Lue keskustelun säännöt.
YLE: Ammattikorkeakoulut ovat Suomen halutuimpia kouluja. Mistähän se johtuu, että ammattikorkeakoulu on noussut Suomessa halutuimmaksi korkeakouluksi? Vain muutama prosentti hakijoista pääsee sisään.
Paras eliitti
20.09.2023 |
Esimerkiksi Business Information Tehchnology: 229 hakijaa yhtä aloituspaikkaa kohden.
Onneksi aina voi mennä yliopistoon, jos ammattikorkeakoulun ovet eivät aukene.
Kommentit (180)
Yliopistolaki:
"Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa."
Ymmärrättehän, että 90% työtehtävistä yrityksissä ei sisällä tutkimusta tai tieteellistä tai taiteellista sivistystä edistävää tehtävää. Prosessia kehittää 3 prosessinkehityksessä työskentelevää, prosessia pyörittää 300 ja tukitoimintoihin osallistuu 50 henkilöä. Tuossa on yliopistotason tieteilijöille 3 työtehtävää + mahdollinen ylin johto joka tekee strategiatyötä. Loput tehtävät hyötyy sitten toisenlaisesta koulutuksesta.
Yliopistokoulutetut eivät olisi niin herkillä tämän AMK koulutuksen suhteen, elleivät olisi kilpailemassa samoista työpaikoista. Eihän tämä ole yliopistokoulutuksen tarkoitus, eikä tehokasta tiedeopetuksen resurssin käyttöä. Harmi, ettei Suomessa ilmeisesti ole riittävästi tutkimuksen rahoitusta tai yritysten T&K työtä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Esimies, Espoo kirjoitti:
Esimiehenä näen kyllä eron ammattikorkeakoulun ja yliopiston suorittaneiden välillä ensin mainittujen hyväksi. En väitä että pelkkä koulu tekee tuon eron, vaan enemmänkin vaikutusta on sillä, että ammattikorkeakoulun pääsykoe ja itse koulu suodattaa porukasta tietynlaiset yksilöt jäljelle ja he menestyvät työelämässäkin.
Yliopistossa opiskelleita vaivaa työelämässä tehottomuus. Näin on pakko sanoa, vaikka joku loukkaantuisikin.
Mikä pääsykoe, voitko tarkentaa? Luin yliopiston pääsykokeisiin 2 kk kuusi täyttä päivää viikossa alalle jonne oli vaikea päästä ja pääsin. Amk:n pääsykokeisiin luin kolme päivää matikan peruskaavoja, ja itse kokeessa oli muutama kysymys tyyliin kiristääkö vanne päätäsi ja niitänäitä-ryhmäkeskustelu - pääsin kirkkaasti. Kummassakin sai pisteitä yo-todistuksesta.
Oletko siivoustyönjohtaja? Mikä on oma koulutuksesi?
Miksi muuten aina verrataan (amkilaisten toimesta) yliopistoa ja amkia ihan kuin ne olisivat verrannolliset keskenään. Eivät ole eikä pidäkään olla. Miksei verrata vaikka ammattikoulutusta ja amkia? Ai niin mutta kun ... no, enpä sanokaan;)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esimies, Espoo kirjoitti:
Esimiehenä näen kyllä eron ammattikorkeakoulun ja yliopiston suorittaneiden välillä ensin mainittujen hyväksi. En väitä että pelkkä koulu tekee tuon eron, vaan enemmänkin vaikutusta on sillä, että ammattikorkeakoulun pääsykoe ja itse koulu suodattaa porukasta tietynlaiset yksilöt jäljelle ja he menestyvät työelämässäkin.
Yliopistossa opiskelleita vaivaa työelämässä tehottomuus. Näin on pakko sanoa, vaikka joku loukkaantuisikin.
Sama kokemus. Olin vajaan 20 henkilön lähiesimies, teollisuudessa toimistotehtävissä. Useimmat alaisista olivat tradenomeja ja joukossa oli joku aikoinaan merkonomin koulutuksenkin saanut. Pari henkilöä kävi tiimissä yliopistopohjalta ja vaikka sanotaan nyt sellaiset oivaltamisen taidot olivatkin kohdallaan, ei työelämätaidot oikein olleet. Työntekijällä on kuitenkin se tietty tehtävä jonka suorittaminen on se palkanmaksun edellytys. Työ voi joskus olla tylsää, joskus saattaa tuntua, että miksi tämäkin asia on hoidettava näin. Kuitenkin organisaatiossa on todennäköisesti jo pohdittu voisiko tämän asian hoitaa toisin ja todettu ettei tällaista mahdollisuutta nyt ole. Silti tämänkin pettymyksen jälkeen se tehtävä on jonkun hoidettava.
Ymmärrät varmasti, että tässä ei ole vikana yliopistosta saatava koulutus tai maisterien työelämätaidot, vaan nämä sinun tiimin tehtävät eivät vaadi yliopistokoulutusta, kun taas toisissa tehtävissä yliopistokoulutus on tarpeen. Ei ole kyse mistään universaaleista työelämätaidoista. Sinä et ole osannut sanoittaa tiimissäsi tehtävää työtä, jos työntekijä on haahuillut jotain muuta, niin enemmän tarkastelisin sinun esimiestaitoja.
Niin, kyllä se näin on, ettei taloustieteet ollut oikein sopiva koulutuspohja tiimin töihin. Ehkäpä koulutusjärjstelmän olisikin hyvä kouluttaa maistereita niin, että heille sopivia tehtäviä löytyy, eikä tarvitse lähteä tehtävään jonka sisältö ei miellytä.
Kuitenkin pidän työelämätaitojen puutteena jos vastenmielisen viranomaisdokumentin laatimisen haluaisi jättää tekemättä, koska omasta mielestä sellaisessa dokumentissa ei ole mitään järkeä. En minäkään ymmärrä miksi vain vähäistä tullia kantavalle laitteelle tulee hakea monimutkainen väliaikainen vientilupa, mutta näin nyt kuitenkin on, ja jos emme halua, että insinööri joutuu vieraan maan tullissa selittämään ummikkona miksi määrätty dokumentti puuttuu, sen joko täyttää tehtävään palkattu henkilö tai tehtävään on etsittävä joku toinen, eikö?
Kyseenalaistamiselle on paikkansa ja roolinsa, viranomaismääräyksien tai vaikka toiminnanohjausjärjestelmän puutteiden päivittely ei ole tehokasta työskentelyä. Parhaita olivat alaiset, jotka oivalsivat itse keinoja kiertää vaikkapa järjestelmän puutteet tehokkuutta lisätäkseen. Ja nämä olivat AMK:sta.
Maistereilla oli vähäisesti työkokemusta valmistuttuaan ja tämän huomasi juuri niissä työelämätaidoissa.
Aivan eli uusi työntekijä ei olisi saanut kyseenalaistaa tai päivitellä ollenkaan. Yleensä vastavalmistuneet kyselevät kaikenlaista, kunnes oppivat. En tuota mitenkään tulkitsisi työn vieroksumiseksi. Kai selitit, miksi tällaista tehdään?
Ihan hyvä myös muistaa näissä amk/yliopisto väännöissä että moni amk tutkinto on yliopistotutkinto ulkomailla jolla saa suoran ammattirekisterin esimerkiksi sairaanhoitajana tai fysioterapeuttina toimimiseen. Aikamoinen kultainen lippu moneen maahan
Kukaan ei enää tee töitä koska kaikki vaan opiskelee ja opiskelun jälkeen ne siirtyvät työelämään tekemään sellaista työtä mitä ei työksi voi kutsua. Meillä on työntekijöistä pulaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitinä olen nähnyt läheltä Amk opiskelun sekä korkeakoulu/ yliopisto opiskelun.
Ei pidä paikkansa tuo tutkimus. Amk paikkoja tarjolla helpommin kuin yliopisto/korkeakoulu.
Amk opiskelutaso on kuin lastenkoulu. Molemmat lapseni kävivät Amk 1-2 vuotta kunnes saivat yliopisto paikan. Opiskelu joitain aivan toista luokkaa. Amk piti vain hieman edes yrittää jotta irtosi
3 arvosanaksi. Siellä ei vaadittu mitään opiskelijalta. Yläastekin oli vaativampi. Miten Amk opiskelijat pärjäävät työelämässä? Lisäksi hyvinkin käytännönläheistä. Koulutus kuin pidempi ammattikoulu.
Yliopistolla vastaavasti piti lukea useampi kirja tehdö tutkimusta ym, jotta olisi mahdollisuus edes päästä läpi. Amk ja oikea korkeakoulua/yliopisto ovat kuin päivä ja yö. Niin eri tasoisia.
Lisäksi Amk kouluja useampi! Helpompi päästä sisään.
Sinä siis kiistät tilaston suosituimmista opiskelupaikoista joihin on korkein valintakynnys?
En ole tuo jolle vastasit mutta maakuntiin pääsee tiettyihin koulutuksiin jokainen hakija.ja itse koulutus ei kovin vaativa, harjoittelut ehkä. Kun taas ne yliopistoalat joihin pääsee suoraan todistuksella voivat vaatia esim. laajan matikan ja fysiikan korkeat arvosanat ja itse koulutus laskareineen vaikea.
Ei sinänsä liity suosituimmuuteen.
meillä on täällä maakuntayliopistossakin opintolinjoja joille pääsee käytännössä jokainen hakija..
Et selvästikään ole käynyt ammattikorkeakoulua koska arvelet harjoittelun olevan sen vaikein osuus. Montako eri kurssia arvelet suomalaisista ammattikorkeakouluista yhteensä löytyvän? Olet omakohtaisesti käynyt sekä lujuusopin, että sisäisen laskennan jatkokurssit?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esimies, Espoo kirjoitti:
Esimiehenä näen kyllä eron ammattikorkeakoulun ja yliopiston suorittaneiden välillä ensin mainittujen hyväksi. En väitä että pelkkä koulu tekee tuon eron, vaan enemmänkin vaikutusta on sillä, että ammattikorkeakoulun pääsykoe ja itse koulu suodattaa porukasta tietynlaiset yksilöt jäljelle ja he menestyvät työelämässäkin.
Yliopistossa opiskelleita vaivaa työelämässä tehottomuus. Näin on pakko sanoa, vaikka joku loukkaantuisikin.
Sama kokemus. Olin vajaan 20 henkilön lähiesimies, teollisuudessa toimistotehtävissä. Useimmat alaisista olivat tradenomeja ja joukossa oli joku aikoinaan merkonomin koulutuksenkin saanut. Pari henkilöä kävi tiimissä yliopistopohjalta ja vaikka sanotaan nyt sellaiset oivaltamisen taidot olivatkin kohdallaan, ei työelämätaidot oikein olleet. Työntekijällä on kuitenkin se tietty tehtävä jonka suorittaminen on se palkanmaksun edellytys. Työ voi joskus olla tylsää, joskus saattaa tuntua, että miksi tämäkin asia on hoidettava näin. Kuitenkin organisaatiossa on todennäköisesti jo pohdittu voisiko tämän asian hoitaa toisin ja todettu ettei tällaista mahdollisuutta nyt ole. Silti tämänkin pettymyksen jälkeen se tehtävä on jonkun hoidettava.
Ymmärrät varmasti, että tässä ei ole vikana yliopistosta saatava koulutus tai maisterien työelämätaidot, vaan nämä sinun tiimin tehtävät eivät vaadi yliopistokoulutusta, kun taas toisissa tehtävissä yliopistokoulutus on tarpeen. Ei ole kyse mistään universaaleista työelämätaidoista. Sinä et ole osannut sanoittaa tiimissäsi tehtävää työtä, jos työntekijä on haahuillut jotain muuta, niin enemmän tarkastelisin sinun esimiestaitoja.
Niin, kyllä se näin on, ettei taloustieteet ollut oikein sopiva koulutuspohja tiimin töihin. Ehkäpä koulutusjärjstelmän olisikin hyvä kouluttaa maistereita niin, että heille sopivia tehtäviä löytyy, eikä tarvitse lähteä tehtävään jonka sisältö ei miellytä.
Kuitenkin pidän työelämätaitojen puutteena jos vastenmielisen viranomaisdokumentin laatimisen haluaisi jättää tekemättä, koska omasta mielestä sellaisessa dokumentissa ei ole mitään järkeä. En minäkään ymmärrä miksi vain vähäistä tullia kantavalle laitteelle tulee hakea monimutkainen väliaikainen vientilupa, mutta näin nyt kuitenkin on, ja jos emme halua, että insinööri joutuu vieraan maan tullissa selittämään ummikkona miksi määrätty dokumentti puuttuu, sen joko täyttää tehtävään palkattu henkilö tai tehtävään on etsittävä joku toinen, eikö?
Kyseenalaistamiselle on paikkansa ja roolinsa, viranomaismääräyksien tai vaikka toiminnanohjausjärjestelmän puutteiden päivittely ei ole tehokasta työskentelyä. Parhaita olivat alaiset, jotka oivalsivat itse keinoja kiertää vaikkapa järjestelmän puutteet tehokkuutta lisätäkseen. Ja nämä olivat AMK:sta.
Maistereilla oli vähäisesti työkokemusta valmistuttuaan ja tämän huomasi juuri niissä työelämätaidoissa.
Aivan eli uusi työntekijä ei olisi saanut kyseenalaistaa tai päivitellä ollenkaan. Yleensä vastavalmistuneet kyselevät kaikenlaista, kunnes oppivat. En tuota mitenkään tulkitsisi työn vieroksumiseksi. Kai selitit, miksi tällaista tehdään?
Tottakai selitin. Ei kuitenkaan ole mun tehtäväni olla kuin jokin nuoriso-ohjaaja tsemppaamassa, että no hei, saathan sinä tästä hyvää kokemusta ja aina kaikki on eteenpäin. Odotan, että palkka on ihan riittävä motivaation lähde tehdä se työ, jonka sisältö on ollut tiedossa jo hakiessa, tai ainakin viimeistään haastattelun myötä. Kun henkilö astuu käytännössä ensimmäistä kertaa työelämään olisi hyvä olla hieman nöyryyttä ja oppimisenhalua, kun et ihan oikeasti osaa tehdä vielä yhtään mitään, vaikka olisi mikä tutkintonimike saavutettuna. Työkaverit opettivat KTM:lle Adoben ja ERP:n käyttöä sekä ammattisanastoa, koska tosiaan se työelämäläheisyys koulutuksesta oli selvästi puuttunut. Siihen on syy miksi ei lipastonpenkiltä tultukaan hakemaan johtajan tai spesialistin tehtävään ja jokaiseen työtilaisuuteen olisi ihan tervettä suhtautua niin, että se antaa sinulle mahdollisuuden oppia lisää ja edetä kohti niitä haaveiden työtehtäviä. Ikävää jos toisenlaista viestiä nuorille annetaan, missään koulutusasteessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yliopistolaki:
"Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa."
Ymmärrättehän, että 90% työtehtävistä yrityksissä ei sisällä tutkimusta tai tieteellistä tai taiteellista sivistystä edistävää tehtävää. Prosessia kehittää 3 prosessinkehityksessä työskentelevää, prosessia pyörittää 300 ja tukitoimintoihin osallistuu 50 henkilöä. Tuossa on yliopistotason tieteilijöille 3 työtehtävää + mahdollinen ylin johto joka tekee strategiatyötä. Loput tehtävät hyötyy sitten toisenlaisesta koulutuksesta.
Yliopistokoulutetut eivät olisi niin herkillä tämän AMK koulutuksen suhteen, elleivät olisi kilpailemassa samoista työpaikoista. Eihän tämä ole yliopistokoulutuksen tarkoitus, eikä tehokasta tiedeopetuksen resurssin käyttöä. Harmi, ettei Suomessa ilmeisesti ole riittävästi tutkimuksen rahoitusta tai yritysten T&K työtä.
Se porukka joka tässä on herkillä on ammattikorkealaiset. Esimerkkejä:
Random tradenomi: Niin eikös se tämäkin ole akateeminen koulutus?
Tuttu joka opiskeli työn ohella (turhan) tradenomitutkinnon: Halusin korkeakoulututkinnon, täähän on vähän niinkuin ekonomi.
Lapsuudenkaveri opiskeli tradenomiksi ja haki kaikkia mahdollisia johtajanpaikkoja koska koulussa oli sanottu että te voitte olla johtajia. Ei saanut vaan akateemiset saivat mistä tämä oli pöyristynyt. Työllistyi sitten toimistohommiin.
Näitä riittää. Plus yliopiston matkiminen kaikessa jopa opiskelijaelämässä. Kopioidaan haalareuden värit jne. mutta se nyt on pientä.
Tieteellisten hommien lisäksi on paljon tehtäviä joissa akateeminen on parempi ja ikävä sanoa, arvostetumpi valinta, ja on tehtäviä joissa amkilainen on hyvä (tai ammattikoulutettu) mutta nämä työt eivät välttämättä ole samoja. Joissain ei ole väliä. Tehtävät joissa kilpaillaan samoista vakansseista päätyvät usein sille jolla on jo kokemusta alasta oli tutkinto nyt sitten A tai B.
Onneksi AMK tutkintoja arvostetaan ulkomailla ja siellä voi jatko-opiskella maisteriksi ilman ei kenenkään etua palvelevaa vastakkainasettelua joka tuntuu kumpuavan yliopiston käyneiden epävarmuudesta kun ego saa kolauksen; usein AMK tutkinnon suorittanut vie työpaikat yliopiston käyneen nenän edestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Esimies, Espoo kirjoitti:
Esimiehenä näen kyllä eron ammattikorkeakoulun ja yliopiston suorittaneiden välillä ensin mainittujen hyväksi. En väitä että pelkkä koulu tekee tuon eron, vaan enemmänkin vaikutusta on sillä, että ammattikorkeakoulun pääsykoe ja itse koulu suodattaa porukasta tietynlaiset yksilöt jäljelle ja he menestyvät työelämässäkin.
Yliopistossa opiskelleita vaivaa työelämässä tehottomuus. Näin on pakko sanoa, vaikka joku loukkaantuisikin.
Joo, oon huomannut, että vähä koulutetut esimiehet ei tykkää itseään fiksummista työntekijöistä. Kansakoulun tai maks jonkun opistotutkinnon tehneet esimiehet pysäyttää kaiken kehityksen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitinä olen nähnyt läheltä Amk opiskelun sekä korkeakoulu/ yliopisto opiskelun.
Ei pidä paikkansa tuo tutkimus. Amk paikkoja tarjolla helpommin kuin yliopisto/korkeakoulu.
Amk opiskelutaso on kuin lastenkoulu. Molemmat lapseni kävivät Amk 1-2 vuotta kunnes saivat yliopisto paikan. Opiskelu joitain aivan toista luokkaa. Amk piti vain hieman edes yrittää jotta irtosi
3 arvosanaksi. Siellä ei vaadittu mitään opiskelijalta. Yläastekin oli vaativampi. Miten Amk opiskelijat pärjäävät työelämässä? Lisäksi hyvinkin käytännönläheistä. Koulutus kuin pidempi ammattikoulu.
Yliopistolla vastaavasti piti lukea useampi kirja tehdö tutkimusta ym, jotta olisi mahdollisuus edes päästä läpi. Amk ja oikea korkeakoulua/yliopisto ovat kuin päivä ja yö. Niin eri tasoisia.
Lisäksi Amk kouluja useampi! Helpompi päästä sisään.
Sinä siis kiistät tilaston suosituimmista opiskelupaikoista joihin on korkein valintakynnys?
En ole tuo jolle vastasit mutta maakuntiin pääsee tiettyihin koulutuksiin jokainen hakija.ja itse koulutus ei kovin vaativa, harjoittelut ehkä. Kun taas ne yliopistoalat joihin pääsee suoraan todistuksella voivat vaatia esim. laajan matikan ja fysiikan korkeat arvosanat ja itse koulutus laskareineen vaikea.
Ei sinänsä liity suosituimmuuteen.
meillä on täällä maakuntayliopistossakin opintolinjoja joille pääsee käytännössä jokainen hakija..
Et selvästikään ole käynyt ammattikorkeakoulua koska arvelet harjoittelun olevan sen vaikein osuus. Montako eri kurssia arvelet suomalaisista ammattikorkeakouluista yhteensä löytyvän? Olet omakohtaisesti käynyt sekä lujuusopin, että sisäisen laskennan jatkokurssit?
Olen käynyt sekä yliopiston että amkin. En ole suorittanut lujaria koska en ole insinööri. Käytin sanaa TIETTY osoittaakseni että viittaan johonkin/joihinkin koulutuksiin, en kaikkiin. Tällaisten asioiden havainnoiminen tekstistä vaatii ilmeisesti korkeampaa kognition tasoa?
Juurihan kerroin miten sisäänpääsy suoraan voi erota kyseisessä kahdessa eri oppilaitostyypissä. Luetun ymmärtäminen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Esimies, Espoo kirjoitti:
Esimiehenä näen kyllä eron ammattikorkeakoulun ja yliopiston suorittaneiden välillä ensin mainittujen hyväksi. En väitä että pelkkä koulu tekee tuon eron, vaan enemmänkin vaikutusta on sillä, että ammattikorkeakoulun pääsykoe ja itse koulu suodattaa porukasta tietynlaiset yksilöt jäljelle ja he menestyvät työelämässäkin.
Yliopistossa opiskelleita vaivaa työelämässä tehottomuus. Näin on pakko sanoa, vaikka joku loukkaantuisikin.
Mikä pääsykoe, voitko tarkentaa? Luin yliopiston pääsykokeisiin 2 kk kuusi täyttä päivää viikossa alalle jonne oli vaikea päästä ja pääsin. Amk:n pääsykokeisiin luin kolme päivää matikan peruskaavoja, ja itse kokeessa oli muutama kysymys tyyliin kiristääkö vanne päätäsi ja niitänäitä-ryhmäkeskustelu - pääsin kirkkaasti. Kummassakin sai pisteitä yo-todistuksesta.
Oletko siivoustyönjohtaja? Mikä on oma koulutuksesi?
Miksi muuten aina verrataan (amkilaisten toimesta) yliopistoa ja amkia ihan kuin ne olisivat verrannolliset keskenään. Eivät ole eikä pidäkään olla. Miksei verrata vaikka ammattikoulutusta ja amkia? Ai niin mutta kun ... no, enpä sanokaan;)
Nämä keskustelut taitavat johtua siitä, että usealla alalla molempien korkea-asteiden valmistuneet kilpailevat samoista työpaikoista.
Vierailija kirjoitti:
Onneksi AMK tutkintoja arvostetaan ulkomailla ja siellä voi jatko-opiskella maisteriksi ilman ei kenenkään etua palvelevaa vastakkainasettelua joka tuntuu kumpuavan yliopiston käyneiden epävarmuudesta kun ego saa kolauksen; usein AMK tutkinnon suorittanut vie työpaikat yliopiston käyneen nenän edestä.
Eli tässä se taas tuli: epätoivoinen yritys jossa verrataan ammattikorkeakoulua yliopistoon ja annetaan ymmärtää että ollaan melkeinmaistereita.
Saat ihan vapaasti viedä työpaikan nenän edestä jos siihen työpaikkaan on edellytyksenä amk-tutkinto. Eikö teidän pytinki luotu juuri työelämän tarpeisiin? Vaikka monen koulutuksen taso on laskenut kun koulussakin keskitytään lähdeviitteiden oikeinkirjoitukseen oikean lähdekriittisyyden ja työn ydinosaamisen kustannuksella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo, Helsingin Yliopiston lääkikseen on paljon helpompi päästä kuin ammattikorkeakouluun.
Ei!
Kun, katsot niitä yo-pisteiden rajoja erilaisiin kouluihin, niin sinullekin valkenee, minne vaaditaan enemmän kuin toiseen paikkaan!
Ei AMK ole mikään korkeakoulu vaan opisto. Sopiva juuri niille jotka eivät yliopistoihin pääse eli enemmistölle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitinä olen nähnyt läheltä Amk opiskelun sekä korkeakoulu/ yliopisto opiskelun.
Ei pidä paikkansa tuo tutkimus. Amk paikkoja tarjolla helpommin kuin yliopisto/korkeakoulu.
Amk opiskelutaso on kuin lastenkoulu. Molemmat lapseni kävivät Amk 1-2 vuotta kunnes saivat yliopisto paikan. Opiskelu joitain aivan toista luokkaa. Amk piti vain hieman edes yrittää jotta irtosi
3 arvosanaksi. Siellä ei vaadittu mitään opiskelijalta. Yläastekin oli vaativampi. Miten Amk opiskelijat pärjäävät työelämässä? Lisäksi hyvinkin käytännönläheistä. Koulutus kuin pidempi ammattikoulu.
Yliopistolla vastaavasti piti lukea useampi kirja tehdö tutkimusta ym, jotta olisi mahdollisuus edes päästä läpi. Amk ja oikea korkeakoulua/yliopisto ovat kuin päivä ja yö. Niin eri tasoisia.
Lisäksi Amk kouluja useampi! Helpompi päästä sisään.
Sinä siis kiistät tilaston suosituimmista opiskelupaikoista joihin on korkein valintakynnys?
En ole tuo jolle vastasit mutta maakuntiin pääsee tiettyihin koulutuksiin jokainen hakija.ja itse koulutus ei kovin vaativa, harjoittelut ehkä. Kun taas ne yliopistoalat joihin pääsee suoraan todistuksella voivat vaatia esim. laajan matikan ja fysiikan korkeat arvosanat ja itse koulutus laskareineen vaikea.
Ei sinänsä liity suosituimmuuteen.
meillä on täällä maakuntayliopistossakin opintolinjoja joille pääsee käytännössä jokainen hakija..
Et selvästikään ole käynyt ammattikorkeakoulua koska arvelet harjoittelun olevan sen vaikein osuus. Montako eri kurssia arvelet suomalaisista ammattikorkeakouluista yhteensä löytyvän? Olet omakohtaisesti käynyt sekä lujuusopin, että sisäisen laskennan jatkokurssit?
Olen käynyt sekä yliopiston että amkin. En ole suorittanut lujaria koska en ole insinööri. Käytin sanaa TIETTY osoittaakseni että viittaan johonkin/joihinkin koulutuksiin, en kaikkiin. Tällaisten asioiden havainnoiminen tekstistä vaatii ilmeisesti korkeampaa kognition tasoa?
Juurihan kerroin miten sisäänpääsy suoraan voi erota kyseisessä kahdessa eri oppilaitostyypissä. Luetun ymmärtäminen?
Ummm. Monesti on vaikea tulkita tekstiä jos on käytetty lauseiden välissä välimerkkinä pistettä, kuitenkin aloittamalla seuraavan virkkeen pienellä alkukirjaimella aloitetulla sanalla 'ja'. En ollut aivan varma mihin subjektiin jälkimmäinen lause viittaa, mutta ehkä kognitioni taso on liiankin korkea kun luen mitä on kirjoitettu enkä ns "ymmärrä" :D
Ihmettelen yhä tuota vaikeaa harjoittelua. Sehän on nimensä mukaisesti; harjoittelu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopistolaki:
"Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa."
Ymmärrättehän, että 90% työtehtävistä yrityksissä ei sisällä tutkimusta tai tieteellistä tai taiteellista sivistystä edistävää tehtävää. Prosessia kehittää 3 prosessinkehityksessä työskentelevää, prosessia pyörittää 300 ja tukitoimintoihin osallistuu 50 henkilöä. Tuossa on yliopistotason tieteilijöille 3 työtehtävää + mahdollinen ylin johto joka tekee strategiatyötä. Loput tehtävät hyötyy sitten toisenlaisesta koulutuksesta.
Yliopistokoulutetut eivät olisi niin herkillä tämän AMK koulutuksen suhteen, elleivät olisi kilpailemassa samoista työpaikoista. Eihän tämä ole yliopistokoulutuksen tarkoitus, eikä tehokasta tiedeopetuksen resurssin käyttöä. Harmi, ettei Suomessa ilmeisesti ole riittävästi tutkimuksen rahoitusta tai yritysten T&K työtä.
Se porukka joka tässä on herkillä on ammattikorkealaiset. Esimerkkejä:
Random tradenomi: Niin eikös se tämäkin ole akateeminen koulutus?
Tuttu joka opiskeli työn ohella (turhan) tradenomitutkinnon: Halusin korkeakoulututkinnon, täähän on vähän niinkuin ekonomi.
Lapsuudenkaveri opiskeli tradenomiksi ja haki kaikkia mahdollisia johtajanpaikkoja koska koulussa oli sanottu että te voitte olla johtajia. Ei saanut vaan akateemiset saivat mistä tämä oli pöyristynyt. Työllistyi sitten toimistohommiin.
Näitä riittää. Plus yliopiston matkiminen kaikessa jopa opiskelijaelämässä. Kopioidaan haalareuden värit jne. mutta se nyt on pientä.Tieteellisten hommien lisäksi on paljon tehtäviä joissa akateeminen on parempi ja ikävä sanoa, arvostetumpi valinta, ja on tehtäviä joissa amkilainen on hyvä (tai ammattikoulutettu) mutta nämä työt eivät välttämättä ole samoja. Joissain ei ole väliä. Tehtävät joissa kilpaillaan samoista vakansseista päätyvät usein sille jolla on jo kokemusta alasta oli tutkinto nyt sitten A tai B.
Onnitteluni sinulle, että olet löytänyt itsellesi oikean alan sekä koulutustasi vastaavan työpaikan! Eikö tuokin ihanan rauhan tunteen kun voi viitata kintaalla random tradenomien puheille, eihän niillä ole minkään valtakunnan merkitystä sinun elämässäsi.
Siksi näissä keskusteluissa yleensä vire onkin se, että yliopistossa itsensä sivistänyt toivottaa vähemmän arvostetut serkkunsa lämpimästi mukaan työmarkkinoille, muistaen että kaikille on paikkansa ja tarpeensa työelämän palveluksessa. Miksi ihmeessä kukaan paikkansa yhteiskunnassa jo ahkeralla opiskelulla lunastanut kokisikaan tarvetta provosoitua jonkun haalareiden väristä tai halusta kokea tutkinnostaan iloa tai ylpeyttä :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitinä olen nähnyt läheltä Amk opiskelun sekä korkeakoulu/ yliopisto opiskelun.
Ei pidä paikkansa tuo tutkimus. Amk paikkoja tarjolla helpommin kuin yliopisto/korkeakoulu.
Amk opiskelutaso on kuin lastenkoulu. Molemmat lapseni kävivät Amk 1-2 vuotta kunnes saivat yliopisto paikan. Opiskelu joitain aivan toista luokkaa. Amk piti vain hieman edes yrittää jotta irtosi
3 arvosanaksi. Siellä ei vaadittu mitään opiskelijalta. Yläastekin oli vaativampi. Miten Amk opiskelijat pärjäävät työelämässä? Lisäksi hyvinkin käytännönläheistä. Koulutus kuin pidempi ammattikoulu.
Yliopistolla vastaavasti piti lukea useampi kirja tehdö tutkimusta ym, jotta olisi mahdollisuus edes päästä läpi. Amk ja oikea korkeakoulua/yliopisto ovat kuin päivä ja yö. Niin eri tasoisia.
Lisäksi Amk kouluja useampi! Helpompi päästä sisään.
Sinä siis kiistät tilaston suosituimmista opiskelupaikoista joihin on korkein valintakynnys?
En ole tuo jolle vastasit mutta maakuntiin pääsee tiettyihin koulutuksiin jokainen hakija.ja itse koulutus ei kovin vaativa, harjoittelut ehkä. Kun taas ne yliopistoalat joihin pääsee suoraan todistuksella voivat vaatia esim. laajan matikan ja fysiikan korkeat arvosanat ja itse koulutus laskareineen vaikea.
Ei sinänsä liity suosituimmuuteen.
meillä on täällä maakuntayliopistossakin opintolinjoja joille pääsee käytännössä jokainen hakija..
Et selvästikään ole käynyt ammattikorkeakoulua koska arvelet harjoittelun olevan sen vaikein osuus. Montako eri kurssia arvelet suomalaisista ammattikorkeakouluista yhteensä löytyvän? Olet omakohtaisesti käynyt sekä lujuusopin, että sisäisen laskennan jatkokurssit?
Olen käynyt sekä yliopiston että amkin. En ole suorittanut lujaria koska en ole insinööri. Käytin sanaa TIETTY osoittaakseni että viittaan johonkin/joihinkin koulutuksiin, en kaikkiin. Tällaisten asioiden havainnoiminen tekstistä vaatii ilmeisesti korkeampaa kognition tasoa?
Juurihan kerroin miten sisäänpääsy suoraan voi erota kyseisessä kahdessa eri oppilaitostyypissä. Luetun ymmärtäminen?
Ummm. Monesti on vaikea tulkita tekstiä jos on käytetty lauseiden välissä välimerkkinä pistettä, kuitenkin aloittamalla seuraavan virkkeen pienellä alkukirjaimella aloitetulla sanalla 'ja'. En ollut aivan varma mihin subjektiin jälkimmäinen lause viittaa, mutta ehkä kognitioni taso on liiankin korkea kun luen mitä on kirjoitettu enkä ns "ymmärrä" :D
Ihmettelen yhä tuota vaikeaa harjoittelua. Sehän on nimensä mukaisesti; harjoittelu.
Tottakai tässä on nyt tarkoitus alkaa puheenaiheen vaihtamismielessä nuss imaan jokaista välimerkkiä. Keskustelupalstojen kirjoitusasuhan on suoraan verrannollinen julkaistavaan asiatekstiin?
Ihmettele ihmeessä.
Vierailija kirjoitti:
Esimies, Espoo kirjoitti:
Esimiehenä näen kyllä eron ammattikorkeakoulun ja yliopiston suorittaneiden välillä ensin mainittujen hyväksi. En väitä että pelkkä koulu tekee tuon eron, vaan enemmänkin vaikutusta on sillä, että ammattikorkeakoulun pääsykoe ja itse koulu suodattaa porukasta tietynlaiset yksilöt jäljelle ja he menestyvät työelämässäkin.
Yliopistossa opiskelleita vaivaa työelämässä tehottomuus. Näin on pakko sanoa, vaikka joku loukkaantuisikin.
Mikä pääsykoe, voitko tarkentaa? Luin yliopiston pääsykokeisiin 2 kk kuusi täyttä päivää viikossa alalle jonne oli vaikea päästä ja pääsin. Amk:n pääsykokeisiin luin kolme päivää matikan peruskaavoja, ja itse kokeessa oli muutama kysymys tyyliin kiristääkö vanne päätäsi ja niitänäitä-ryhmäkeskustelu - pääsin kirkkaasti. Kummassakin sai pisteitä yo-todistuksesta.
Oletko siivoustyönjohtaja? Mikä on oma koulutuksesi?
Miksi muuten aina verrataan (amkilaisten toimesta) yliopistoa ja amkia ihan kuin ne olisivat verrannolliset keskenään. Eivät ole eikä pidäkään olla. Miksei verrata vaikka ammattikoulutusta ja amkia? Ai niin mutta kun ... no, enpä sanokaan;)
Niin. Monenlaisia tarinoita. Minä hain lukemaan maantietoa (geologiaa) ja pääsin ylioppilastodistuksen perusteella. Englanninkieliseen AMK koulutusohjelmaan jouduin käymään pääsykokeen, joka ei kyllä kovin vaikea ollut sekään, mutta E papereilla en olisi sinne pelkästään päässyt.
HUUTIS:D.