Uskaltaako mt-ongelmainen opiskella?

Kukaan ei pakota ottamaan lainaa, voit vaikka tehdä töitä opiskelun ohella tai sitten elää niukasti opinto ja asumistuella.

Vierailija kirjoitti:

Kukaan ei pakota ottamaan lainaa, voit vaikka tehdä töitä opiskelun ohella tai sitten elää niukasti opinto ja asumistuella.

Ongelma on siinä, että koska en ole vieläkään erityisen hyvässä kunnossa, en pystyisi tekemään samanaikaisesti töitä. Myös soluasunto on mun kohdalla poissuljettu vaihtoehto mielenterveysongelmista johtuen. Olen käsittänyt, että pelkkä opinto- ja asumistuki eivät riittäisi yksiössä asumiseen ja elämisen kuluihin.

Ei kai mikään ammattikoulu paljoa maksa.

Vierailija kirjoitti:

Ei kai mikään ammattikoulu paljoa maksa.

Olisi pitäny mainita, että puhun yliopisto-opinnoista.

Pyri tutkinto-opiskelijaksi avoimen väylän kautta. Toki maksaa, mutta voit suorittaa kursseja omaan tahtiisi ja oman jaksamisen mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Pyri tutkinto-opiskelijaksi avoimen väylän kautta. Toki maksaa, mutta voit suorittaa kursseja omaan tahtiisi ja oman jaksamisen mukaan.

Käsittääkseni avoimenkin väylän kautta opiskelu voi maksaa satoja euroja, eikä mulla ole tällä hetkellä sellaisia rahoja. Sehän ei myöskään takaa sitä, että pääsisin koskaan suorittamaan tutkinnon loppuun koulussa.

Itselläni muistamisen ja ahdistuksen kanssa suurimmat ongelmat. Itse haaveilen myös opinnoista, muttei siitä vielä tule mitään jos koskaan. Osa-aika työ on tavoitteeni.

Vierailija kirjoitti:

Itselläni muistamisen ja ahdistuksen kanssa suurimmat ongelmat. Itse haaveilen myös opinnoista, muttei siitä vielä tule mitään jos koskaan. Osa-aika työ on tavoitteeni.

Mulla on samankaltaisia ongelmia. Haluaisin kuitenkin kouluttautua edes jotenkin, vaikka aika toivottomaltahan tämä vaikuttaa.

Vierailija kirjoitti:

Kukaan ei pakota ottamaan lainaa, voit vaikka tehdä töitä opiskelun ohella tai sitten elää niukasti opinto ja asumistuella.

Asumistukihan aiotaan poistaa opiskelijoilta. Opintotuella ei enää elä.

Auttaako vanhempi lainojen kanssa, jos ei saa maksettua. Onko ala kiinnostava jotenkin vai voi jäädä kesken. Olisiko aikuisiltamonimuoto-opiskelu parempi kuin pitempi versio.

Ajattelitko AMK/yliopisto?

* Tarkoitin amiksessa aikuisiltakoulutus, ei aikuiskoulutuskeskuksessa.

Vierailija kirjoitti:

Auttaako vanhempi lainojen kanssa, jos ei saa maksettua. Onko ala kiinnostava jotenkin vai voi jäädä kesken. Olisiko aikuisiltamonimuoto-opiskelu parempi kuin pitempi versio.

Kummallakaan vanhemmalla ei ole siihen mahdollisuutta.

Luulen, että suurin syy keskeytymiselle olisi se, jos vointini romahtaa uudelleen. Mitä tuo aikuisiltamonimuoto-opiskelu käytännössä tarkoittaa?

Ajattelin. Ja siis nyt käsitin, mitä aiempi kommentoija tarkoitti. En haluaisi ammattikouluun, kun sieltä ei ole löytynyt itseäni kiinnostavaa alaa.

Täällä mt-ongelmainen lääkäriksi opiskellut! Rankkaa on mutta mieluummin olen töissä kuin ahdistumassa kotona. Välillä lääkkeet käyttöön niin hyvin menee.

Vierailija kirjoitti:

Ajattelin. Ja siis nyt käsitin, mitä aiempi kommentoija tarkoitti. En haluaisi ammattikouluun, kun sieltä ei ole löytynyt itseäni kiinnostavaa alaa.

Hups, piti lainata tähän aiempaa kommenttia. Siis kyllä, ajatuksena olisi opiskella yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa.

Kannustan menemään opiskelemaan, mt-ongelmathan on sillä tavoin yleisiä, että osa korkeakouluopiskelijoistakin käyttää lääkkeitä niihin. Itse en ole käyttänyt, mutta yliopistossa tunsin heitä, jotka käytti ja sitä ei olisi uskonut, esim. yksi oli opiskelijapolitiikassa mukana. Älä anna mt-ongelmien rajoittaa elämääsi, ne voivat jopa pahentua, jos alat harmittelemaan ja katumaan, kun et elämässä tehnyt sitä, mitä halusit. YTHS palvelee monin tavoin korkeakouluopiskelijoita mielenterveysasioissa sitten.

Enemmän kuin rahasta, niin huolehtisin tuosta jaksamisesta. Minkälaisia vaivoja sinulla on? Yliopisto-opiskelu on rankkaa terveellekin ihmiselle, alasta ja lahjakkuudesta riippuen toki. Nykyään opiskelu tuppaa olemaan sellaista ryhmätyö, esitykset, seminaarit, deadlinet -painotteista. Jos on ahdistukselle, stressille ja/tai sosiaaliselle kanssakäymiselle herkkä ihminen, niin kyllä yliopistossa on sipuli puristuksessa.

Minäkin olen sellainen, että opiskelisin omassa rauhassa ja tenttisin vaikka ummet ja lammet, mutta nuo edellämainitut hommat kuormittaa ihan porsaana.

Vierailija kirjoitti:

Enemmän kuin rahasta, niin huolehtisin tuosta jaksamisesta. Minkälaisia vaivoja sinulla on? Yliopisto-opiskelu on rankkaa terveellekin ihmiselle, alasta ja lahjakkuudesta riippuen toki. Nykyään opiskelu tuppaa olemaan sellaista ryhmätyö, esitykset, seminaarit, deadlinet -painotteista. Jos on ahdistukselle, stressille ja/tai sosiaaliselle kanssakäymiselle herkkä ihminen, niin kyllä yliopistossa on sipuli puristuksessa.

Minäkin olen sellainen, että opiskelisin omassa rauhassa ja tenttisin vaikka ummet ja lammet, mutta nuo edellämainitut hommat kuormittaa ihan porsaana.

Mulla ongelmat on nimenomaan ahdistusta, yletöntä stressaamista, sosiaalisten tilanteiden pelkoa, paniikkikohtauksia ja masennusta. Eli voihan se olla, että opiskelusta tulisi aika rankkaa. Toisaalta tuntuisi myös pahalta luopua kaikista haaveista ja työskennellä koko loppuelämä sellaisissa hommissa, joihin mulla ei oo mitään mielenkiintoa. Mutta voi olla, että muuta vaihtoehtoa ei ole.

Itsellä oli ongelma ylipäätään opiskelu juurikin samojen syiden takia (en ole suorittanut muuta kuin peruskoulun) Ratkaisu oli itsenäinen työ. Mielestäni työ on helpompaa kuin opiskelu