Lue keskustelun säännöt.
Onko tällainen raivo normaalia?
18.09.2023 |
Jos riitelemme, mies "napsahtaa." Jos on ratissa, ajaa vaarallisesti, lyö nyrkillä oveen reiän, kaataa tuolin, lyö nyrkillä seinään/pöytään, jne, pitelee päätä käsiensä välissä ikäänkuin sekoaisi, kun hän on saanut asiansa huudettua, alkaa minulle huuto "turpa kiinni, turpa kiinni k*rpä!!! Nyt et sano enää mitään!!!" Lopulta syyttää minua käytöksestään, minusta tuntuu kuin olisin ollut viimeiset 20 vuotta syyllinen kaikkeen.
Minua huolestuttaa, että mitä tekee lopulta minulle vihapäissään. Pelottaa aika jolloin aikuistuva lapsemme ei enää asu kotona.
Viimeisin raivokohtaus oli tänään kun valitin hänelle kotimme sotkuisuudesta. Koko paikka on ihan kirjaimellisesti läävä eikä vapaapäivät tunnu palauttavilta kun työmaa on koko ajan silmien alla.
Mies ollut viimeksi töissä kesäkuussa ja aloittaa työt loppuvuodesta. Minä olen juuri toipunut masennuksesta. Sain töistä lisää tunteja, kun elämisen kulut on kasvaneet niin paljon. Tuntuu vain vieläkin, että väsyttää ja vapaapäivät tekisi mieli vain maata.
Muuten mies on hyvä. Ihan hellä ja huomaavainen, mutta ei puhu. S*ksiä on. Pitkä suhde, yli 20 vuotta.
Mitä minä teen????
Kommentit (155)
No jos ollaan realistisia niin todennäköisesti se tappaa sut jossain vaiheessa, ehkä kännipäissään. Herää todellisuuteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Emmä tiedä.
Mä saan välillä ihan hirveitä raivokohtauksia. Karjun ja huudan. En käy koskaan kehenkään käsiksi. Joskus olen tuoleja viskonut.
Aina näihin on ihan looginen syy ollut. En turhaa huuda.
Mies on sietänyt mua jo yli 20 vuotta ja lapsetkin on omillaan.Pystyttekö te sitten lopulta puhumaan erimielisyydet halki ja tekemään kompromissin? Vai miten se menee, jos haluat avata.
Ap
Joo. Tietysti. Mun raivarit johtuu yleensä elämän epäoikeudenmukaisuudesta tms vastoinkäymisistä. Niitä kun on riittänyt. On pakko purkaa tunteita jotenkin ettei ihan hajoa.
Kyllä me riidelläänkin mutta sovitaan aina. Meillä on molemmilla varsin kiihkeä tempperamentti. Varsinkin mulla.
Sun täytyy tehdä niin kuin susta oikealle tuntuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No tuosta vihanhallinta-asiasta olen hänelle sanonut. Ei vastaa mitään. Sepä tässä on niin ristiriitaista, kun muuten hän on minusta huolta pitävä ja huomaavainen. Masennukseni aikaan oli tukena parhaansa mukaan. Tätä piirrettä en vain ymmärrä mistä se kumpuaa. Sanoin kyllä tänään, että seuraavasta kerrasta lähden.
(Ei tee tätä lapsemme ollessa kotona)
Ap
Pidä siitä myös kiinni sitten. Vaikuttaa siltä ettei mies aio korjata toimintaansa.
Voi olla, että olet oikeassa.
Ap
Miesluolaan nyrkkeilysäkki jossa pomon ja anopin kuvat. Sitte vaan mäiskimään. Laihtuukin samalla.;) Sinuun ei saa koskea raivopäisenä.
Vierailija kirjoitti:
Onko teillä muilla ollut tällaista/muita kokemuksia tällaisesta? Onko mikään auttanut?
Ap
Itse olen yhden raivopään elellyt kohta 30 vuotta. Tosin hän on aina tehnyt aivan hulluna töitä, mikä sitten yhdistettynä muihin stressinaiheisiin ja fyysiseen väsymykseen ja jopa niin naurettaviin asioihin kuin matala verensokeri ja tavaroiden epäjärjestys voi aiheuttaa huutokohtauksen tai tavaroiden hakkaamista. Tapahtuu ehkä kerran kuussa. Olen täysin tottunut, ei tunnu missään. Mies ei ole väkivaltainen ihmisiä kohtaan, vaikka huutaa kyllä kuin prkl.
Silloin hänet jätetään rauhoittumaan, viedään ruokaa ja annetaan nukkua. Vihanhallinta on hänellä parantunut vuosien aikana, tai sitten ei vaan enää jaksa vetää itseään piippuun kuten nuorempana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo, ettei tee tuota lapsen ollessa kotosalla, kertoo kyllä se, että pystyy hallitsemaan tunteensa tarvittaessa.
On huono, jos ristiriitoja ei voi jutella auki, vaan mies "hiljentää" sinut/epämieluiset jutut raivoamalla.
Olet tätä nyt sietänyt aika pitkään, tuleeko se sen kummemmaksi, vaikka sietäisi vielä toiset 20 vuotta?
Vierailija kirjoitti:
Tuo, ettei tee tuota lapsen ollessa kotosalla, kertoo kyllä se, että pystyy hallitsemaan tunteensa tarvittaessa.
On huono, jos ristiriitoja ei voi jutella auki, vaan mies "hiljentää" sinut/epämieluiset jutut raivoamalla.
Olet tätä nyt sietänyt aika pitkään, tuleeko se sen kummemmaksi, vaikka sietäisi vielä toiset 20 vuotta?
Hyvinhän tuo hallitsee tunteensa.
Aptä ei ole osunu kertaakaan, vaikkei mielenterveysongelmiltaan osaa pitää sitä "turpaa kiinni" vaikka pyydetään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luonnekysymys. Jotkut tuntevat tunteensa hirveän intensiivisesti. Viha on vahva tunne, jos sitä ei täysin hallitse. Äkkiä sellaisen huutajan kanssa oppii muut elämään. Sille pitää antaa tilaa ja aikaa, kun vihastuu.
Vierailija kirjoitti:
Tuo, ettei tee tuota lapsen ollessa kotosalla, kertoo kyllä se, että pystyy hallitsemaan tunteensa tarvittaessa.
On huono, jos ristiriitoja ei voi jutella auki, vaan mies "hiljentää" sinut/epämieluiset jutut raivoamalla.
Olet tätä nyt sietänyt aika pitkään, tuleeko se sen kummemmaksi, vaikka sietäisi vielä toiset 20 vuotta?
Sepä juuri, kun riidat jää sitten ikäänkuin auki. Mies alkaa vain parin päivän päästä käyttäytyä kuin mitään ei olisikaan tapahtunut. En minä siis halua lisää riidellä, vaan puhua asiat halki.
Erittäin hyviä huomioita sinulla.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Luonnekysymys. Jotkut tuntevat tunteensa hirveän intensiivisesti. Viha on vahva tunne, jos sitä ei täysin hallitse. Äkkiä sellaisen huutajan kanssa oppii muut elämään. Sille pitää antaa tilaa ja aikaa, kun vihastuu.
Olet oikeassa. Viha ja äänen korotus on minulle ihan ok. Kaikkihan me suuttumusta joskus tunnetaan ja vihaakin.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo, ettei tee tuota lapsen ollessa kotosalla, kertoo kyllä se, että pystyy hallitsemaan tunteensa tarvittaessa.
On huono, jos ristiriitoja ei voi jutella auki, vaan mies "hiljentää" sinut/epämieluiset jutut raivoamalla.
Olet tätä nyt sietänyt aika pitkään, tuleeko se sen kummemmaksi, vaikka sietäisi vielä toiset 20 vuotta?Sepä juuri, kun riidat jää sitten ikäänkuin auki. Mies alkaa vain parin päivän päästä käyttäytyä kuin mitään ei olisikaan tapahtunut. En minä siis halua lisää riidellä, vaan puhua asiat halki.
Erittäin hyviä huomioita sinulla.
Ap
"En minä siis halua lisää riidellä, vaan puhua asiat halki."
Ihan normi mielenterveysongelmaisen aivoakrobatiaa. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo, ettei tee tuota lapsen ollessa kotosalla, kertoo kyllä se, että pystyy hallitsemaan tunteensa tarvittaessa.
On huono, jos ristiriitoja ei voi jutella auki, vaan mies "hiljentää" sinut/epämieluiset jutut raivoamalla.
Olet tätä nyt sietänyt aika pitkään, tuleeko se sen kummemmaksi, vaikka sietäisi vielä toiset 20 vuotta?Hyvinhän tuo hallitsee tunteensa.
Aptä ei ole osunu kertaakaan, vaikkei mielenterveysongelmiltaan osaa pitää sitä "turpaa kiinni" vaikka pyydetään.
Malliesimerkki lapsesta, jolle on annettu pienenä liian vähän huomiota ja rakkautta. Joko trollailee vauvapalstalla, kun joku ihan aidosti ja oikeasti kaipaa juttuapua vaikeaan tilanteeseen, tai se kurjempi vaihtoehto, eli olet aidosti empatikyvytön ja tunnekylmä yksilö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo, ettei tee tuota lapsen ollessa kotosalla, kertoo kyllä se, että pystyy hallitsemaan tunteensa tarvittaessa.
On huono, jos ristiriitoja ei voi jutella auki, vaan mies "hiljentää" sinut/epämieluiset jutut raivoamalla.
Olet tätä nyt sietänyt aika pitkään, tuleeko se sen kummemmaksi, vaikka sietäisi vielä toiset 20 vuotta?Hyvinhän tuo hallitsee tunteensa.
Aptä ei ole osunu kertaakaan, vaikkei mielenterveysongelmiltaan osaa pitää sitä "turpaa kiinni" vaikka pyydetään.
Malliesimerkki lapsesta, jolle on annettu pienenä liian vähän huomiota ja rakkautta. Joko trollailee vauvapalstalla, kun joku ihan aidosti ja oikeasti kaipaa juttuapua vaikeaan tilanteeseen, tai se kurjempi vaihtoehto, eli olet aidosti empatikyvytön ja tunnekylmä yksilö.
Kiitos
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo, ettei tee tuota lapsen ollessa kotosalla, kertoo kyllä se, että pystyy hallitsemaan tunteensa tarvittaessa.
On huono, jos ristiriitoja ei voi jutella auki, vaan mies "hiljentää" sinut/epämieluiset jutut raivoamalla.
Olet tätä nyt sietänyt aika pitkään, tuleeko se sen kummemmaksi, vaikka sietäisi vielä toiset 20 vuotta?Hyvinhän tuo hallitsee tunteensa.
Aptä ei ole osunu kertaakaan, vaikkei mielenterveysongelmiltaan osaa pitää sitä "turpaa kiinni" vaikka pyydetään.
Malliesimerkki lapsesta, jolle on annettu pienenä liian vähän huomiota ja rakkautta. Joko trollailee vauvapalstalla, kun joku ihan aidosti ja oikeasti kaipaa juttuapua vaikeaan tilanteeseen, tai se kurjempi vaihtoehto, eli olet aidosti empatikyvytön ja tunnekylmä yksilö.
Ap kertoi jo mielenterveysongelmistaan.
Mielenterveysongelmaisilla on useimmiten ihan omat näkemykset asioiden kulusta, jotka poikkeavat huomattavasti asioiden kulusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo, ettei tee tuota lapsen ollessa kotosalla, kertoo kyllä se, että pystyy hallitsemaan tunteensa tarvittaessa.
On huono, jos ristiriitoja ei voi jutella auki, vaan mies "hiljentää" sinut/epämieluiset jutut raivoamalla.
Olet tätä nyt sietänyt aika pitkään, tuleeko se sen kummemmaksi, vaikka sietäisi vielä toiset 20 vuotta?Sepä juuri, kun riidat jää sitten ikäänkuin auki. Mies alkaa vain parin päivän päästä käyttäytyä kuin mitään ei olisikaan tapahtunut. En minä siis halua lisää riidellä, vaan puhua asiat halki.
Erittäin hyviä huomioita sinulla.
Ap
Sellaisen kuvan saan, että mies on oppinut raivoamisella lopettamaan epämukavasta asiasta keskustelun. Se, ettei ristiriidasta enää puhuta, on tavallaan se palkinto, lopputulema.
Hermostuuko, vaikka sanoisit ihan tavallisesti jostain hänelle epäedullisesta tai ikävästä asiasta? Vai tuleeko tuo raivo vain, jos sanot hänen mielestään liian tiukasti?
Joka tapauksessa epäkypsää käytöstä 4-kymppiseltä. Samalla lailla esim. mykkäkoulu on valtapeliä, jolla pyritään vaikuttamaan toiseen. Parisuhteen pitäisi olla tasavertainen ja toinen toista tukeva. Jos asioista pitää vaieta raivarin pelossa, on jotain pielessä.
Toki vain sinä tiedät, mikä on liikaa, ja missä omat rajasi menevät. Olisiko noista raivareita mahdollista keskustella jälkeenpäin tunteiden tasaannuttua, vai mies pystyykö puhumaan asiasta ollenkaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo, ettei tee tuota lapsen ollessa kotosalla, kertoo kyllä se, että pystyy hallitsemaan tunteensa tarvittaessa.
On huono, jos ristiriitoja ei voi jutella auki, vaan mies "hiljentää" sinut/epämieluiset jutut raivoamalla.
Olet tätä nyt sietänyt aika pitkään, tuleeko se sen kummemmaksi, vaikka sietäisi vielä toiset 20 vuotta?Hyvinhän tuo hallitsee tunteensa.
Aptä ei ole osunu kertaakaan, vaikkei mielenterveysongelmiltaan osaa pitää sitä "turpaa kiinni" vaikka pyydetään.
Malliesimerkki lapsesta, jolle on annettu pienenä liian vähän huomiota ja rakkautta. Joko trollailee vauvapalstalla, kun joku ihan aidosti ja oikeasti kaipaa juttuapua vaikeaan tilanteeseen, tai se kurjempi vaihtoehto, eli olet aidosti empatikyvytön ja tunnekylmä yksilö.
Ap kertoi jo mielenterveysongelmistaan.
Mielenterveysongelmaisilla on useimmiten ihan omat näkemykset asioiden kulusta, jotka poikkeavat huomattavasti asioiden kulusta.
Juu juu, tämä selvä 👍
Ihan normaalia valtion virkamiehiltä.
Itse herkästi tukahdutan negatiivisia tunteitani, siedän ja kestän ja tuen ja autan, kunnes olen ihan täynnä ja tekee vain mieli repiä joku kappaleiksi. Minulla on selkeitä ongelmia pitää rajani ja tuoda kielteiset asiat esille rauhallisesti. Lapsena piti olla "kiltti tyttö" joten en osaa ilmaista vihan tunteita fiksusti. Vaikka tiedän asian, niin raivon hillitseminen on hirveän vaikeaa (koskaan en ole satuttanut ketään, en edes juuri huutanut, mutta suorastaan sihisen vihasta kun kuppi menee nurin).
Miksi mulle annettiin alanuolta?
Jos syö punajuurta niin sillä on mieltä virkistävää vaikutusta. Luulisin tuolla miehellä olevan puutostiloja, jos hermo jatkuvasti kireällä.
Pidä siitä myös kiinni sitten. Vaikuttaa siltä ettei mies aio korjata toimintaansa.