Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Puolisoni kuoli , kuka ilmoittaa hänen lapsilleen?
17.09.2023 |
Menemättä sen enempää yksityiskohtiin, en aio ilmoittaa edesmenneen puolisoni kahdelle aikuiselle tyttärelle isänsä poismenosta. Tyttäret ovat vihanneet minua aina ja useita vuosia sitten estäneet puheluni jne. Syy tähän on, että olen tullut heidän äitinsä paikalle. Puolisoni oli ollut leski 7 vuotta kun tapasimme. En ole koskaan saanut aitoa mahdollisuutta edes tutustua näihin lapsiin, minua ei ole koskaan kutsuttu esim häihin, heidän lastensa ristiäisiin tms. Kaikki nämä vuodet minua ei ole ollut olemassa.
Kuka näihin tyttäriin on yhteydessä? Perunkirjoittaja? Saavatko he tietää kuolinsyyn jostakin? En itse tule kommentoimaan asiaa sanallakaan. Voinko järjestää muistotilaisuuden ennen heidän tavoittamistaan? Kaikki on nyt sekaisin , haluaisin edistää asioita mahdollisimman pian. Edesmennyt puoliso oli meistä varakkaampi ja meillä ei ollut avioehtoa. Ilmeisesti saan pesästä tasinkoni rahana?
Kommentit (746)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tilanne on tuollainen, niin ottaisin ihan nyt suoraan ap:nä yhteyttä lakimieheen, joka saisi häntä sitten edustaa myös perunkirjoituksessa ja osituksessa. Tämä lakimies olisi sopiva henkilö ilmoittamaan lapsille isän kuolemasta ja yhdessä katsottaisiin se kuolinpesän hoito ym. On mahdollista, että asia menee pesänselvittäjälle, koska ap ja lapset tuskin pystyvät yhdessä sovussa hoitamaan kuolinpesän asioita ja ap ei voi niitä diktaattorina yksin hoitaa, vaikka nyt niin kuvitteleekin.
Lakimies maksaa noin 280 e/h ja kulut maksaa ap yksin, niitä ei voi laskuttaa kuolinpesältä!
Näin varmaan on. Mutta nythän tilanne on sellainen, että varakkaampi puoliso on kuollut ja ap todennäköisesti asuu asunnossa tai talossa, jonka kuluja on makseltu sen puolison tililtä. Kaikki oikeudet niihin tileihin häviävät, kun pankille muutamassa päivässä tulee väestötiedoista tieto henkilön kuolemasta. Jos ap on riitelemässä puolison lasten kanssa, niin laskut jäävät rästiin ja on kylmä ja pimeä talvi edessä. Lakimies on ihan välttämätön.
Lainaus OP:n sivuilta:
"Jos teillä on yhteinen tili, on siihen yleensä kummallakin käyttöoikeus. Sekä puolisosi tai sinä voitte kumpikin itsenäisesti käyttää tiliä. Tällaista tiliä kutsutaan tai-tiliksi. Tai-tiliin sinulla myös säilyy käyttöoikeus, jos puolisosi menehtyy. Kuolinpesästä tulee toinen tilin omistajista. Kummalla tahansa tilin omistajista on kuitenkin oikeus vaatia tilin varojen jäädyttämistä, myös kuolinpesällä tai sen yksittäisillä osakkailla, jos kuolinpesästä on tullut toinen omistajista.
Yhteisen tilin käyttöoikeudet voi olla määritelty myös niin, että voitte käyttää tiliä vain yhdessä. Tällaista tiliä kutsutaan ja-tiliksi. Käytännössä puolisosi ja sinun täytyy yhdessä käydä konttorissa maksamassa tai nostamassa rahaa kyseiseltä tililtä. Ja-tiliä et siis voi enää käyttää ilman kuolinpesän osakkaita puolisosi kuoleman jälkeen.
Kuolinpesästä tulee siis kummassakin tapauksessa yhteisen tilin toinen omistaja. Siksi kannattaa säästää pahanpäivän rahat, sellaiset, joita tarvitset arjesta selviytymiseen, omalle tilille. Yhteisen säästötilin rahoihin pääsee usein käsiksi vasta perunkirjoituksen jälkeen."
Missä on sanottu, että vainajalla ja ap:llä oli yhteinen tili tai yhteisiä tilejä?
Esimerkiksi kun minun äitini kuoli, niin hänellä oli tili, josta isä oli jotenkin ihmeellisesti tottunut makselemaan omiakin laskujaan äidin verkkopankkitunnuksilla. Tuli ilmi, kun yhtäkkiä ne tunnukset eivät tietenkään enää toimineetkaan.
Jos tili on vain toisen nimissä, niin sen toisen kuoleman jälkeen se on pelkästään kuolinpesän tili ja pankkiin on toimitettava kaikkien kuolinpesän osakkaiden allekirjoitukset siitä, kuka on kuolinpesän hoitaja ja saa sitten käydä henk.koht. siellä pankissa makselemassa siltä tililtä kuolinpesän laskuja. Ei omia laskujaan.
Sitähän tarina ei meille kerro. VAstaaja jota lainasin oletti että niin ehkä voisi olla, minä lainasin vain sen mitä pankki ylipäänsä sanoo yhteisten tilien käytöstä kuoleman jälkeen, jos heillä sellaisia on/olisi ollut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tilanne on tuollainen, niin ottaisin ihan nyt suoraan ap:nä yhteyttä lakimieheen, joka saisi häntä sitten edustaa myös perunkirjoituksessa ja osituksessa. Tämä lakimies olisi sopiva henkilö ilmoittamaan lapsille isän kuolemasta ja yhdessä katsottaisiin se kuolinpesän hoito ym. On mahdollista, että asia menee pesänselvittäjälle, koska ap ja lapset tuskin pystyvät yhdessä sovussa hoitamaan kuolinpesän asioita ja ap ei voi niitä diktaattorina yksin hoitaa, vaikka nyt niin kuvitteleekin.
Lakimies maksaa noin 280 e/h ja kulut maksaa ap yksin, niitä ei voi laskuttaa kuolinpesältä!
Näin varmaan on. Mutta nythän tilanne on sellainen, että varakkaampi puoliso on kuollut ja ap todennäköisesti asuu asunnossa tai talossa, jonka kuluja on makseltu sen puolison tililtä. Kaikki oikeudet niihin tileihin häviävät, kun pankille muutamassa päivässä tulee väestötiedoista tieto henkilön kuolemasta. Jos ap on riitelemässä puolison lasten kanssa, niin laskut jäävät rästiin ja on kylmä ja pimeä talvi edessä. Lakimies on ihan välttämätön.
Lainaus OP:n sivuilta:
"Jos teillä on yhteinen tili, on siihen yleensä kummallakin käyttöoikeus. Sekä puolisosi tai sinä voitte kumpikin itsenäisesti käyttää tiliä. Tällaista tiliä kutsutaan tai-tiliksi. Tai-tiliin sinulla myös säilyy käyttöoikeus, jos puolisosi menehtyy. Kuolinpesästä tulee toinen tilin omistajista. Kummalla tahansa tilin omistajista on kuitenkin oikeus vaatia tilin varojen jäädyttämistä, myös kuolinpesällä tai sen yksittäisillä osakkailla, jos kuolinpesästä on tullut toinen omistajista.
Yhteisen tilin käyttöoikeudet voi olla määritelty myös niin, että voitte käyttää tiliä vain yhdessä. Tällaista tiliä kutsutaan ja-tiliksi. Käytännössä puolisosi ja sinun täytyy yhdessä käydä konttorissa maksamassa tai nostamassa rahaa kyseiseltä tililtä. Ja-tiliä et siis voi enää käyttää ilman kuolinpesän osakkaita puolisosi kuoleman jälkeen.
Kuolinpesästä tulee siis kummassakin tapauksessa yhteisen tilin toinen omistaja. Siksi kannattaa säästää pahanpäivän rahat, sellaiset, joita tarvitset arjesta selviytymiseen, omalle tilille. Yhteisen säästötilin rahoihin pääsee usein käsiksi vasta perunkirjoituksen jälkeen."
Missä on sanottu, että vainajalla ja ap:llä oli yhteinen tili tai yhteisiä tilejä?
Esimerkiksi kun minun äitini kuoli, niin hänellä oli tili, josta isä oli jotenkin ihmeellisesti tottunut makselemaan omiakin laskujaan äidin verkkopankkitunnuksilla. Tuli ilmi, kun yhtäkkiä ne tunnukset eivät tietenkään enää toimineetkaan.
Jos tili on vain toisen nimissä, niin sen toisen kuoleman jälkeen se on pelkästään kuolinpesän tili ja pankkiin on toimitettava kaikkien kuolinpesän osakkaiden allekirjoitukset siitä, kuka on kuolinpesän hoitaja ja saa sitten käydä henk.koht. siellä pankissa makselemassa siltä tililtä kuolinpesän laskuja. Ei omia laskujaan.
Sitähän tarina ei meille kerro. VAstaaja jota lainasin oletti että niin ehkä voisi olla, minä lainasin vain sen mitä pankki ylipäänsä sanoo yhteisten tilien käytöstä kuoleman jälkeen, jos heillä sellaisia on/olisi ollut.
Sinä lainasit minua. En puhunut mitään yhteisistä tileistä vaan juuri sen puolison eli vainajan tilistä.
Vierailija kirjoitti:
Ap vastaa:
Meillä oli keskinäinen testamentti, lisäksi osituksen kautta saan lakiosan. Tässä ei ole epäselvyyttä.
Tottakai perunkirjoituksiin tulee rintaperilliset, samanaikaisesti ei kai pakko ole paikalla olla. Ainakin äitini kuollessa emme saaneet aikatauluja sopimaan ja veljeni hoiti valtakirjalla toisessa maassa asuvan veljemme asiaa.
Kuten sanoin, minun numeroni on estetty, enkä aio olla heihin yhteydessä. Nyt mietin, ottaako perunkirjoittaja (ulkopuolinen) yhteyttä näihin perillisiin. Tarvitseeko hautajaisiin jotain allekirjoitettua lupaa kaikilta rintaperillisiltä?
Jos palkkaat perunkirjoittajan, hän ilmoittaa perillisille. Perunkirjoittaja löytyy esim. hautaustoimistosta, tai lakitoimistosta tms. Voi sen itsekin tehdä mutta sitten täytyy ilmoittaa perillisille.
Hautajaisiin ei tarvitse mitään lupaa keneltäkään, voit järjestää kuten itse tahdot vainajan lähimpänä omaisena.
Vain pesän ilmoittajalla (esim. sinä) on velvollisuus olla perunkirjoitustilaisuudessa, muut voivat allekirjoittaa valtakirjan, heitä voi edustaa esim. lakimies tai sinä jos heille sopii.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ap on naimisissa ollut, niin leski on vainajan lähin omainen. Ja leski järjestää hautajaiset, ei lapset.
T. Hautausalalla toimiva
Hei, kiitos. Järjestän hautajaiset ja uurnan laskun mahd pian. Saanko nämä kulut sitten aikanaan kuolinpesältä kuitteja vastaan?
Et saa euroakaan ko. kuluista ja lisäksi kannattaa varmistaa, ettei ole hautaustestamenttia, koska jos se poikkeaa siitä, mitä aiot tehdä, niin edessä voi olla pitkä ja piinaava perinnönjako.
Veikkaan että sellainen on joka tapauksessa tulossa, oli sitten hautaustestamenttia tai ei.
Tai sitten käy kuten meillä eli leski ei tajunnut, että testamentti voidaan tehdä vain siitä omaisuudesta, jonka isä omisti. Koska talo ja kesämökki olivat äidin jälkeen jääneen jakamattoman kuolinpesän, ei isän leskellä ollut esim. asumisoikeutta. Kuolinpesä oli jakamatta siksi, että äiti oli aikanaan ollut varakas, isä köyhä. Jos me lapset olisimme halunneet kuolinpesän purkamista, olisi isä jäänyt ilman kotia.
Unohdat nyt lesken asumisoikeuden.
Lesken asumisoikeus ei ketjuunnu. Jos näissä tapauksissa asunto ei ole ollut kokonaan isän omistuksessa vaan on ollut isän ja edellisen puolison, omistaa puolet talosta kuolinpesä eli lapset. Isä silloin asuu jo lesken asumisoikeudella. Tämä asumisoikeus ei enää siirry uudelle leskelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensinnäkin osaanottoni suruusi. Voin kuvitella, miten sekaisin olet ja asioiden järjestäminen vaatii paljon . Ensimmäinen mitä teet on, että avaat oman tilin, jos teillä on yhteinen tili. Meillä yhdessä riitatilanteessa ei jäljelle jäänyt puoliso saanut edes hänelle kuuluvaa hänelle maksettua palkkaa ulos ilman tappelua. Toinen, minkä teet, ota pesänselvittäjä. Jotkut pankitkin tätä tekee. Perunkirjoitushan tulee tehdä muutamassa kuukaudessa kuolemasta. Lapsille kuuluu rintaperillisen oikeus edesmenneen puolisosi omaisuuteen, mutta mikäli teillä ei ole avioehtoa, kuuluu sinulle 1/2 osa omaisuudesta. Eli aivan, kuin avioerossa, ositetaan puolisoiden omaisuus myös kuoleman tapahtuessa. Velat ensin pois ja lasketaan kummankin omaisuus yhteen. Tämä ositetaan. Sinä siis et peri mitään, vaan saat oman osuuden osituksessa ja puolison lapset perivät sitten kuolleen isänsä osuuden. Kaikkea hyvää sinulle ja vahvuutta näiden asioiden hoitoon. Ei ole helpporasti. Terveisin: 2 perintöriitaa läpikäynyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap vastaa:
Meillä oli keskinäinen testamentti, lisäksi osituksen kautta saan lakiosan. Tässä ei ole epäselvyyttä.
Tottakai perunkirjoituksiin tulee rintaperilliset, samanaikaisesti ei kai pakko ole paikalla olla. Ainakin äitini kuollessa emme saaneet aikatauluja sopimaan ja veljeni hoiti valtakirjalla toisessa maassa asuvan veljemme asiaa.
Kuten sanoin, minun numeroni on estetty, enkä aio olla heihin yhteydessä. Nyt mietin, ottaako perunkirjoittaja (ulkopuolinen) yhteyttä näihin perillisiin. Tarvitseeko hautajaisiin jotain allekirjoitettua lupaa kaikilta rintaperillisiltä?
Hautajaisiin et tarvitse lupaa ellet käytä niihin perikunnan rahaa.
Leski on vainajan lähin omainen.
Tämä asia olisi hyvä aikuisten lasten ymmärtää jo siinä vaiheessa, kun vanhempi menee uusiin naimisiin. Säästyttäisiin hautajais-draamalta. Hautaustoimilaki on yksiselitteinen. Leski on lähin omainen. Muistaakseni se on jopa niin pitkälle laissa määritelty että Suomessa kun ei ole varsinaisia hautajaistestamentteja niin vaikka vainaja olisi sanonut kaikille ihmisille että haluaa tuhkauksen niin leski saa päättää haudata arkussa jne.
Hautajaiset maksetaan vainajan kuolinpesästä, samoin muut vainajan mahdolliset velat. Loppu on perintöä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aika pimeetä väkeä täällä. Inhimillistä olisi yrittää jotain / jonkun kautta ilmoittaa vainajan lapsille asiasta mahdollisimman pian ja siirtää omat angstinsa sivuun siksi aikaa, se varmasti onnistuu näin somen aikana (enkä nyt tarkoita, että pitäisi facessa huutaa asiasta, vaan ehkä vähän ajattelevaisemmin), tuli myös mieleen, että koska tämä kuolema on tapahtunut? Tulitko ensimmäisenä vauvapalstalle? Jos tulit ni mee hoitoon. Jos tämä on tapahtunut jo jonkin aikaa sitten, mutta tulit nyt täältä kyselemään eikä lapsille ole vieläkään ilmoitettu, niin mee hoitoon. Ja sitten se, että joku kyselee noin tyhmiä täällä ja kaikille tuntuu olevan tärkeintä noi perintöasiat niin menkää kaikki sinne hoitoon. Ai niin, eikö miehellä ollut puhelinta vai onko nää tyttäret estänyt hänenkin numeron? Menkää oikeasti sinne hoitoon.
Mee nyt itse vain hoitoon. Me nyt vain yritämme ap:tä taivutella ilmoittamaan asiasta niille vainajan lapsille kertomalla hänelle, miten veemäiseksi hänen oma tilanteensa muuten muuttuu. Ollaan sen verran kyynistä porukkaa, että ei uskota, että ap:n yleiseen inhimillisyyteen vetoaminen auttaisi. Se auttaa, kunhan ap ymmärtää, että on henkilökohtainen konkurssi tulossa, jollei hän nyt ota lusikkaa kauniisti käteen ja kirjoita vaikka asiallista kirjettä niille lapsille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ap on naimisissa ollut, niin leski on vainajan lähin omainen. Ja leski järjestää hautajaiset, ei lapset.
T. Hautausalalla toimiva
Hei, kiitos. Järjestän hautajaiset ja uurnan laskun mahd pian. Saanko nämä kulut sitten aikanaan kuolinpesältä kuitteja vastaan?
Eri. Voit sopia hautaustoimiston kanssa että lasku maksetaan suoraan kuolinpesän varoista, sinun ei tarvitse käyttää siihen omia rahojasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap ei ainakaan voi kuolinpesän varoista järjestellä yhtään mitään.
Miksei puoliso voisi järjestää.
Ap:stä pitäisi tulla pesänhoitaja sille kuolinpesälle ja sitä varten hän tarvitsee nimet paperiin kaikilta muilta kuolinpesän osakkailta. Siis niiltä lapsilta.
Sitten jos ap järjestää asiat täysin omista varoistaan itse maksaen, niin saattaa onnistua. Ja pillastuttaa ne lapset pitämällä heidän isänsä hautajaiset nopeutetussa aikataulussa kutsumatta heitä. En kuitenkaan suosittelisi.
Ei ap:n täydy olla pesänhoitaja, siihen kannattaa ottaa ulkopuolinen asiantuntija, joka pyytää valtakirjat kaikilta perillisiltä. Hautaustoimisto laskuttaa kuolinpesää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ap on naimisissa ollut, niin leski on vainajan lähin omainen. Ja leski järjestää hautajaiset, ei lapset.
T. Hautausalalla toimiva
Hei, kiitos. Järjestän hautajaiset ja uurnan laskun mahd pian. Saanko nämä kulut sitten aikanaan kuolinpesältä kuitteja vastaan?
Eri. Voit sopia hautaustoimiston kanssa että lasku maksetaan suoraan kuolinpesän varoista, sinun ei tarvitse käyttää siihen omia rahojasi.
Hautaustoimistohan voi tosiaan tehdä laskun hautajaiskuluista, mutta jos ap on järjestänyt hautajaiset salassa muulta kuolinpesältä, niin ne osakkaat eivät välttämättä suostu laskun maksamiseen. Siinä kohtaa hautaustoimisto tekee uuden laskun lisäkulujen kera henkilölle, joka ne hautajaiset heidän kanssaan sopi. Eli ap:lle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap ei ainakaan voi kuolinpesän varoista järjestellä yhtään mitään.
Miksei puoliso voisi järjestää.
Ap:stä pitäisi tulla pesänhoitaja sille kuolinpesälle ja sitä varten hän tarvitsee nimet paperiin kaikilta muilta kuolinpesän osakkailta. Siis niiltä lapsilta.
Sitten jos ap järjestää asiat täysin omista varoistaan itse maksaen, niin saattaa onnistua. Ja pillastuttaa ne lapset pitämällä heidän isänsä hautajaiset nopeutetussa aikataulussa kutsumatta heitä. En kuitenkaan suosittelisi.
Ei ap:n täydy olla pesänhoitaja, siihen kannattaa ottaa ulkopuolinen asiantuntija, joka pyytää valtakirjat kaikilta perillisiltä. Hautaustoimisto laskuttaa kuolinpesää.
Ei ap:n ehdottama ulkopuolinen asiantuntija saa mitään valtakirjoja asioiden hoitamiseen vainajan lapsilta. Ei varsinkaan, jos ap on ensin järjestänyt heidän isänsä hautajaiset heiltä salassa.
Vierailija kirjoitti:
Ap:n kannattaisi olla nyt ihan hissun kissun hyvin sovinnollisesti. Todennäköistähän on, että lapset nyt vaativat, että isä haudataan heidän äitinsä viereen sinne, missä nyt sitten ovatkaan asuneet. Heillä on valitettavasi valta tässä asiassa, koska he ovat ne varsinaisesti perijät ja kuolinpesän hoitajat, ja kuolinpesästähän hautajaiset maksetaan. Jos yrität pitää riitaa yllä, niin jäät äkkiseltään kutsumatta koko tilaisuuteen.
Jöpöhöpö. Eronneita puolisoita ei haudata vierekkäin. Johan he eläessään ilmaisivat tahtonsa olla erillään. Ja aviovaimo on asianomainen hautausasioiden hoitamisessa. Lapsia kannattaa kuulla toki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oletko ap pitänyt tiedon puolison kuolemasta täysin salassa kaikilta läheisiltä? Jos et ole, niin lähes varmasti lapset jo tietävät asiasta. Eli ovat saaneet surunvalitteluja perhetuttavilta, sukulaisilta jne.
Aiemmin väitit, että et ole ollut miehen lapsia kohtaan ilkeä tai tehnyt mitään väärää mutta tämä sinun asenne jossa et edes yritä saada lapsille tietoa isänsä kuolemasta on kyllä lasten puolelle aika iso todiste sinua vastaan. Et sitten voinut edes soittaa jollekin miehen sukulaiselle ja pyytää kertomaan lapsille. Jos oikeasti olet toiminut koko ajan oikein, et olisi nyt kostajana liikkeellä.
Ap vastaa: En ole ilmoittanut kenellekään. Puolisoni ei ollut työelämässä ja sukulaisista hänellä on elossa vain veli, jonka kanssa eivät juuri tekemisissä ole. Ystäville en ole ilmoittanut vielä
Vierailija kirjoitti:
Laita viesti lasten äidille. Jos lapsilla on kysymyksiä äiti toimittaa ne sulle ja vastaa sähköpostilla äidille. Ei ole pakko vastailla suoraan lapsille. Tai joku lasten kummikin käy.
Jep. Joku meedio ehkä toimittaa viestin perille tyttärien äidille (joka oli AP:n mukaan ollut haudassa jo 7 vuotta kun AP ja nyttemmin edesmennyt miehensä kohtasivat).
Vierailija kirjoitti:
Ap:n tehtävä se on ilmoittaa. Lapset ovat perillisiä toisin kuin ap.
Puoliso on kuolinpesän osakas kunnes omaisuuden erottelu/tasaus jnejne whatever tehtykään. Ja vihitty aviovaimo on se joka päättää hautausmenoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
0/5
Ei kukaan oikeasti voi olla noin pikkumainen ja pahansuopa.
Ilkeä äitipuoli sadut perustuvat valitettavasti todellisuuteen. Eivät kaikki äitipuolet ole ilkeitä, osa on.
Jos kertomus olisi totta, niin aloittajahan toimii juuri kuten tyttäret ovat todennäköisesti aavistaneet, eli pyrkii hyötymään taloudellisesti. Valtakirjan saaminen tyttäriltä taitaa jäädä tässä asetelmassa haaveeksi.
Jos on tosi röyhkeä, kannattaa varmistaa, että on kuitenkin laillinen. Muuten voi jäädä tyhjä arpa käteen.
Tyttäret eivät voi valtakirjan kieltäytymisellä estää hautajaisten järjestelyä. Vainaja haudataan halusi tyttäret tai ei, ja hautajaiskulut maksetaan vainajan kuolinpesästä. Normikulut, ei mitään övereitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tilanne on tuollainen, niin ottaisin ihan nyt suoraan ap:nä yhteyttä lakimieheen, joka saisi häntä sitten edustaa myös perunkirjoituksessa ja osituksessa. Tämä lakimies olisi sopiva henkilö ilmoittamaan lapsille isän kuolemasta ja yhdessä katsottaisiin se kuolinpesän hoito ym. On mahdollista, että asia menee pesänselvittäjälle, koska ap ja lapset tuskin pystyvät yhdessä sovussa hoitamaan kuolinpesän asioita ja ap ei voi niitä diktaattorina yksin hoitaa, vaikka nyt niin kuvitteleekin.
Lakimies maksaa noin 280 e/h ja kulut maksaa ap yksin, niitä ei voi laskuttaa kuolinpesältä!
Näin varmaan on. Mutta nythän tilanne on sellainen, että varakkaampi puoliso on kuollut ja ap todennäköisesti asuu asunnossa tai talossa, jonka kuluja on makseltu sen puolison tililtä. Kaikki oikeudet niihin tileihin häviävät, kun pankille muutamassa päivässä tulee väestötiedoista tieto henkilön kuolemasta. Jos ap on riitelemässä puolison lasten kanssa, niin laskut jäävät rästiin ja on kylmä ja pimeä talvi edessä. Lakimies on ihan välttämätön.
Lainaus OP:n sivuilta:
"Jos teillä on yhteinen tili, on siihen yleensä kummallakin käyttöoikeus. Sekä puolisosi tai sinä voitte kumpikin itsenäisesti käyttää tiliä. Tällaista tiliä kutsutaan tai-tiliksi. Tai-tiliin sinulla myös säilyy käyttöoikeus, jos puolisosi menehtyy. Kuolinpesästä tulee toinen tilin omistajista. Kummalla tahansa tilin omistajista on kuitenkin oikeus vaatia tilin varojen jäädyttämistä, myös kuolinpesällä tai sen yksittäisillä osakkailla, jos kuolinpesästä on tullut toinen omistajista.
Yhteisen tilin käyttöoikeudet voi olla määritelty myös niin, että voitte käyttää tiliä vain yhdessä. Tällaista tiliä kutsutaan ja-tiliksi. Käytännössä puolisosi ja sinun täytyy yhdessä käydä konttorissa maksamassa tai nostamassa rahaa kyseiseltä tililtä. Ja-tiliä et siis voi enää käyttää ilman kuolinpesän osakkaita puolisosi kuoleman jälkeen.
Kuolinpesästä tulee siis kummassakin tapauksessa yhteisen tilin toinen omistaja. Siksi kannattaa säästää pahanpäivän rahat, sellaiset, joita tarvitset arjesta selviytymiseen, omalle tilille. Yhteisen säästötilin rahoihin pääsee usein käsiksi vasta perunkirjoituksen jälkeen."
Missä on sanottu, että vainajalla ja ap:llä oli yhteinen tili tai yhteisiä tilejä?
Esimerkiksi kun minun äitini kuoli, niin hänellä oli tili, josta isä oli jotenkin ihmeellisesti tottunut makselemaan omiakin laskujaan äidin verkkopankkitunnuksilla. Tuli ilmi, kun yhtäkkiä ne tunnukset eivät tietenkään enää toimineetkaan.
Jos tili on vain toisen nimissä, niin sen toisen kuoleman jälkeen se on pelkästään kuolinpesän tili ja pankkiin on toimitettava kaikkien kuolinpesän osakkaiden allekirjoitukset siitä, kuka on kuolinpesän hoitaja ja saa sitten käydä henk.koht. siellä pankissa makselemassa siltä tililtä kuolinpesän laskuja. Ei omia laskujaan.
Sitähän tarina ei meille kerro. VAstaaja jota lainasin oletti että niin ehkä voisi olla, minä lainasin vain sen mitä pankki ylipäänsä sanoo yhteisten tilien käytöstä kuoleman jälkeen, jos heillä sellaisia on/olisi ollut.
Sinä lainasit minua. En puhunut mitään yhteisistä tileistä vaan juuri sen puolison eli vainajan tilistä.
Vastasin OP-lainauksellani kyllä ihan sille edelliselle, joka ennen minua mietti sitä yhteisten tilien olemassaolon mahdollisuutta. Avaa lainausketju kokonaan ja pistä lasit päähän että näet lukea kuka vastasi ja kenelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tilanne on tuollainen, niin ottaisin ihan nyt suoraan ap:nä yhteyttä lakimieheen, joka saisi häntä sitten edustaa myös perunkirjoituksessa ja osituksessa. Tämä lakimies olisi sopiva henkilö ilmoittamaan lapsille isän kuolemasta ja yhdessä katsottaisiin se kuolinpesän hoito ym. On mahdollista, että asia menee pesänselvittäjälle, koska ap ja lapset tuskin pystyvät yhdessä sovussa hoitamaan kuolinpesän asioita ja ap ei voi niitä diktaattorina yksin hoitaa, vaikka nyt niin kuvitteleekin.
Lakimies maksaa noin 280 e/h ja kulut maksaa ap yksin, niitä ei voi laskuttaa kuolinpesältä!
Jos lakimies palkataan pesän hoitajaksi, niin hänen palkkiot maksetaan vainajan kuolinpesästä.
Alue: Aihe vapaa
Ap:n leski??