MTV3: Suomalaisista 35-vuotiaista miehistä 50 prosenttia lapsettomia, naisista 35 prosenttia

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pienempi joukko miehiä selvästi kyntää laajan joukon naisia.

Ehtiihän sitä, vai ehtiikö?

Jalovaara kertoo myös, että ihmisten tiedoissa on keskeisiä puutteita.

Osa ihmisistä on tuskallisen tietoisia iän yhteydestä hedelmällisyyteen tuskastuttavan hyvin, osalla on epärealistisia käsityksiä. Miehillä tämä liittyy esimerkiksi siittiöiden laatuun ja lisäksi puolison valinnan mallit ohjaavat voimakkaasti. Lapsia saaneiden parien keskimääräinen ikäero on kaksi vuotta.

Sellainen, että 40-50 -vuotias mies ajattelee, että "ehtiihän sitä", on hankala. Alle prosentti isäksi ensi kertaa tulleista on yli 45-vuotiaita.

Ööö tasavallan presidentti sai lapsen 70-vuotiaana.

Niinistöllä oli jo kaksi aikuista lasta tuossa vaiheessa, hän ei siis tullut ensi kertaa isäksi.

Ja hän on tasavallan presidentti.

Vierailija kirjoitti:

Tämän vuoksi kouluissa tulisi opettaa ehkäisyn lisäksi se, että milloin kannattaa lähteä yrittämään ensimmäistä lasta jos haluaa vielä mahdollisesti saada ehkä toisenkin...eli olisiko siinä 25-vuotiaana aika viimeistään alkaa yrittämään lasta eikä enää 30-vuotiaana .

Lisäksi pitäisi puhua myös hedelmättömyydestä, joka koskettaa 20 % lasta toivovista pareista. Ei todellakaan ole mikään tilastoharvinaisuus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itseltäkin meni lapsentekoikä ohi, kun en löytänyt sellaista miestä joka olisi halunnut ja josta olisi ollut isäksi. 4 pidempää parisuhdetta ehti olla, 2:ssa niistä mies ei halunnut lainkaan lapsia, 2 olisi periaatteessa ollut avoimia mahdollisuudelle, toinen tosin ei vielä (ja oli kuitenkin nelikymppinen), ja toisella oli mt- ja päihdeongelmia sen verran ettei lasta voinut siihen sekoiluun harkita. Viimemainittu suhde päättyi minun aloitteestani, muut miesten, 2-4 vuoden päästä tapaamisesta. Löysivät parempia ilmeisesti. 

Harmillista! Itse tiesin aikanaan, että lapsia ei noin vain saada, joten jos mies jahkaili eikä tiennyt haluaako ikinä lapsia, niin sanoin, että eihän tätä suhdetta ole sitten syytä jatkaa. Olen tuonut aina heti esille, että haluan perheen ja lapsia ja jos toinen ei sitä toivo, niin sitten mies on väärä minulle. On uskallettava puhua siitä, mitä haluaa ja toimittava siten kuin mitä elämältään haluaa. Aika on kaikilla rajallista, niin ei kannata jäädä vuosiksi odottamaan muuttuisiko sen toisen mieli. 

Kaikki naiset eivät halua lapsia noin pakkomielteisesti kuin sinä. Moni etsii ensisijaisesti hyvää miestä, ja lapset ovat vain bonusta siihen päälle.

Halusin molemmat ja uskoin, että löydän molemmat - miksen löytäisi? Tiesin myös, että hyvää kumppania tai omaa perhettä ei saa jos ei yritä eikä tee asian eteen mitään enkä halunnut elää siten, että ajelehdin vaan olen kokenut itseni aina toimijana - omaan elämääni vaikuttajana.  Ei kyse ole pakkomielteestä vaan siitä, että tietää mitä haluaa elämältään ja sen asettaa sen hetkiseksi päämäräksi ja toimii. Samoin jos joskus haluaa oman talon, niin ei se talo yleensä itsestään tupahda, vaan sitä taloa pitää etsiä ja tai se pitää rakentaa ilman, että kukaan kutsuu sitä pakkomielteeksi.

Niin, kun tietää täsmälleen, mitä haluaa, niin on helppo olla määrätietoinen. Kaikki vain eivät tiedä täsmälleen, mitä haluavat.

Huolestuttavaa se on silti Suomen kannalta ja myös inhimillinen tuska tahattomasti lapsettomien keskuudessa on suuri.  Osa näistä lapsettomista herää perheen perustamiseen liian myöhään eli on hyvä toisaalta näitä asioita miettiä mieluummin aiemmin kuin liian myöhään välttääkseen tuskan ja kärsimyksen.

Enne varmaan lapsia hankittiin myös ihan siksi kun niin kuului tehdä ja näin monen ei edes tarvinnut miettiä sitä haluaako lapsia vai ei vaan lapsia tehtiin kun niin oli tapana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä tilanne, että mieheni on täyttämässä 42v ja itse olen 32v. Meille tämä on ihan sopiva ikäero. En ihan ymmärrä, miten miehen lisääntymiskyky olisi vielä erityisen heikentynyt 42-vuotiaana? Toki se ei varmasti ole enää yhtä hyvä kuin olisi ollut vaikka 30-vuotiaana, mutta silloin mieheni ei olisi vielä ollut lainkaan valmis isäksi. Käsittääkseni naisen lisääntymiskyky heikkenee nopeammin ja naisen ikä on raskauden alkamisessa ratkaisevampi kuin miehen.

Olemme juuri alkaneet yrittää kauan haaveiltua lasta. Naistenhan on suositus yrittää esikoista ennen 35 ikävuotta, joten siltä osin kai olemme suositellussa aikataulussa. Hieman vain alkaa masentaa tällaiset uutisoinnit, kuinka yli 45-vuotias mies muka harvoin voisi tulla isäksi. Kyllä kai voi tulla, jos kumppani on nuorempi?

Ymmärrän, että jutun pointtina oli se, ettei miestenkään pitäisi tarkoituksellisesti lykätä lasten hankintaa yli 4-kympin, koska lapsen terveyden suhteen riskit lisääntyvät ja 10 vuotta nuorempaa naista on todennäköisesti vaikeampaa löytää kuin omanikäistä kumppania.

Noin isot ikäerot on harvinaisia. Ei ole yleistä, että päälle nelikymppinen löytää alle kolmevitosen naisen joka haluaa lapsia. Siksi miesten ei kannata odottaa sen enempää kuin naistenkaan. Toki jos ei sopivaa kumppania löydy niin ei voi mitään, mutta lähinnä tää viesti on suunnattu näille päälle kolmekymppisille "haluan lapsia sitten joskus, mutta eihän tässä mikään kiire ole"-miehille.

10 vuoden ikäero ei ole mikään harvinainen. Omasta tuttavapiiristä löytyy ja suurin ikäero on 16 vuotta.

Omassa tuttavapiirissä suurimmalla ikäerolla olleet ovat eronneet.

Tämäkin on tilastofakta, ison ikäeron suhteet päättyy todennäköisemmin eroon kuin pienemmän.

Tilastofakta on myös se, että mitä enemmän naisella on ollut seksikumppaneita ennen avioliittoa, niin avioliitto päättyy todennäköisemmin eroon.

Ei muuten ole. Tämä on tarkoitushakuisesti väärin tulkittu tilasto"tieto", asialla jenkkiläinen Heritage Foundation. Jos väität että Suomessa olisi tällainen löydös tehty, niin näytäpä kyseinen tilasto.

Tutkimus on tehty Utahin yliopistossa, joten älä levitä disinformaatiota.

https://unews.utah.edu/u-researcher-more-sex-partners-before-marriage-d…

Niin, siis tämä tutkimus a) ei koske suomalaisia avioliittoja ja b) ei osoita että enemmän esiaviollisia kumppaneita johtaisi avioeroihin. Eniten eroja oli naisilla, joilla oli ollut tasan 2 kumppania ennen avioliittoa. Naiset joilla oli ollut enemmän kuin kaksi kumppania, erosivat harvemmin.

Eniten erosivat ne naiset, joilla oli yli 10 kumppania.

Minä en nyt jaksa perehtyä siihen, onko tämä taas se sama tutkimus johon usein vedotaan, jossa oli laskettu naisen kaikki seksikumppanit  ("non-marital sex partners") ja vedetty siitä johtopäätökset. Siis myös avioeron jälkeen tulleet kumppanit. Maalaisjärjellä voisi ajatella, että tuossa avioero kasvattaa avioliiton ulkopuolisten kumppanien lukumäärää eikä toisin päin.

Tyhminkin tutkija tietysti ymmärtää ettei näin voi toimia, mutta kun halutaan tuloksien näyttävän joltain, niin osa tutkijoista alentuu tällaiseenkin. Ai niin, samassa tutkimuksessa taidettiin määritellä avioliitoksi ainoastaan yli 5 vuotta jatkuneet liitot. Eli 4 vuotta naimisissa olleen naisen aviomies laskettiin "non-marital" -seksikumppaniksi, jotta saatiin kätevästi tilastot näyttämään siltä miltä haluttiin.

Suurin osa ihmisistä ei koskaan itse lue niitä tutkimuksia, joiden tuloksia näillä foorumeilla käytetään lyömäaseena. Vielä useammalta puuttuu harjaantuneisuus ja ammattitaito arvioida sitä, mikä on oikeasti järkevä ja uskottava tutkimusasetelma ja mitä tuloksien pohjalta voidaan tai ei voida sanoa. Toisin sanoen, porukkaa viedään kuin pässejä narussa. Mutta ainakaan he eivät ole niitä sellaisia.. lampaita. Eikö niin?

Kyseessä on ennen avioliittoa olleet seksikumppanit, ei eron jälkeiset kumppanit.

Kohtuus kaikessa. Alle 10 kumppania on ihan ok, mutta yli sen aiheuttaa ongelmia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämän vuoksi kouluissa tulisi opettaa ehkäisyn lisäksi se, että milloin kannattaa lähteä yrittämään ensimmäistä lasta jos haluaa vielä mahdollisesti saada ehkä toisenkin...eli olisiko siinä 25-vuotiaana aika viimeistään alkaa yrittämään lasta eikä enää 30-vuotiaana .

Lisäksi pitäisi puhua myös hedelmättömyydestä, joka koskettaa 20 % lasta toivovista pareista. Ei todellakaan ole mikään tilastoharvinaisuus.

Siitähän juuri on kyse. Siksi juuri koulussa pitäisi puhua siitä milloin niitä lapsia kannattaa viimeistään yrittää, jos haluaa enemmän kuin yhden tai vain yhden, jotta ei joudu kärsimään tahtomattaan hedelmättömyydestä ja ihan vain siksi, että lasta lähdettiin yrittämään liian myöhään.

Ei minulla ole mitään lapsia vastaan. En vain halua parisuhdetta. Yritän pysyä mahdollisimman kaukana naisista, kun en koe heistä saavani kun harmeja elämääni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sama tutkija sanoi haastattelussa, että näistä vain 10% haluaa olla lapsettomia. Moni täällä huutelee, että ihmiset ei enää halua lapsia mutta nimenomaan kyse ei ole tästä. Monilla on toteutuman lapsihaave ja syitä on monia.

Tuo 10% muuttuu nopeasti 70%:ksi riippuen siitä missä ja miten asiaa mitataan. Jossain rasti ruutuun -kyselyssä on helppo ruksittaa tai jättää ruksittamatta senhetkisen fiiliksen mukaan. Oikeasti sellainen mies, joka ei kolmekymppisenä ole lainkaan aktiivinen perheen perustamisen mahdollistamiseksi, osoittaa käytöksellään että hän ei oikeasti halua lapsia. Jos haluaisi, käytös olisi totta kai sen mukaista.

Itse olen vela, ja minua ärsyttää nämä päättämättömät miehet ihan yhtä paljon kuin lapsia haluavia naisia. Jos menen sellaisen kanssa yhteen, on aina mahdollista että mies muuttaakin myöhemmin mielensä. Keskustelen asiasta aina uuden miehen kanssa treffeillä ollessani ja melko moni kertoo vielä nelikymppisenäkin ettei ole oikeastaan ajatellut asiaa sen kummemmin. "Tulee jos tulee". 

Siis ehkä tosiaan 40% miehistä on lapsettomia "vasten tahtoaan", mutta tässä tapauksessa se "tahto" merkitsee toivetta siitä että lapsiperhe tipahtaisi eteen taivaasta, ilman että miehen tarvitsee tehdä asian eteen mitään.

Tämä. Tunnen 5 yli 30-vuotiasta miestä, jotka puheissaan haluavat vaimon ja lapsia. Yksikään ei liikauta eväänsäkään jotta tavoite toteutuisi. Elämän pääsisältöä ovat pienipalkkainen työ, nettikasinot ja ryyppääminen. Jos poistutaan kotoa, mennään siihen samaan lähipubiin jossa asiakaskunnasta valtaosa on keski-ikäisiä miehiä. Tinderiin ei voi mennä, sehän olisi naurettavaa.

Naisen pitäisi siis jostain tipahtaa eteen ja alkaa synnyttää lapsia miehelle joka hädin tuskin saa oman pienen vuokransa maksettua ja on täysin selvinpäin max. 3 iltaa viikossa.

Ihan mielenkiinnosta. Miten olet päätynyt tuollaiseen tuttavapiiriin? Itse en tunne yhtäkään tuollaista miestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sama tutkija sanoi haastattelussa, että näistä vain 10% haluaa olla lapsettomia. Moni täällä huutelee, että ihmiset ei enää halua lapsia mutta nimenomaan kyse ei ole tästä. Monilla on toteutuman lapsihaave ja syitä on monia.

Tuo 10% muuttuu nopeasti 70%:ksi riippuen siitä missä ja miten asiaa mitataan. Jossain rasti ruutuun -kyselyssä on helppo ruksittaa tai jättää ruksittamatta senhetkisen fiiliksen mukaan. Oikeasti sellainen mies, joka ei kolmekymppisenä ole lainkaan aktiivinen perheen perustamisen mahdollistamiseksi, osoittaa käytöksellään että hän ei oikeasti halua lapsia. Jos haluaisi, käytös olisi totta kai sen mukaista.

Itse olen vela, ja minua ärsyttää nämä päättämättömät miehet ihan yhtä paljon kuin lapsia haluavia naisia. Jos menen sellaisen kanssa yhteen, on aina mahdollista että mies muuttaakin myöhemmin mielensä. Keskustelen asiasta aina uuden miehen kanssa treffeillä ollessani ja melko moni kertoo vielä nelikymppisenäkin ettei ole oikeastaan ajatellut asiaa sen kummemmin. "Tulee jos tulee". 

Siis ehkä tosiaan 40% miehistä on lapsettomia "vasten tahtoaan", mutta tässä tapauksessa se "tahto" merkitsee toivetta siitä että lapsiperhe tipahtaisi eteen taivaasta, ilman että miehen tarvitsee tehdä asian eteen mitään.

Tämä. Tunnen 5 yli 30-vuotiasta miestä, jotka puheissaan haluavat vaimon ja lapsia. Yksikään ei liikauta eväänsäkään jotta tavoite toteutuisi. Elämän pääsisältöä ovat pienipalkkainen työ, nettikasinot ja ryyppääminen. Jos poistutaan kotoa, mennään siihen samaan lähipubiin jossa asiakaskunnasta valtaosa on keski-ikäisiä miehiä. Tinderiin ei voi mennä, sehän olisi naurettavaa.

Naisen pitäisi siis jostain tipahtaa eteen ja alkaa synnyttää lapsia miehelle joka hädin tuskin saa oman pienen vuokransa maksettua ja on täysin selvinpäin max. 3 iltaa viikossa.

Ihan mielenkiinnosta. Miten olet päätynyt tuollaiseen tuttavapiiriin? Itse en tunne yhtäkään tuollaista miestä.

Enemmäkseen mieheni kautta. Tosin yksi noista on oma sukulaiseni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Effects of Fatherlessness – Teenage Statistics

63% of all youth suicides,

70% of all teen pregnancies,

71% of all adolescent chemical/substance abusers,

80% of all prison inmates, and

90% of all homeless and runaway children, came from single mother homes.

Selkeä syy siis. Miehet on syynä huonosti voiviin lapsiin. 

Ainoa vaan että naiset eroaa paljon enemmän kuin miehet

Miehissähän se syy on.

Eivät pitäneet naisiaan tyytyväisinä, niin naiset eroavat.

sitten jättävät vielä eron jälkeen lapset kokonaan hoitamatta. 

Miesten vika siis.

Ei vaan naisten itsekkyys... ja kaikki kärsii! 

M53:

En ole eläissäni halunnut lapsia, ei ole missään vaiheessa vakavasti otettava suunnitelma.

En myöskään ole viihtynyt naisten kanssa, joilla jo on lapsia. Heille lapset tulevat aina ensin, minä jossain sijalla 13?

Parisuhdekaan ei tarvi olla 24/7, vaan kahden itsenäisen ihmisen elämää, joihin kuuluu toinen henkilö.

Ei siis mitään avointa suhdetta eikä fuckbuddyjä, mutta ajanmukainen parisuhde. Mieluusti heti kättelyssä todettava, että voidaan olla parisuhteessa, vaikka molemmilla oma asunto. Ei tarvi kahta elämää muuttaa lattiasta kattoon, vaan kumpikin sopeutuu jossain määrin toisen asunnossa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sama tutkija sanoi haastattelussa, että näistä vain 10% haluaa olla lapsettomia. Moni täällä huutelee, että ihmiset ei enää halua lapsia mutta nimenomaan kyse ei ole tästä. Monilla on toteutuman lapsihaave ja syitä on monia.

Tuo 10% muuttuu nopeasti 70%:ksi riippuen siitä missä ja miten asiaa mitataan. Jossain rasti ruutuun -kyselyssä on helppo ruksittaa tai jättää ruksittamatta senhetkisen fiiliksen mukaan. Oikeasti sellainen mies, joka ei kolmekymppisenä ole lainkaan aktiivinen perheen perustamisen mahdollistamiseksi, osoittaa käytöksellään että hän ei oikeasti halua lapsia. Jos haluaisi, käytös olisi totta kai sen mukaista.

Itse olen vela, ja minua ärsyttää nämä päättämättömät miehet ihan yhtä paljon kuin lapsia haluavia naisia. Jos menen sellaisen kanssa yhteen, on aina mahdollista että mies muuttaakin myöhemmin mielensä. Keskustelen asiasta aina uuden miehen kanssa treffeillä ollessani ja melko moni kertoo vielä nelikymppisenäkin ettei ole oikeastaan ajatellut asiaa sen kummemmin. "Tulee jos tulee". 

Siis ehkä tosiaan 40% miehistä on lapsettomia "vasten tahtoaan", mutta tässä tapauksessa se "tahto" merkitsee toivetta siitä että lapsiperhe tipahtaisi eteen taivaasta, ilman että miehen tarvitsee tehdä asian eteen mitään.

Reilu vuosi sitten oli juttua kyselystä joka tehtiin nuorille siitä mitä he kokevat että hidastaa tai estää sen ettei ole lasta.

Naisilla vastaukset pyöri taloudellisen turvan, opeikelun ja työn tulevaisuuden ympärillä. Eli halusivat vakautta ja mahdollisuuden tarjota hyvän elämän lapselle.

Miehillä taas monet vastasi että puutuu nainen. Eli sen vastanneet eivät ole lainkaan käyttäneet aikaa sen miettimiseen mitä se lapsi omassa elämässä oikeasti tarkoittaisi.

Niinpä. Ja syy siihen, miksi se nainen puuttuu, sisältyy tuohon vastaukseen. Kuka nainen haluaa miehen, joka olettaa lasten vain tupsahtavan kuin manulle illallinen, kunhan vain sen naisen saa "hankittua"?

Miksi minä en ole miljonääri? Puuttuu työnantaja, joka haluaisi maksaa minulle miljoonapalkkaa tavallisesta työstä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sama tutkija sanoi haastattelussa, että näistä vain 10% haluaa olla lapsettomia. Moni täällä huutelee, että ihmiset ei enää halua lapsia mutta nimenomaan kyse ei ole tästä. Monilla on toteutuman lapsihaave ja syitä on monia.

Tuo 10% muuttuu nopeasti 70%:ksi riippuen siitä missä ja miten asiaa mitataan. Jossain rasti ruutuun -kyselyssä on helppo ruksittaa tai jättää ruksittamatta senhetkisen fiiliksen mukaan. Oikeasti sellainen mies, joka ei kolmekymppisenä ole lainkaan aktiivinen perheen perustamisen mahdollistamiseksi, osoittaa käytöksellään että hän ei oikeasti halua lapsia. Jos haluaisi, käytös olisi totta kai sen mukaista.

Itse olen vela, ja minua ärsyttää nämä päättämättömät miehet ihan yhtä paljon kuin lapsia haluavia naisia. Jos menen sellaisen kanssa yhteen, on aina mahdollista että mies muuttaakin myöhemmin mielensä. Keskustelen asiasta aina uuden miehen kanssa treffeillä ollessani ja melko moni kertoo vielä nelikymppisenäkin ettei ole oikeastaan ajatellut asiaa sen kummemmin. "Tulee jos tulee". 

Siis ehkä tosiaan 40% miehistä on lapsettomia "vasten tahtoaan", mutta tässä tapauksessa se "tahto" merkitsee toivetta siitä että lapsiperhe tipahtaisi eteen taivaasta, ilman että miehen tarvitsee tehdä asian eteen mitään.

Tämä. Tunnen 5 yli 30-vuotiasta miestä, jotka puheissaan haluavat vaimon ja lapsia. Yksikään ei liikauta eväänsäkään jotta tavoite toteutuisi. Elämän pääsisältöä ovat pienipalkkainen työ, nettikasinot ja ryyppääminen. Jos poistutaan kotoa, mennään siihen samaan lähipubiin jossa asiakaskunnasta valtaosa on keski-ikäisiä miehiä. Tinderiin ei voi mennä, sehän olisi naurettavaa.

Naisen pitäisi siis jostain tipahtaa eteen ja alkaa synnyttää lapsia miehelle joka hädin tuskin saa oman pienen vuokransa maksettua ja on täysin selvinpäin max. 3 iltaa viikossa.

Ihan mielenkiinnosta. Miten olet päätynyt tuollaiseen tuttavapiiriin? Itse en tunne yhtäkään tuollaista miestä.

Eri vastaaja tässä. Tunnetko kuitenkin lapsettomia miehiä, jotka haluaisivat lapsia? Miten he kertovat tilanteestaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Effects of Fatherlessness – Teenage Statistics

63% of all youth suicides,

70% of all teen pregnancies,

71% of all adolescent chemical/substance abusers,

80% of all prison inmates, and

90% of all homeless and runaway children, came from single mother homes.

Selkeä syy siis. Miehet on syynä huonosti voiviin lapsiin. 

Ainoa vaan että naiset eroaa paljon enemmän kuin miehet

Miehissähän se syy on.

Eivät pitäneet naisiaan tyytyväisinä, niin naiset eroavat.

sitten jättävät vielä eron jälkeen lapset kokonaan hoitamatta. 

Miesten vika siis.

Ei vaan naisten itsekkyys... ja kaikki kärsii! 

Miehethän tuossa itsekkäitä ovat olleet. Eivät ole pitäneet naisia tyytyvisinä ja sitten jättävät lapsen kasvatuksen kokonaan naisille.

Taas todistit miten miehet ovat syyllisiä noihin tilastoihin. 

Minulla on niin huonot kokemukset naisista, että päätin jo parikymppisenä, että taidan elellä elämäni yksin hautaan asti.

Olen keskittynyt elämässäni työhön ja uraan. Pyöritän omaa insinööritoimistoa. Viime tilikauden liikevaihto 300k euroa. Löytyy iso omakotitalo. Jotkut ihmettelevät sitä, että miksi elän yksin. 

Arvostan älyä, koulutusta, lahjakkuutta ja kunnianhimoa. Mikään tyhmä elämänkoululaisnainen ei todellakaan kelpaa. 

Joskus nuorempana pidin itseäni niin rumana, ettei yksikään tuollainen nainen vilkaisekaan kohti. Älykkäät ja lahjakkaat naiset ovat yleensä aika nättejäkin. Ei heille kelpaa ruma ja hyvätuloinen. 

M37

Vierailija kirjoitti:

Minulla on niin huonot kokemukset naisista, että päätin jo parikymppisenä, että taidan elellä elämäni yksin hautaan asti.

Olen keskittynyt elämässäni työhön ja uraan. Pyöritän omaa insinööritoimistoa. Viime tilikauden liikevaihto 300k euroa. Löytyy iso omakotitalo. Jotkut ihmettelevät sitä, että miksi elän yksin. 

Arvostan älyä, koulutusta, lahjakkuutta ja kunnianhimoa. Mikään tyhmä elämänkoululaisnainen ei todellakaan kelpaa. 

Joskus nuorempana pidin itseäni niin rumana, ettei yksikään tuollainen nainen vilkaisekaan kohti. Älykkäät ja lahjakkaat naiset ovat yleensä aika nättejäkin. Ei heille kelpaa ruma ja hyvätuloinen. 

M37

Jos minä olisin tehnyt 20-vuotiaana kokemusteni perusteella miehistä jonkun päätelmän, se olisi ollut että mies pettää aina, valehtelee, solvaa ja etsii kokoajan parempaa.

Onneksi en ole niin tyhmä että olisin ajatellut kaikkien miesten olevan keskenkasvuisia teinejä. Nyt olenkin ollut oman ihanan aikuisen mieheni kanssa yhdessä 10 vuotta.

N31

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta yhteiskunnan pitäisi tukea sitä että lapset saadaan suht nuorena eikä kaikilla tarvitse olla valmiiksi taloa tai vakituista työpaikkaa. Surullista että näin ei ole.

Minä tein lapseni nuorena, olin 25, kun hän syntyi. Ja 29, kun erosin hänen isästään. Olimme aivan liian kypsymättömiä, kun 21- ja 23-vuotiaina aloimme seurustella ja haaveilla perheestä. Minä keskeytin yliopisto-opintoni ja menin töihin, jotta saimme hankittua oman kodin, ja sitten kun oli asuntolainaa ja lapsi, ymmärsin etten todellakaan halua jäädä sellaiseen työhön. Palasin opiskelemaan. Mies pilkkasi minua ja opiskelukavereitani, hänelle olisi riittänyt että käy päivät töissä ja illat pelaamassa säbää ja viikonloput remppaa taloamme.

Olen ikionnellinen, että minulla on lapsi, ja oli ihanaa, että olin vasta 43 kun hän tuli täysi-ikäiseksi. En kuitenkaan suosittelisi kaikille perheen perustamista ennen kuin on oikeasti kypsä ja asiat sillä mallilla, että on valmis elämään perhe-elämää.

Etenkin niiden jotka lipuutavat eroja vastaan kannattaisi ottaa usein puheeksi tämä. Siinä parinkympin jälkeen jokainen vielä kehittyy ja hakee itseään ja näin muuttuu ihmisenä. Voi alkaa haluta eri asioita elämässä tai vasta keksii mitä ne edes olisi. Persoonakaan ei pysy aina samana. Sitten siihen vielä lapsi päälle niin ero alkaa olla aika taattu.

Mieluummin rakentaa ensin sen oman elämän ja pohtii mitä siltä haluaa, kun nämä on molemmilla selkeänä on helpompi lähteä rakentamaan sitä yhteistä tulevaisuutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sama tutkija sanoi haastattelussa, että näistä vain 10% haluaa olla lapsettomia. Moni täällä huutelee, että ihmiset ei enää halua lapsia mutta nimenomaan kyse ei ole tästä. Monilla on toteutuman lapsihaave ja syitä on monia.

Tuo 10% muuttuu nopeasti 70%:ksi riippuen siitä missä ja miten asiaa mitataan. Jossain rasti ruutuun -kyselyssä on helppo ruksittaa tai jättää ruksittamatta senhetkisen fiiliksen mukaan. Oikeasti sellainen mies, joka ei kolmekymppisenä ole lainkaan aktiivinen perheen perustamisen mahdollistamiseksi, osoittaa käytöksellään että hän ei oikeasti halua lapsia. Jos haluaisi, käytös olisi totta kai sen mukaista.

Itse olen vela, ja minua ärsyttää nämä päättämättömät miehet ihan yhtä paljon kuin lapsia haluavia naisia. Jos menen sellaisen kanssa yhteen, on aina mahdollista että mies muuttaakin myöhemmin mielensä. Keskustelen asiasta aina uuden miehen kanssa treffeillä ollessani ja melko moni kertoo vielä nelikymppisenäkin ettei ole oikeastaan ajatellut asiaa sen kummemmin. "Tulee jos tulee". 

Siis ehkä tosiaan 40% miehistä on lapsettomia "vasten tahtoaan", mutta tässä tapauksessa se "tahto" merkitsee toivetta siitä että lapsiperhe tipahtaisi eteen taivaasta, ilman että miehen tarvitsee tehdä asian eteen mitään.

Reilu vuosi sitten oli juttua kyselystä joka tehtiin nuorille siitä mitä he kokevat että hidastaa tai estää sen ettei ole lasta.

Naisilla vastaukset pyöri taloudellisen turvan, opeikelun ja työn tulevaisuuden ympärillä. Eli halusivat vakautta ja mahdollisuuden tarjota hyvän elämän lapselle.

Miehillä taas monet vastasi että puutuu nainen. Eli sen vastanneet eivät ole lainkaan käyttäneet aikaa sen miettimiseen mitä se lapsi omassa elämässä oikeasti tarkoittaisi.

Ei sitä kannata miettiä eteenpäin kun jo heti alkuun tulee lähes ylitsepääsemätön ongelma kun ei ole ulkonäöllisesti ja taloudellisesti riittävä naisille

Ei järkeä sitoutua näin irtoseksin aikana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta yhteiskunnan pitäisi tukea sitä että lapset saadaan suht nuorena eikä kaikilla tarvitse olla valmiiksi taloa tai vakituista työpaikkaa. Surullista että näin ei ole.

Minä tein lapseni nuorena, olin 25, kun hän syntyi. Ja 29, kun erosin hänen isästään. Olimme aivan liian kypsymättömiä, kun 21- ja 23-vuotiaina aloimme seurustella ja haaveilla perheestä. Minä keskeytin yliopisto-opintoni ja menin töihin, jotta saimme hankittua oman kodin, ja sitten kun oli asuntolainaa ja lapsi, ymmärsin etten todellakaan halua jäädä sellaiseen työhön. Palasin opiskelemaan. Mies pilkkasi minua ja opiskelukavereitani, hänelle olisi riittänyt että käy päivät töissä ja illat pelaamassa säbää ja viikonloput remppaa taloamme.

Olen ikionnellinen, että minulla on lapsi, ja oli ihanaa, että olin vasta 43 kun hän tuli täysi-ikäiseksi. En kuitenkaan suosittelisi kaikille perheen perustamista ennen kuin on oikeasti kypsä ja asiat sillä mallilla, että on valmis elämään perhe-elämää.

Etenkin niiden jotka lipuutavat eroja vastaan kannattaisi ottaa usein puheeksi tämä. Siinä parinkympin jälkeen jokainen vielä kehittyy ja hakee itseään ja näin muuttuu ihmisenä. Voi alkaa haluta eri asioita elämässä tai vasta keksii mitä ne edes olisi. Persoonakaan ei pysy aina samana. Sitten siihen vielä lapsi päälle niin ero alkaa olla aika taattu.

Mieluummin rakentaa ensin sen oman elämän ja pohtii mitä siltä haluaa, kun nämä on molemmilla selkeänä on helpompi lähteä rakentamaan sitä yhteistä tulevaisuutta.

Miehen pitää olla "valmis" että kelpaa parisuhteeseen. Ei miehellä ole mahdollisuutta kehittyä suhteen aikana niin kuin naisilla on

Vierailija kirjoitti:

Naiset ymmärtää että kolmekymppisenä on kiire. Miehet taputtelee toisiaan selkään että isäksi voi tulla ikuisesti. 35-vuotiaalla naisella ja miehellä on yhtä kiire.

Jep, tämä näkyy kun kolmekymppisenä naisena on yrittänyt ns. tositarkoituksella tavata miehiä. Eivät pysty sitoutumaan, on kaikenlaisia ns. situationshipejä, ja selittävät, että eivät etsi mitään vakavaa, vaikka todellisuudessa taka-ajatuksena, että ehkä löytyy joku nätimpi, nuorempi, kiltimpi, jne. Pitävät kolmekymppistä naista epätoivoisena näkemättä peiliin ja tajuamatta, että ovat itsekin sen ikäisiä ja samassa veneessä. Miehillä myös hedelmällisyys laskee. 

Sitten ihmettelevät nelikymppisinä setinä, että miksi ei parikymppiset kiinnostu ja mistä nyt lapsille äiti. Siihen mennessä suurinpiirtein omanikäiset naiset on joko päättäneet olla lapsettomia tai ovat saaneet lapsen yksin tai löytäneet kumppanin ainakin lapsia varten.