"Hieno nainen ei kulje lenkkareissa eikä verkkareissa", sanoi isoäitini

Vierailija kirjoitti:

Suomalaisena miehenä häpeän aina kun näen suomalaisia naisia julkisissa paikoissa pelkät tiukat kalsarit jalassa ja vieläpä syvälle persvakoon vedettynä.

Tai ohuen narut ”bikineinä”. Se yksikin yritti festareille sellaiset jalassa. Eihän niitä naruja edes näkynyt kun ne upposi perseeseen. Näytti ihan samalta kuin olisi alasti kävellyt.

Minä olen sisäisesti hieno nainen. Minulla ei ole mitään tarvetta korostaa sitä pukeutumisellani.

Onneksi en haluakaan olla "hieno nainen". Oma itsensä on just hyvä 💗

Vierailija kirjoitti:

Minä olen sisäisesti hieno nainen. Minulla ei ole mitään tarvetta korostaa sitä pukeutumisellani.

Tämä 100%. Ulkoinen pröystäily kertoo huonosta itsetunnosta. Siis jos siitä ei voi ikinä hellittää. Toki on ihan ok vaikka tykkää pukeutua somasti kunhan sisus on kauniimpaa.

Vierailija kirjoitti:

Mä en oo hieno nainen vaan ihan tavallinen nainen. Käytös on se mikä määrittelee naiseuden.

Siihen kuuluu myös pukeutuminen

Vierailija kirjoitti:

Onneksi en haluakaan olla "hieno nainen". Oma itsensä on just hyvä 💗

🤢

Pukeutumisella viestii arvoistaan. Jos on epäsiistit tai rumat vaatteet viestii siitä ettei välitä siisteydestä. Sama kuin se että koti näyttää kaatopaikalta.

Kyllä se vain oli hienonpaa kun ihmiset välittivät pukeutua paremmin ulos ja myös pitää huolta siitä ettei ole valtavan ylipainoista kehoa.

Entisaikaan miehetkin pukeutuivat toisin. Oli kauluspaita, solmio ja puku, jossa pikkutakki ja housut. Nahkavyö ja nahkaiset nauhakengät. Lierihattu ja popliinitakki.

Entisaikaan kaupunkilaiset eivät kantaneet reppua. Naisilla oli käsilaukku ja miehillä salkku.

Vierailija kirjoitti:

Entisaikaan miehetkin pukeutuivat toisin. Oli kauluspaita, solmio ja puku, jossa pikkutakki ja housut. Nahkavyö ja nahkaiset nauhakengät. Lierihattu ja popliinitakki.

Nykyisin 80 v miehet kulkevat työaikaisissa kauluspaidoissaan. Eivätkö he voi jo relata?

Vierailija kirjoitti:

Maalaisen ( juntin) tunnistaa siitä, että hänellä on silittämättömät vaatteet.  Myös se, että päällä on käsineet, mutta ei hattua, on maalaisen merkki. Näin opasti oma äitini. 

Oliko tuo 50-luvulla vai 60-luvulla?

Vierailija kirjoitti:

Entisaikaan kaupunkilaiset eivät kantaneet reppua. Naisilla oli käsilaukku ja miehillä salkku.

Ja molemmilla hatut. 

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se vain oli hienonpaa kun ihmiset välittivät pukeutua paremmin ulos ja myös pitää huolta siitä ettei ole valtavan ylipainoista kehoa.

Niin, tämä lihavien haukkuminen on myös yksi vanhusilmiö. Olen itse hoikka, mutta en pidä tuosta ainaisesta haukkumisesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entisaikaan miehetkin pukeutuivat toisin. Oli kauluspaita, solmio ja puku, jossa pikkutakki ja housut. Nahkavyö ja nahkaiset nauhakengät. Lierihattu ja popliinitakki.

Nykyisin 80 v miehet kulkevat työaikaisissa kauluspaidoissaan. Eivätkö he voi jo relata?

Vanhoista tavoista on vaikea päästä. Isäni oli syntynyt 30-luvulla eikä koskaan suostunut käyttämään sortseja eikä farkkuja, vaikka oli työmies.

Mun isoäidilläni ei eläessään ollut päivääkään edes sisävessaa. Ja ulkohuussikin oli yhteinen, kahdella reiällä. Meidän suvussa ei hienoista naisista puhuttu, yritettiin vain selvitä hengissä.

Hienoa mummoasi sai vaarisi mäiskiä turpaan ja rais kailla sielunsa kyllyydestä. Nyt kumpikin on parisuhteessa kielletty.

Vierailija kirjoitti:

Se oli sitä aikaa se, nyt on toinen aika.

Sano rahvas akka joka menee hautajaisiinkin legginseissä. 

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se vain oli hienonpaa kun ihmiset välittivät pukeutua paremmin ulos ja myös pitää huolta siitä ettei ole valtavan ylipainoista kehoa.

Meinaatko että ylipainoisena naisena mun pitäisi vaan istua kotona? Sori, ei onnistu ja kuljen just sen näköisenä kuin tykkään.

On vähän vanhanaikaiset käsitykset