Lue keskustelun säännöt.
YLE: Ammattikorkeakoulut ovat Suomen halutuimpia kouluja. Mistähän se johtuu, että ammattikorkeakoulu on noussut Suomessa halutuimmaksi korkeakouluksi? Vain muutama prosentti hakijoista pääsee sisään.
Paras eliitti
20.09.2023 |
Esimerkiksi Business Information Tehchnology: 229 hakijaa yhtä aloituspaikkaa kohden.
Onneksi aina voi mennä yliopistoon, jos ammattikorkeakoulun ovet eivät aukene.
Kommentit (180)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitinä olen nähnyt läheltä Amk opiskelun sekä korkeakoulu/ yliopisto opiskelun.
Ei pidä paikkansa tuo tutkimus. Amk paikkoja tarjolla helpommin kuin yliopisto/korkeakoulu.
Amk opiskelutaso on kuin lastenkoulu. Molemmat lapseni kävivät Amk 1-2 vuotta kunnes saivat yliopisto paikan. Opiskelu joitain aivan toista luokkaa. Amk piti vain hieman edes yrittää jotta irtosi
3 arvosanaksi. Siellä ei vaadittu mitään opiskelijalta. Yläastekin oli vaativampi. Miten Amk opiskelijat pärjäävät työelämässä? Lisäksi hyvinkin käytännönläheistä. Koulutus kuin pidempi ammattikoulu.
Yliopistolla vastaavasti piti lukea useampi kirja tehdö tutkimusta ym, jotta olisi mahdollisuus edes päästä läpi. Amk ja oikea korkeakoulua/yliopisto ovat kuin päivä ja yö. Niin eri tasoisia.
Lisäksi Amk kouluja useampi! Helpompi päästä sisään.
Sinä siis kiistät tilaston suosituimmista opiskelupaikoista joihin on korkein valintakynnys?
En ole tuo jolle vastasit mutta maakuntiin pääsee tiettyihin koulutuksiin jokainen hakija.ja itse koulutus ei kovin vaativa, harjoittelut ehkä. Kun taas ne yliopistoalat joihin pääsee suoraan todistuksella voivat vaatia esim. laajan matikan ja fysiikan korkeat arvosanat ja itse koulutus laskareineen vaikea.
Ei sinänsä liity suosituimmuuteen.
meillä on täällä maakuntayliopistossakin opintolinjoja joille pääsee käytännössä jokainen hakija..
Et selvästikään ole käynyt ammattikorkeakoulua koska arvelet harjoittelun olevan sen vaikein osuus. Montako eri kurssia arvelet suomalaisista ammattikorkeakouluista yhteensä löytyvän? Olet omakohtaisesti käynyt sekä lujuusopin, että sisäisen laskennan jatkokurssit?
Olen käynyt sekä yliopiston että amkin. En ole suorittanut lujaria koska en ole insinööri. Käytin sanaa TIETTY osoittaakseni että viittaan johonkin/joihinkin koulutuksiin, en kaikkiin. Tällaisten asioiden havainnoiminen tekstistä vaatii ilmeisesti korkeampaa kognition tasoa?
Juurihan kerroin miten sisäänpääsy suoraan voi erota kyseisessä kahdessa eri oppilaitostyypissä. Luetun ymmärtäminen?
Ummm. Monesti on vaikea tulkita tekstiä jos on käytetty lauseiden välissä välimerkkinä pistettä, kuitenkin aloittamalla seuraavan virkkeen pienellä alkukirjaimella aloitetulla sanalla 'ja'. En ollut aivan varma mihin subjektiin jälkimmäinen lause viittaa, mutta ehkä kognitioni taso on liiankin korkea kun luen mitä on kirjoitettu enkä ns "ymmärrä" :D
Ihmettelen yhä tuota vaikeaa harjoittelua. Sehän on nimensä mukaisesti; harjoittelu.
Tottakai tässä on nyt tarkoitus alkaa puheenaiheen vaihtamismielessä nuss imaan jokaista välimerkkiä. Keskustelupalstojen kirjoitusasuhan on suoraan verrannollinen julkaistavaan asiatekstiin?
Ihmettele ihmeessä.
Ei vaan en ihan kirjaimellisesti ymmärtänyt mitä tarkoitit ilmeisesti sanoa, koska lauserakenteet olivat niin kummallisia. Enkä ihan täysin ymmärtänyt sitä vieläkään kuinka kommenttisi kiistää tämän Ylen artikkelin näytön, jonka mukaan AMK koulutusohjelmat ovat nousseet suosituimmiksi ja niihin (joihinkin oppilaitoksiin ja koulutusohjelmiin) on myös kynnys päästä sisään korkeimpien joukossa. Joku tässä uutisessa ilmeisesti kuitenkin ärsyttää, koska jos vaikka sen tilastollista näyttöä ei voikaan kíistää, voi aina haukkua AMK tutkintoon valmistuneita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koska opinnot on lyhyemmät. Kuka jaksaa kuluttaa koulunpenkkiä 5 vuotta saadakseen jotkut turhat maisterinpaprut.
Mitä ap horisee?
Eihän tuossa syksyn haussa ollut mukana juuri lainkaan yliopiston aloja. Tietenkin amk-paikkoja haettiin enemmän kun 95 % paikoista oli amk:ssa 😂
AMK:lla on monesti hyvät verkostot työnantajien suuntaan. Minullekin tarjottiin töitä eräästä yrityksestä, kun opettajani oli sanonut minusta pari hyvää sanaa. Ei oltu vielä edes tavattu tämän yrityksen edustajan kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopistolaki:
"Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa."
Ymmärrättehän, että 90% työtehtävistä yrityksissä ei sisällä tutkimusta tai tieteellistä tai taiteellista sivistystä edistävää tehtävää. Prosessia kehittää 3 prosessinkehityksessä työskentelevää, prosessia pyörittää 300 ja tukitoimintoihin osallistuu 50 henkilöä. Tuossa on yliopistotason tieteilijöille 3 työtehtävää + mahdollinen ylin johto joka tekee strategiatyötä. Loput tehtävät hyötyy sitten toisenlaisesta koulutuksesta.
Yliopistokoulutetut eivät olisi niin herkillä tämän AMK koulutuksen suhteen, elleivät olisi kilpailemassa samoista työpaikoista. Eihän tämä ole yliopistokoulutuksen tarkoitus, eikä tehokasta tiedeopetuksen resurssin käyttöä. Harmi, ettei Suomessa ilmeisesti ole riittävästi tutkimuksen rahoitusta tai yritysten T&K työtä.
Se porukka joka tässä on herkillä on ammattikorkealaiset. Esimerkkejä:
Random tradenomi: Niin eikös se tämäkin ole akateeminen koulutus?
Tuttu joka opiskeli työn ohella (turhan) tradenomitutkinnon: Halusin korkeakoulututkinnon, täähän on vähän niinkuin ekonomi.
Lapsuudenkaveri opiskeli tradenomiksi ja haki kaikkia mahdollisia johtajanpaikkoja koska koulussa oli sanottu että te voitte olla johtajia. Ei saanut vaan akateemiset saivat mistä tämä oli pöyristynyt. Työllistyi sitten toimistohommiin.
Näitä riittää. Plus yliopiston matkiminen kaikessa jopa opiskelijaelämässä. Kopioidaan haalareuden värit jne. mutta se nyt on pientä.Tieteellisten hommien lisäksi on paljon tehtäviä joissa akateeminen on parempi ja ikävä sanoa, arvostetumpi valinta, ja on tehtäviä joissa amkilainen on hyvä (tai ammattikoulutettu) mutta nämä työt eivät välttämättä ole samoja. Joissain ei ole väliä. Tehtävät joissa kilpaillaan samoista vakansseista päätyvät usein sille jolla on jo kokemusta alasta oli tutkinto nyt sitten A tai B.
Onnitteluni sinulle, että olet löytänyt itsellesi oikean alan sekä koulutustasi vastaavan työpaikan! Eikö tuokin ihanan rauhan tunteen kun voi viitata kintaalla random tradenomien puheille, eihän niillä ole minkään valtakunnan merkitystä sinun elämässäsi.
Siksi näissä keskusteluissa yleensä vire onkin se, että yliopistossa itsensä sivistänyt toivottaa vähemmän arvostetut serkkunsa lämpimästi mukaan työmarkkinoille, muistaen että kaikille on paikkansa ja tarpeensa työelämän palveluksessa. Miksi ihmeessä kukaan paikkansa yhteiskunnassa jo ahkeralla opiskelulla lunastanut kokisikaan tarvetta provosoitua jonkun haalareiden väristä tai halusta kokea tutkinnostaan iloa tai ylpeyttä :)
Onhan se hieman huvittavaa kun kopioidaan ja matkitaan toisia ja väitetään jopa omaa tutkintoa toisen tutkinnoksi sen sijaan että oltaisiin iloisia ja ylpeitä siitä omasta koulutuksesta sellaisena kuin se on ja myös työstä eikä toitotettaisi ikuista alemmuutta ja suoritettaisi vertailua vanhempiin serkkuihinsa (?).
"vanhempiin serkkuihin"?
Kuka on väittänyt omaa tutkintoaan toisen tutkinnoksi? Ja tämä kopiointi, tämä tapahtuu kenen toimesta? Opetusministeriön joka on toisen korkeakouluasteen yhtiöiden kuten Nokia esityksestä luonut? Koska Uppsalassa oli yliopisto ennen Turkua, niin kopioiko Turun yliopistossa tällä hetkellä opiskeleva Uppsalan yliopiston opiskelijoita?
Miksi sinä olet niin kovin affektissa tästä aiheesta nyt jo neljännellä sivulla tätä keskustelua? Onko itselläsi kaikki työuran ja opintojen suhteen mennyt odotuksien mukaisesti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitinä olen nähnyt läheltä Amk opiskelun sekä korkeakoulu/ yliopisto opiskelun.
Ei pidä paikkansa tuo tutkimus. Amk paikkoja tarjolla helpommin kuin yliopisto/korkeakoulu.
Amk opiskelutaso on kuin lastenkoulu. Molemmat lapseni kävivät Amk 1-2 vuotta kunnes saivat yliopisto paikan. Opiskelu joitain aivan toista luokkaa. Amk piti vain hieman edes yrittää jotta irtosi
3 arvosanaksi. Siellä ei vaadittu mitään opiskelijalta. Yläastekin oli vaativampi. Miten Amk opiskelijat pärjäävät työelämässä? Lisäksi hyvinkin käytännönläheistä. Koulutus kuin pidempi ammattikoulu.
Yliopistolla vastaavasti piti lukea useampi kirja tehdö tutkimusta ym, jotta olisi mahdollisuus edes päästä läpi. Amk ja oikea korkeakoulua/yliopisto ovat kuin päivä ja yö. Niin eri tasoisia.
Lisäksi Amk kouluja useampi! Helpompi päästä sisään.
Sinä siis kiistät tilaston suosituimmista opiskelupaikoista joihin on korkein valintakynnys?
En ole tuo jolle vastasit mutta maakuntiin pääsee tiettyihin koulutuksiin jokainen hakija.ja itse koulutus ei kovin vaativa, harjoittelut ehkä. Kun taas ne yliopistoalat joihin pääsee suoraan todistuksella voivat vaatia esim. laajan matikan ja fysiikan korkeat arvosanat ja itse koulutus laskareineen vaikea.
Ei sinänsä liity suosituimmuuteen.
meillä on täällä maakuntayliopistossakin opintolinjoja joille pääsee käytännössä jokainen hakija..
Et selvästikään ole käynyt ammattikorkeakoulua koska arvelet harjoittelun olevan sen vaikein osuus. Montako eri kurssia arvelet suomalaisista ammattikorkeakouluista yhteensä löytyvän? Olet omakohtaisesti käynyt sekä lujuusopin, että sisäisen laskennan jatkokurssit?
Olen käynyt sekä yliopiston että amkin. En ole suorittanut lujaria koska en ole insinööri. Käytin sanaa TIETTY osoittaakseni että viittaan johonkin/joihinkin koulutuksiin, en kaikkiin. Tällaisten asioiden havainnoiminen tekstistä vaatii ilmeisesti korkeampaa kognition tasoa?
Juurihan kerroin miten sisäänpääsy suoraan voi erota kyseisessä kahdessa eri oppilaitostyypissä. Luetun ymmärtäminen?
Ummm. Monesti on vaikea tulkita tekstiä jos on käytetty lauseiden välissä välimerkkinä pistettä, kuitenkin aloittamalla seuraavan virkkeen pienellä alkukirjaimella aloitetulla sanalla 'ja'. En ollut aivan varma mihin subjektiin jälkimmäinen lause viittaa, mutta ehkä kognitioni taso on liiankin korkea kun luen mitä on kirjoitettu enkä ns "ymmärrä" :D
Ihmettelen yhä tuota vaikeaa harjoittelua. Sehän on nimensä mukaisesti; harjoittelu.
Tottakai tässä on nyt tarkoitus alkaa puheenaiheen vaihtamismielessä nuss imaan jokaista välimerkkiä. Keskustelupalstojen kirjoitusasuhan on suoraan verrannollinen julkaistavaan asiatekstiin?
Ihmettele ihmeessä.
Ei vaan en ihan kirjaimellisesti ymmärtänyt mitä tarkoitit ilmeisesti sanoa, koska lauserakenteet olivat niin kummallisia. Enkä ihan täysin ymmärtänyt sitä vieläkään kuinka kommenttisi kiistää tämän Ylen artikkelin näytön, jonka mukaan AMK koulutusohjelmat ovat nousseet suosituimmiksi ja niihin (joihinkin oppilaitoksiin ja koulutusohjelmiin) on myös kynnys päästä sisään korkeimpien joukossa. Joku tässä uutisessa ilmeisesti kuitenkin ärsyttää, koska jos vaikka sen tilastollista näyttöä ei voikaan kíistää, voi aina haukkua AMK tutkintoon valmistuneita.
Yritän ensi kerralla käyttää vain enintään kolmesanaisia lauseita ja enintään kolmetavuisia sanoja niin sinäkin ymmärrät joskaan et sisäistä lukemaasi. Silmissäsi näkyville ylimääräisille pisteille jotka älyllisesti keskinkertainenkin ymmärtäisi automaattisesti lyöntivirheiksi en lupaa tehdä mitään.
Vai haluatko tämän tiktok-tanssina? P.S Jokin, ei joku
Ap taitaa olla esimerkki siitä että ammattikorkeakoulun käyneillä sisälukutaito on heikohko.
"Suurin osa syksyn yhteishaun tarjonnasta on ammattikorkeakoulujen koulutuksia: mukana on 20 ammattikorkeakoulua ja 5 yliopistoa. Hakukohteista 295 on ammattikorkeakouluun ja 27 yliopistoon"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä mahtaa näitä happamia matameita harmittaa, kun kerron että hyvätuloisin ystäväni on TRADENOMI. 😂😂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopistolaki:
"Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa."
Ymmärrättehän, että 90% työtehtävistä yrityksissä ei sisällä tutkimusta tai tieteellistä tai taiteellista sivistystä edistävää tehtävää. Prosessia kehittää 3 prosessinkehityksessä työskentelevää, prosessia pyörittää 300 ja tukitoimintoihin osallistuu 50 henkilöä. Tuossa on yliopistotason tieteilijöille 3 työtehtävää + mahdollinen ylin johto joka tekee strategiatyötä. Loput tehtävät hyötyy sitten toisenlaisesta koulutuksesta.
Yliopistokoulutetut eivät olisi niin herkillä tämän AMK koulutuksen suhteen, elleivät olisi kilpailemassa samoista työpaikoista. Eihän tämä ole yliopistokoulutuksen tarkoitus, eikä tehokasta tiedeopetuksen resurssin käyttöä. Harmi, ettei Suomessa ilmeisesti ole riittävästi tutkimuksen rahoitusta tai yritysten T&K työtä.
Se porukka joka tässä on herkillä on ammattikorkealaiset. Esimerkkejä:
Random tradenomi: Niin eikös se tämäkin ole akateeminen koulutus?
Tuttu joka opiskeli työn ohella (turhan) tradenomitutkinnon: Halusin korkeakoulututkinnon, täähän on vähän niinkuin ekonomi.
Lapsuudenkaveri opiskeli tradenomiksi ja haki kaikkia mahdollisia johtajanpaikkoja koska koulussa oli sanottu että te voitte olla johtajia. Ei saanut vaan akateemiset saivat mistä tämä oli pöyristynyt. Työllistyi sitten toimistohommiin.
Näitä riittää. Plus yliopiston matkiminen kaikessa jopa opiskelijaelämässä. Kopioidaan haalareuden värit jne. mutta se nyt on pientä.Tieteellisten hommien lisäksi on paljon tehtäviä joissa akateeminen on parempi ja ikävä sanoa, arvostetumpi valinta, ja on tehtäviä joissa amkilainen on hyvä (tai ammattikoulutettu) mutta nämä työt eivät välttämättä ole samoja. Joissain ei ole väliä. Tehtävät joissa kilpaillaan samoista vakansseista päätyvät usein sille jolla on jo kokemusta alasta oli tutkinto nyt sitten A tai B.
Onnitteluni sinulle, että olet löytänyt itsellesi oikean alan sekä koulutustasi vastaavan työpaikan! Eikö tuokin ihanan rauhan tunteen kun voi viitata kintaalla random tradenomien puheille, eihän niillä ole minkään valtakunnan merkitystä sinun elämässäsi.
Siksi näissä keskusteluissa yleensä vire onkin se, että yliopistossa itsensä sivistänyt toivottaa vähemmän arvostetut serkkunsa lämpimästi mukaan työmarkkinoille, muistaen että kaikille on paikkansa ja tarpeensa työelämän palveluksessa. Miksi ihmeessä kukaan paikkansa yhteiskunnassa jo ahkeralla opiskelulla lunastanut kokisikaan tarvetta provosoitua jonkun haalareiden väristä tai halusta kokea tutkinnostaan iloa tai ylpeyttä :)
Onhan se hieman huvittavaa kun kopioidaan ja matkitaan toisia ja väitetään jopa omaa tutkintoa toisen tutkinnoksi sen sijaan että oltaisiin iloisia ja ylpeitä siitä omasta koulutuksesta sellaisena kuin se on ja myös työstä eikä toitotettaisi ikuista alemmuutta ja suoritettaisi vertailua vanhempiin serkkuihinsa (?).
"vanhempiin serkkuihin"?
Kuka on väittänyt omaa tutkintoaan toisen tutkinnoksi? Ja tämä kopiointi, tämä tapahtuu kenen toimesta? Opetusministeriön joka on toisen korkeakouluasteen yhtiöiden kuten Nokia esityksestä luonut? Koska Uppsalassa oli yliopisto ennen Turkua, niin kopioiko Turun yliopistossa tällä hetkellä opiskeleva Uppsalan yliopiston opiskelijoita?
Miksi sinä olet niin kovin affektissa tästä aiheesta nyt jo neljännellä sivulla tätä keskustelua? Onko itselläsi kaikki työuran ja opintojen suhteen mennyt odotuksien mukaisesti?
Mikäli teksti ei avaudu niin suosittelen lukemaan viestiketjua pari kommenttia taaksepäin. Sieltähän nuo viittaukset löytyvät.
Suomalaisten heikentyneestä lukutaidosta uutisoitiin jokin aika sitten. Hälyttäviä uutisia eli suuri osa ei ymmärrä tekstin sisältöä ja asiayhteyksiä vaikka osaa näennäisesti lukea. Kammottavaa.
Mitä on olla affektissa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mahtaa näitä happamia matameita harmittaa, kun kerron että hyvätuloisin ystäväni on TRADENOMI. 😂😂
Ei suinkaan harmita. Ei se mikään tarttuva hyvätuloisuutta estävä tauti ole. Oma sukulaispoikani on myös tradenomi. On hänellä pari muutakin tutkintoa ja hän on yrittäjä.
Usein kuulee ihmisistä, jotka pyrkivät yliopistoon turhaan montakin kertaa ja tyytyvät sitten ammattikorkeaan.
Harvoin kuulee ihmisistä, jotka pyrkivät ammattikorkeaan turhaan montakin kertaa ja tyytyvät sitten yliopistoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi ei voi luoda toimivaa hybridiä korkeakouluista. Sellaista, jossa alasta tietävät ja motivoituneet lehtorit/professorit opettaisivat kädestä pitäen, mitä pitää tietää ja osata ja lopuksi osaaminen todettaisiin vaativilla tenteillä.
Tällainenhan ylliopisto aiemmin oli, mutta nyt proffilla ei ole aikaa opettaa kun joutuvat hakemaan rahoitusta, tekemään tutkimusta ja pyörittää valtaisaa byrokratiaa, mitä ei aiemmin tarvinnut. Proffan omaa työssä suoriutumista arvioiidaan muun kuin opetuksen kautta. Muun työn määrä on lisääntynyt räjähdysmäisesti, joten ei ole aikaa tehdä enää sitä tärkeintä eli opettaa. Tähän yliopistot on ajettu.
Toisaalta tenttien pitää olla nykyisin soveltavampia, koska kuulemma muuten ei ole työelämän kannalta relevanttia. Opiskelijat valittavat liian teoreettisista tenteistä. Lisäksi tentit eivät saa olla vaikeita, koska muuten äidin hellanlettas ei pääse niistä läpi. Myöskään huonoja arvosanoja ei saa antaa, koska meidän Nico-Janica pahoittaa siitä mielensä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko yksikään bisnesinformaatiotekniikasta valmistunut työllistynyt vielä yhtään mihinkään. "Uudet " hienosti englanniksi nimetyt koulutukset ovat vain hypetystä. Vetävällä nimellä houkutellaan pskaan koulutukseen. Onneksi olkoon sisäänpäässeille opiskelijoille.
Tässä tapauksessa vain nimi on uusi. Alaa on opetettu vuosikymmeniä, yliopistossa tietojärjestelmätieteen nimellä. Työllisyys erinomainen.
Kuvitteletko sinä, että amkin koulutus vastaa lähestulkoonkaan sitä koulutusta , minkä yliopistossa tietojärjästelmätiedettä opiskeleva saa?
Oma kokemus omalta alalta on se, että Amkissa opetetaan ,että tehkää näin. Yliopistossa opetetaan perusteet siihen miksi näin tehdään tai voitaisiinko tämä tehdä paremmin toisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ammattikoulusta voi jatkaa suoraa AMK-tutkintoon, yliopistoon pitää hakea eli sinne laittaa papereitaan vain lukion käyneet-
Joo-o, ja sitten valmistuu inssejä, jotka eivät osas perusmatikkas tai kieliä..
.Viime joulun aikaan tvkeskustelussa amk- lehtori kertoi että jo nyt valmistuu lukutaidottomia insinöörejä ja sairaanhoitajia. Positiivisella rasismillq joudutaan ottamaan sisään opiskelijoita jotka eivät ole peruskoulussa oppineet lukemaan eivätkä juuri osaa suomea. Omalla kielelläänkään eivät osaa kirjoittaa, esimerkiksi somalin kieltä ei edes ole kirjoitettuna, vain puhuttu kieli.
Amk- koulussa kaikki tehdään ryhmätyönä eikä yksittäistä oppilasta edes saa arvostella vaan aina arvostellaan koko ryhmä.
Näin lukutaidottomat sitten valmistuvat insinööreiksi ja sairaanhoitajiksi😅Yliopistossa tuskin voisi "opiskella" luku- ja kirjoitustaidoton, amkissa jopa puolet luokan oppilaista suosituimmilla linjoilla lukutaidottomia!
Yliopistossa tuli suollettua kirjoitustaidottomana n 400 liuskaa tuubaa
Olen päässyt kahdesti AMK:hon sisään. Ilmeisesti olen hakenut epäsuosituille aloille sitten. Ei tuo kai sen vaikeampaa ole kuin muuallekaan pääseminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopistolaki:
"Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa."
Ymmärrättehän, että 90% työtehtävistä yrityksissä ei sisällä tutkimusta tai tieteellistä tai taiteellista sivistystä edistävää tehtävää. Prosessia kehittää 3 prosessinkehityksessä työskentelevää, prosessia pyörittää 300 ja tukitoimintoihin osallistuu 50 henkilöä. Tuossa on yliopistotason tieteilijöille 3 työtehtävää + mahdollinen ylin johto joka tekee strategiatyötä. Loput tehtävät hyötyy sitten toisenlaisesta koulutuksesta.
Yliopistokoulutetut eivät olisi niin herkillä tämän AMK koulutuksen suhteen, elleivät olisi kilpailemassa samoista työpaikoista. Eihän tämä ole yliopistokoulutuksen tarkoitus, eikä tehokasta tiedeopetuksen resurssin käyttöä. Harmi, ettei Suomessa ilmeisesti ole riittävästi tutkimuksen rahoitusta tai yritysten T&K työtä.
Se porukka joka tässä on herkillä on ammattikorkealaiset. Esimerkkejä:
Random tradenomi: Niin eikös se tämäkin ole akateeminen koulutus?
Tuttu joka opiskeli työn ohella (turhan) tradenomitutkinnon: Halusin korkeakoulututkinnon, täähän on vähän niinkuin ekonomi.
Lapsuudenkaveri opiskeli tradenomiksi ja haki kaikkia mahdollisia johtajanpaikkoja koska koulussa oli sanottu että te voitte olla johtajia. Ei saanut vaan akateemiset saivat mistä tämä oli pöyristynyt. Työllistyi sitten toimistohommiin.
Näitä riittää. Plus yliopiston matkiminen kaikessa jopa opiskelijaelämässä. Kopioidaan haalareuden värit jne. mutta se nyt on pientä.Tieteellisten hommien lisäksi on paljon tehtäviä joissa akateeminen on parempi ja ikävä sanoa, arvostetumpi valinta, ja on tehtäviä joissa amkilainen on hyvä (tai ammattikoulutettu) mutta nämä työt eivät välttämättä ole samoja. Joissain ei ole väliä. Tehtävät joissa kilpaillaan samoista vakansseista päätyvät usein sille jolla on jo kokemusta alasta oli tutkinto nyt sitten A tai B.
Onnitteluni sinulle, että olet löytänyt itsellesi oikean alan sekä koulutustasi vastaavan työpaikan! Eikö tuokin ihanan rauhan tunteen kun voi viitata kintaalla random tradenomien puheille, eihän niillä ole minkään valtakunnan merkitystä sinun elämässäsi.
Siksi näissä keskusteluissa yleensä vire onkin se, että yliopistossa itsensä sivistänyt toivottaa vähemmän arvostetut serkkunsa lämpimästi mukaan työmarkkinoille, muistaen että kaikille on paikkansa ja tarpeensa työelämän palveluksessa. Miksi ihmeessä kukaan paikkansa yhteiskunnassa jo ahkeralla opiskelulla lunastanut kokisikaan tarvetta provosoitua jonkun haalareiden väristä tai halusta kokea tutkinnostaan iloa tai ylpeyttä :)
Onhan se hieman huvittavaa kun kopioidaan ja matkitaan toisia ja väitetään jopa omaa tutkintoa toisen tutkinnoksi sen sijaan että oltaisiin iloisia ja ylpeitä siitä omasta koulutuksesta sellaisena kuin se on ja myös työstä eikä toitotettaisi ikuista alemmuutta ja suoritettaisi vertailua vanhempiin serkkuihinsa (?).
"vanhempiin serkkuihin"?
Kuka on väittänyt omaa tutkintoaan toisen tutkinnoksi? Ja tämä kopiointi, tämä tapahtuu kenen toimesta? Opetusministeriön joka on toisen korkeakouluasteen yhtiöiden kuten Nokia esityksestä luonut? Koska Uppsalassa oli yliopisto ennen Turkua, niin kopioiko Turun yliopistossa tällä hetkellä opiskeleva Uppsalan yliopiston opiskelijoita?
Miksi sinä olet niin kovin affektissa tästä aiheesta nyt jo neljännellä sivulla tätä keskustelua? Onko itselläsi kaikki työuran ja opintojen suhteen mennyt odotuksien mukaisesti?
Mikäli teksti ei avaudu niin suosittelen lukemaan viestiketjua pari kommenttia taaksepäin. Sieltähän nuo viittaukset löytyvät.
Suomalaisten heikentyneestä lukutaidosta uutisoitiin jokin aika sitten. Hälyttäviä uutisia eli suuri osa ei ymmärrä tekstin sisältöä ja asiayhteyksiä vaikka osaa näennäisesti lukea. Kammottavaa.
Mitä on olla affektissa?
Eli joku tuntemasi tradenomi on nyt sinulle tuottanut tällaisen harmistuksen aiheen, että yleisesti alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet pyrkivät kopioimaan sinua, kun on esiintynyt samankaltaisissa haalareissa sekä väittävät oman tutkintonsa olevan "sama" kuin sinun? Ok.
Minä voin samalla lailla kertoa juuri lukemieni kahden uutisen perusteella, että ihan yleisesti maisterit ja jopa tohtorit ovat pettyneitä koulutukseensa ja sen suomiin työmahdollisuuksiin. Toki ihan yleisen elämänkokemuksen kautta tiedän, ettei tuo ole yleistettävissä, vaan yksittäisten henkilöiden omakohtaisista tilanteista oli uutisissa kysymys.
Affekti on psykologian termi, joka tarkoittaa voimakasta kiihtymystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä työllisyys lyhyemmällä ja helpommalla koulutuksella kuin mitä yliopistosta. Keskitytään enemmän asiaan ja turhat teoriakurssit (kuten liian soveltavat matikat ja fysiikat) jäävät pois, miksi siis mennä diplomi-insinööriksi kun moniin samoihin töihin pääsee helpommalla ja nopeammin?
Insinööri-AMK:ssa matematiikan ja fysiikan opetus on nimenomaan soveltavaa. Yliopistossa enemmän teoreettista.
Amkissa insinöörimatematiikka ei vastaa edes lukion laajan matematiikan sisältöä. Fysiikkakin on ihan perushuttua- sitä vaan sanotaan mekaniikaksi.
Vierailija kirjoitti:
Koska opinnot on lyhyemmät. Kuka jaksaa kuluttaa koulunpenkkiä 5 vuotta saadakseen jotkut turhat maisterinpaprut.
Se joka haluaa jo opiskeluaikanaan tehdä duunia 3500 euron kuukausipalkalla ja valmistuttuaan tuplata palkkansa?
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mahtaa näitä happamia matameita harmittaa, kun kerron että hyvätuloisin ystäväni on TRADENOMI. 😂😂
Tarkoitat varmasti kehaista ja letkauttaa, mutta tuon voi tulkita niinkin, että sinulla on kauttaaltaan tosi köyhä ystäväpiiri.
Onhan se hieman huvittavaa kun kopioidaan ja matkitaan toisia ja väitetään jopa omaa tutkintoa toisen tutkinnoksi sen sijaan että oltaisiin iloisia ja ylpeitä siitä omasta koulutuksesta sellaisena kuin se on ja myös työstä eikä toitotettaisi ikuista alemmuutta ja suoritettaisi vertailua vanhempiin serkkuihinsa (?).