Lue keskustelun säännöt.
Onko tällainen raivo normaalia?
18.09.2023 |
Jos riitelemme, mies "napsahtaa." Jos on ratissa, ajaa vaarallisesti, lyö nyrkillä oveen reiän, kaataa tuolin, lyö nyrkillä seinään/pöytään, jne, pitelee päätä käsiensä välissä ikäänkuin sekoaisi, kun hän on saanut asiansa huudettua, alkaa minulle huuto "turpa kiinni, turpa kiinni k*rpä!!! Nyt et sano enää mitään!!!" Lopulta syyttää minua käytöksestään, minusta tuntuu kuin olisin ollut viimeiset 20 vuotta syyllinen kaikkeen.
Minua huolestuttaa, että mitä tekee lopulta minulle vihapäissään. Pelottaa aika jolloin aikuistuva lapsemme ei enää asu kotona.
Viimeisin raivokohtaus oli tänään kun valitin hänelle kotimme sotkuisuudesta. Koko paikka on ihan kirjaimellisesti läävä eikä vapaapäivät tunnu palauttavilta kun työmaa on koko ajan silmien alla.
Mies ollut viimeksi töissä kesäkuussa ja aloittaa työt loppuvuodesta. Minä olen juuri toipunut masennuksesta. Sain töistä lisää tunteja, kun elämisen kulut on kasvaneet niin paljon. Tuntuu vain vieläkin, että väsyttää ja vapaapäivät tekisi mieli vain maata.
Muuten mies on hyvä. Ihan hellä ja huomaavainen, mutta ei puhu. S*ksiä on. Pitkä suhde, yli 20 vuotta.
Mitä minä teen????
Kommentit (155)
Vierailija kirjoitti:
Onko teillä muilla ollut tällaista/muita kokemuksia tällaisesta? Onko mikään auttanut?
Ap
Eksä oli tuollainen. Siksi se on eksä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Terveydenhuollon piiriin minäkin ohjaisin. Löytyy myös kolmannelta sektorilta järjestöjä jotka tekevät työtä, esim. Jussityö tai Lyömätön linja.
Vierailija kirjoitti:
Kun mun mies suuttuu mulle, niin hän sanoo et mikä häntä suututtaa ja sit keskustellaan siitä joko siinä hetkessä tai kun on paremmin aikaa istua alas ja jutella. Tullaan yhdessä johonkin kompromissiratkaisuun ja halataan ja sovitaan. 25 vuotta ollaan yhdessä ollut ja mies ei ole koskaan huutanut minulle, saati raivonnut ratissa tai hajottanut mitään.
Kuulostaa ihannetilanteelta
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun mun mies suuttuu mulle, niin hän sanoo et mikä häntä suututtaa ja sit keskustellaan siitä joko siinä hetkessä tai kun on paremmin aikaa istua alas ja jutella. Tullaan yhdessä johonkin kompromissiratkaisuun ja halataan ja sovitaan. 25 vuotta ollaan yhdessä ollut ja mies ei ole koskaan huutanut minulle, saati raivonnut ratissa tai hajottanut mitään.
Kuulostaa ihannetilanteelta
Ap
Se ei ole "ihannetilanne" vaan bare minimum. Näin normaalit ihmiset hoitaa riitansa. Tämä on se rima joka pitää ylittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttääkö jotain steroideja?
Ei käytä. Perusterve nelikymppinen, ei mikään lihaskimppu tms.
Ap
Eli pippurinen rimpula.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä auttoi kun kutsuin veljeni kylään ratkaisemaan riitoja. Veljeni on lähikamppailun expertti.
Hän pisti mieheni lukkoon aika monta kertaa ja läimi järkeä tämän tapuliin.
Miehellä oli toinen puoli naamaa mustana viikkoja.
Aina kun viha ja raivo meinaa pistää pintaan, niin muistutan veljestäni.
Veljestäni joka on expertti.
Hän ei hakkaa ovia, hän hakkaa oikeasti ihmisiä pehmeäksi.
napsahtaa (53-F) (taivutus)
tuottaa hetkellinen napsumisen omainen, napsin kaltainen, terävä ääni kuin esimerkiksi kahden pienen ja kevyen esineen nopeasta iskeytymisestä toisiinsa
Jos miehesi napsuu niin kannattaa mennä lääkärin puheille, ei ole sellainen normaalia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eroa. Onko sulla vaikeuksia tehdä eropäätöstä..? Miksi et ole eronnut jo aikoja sitten. Ei siitä ole pakko toiselle kasvokkain sanoa jos pelottaa, lähdet vaan eri asuntoon. Sitten vanhan asunnon myynti tai irtisanominen. Vai miten sen suunnittelisi oikein, ettei tule ongelmia. Miehen pitää myös hakea jo uutta asuntoa ellei jää sinne, auttaisiko hänen sukulainen asunnon saannissa tai etsimisessä.
Sun valitus voi olla ongelma (sori kun sanon), negaat yhtäkkiä, et sano keskustellen ja etukäteen - ei käskyjä muille. Mutta ei se tarkoita että toinen turhautuneena saisi hakata ja riehua - hän on selvästi tuskastunut. Jätä mies rauhaan ja hän sut. Parisuhde ei vain toimi tai tule toimimaan? Vai aiotko pariterapiassa vielä hukata aikasi ja ottaa riskit. Eipä siihen itse ainakaan lähtisi enää, en ottaisi riskejä. Tilanne on vähän toksinen tai sukset ristissä. Jos mies juo alkoholia tai riidat stressanneet, ei homma toimi myöskään. Nuorena riehuu helpommin.
Saa sanoa ihan suoraan ja ihan pointtikin on tuossa. Varmaan tämä minun masennus tekee sitä fiilistä, että mistään ei tuu mitään, läävä ahdistaa, väsyttää jumalattomasti ja sitten purkaudun miehelle. En huutamalla, mutta turhautuneesti tiuskien kyllä.
Kiitos viestistä, pisti miettimään.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Tiedät kyllä itsekin että todellakaan ei ole vaan miehellä on vakava vihanhallintaongelma.
Ei se niinkään mene että nainen nalkuttaa (en nyt sano että ap tekee niin) ja mies vaan kuuntelee hiljaa. Miehen pitäisi myös voida sanoa mielipiteensä normaalilla äänellä tai olla rauhassa naisen negaamiselta joka alkaa yllättäen. Jos nainen ei ole tyytyväinen mieheen, eroaa. Olla siis kummallakin toisen kunnioitus ja oma elämisen rauha. Jokin ei vain toimi aina parisuhteissa, jos on tuohon pisteeseen mennyt. Siivoukset sovitaan etukäteen. Jos haluaa purkaa tunteita sotkuista, se ei ole hyvä idea, silloin pitää asiat järjestellä etukäteen toisin - että olisi siistiä. Tai merkitä paperille muistilappu ja vapaa valinta siivouspäivään, ei kaikkea kerralla. Keksii muitakin niksejä, laatikot, lipastot jne. Osasta miehiä ei tule siistejä, eri asunnot ok. Mutta se ei poista miehen aggressioita, koska ne olisi muutenkin, jos on hermosto herkkä ja käsittää helposti väärin. Tai nainen ilmaisee miehen korvaan asian väärin. Ero on pelottavassa tilanteessa yleensä ainoa vaihtoehto, ei odotella sitä pahinta. Pariterapeutti toki voi yrittää auttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Masentuneen puoliso masentuu yleensä myös. Varsinkin jos on vielä stressiä työstä tai rahasta, tai sen puutteesta. Mutta jos mies ei suostu hakemaan tuohon apua, lähtisin samalla ovenavauksella sen lapsen muuttokuorman kanssa viimeistään.
veljeni on kizbooser kirjoitti:
Meillä auttoi kun kutsuin veljeni kylään ratkaisemaan riitoja. Veljeni on lähikamppailun expertti.
Hän pisti mieheni lukkoon aika monta kertaa ja läimi järkeä tämän tapuliin.
Miehellä oli toinen puoli naamaa mustana viikkoja.
Aina kun viha ja raivo meinaa pistää pintaan, niin muistutan veljestäni.
Veljestäni joka on expertti.
Hän ei hakkaa ovia, hän hakkaa oikeasti ihmisiä pehmeäksi.
Etpä sinäkään ihan täyspäiseltä vaikuta, puhumattakaan veljestäsi.
Olette ukkosi kanssa ansainneet toisenne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eroa. Onko sulla vaikeuksia tehdä eropäätöstä..? Miksi et ole eronnut jo aikoja sitten. Ei siitä ole pakko toiselle kasvokkain sanoa jos pelottaa, lähdet vaan eri asuntoon. Sitten vanhan asunnon myynti tai irtisanominen. Vai miten sen suunnittelisi oikein, ettei tule ongelmia. Miehen pitää myös hakea jo uutta asuntoa ellei jää sinne, auttaisiko hänen sukulainen asunnon saannissa tai etsimisessä.
Sun valitus voi olla ongelma (sori kun sanon), negaat yhtäkkiä, et sano keskustellen ja etukäteen - ei käskyjä muille. Mutta ei se tarkoita että toinen turhautuneena saisi hakata ja riehua - hän on selvästi tuskastunut. Jätä mies rauhaan ja hän sut. Parisuhde ei vain toimi tai tule toimimaan? Vai aiotko pariterapiassa vielä hukata aikasi ja ottaa riskit. Eipä siihen itse ainakaan lähtisi enää, en ottaisi riskejä. Tilanne on vähän toksinen tai sukset ristissä. Jos mies juo alkoholia tai riidat stressanneet, ei homma toimi myöskään. Nuorena riehuu helpommin.
Saa sanoa ihan suoraan ja ihan pointtikin on tuossa. Varmaan tämä minun masennus tekee sitä fiilistä, että mistään ei tuu mitään, läävä ahdistaa, väsyttää jumalattomasti ja sitten purkaudun miehelle. En huutamalla, mutta turhautuneesti tiuskien kyllä.
Kiitos viestistä, pisti miettimään.
Ap
Niin. Kaikille tulee joskus asioita, että pitäisi purkaa tunteita. Mutta jonkun toisen miehen kanssa se ehkä toimii niin, että ymmärtää mitä tarkoitat. Heikkohermoinen ei sitä tajua tai riidat hänelle liikaa. Eikä sun pitäisi pelätä kotonasi tai lapsen. Aina on parempaa elämää erillään, ero ei ole katastrofi tai elämän loppu. Päinvastoin. Vaikka parisuhteisiin on yksityinen pariterapeutti, jos haluaa käsitellä asioita, mutta jos mies riehuu se on aika toivotonta. Ei voi luottaa.
Vierailija kirjoitti:
Masentuneen puoliso masentuu yleensä myös. Varsinkin jos on vielä stressiä työstä tai rahasta, tai sen puutteesta. Mutta jos mies ei suostu hakemaan tuohon apua, lähtisin samalla ovenavauksella sen lapsen muuttokuorman kanssa viimeistään.
Hyvä pointti tämäkin. Muuten on kyllä ihan hyvävointisen oloinen; näkee ystäviä, harrastaa, jne. Mutta mistäs minä mitään tiedän, kun ei tosiaan puhu tunteistaan...
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Emmä tiedä.
Mä saan välillä ihan hirveitä raivokohtauksia. Karjun ja huudan. En käy koskaan kehenkään käsiksi. Joskus olen tuoleja viskonut.
Aina näihin on ihan looginen syy ollut. En turhaa huuda.
Mies on sietänyt mua jo yli 20 vuotta ja lapsetkin on omillaan.
Katselin 9 vuotta, eikä kerrassaan edes mitään terapiat auttaneet, yhteen eikä erikseen. Kun minä olin terapiassa että kestäisin miehen raivoamista, tajusin vihdoin, ettei mikään muutu oikeasti.
Mutta erosta.... olet nyt varoittanut häntä, se riittää. Kun oikeasti eroat, älä kerro sitä hänelle, vaan hoida asia salassa mahdollisimman pitkälle, äläkä jää hänen kanssaan kaksin, vaan aina sukulainen mukana. Pelkään todellakin puolestasi.
Nyt minulla on mies, joka ei ikinä huuda, ei edes kiroile. Toivon sinulle rauhallisia vuosia tästä eteenpäin. Voit itse hankkia ne itsellesi. Tsemppiä <3
Vierailija kirjoitti:
Onko teillä muilla ollut tällaista/muita kokemuksia tällaisesta? Onko mikään auttanut?
Ap
Minusta teidän kannattaisi mennä pariterapiaan. Se on palvelu, minkä seurakunta järjestää kaikille, eikä siellä puhuta uskontolähtöisesti, vaan se on tosiaan kaikille.
Vierailija kirjoitti:
Emmä tiedä.
Mä saan välillä ihan hirveitä raivokohtauksia. Karjun ja huudan. En käy koskaan kehenkään käsiksi. Joskus olen tuoleja viskonut.
Aina näihin on ihan looginen syy ollut. En turhaa huuda.
Mies on sietänyt mua jo yli 20 vuotta ja lapsetkin on omillaan.
Pystyttekö te sitten lopulta puhumaan erimielisyydet halki ja tekemään kompromissin? Vai miten se menee, jos haluat avata.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Katselin 9 vuotta, eikä kerrassaan edes mitään terapiat auttaneet, yhteen eikä erikseen. Kun minä olin terapiassa että kestäisin miehen raivoamista, tajusin vihdoin, ettei mikään muutu oikeasti.
Mutta erosta.... olet nyt varoittanut häntä, se riittää. Kun oikeasti eroat, älä kerro sitä hänelle, vaan hoida asia salassa mahdollisimman pitkälle, äläkä jää hänen kanssaan kaksin, vaan aina sukulainen mukana. Pelkään todellakin puolestasi.
Nyt minulla on mies, joka ei ikinä huuda, ei edes kiroile. Toivon sinulle rauhallisia vuosia tästä eteenpäin. Voit itse hankkia ne itsellesi. Tsemppiä <3
Kiitos tästä
Ap
Meillä oli tällaista ja lähdin. Nyt sitten jatkaa käytöstään nyksän kanssa. Tsempit hänelle. Ja sulle toki myös, mutta lähde, ei tule muuttumaan.
Silloin kun ei ole vihainen, on tosi huolehtivainen. Yrittää tehdä asiat siten, että minulla olisi hyvin. Muutoin hän on minun tuki ja turva. Sitten kun napsahtaa, on aivan eri ihminen... Tämä tapahtuu aina kun riitelemme, eli olisiko noin 2-3 kuukauden välein (riippuu toki olosuhteista, välillä menee puolikin vuotta ilman riitoja.) Eikä tarvii olla edes mikään iso riita.
Ap