästi tällä kertaa ilman kettuilua että satutko olemaan suomenruotsalainen? Olen aina ollut kiinnostunut kieleen liittyvistä asioista. Ohis langan aiheeseen liittyen, pahoitteluni.

Parempaa suomenkieltä tuo lainaamasi kirjottaa kuin sinä.

Hyvin taas tulkittu viestin keskeinen sanoma, onnittelut!

Det ser ut som om Finland inte har någon framtid. För få studerar och för många nöjer sig med nivån där ribban ligger läst.

Fina namn på studielinjerna är ingen garanti. Hur kan någon i yrkesskolans lärarkår ha någon kunskap och erfarenhet av de som står i titlarna? Skulle de ha det, skulle de inte vara lärare och speciellt inte på en yrkesskola.

Mitä sillä maisterintutkinnolla nykyään tekee kun nykyään kaikki työpaikat menee suhteilla? Parempi ottaa se työllistävä koulutus jolla on edes mahdollista päästä alan hommiin ja maksaa korot pois.

Yliopistokoulutus on etuoikeutettujen ihmisten luksusta ja yhä harvempi opiskelijaikäinen on tulevaisuudessa etuoikeutetussa asemassa. 

Vierailija kirjoitti:

Minusta amk ja yliopisto ovat tärkeitä, niin kuin joku sanoi, yo opettaa miksi asia on mitä on ja amk valmistaa soveltamaan tietoa käytännössä. Itselle yo vaati liikaa, mutta amk sopivasti, ja pääsin oman alan töihin. Palkkakin riittää koulutukseen nähden.

Molemmille koulutuksille on tosiaan paikkansa. Koulutusten tavoitteet ovat erilaiset ja yliopistosta valmistuneet yleensä sijoittuu erityyppisiin tehtäviin kuin amkista valmistuneet. Toki koulutusresursseja pitäisi suunnata enemmän niille aloille, joilla työllisyys on hyvä tai on jopa puutetta koulutetusta väestä.

Itse olen ihmetellyt viime aikojen uutisointia. On puutetta rikostutkijoista, pelastajista, varhaiskasvatuksen henkilöstöstä, opettajista, sairaanhoitajista, lääkäreistä, tekniikan asiantuntijoista jne. Miten voi yhtäaikaa olla pula koulutetusta väestä ja sitten toisaalta on satojatuhansia työttömiä ja iltapäivälehdissä on tarinoita neljä-viisikymppisistä maistereista , jotka ei ole ikinä saaneet alansa töitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuossa jutussa kerrotaan, että englanninkielisiin ohjelmiin tulee paljon hakijoita ulkomailta. Se selittää jotain.

Hienoa, että joku osasi lukea juttua. Nimittäin nyt syksyllä hakemuksia tuli tuhansia ja tuhansia Aasiasta ja Afrikasta. Jopa suomenkielisiin koulutusohjelmiin. Ja ensi keväänä taatusti vielä paaaaaaaljon enemmän. Suomalaiset amkit ovat todella houkuttelevia ainakin kehitysmaiden väen silmissä. Tuskin edes tietävät, missä on joku Vaasan amk tai edes Suomi. Kunhan vaan pääsisivät jollain keinolla Eurooppaan.

Olen yksi heistä, joka niitä hakemuksia käsittelee.

En kyllä tajua mitä hyötyä on haalia halvalla koulutuksella tänne porukkaa kolmansista maista. Miksi ihmeessä ei ensisijaisesti kouluteta suomalaisia? Ollaan niin kiimoissaan kansainvälistymisestä että esim. Teknillisellä puolella iso osa kursseista on jo englanniksi ja tämä tekee jo halla suomenkieliselle tutkimukselle ja opiskelijoiden oppimiselle.

On aivan selkeää tutkimustietoa siitä, että ulkomaiset opiskelijat a) eivät halua jäädä Suomeen työskentelemään ja b) vaikka haluaisivat kun niin niitä ei palkata. Suomalaisessa yhteiskunnassa on vaikea pärjätä ilman suomenkielen taitoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ammattikoulusta voi jatkaa suoraa AMK-tutkintoon, yliopistoon pitää hakea eli sinne laittaa papereitaan vain lukion käyneet-

Mitä sinä horiset?? Sinne ammattikorkeaan pitää hakea ihan samalla tavalla kuin yliopistoon, pääsykokeineen kaikkineen. Omalla vuosikursillani oli vain kaksi ammattikoulusta tullutta, kaikki muut lukiosta (itseni mukaan lukien).

AMK:hon pääsee myös todistusvalinnalla. Näin me tyhmyrit pääsemme sinne sisään :)