Onkohan mieheni sittenkään tosissani kanssani perheen perustamisen suhteen?
Etenkin mies-näkökulmaa kaivataan.
Eli olen 28v nainen, mieheni 34v. Yhdessä oltu jo 6v. Asuttu yhdessäkin 4v. Alusta asti mieheni on puhunut miten hänkin haluaa perheen (avioliitto, lapsia, yhteinen omistusasunto). Kihloissa ollaan kyllä oltu jo kauan mutta homma ei etene. Ei tässä enää nuorennuta ja kaikki menee mielestäni hyvin. Kun otan puheeksi suhteen etenemisen, mies lupailee vain että kylläkyllä, ei vielä, myöhemmin kyllä. Jos "liian usein", kysyn, mies hermostuu ja sanoo että mitä tinkaat tuota kokoajan.
Työelämässä oltu jo pitkään, talous on ihan ok eli mikä estää? Mitään kalliita prinsessahäitä en halua.
Tiedän että moni nainen on tässä samassa tilanteessa. Olisi todella hyvä tietää vedätetäänkö minua vain ja mies katseleekin sivummalle josko löytyisi parempi. Isoveljeni, perheellinen mies, on minua varoitellut että voi olla että asia ei etene koskaan. Ja mitään pillereiden salaa poisjättämistä en todellakaan tee.
Viihdymme yhdessä kuitenkin, tehdään pieniä reissujakin, eli luulisi että seurani kiinnostaa kuitenkin?
Kaverit kyllä perheellistyvät ympärillämme mutta minä se olen vain tässä lähtöpisteessä.
Kommentit (91)
Palstalla on aina välillä niitä aloituksia, joissa joku 38-40-vuotias mies ihmettelee, miksei löydä naista perheen perustamiseen. Vastauksissa on (aivan perustellusti) toistunut ihmettely, mitä tällainen mies on tehnyt pari-kolmekymppisenä.
Ap:n miehellä on monivuotinen parisuhde ja nainen, joka haluaa lapsia. Paras lapsentekoikä (juu, niitä saadaan blaa blaa) on oikeastaan jo mennyt. Muistelen, että on tilastokin, jossa näkyy se, että mikäli miehellä ei ole lasta 40-vuotiaana, ei niitä todennäköisesti tulekaan. Eli ne miehet, jotka iäkkäänä saavat lapsia, ovat tulleet isäksi ensimmäistä kertaa jo aiemmin.
Vierailija kirjoitti:
Edelliseen vielä lisään että mies pitää kuitnekin sormusta sormessaan, jotka saimme joskus 8v sitten ostettua kun kihlauduimme. Sittemmin kihlaus on peruuntunut mutta mies silti pitää omaansa, kuulemma hautaan saakka :D Itse en sormusta käytä sillä se ei mahdu sormeeni enää, eikä kukaan täällä viitsi nähdä sellaista vaivaa että ostaisi uuden tai suurennuttaisi tuon vanhan.
Kihlaus peruuntunut? Mitähän ihmettä sä sit kyselet että mites se perhe?
Etköhän nut siirry ihan suosiolla eteenpäin, ei tuo suhde ole sulle oikea, jos haluat lapsen. Itsenäisenä lasta hankkimaan, on oikein sekä sulle että miehille.
Vierailija kirjoitti:
Palstalla on aina välillä niitä aloituksia, joissa joku 38-40-vuotias mies ihmettelee, miksei löydä naista perheen perustamiseen. Vastauksissa on (aivan perustellusti) toistunut ihmettely, mitä tällainen mies on tehnyt pari-kolmekymppisenä.
Ap:n miehellä on monivuotinen parisuhde ja nainen, joka haluaa lapsia. Paras lapsentekoikä (juu, niitä saadaan blaa blaa) on oikeastaan jo mennyt. Muistelen, että on tilastokin, jossa näkyy se, että mikäli miehellä ei ole lasta 40-vuotiaana, ei niitä todennäköisesti tulekaan. Eli ne miehet, jotka iäkkäänä saavat lapsia, ovat tulleet isäksi ensimmäistä kertaa jo aiemmin.
Pitää paikkansa. Todennäköisyys tulla isäksi nelikymppisenä on äärimmäisen pieni. Itse en tekisi lasta iäkkään isän kanssa, siitä on havaintoa, että tulee sitten erityislapsia. Ihania lapsia hekin ovat, mutta myös huoli on kova miten elämässä pärjäävät. Jos sekä isä että äiti ovat iäkkäitä, olisin kyllä mieluummin lapseton kuin ottaisin riskin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edelliseen vielä lisään että mies pitää kuitnekin sormusta sormessaan, jotka saimme joskus 8v sitten ostettua kun kihlauduimme. Sittemmin kihlaus on peruuntunut mutta mies silti pitää omaansa, kuulemma hautaan saakka :D Itse en sormusta käytä sillä se ei mahdu sormeeni enää, eikä kukaan täällä viitsi nähdä sellaista vaivaa että ostaisi uuden tai suurennuttaisi tuon vanhan.
Kihlaus peruuntunut? Mitähän ihmettä sä sit kyselet että mites se perhe?
Etköhän nut siirry ihan suosiolla eteenpäin, ei tuo suhde ole sulle oikea, jos haluat lapsen. Itsenäisenä lasta hankkimaan, on oikein sekä sulle että miehille.
Tuo kirjoittaja ei ollut käsittääkseni ap, vaan edeltävä kommentoija.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jo on kumma, jos 34-vuotias mies vielä jahkailee! Ei ne miehenkään kudit priimana pysy. Anteeksi karkea puhe, mutta kyllä siinä kolmenkympin korvilla täytyy tehdä päätöksiä. Ei enää myhäillä, että joo joskus sitten.
Miehelle tuollainen suhde voi olla tosi palkitseva. Tietää että nainen on siinä ja pysyy. Elää luultavasti vielä aika kunnollista elämää, jos lapsihaaveita on. Mies poimii parhaat palat ja nautiskelee, niin kauan kuin sitä kestää. Tuossa iässä isäksi tulokaan ei ole ihan helppoa enää.
Mistä tuon keksit? 20v naisen kanssa ei temppu eikä mikään.
Olen 23 v nainen enkä todella ota 34v miestä. Haluan perheen kyllä mutta ikäiseni miehen kanssa. Ja jos nyt ottaisin 34 v eronneen miehen, toki seurustelu ym veisi jonkin vuoden aikaa, työelämä kohdilleen (opiskelen vielä), sitten pienet häät ja sitten vasta lapset. Mä olisin ehkä joku 26 - 27 v tuolloin ja tää gubbe ois.. Öö en jaksa edes laskee mutta AIVAN LIIAN VANHA. Ja vielä jos useampi lapsi haluttaisiin.
Treffipalstat on täynnä 40+ ukkoja jotka etsii nuorta vaimoa. Joko ekalle, tokalle tai jopa kolmannelle kierrokselle. Minkä ihmeen takia fiksu parikymppinen nainen tuollaisen ottaisi? Poislukien sokeri-isät mutta puhuinkin normaali naisista.
Meillä on miehen kanssa 7 vuoden ikäero, mies on 39. Suurempaa ikäeroa en voisi ajatella ihan jo lastenhankinnan ja omaishoidon yms. takia sillä halusin vakavan, loppuelämän suhteen.
Lapsia voi toki vanhempikin mies saada mutta ovatko terveitä ja jaksaako mies hoitaa? Nimittäin jos minä annan miehelle nuoruuteeni, en aio antaa lisäksi työuraani vaan miehen tulisi hoitaa osansa ja vähän ylikin, jos on vanha. Ja vanha ei jaksa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palstalla on aina välillä niitä aloituksia, joissa joku 38-40-vuotias mies ihmettelee, miksei löydä naista perheen perustamiseen. Vastauksissa on (aivan perustellusti) toistunut ihmettely, mitä tällainen mies on tehnyt pari-kolmekymppisenä.
Ap:n miehellä on monivuotinen parisuhde ja nainen, joka haluaa lapsia. Paras lapsentekoikä (juu, niitä saadaan blaa blaa) on oikeastaan jo mennyt. Muistelen, että on tilastokin, jossa näkyy se, että mikäli miehellä ei ole lasta 40-vuotiaana, ei niitä todennäköisesti tulekaan. Eli ne miehet, jotka iäkkäänä saavat lapsia, ovat tulleet isäksi ensimmäistä kertaa jo aiemmin.
Pitää paikkansa. Todennäköisyys tulla isäksi nelikymppisenä on äärimmäisen pieni. Itse en tekisi lasta iäkkään isän kanssa, siitä on havaintoa, että tulee sitten erityislapsia. Ihania lapsia hekin ovat, mutta myös huoli on kova miten elämässä pärjäävät. Jos sekä isä että äiti ovat iäkkäitä, olisin kyllä mieluummin lapseton kuin ottaisin riskin.
Jep. Exäni keksi 4-kymppisenä, että haluaakin lapsen (minä olen vela) ja lähti siis hieman alle 4-kymppisen naisen kanssa perheenperustamispuuhiin. Saivat pitkän yrittämisen (ja varmaan hoitojen) jälkeen erityislapsen.
Kuten näistä viimeisimmistä kommenteista voi päätellä, niin sinun kannattaisi vaihtaan nuorempaan mieheen ennemmin kuin odotella useampi vuosi tämän miehen kanssa lastentekoa. Siis jos ajatellaan lapsentekoon liittyviä riskejä.
Vierailija kirjoitti:
Palstalla on aina välillä niitä aloituksia, joissa joku 38-40-vuotias mies ihmettelee, miksei löydä naista perheen perustamiseen. Vastauksissa on (aivan perustellusti) toistunut ihmettely, mitä tällainen mies on tehnyt pari-kolmekymppisenä.
Tämä on niin totta. Tinder ja muut ovat täynnä näitä noin 40 v miehiä, jotka nyt epätoivoisena etsivät kolmekymppistä kumppania.
Ilmeisesti se entinen kumppani (jos sellainen on ollut) on kyllästynyt odottelemaan ja vasta eron jälkeen mies herää siihen että ehkä se perhe olisi kuitenkin ollut kiva juttu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palstalla on aina välillä niitä aloituksia, joissa joku 38-40-vuotias mies ihmettelee, miksei löydä naista perheen perustamiseen. Vastauksissa on (aivan perustellusti) toistunut ihmettely, mitä tällainen mies on tehnyt pari-kolmekymppisenä.
Tämä on niin totta. Tinder ja muut ovat täynnä näitä noin 40 v miehiä, jotka nyt epätoivoisena etsivät kolmekymppistä kumppania.
Ilmeisesti se entinen kumppani (jos sellainen on ollut) on kyllästynyt odottelemaan ja vasta eron jälkeen mies herää siihen että ehkä se perhe olisi kuitenkin ollut kiva juttu.
Siltä vaikuttaa. Nuoruusikä miesten kohdalla on venynyt keski-ikään heidän omassa mielessään, he kuvittelevat saavansa perheen missä iässä hyvänsä. Jossain on sylttytehdas, jossa uskotellaan miehille, että heillä on mahdollisuus pariutua nuorempien naisten kanssa keski-iässä.
Eilen täällä oli ketju, missä 45v. mies ihmetteli, kun ei eronsa jälkeen löydäkään kolmekymppistä naista, vaikka hän "oli kuullut", että hänen ikäisensä on haluttu nuorempien keskuudessa. Yritin kysyä mistä hän on tuollaista kuullut, mutta ketju poistettiin.
Koetapa kysyä veljeltäsi mistä hän tietää sen mitä tietää. Jotain on todennäköisesti kertomatta, mitä sun pitäisi tietää. Laita veli kertomaan totuus, hän on huomannut tai tietää jotain muutakin kuin kertoi sulle. Muuten ei antaisi tuollaista neuvoa.
Sulla on hyvä veli kuten oli mullakin, nyt edesmennyt jo.