Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onkohan mieheni sittenkään tosissani kanssani perheen perustamisen suhteen?
13.09.2023 |
Etenkin mies-näkökulmaa kaivataan.
Eli olen 28v nainen, mieheni 34v. Yhdessä oltu jo 6v. Asuttu yhdessäkin 4v. Alusta asti mieheni on puhunut miten hänkin haluaa perheen (avioliitto, lapsia, yhteinen omistusasunto). Kihloissa ollaan kyllä oltu jo kauan mutta homma ei etene. Ei tässä enää nuorennuta ja kaikki menee mielestäni hyvin. Kun otan puheeksi suhteen etenemisen, mies lupailee vain että kylläkyllä, ei vielä, myöhemmin kyllä. Jos "liian usein", kysyn, mies hermostuu ja sanoo että mitä tinkaat tuota kokoajan.
Työelämässä oltu jo pitkään, talous on ihan ok eli mikä estää? Mitään kalliita prinsessahäitä en halua.
Tiedän että moni nainen on tässä samassa tilanteessa. Olisi todella hyvä tietää vedätetäänkö minua vain ja mies katseleekin sivummalle josko löytyisi parempi. Isoveljeni, perheellinen mies, on minua varoitellut että voi olla että asia ei etene koskaan. Ja mitään pillereiden salaa poisjättämistä en todellakaan tee.
Viihdymme yhdessä kuitenkin, tehdään pieniä reissujakin, eli luulisi että seurani kiinnostaa kuitenkin?
Kaverit kyllä perheellistyvät ympärillämme mutta minä se olen vain tässä lähtöpisteessä.
Kommentit (91)
Vierailija kirjoitti:
Kyllä suhteen pitää edetä. Jos mies haluaa perheen ja lapsia, hän toimii kyllä itse aktiivisesti. En pidä hyvänä merkkinä sitä, että joudut kysymään.
Minkä takia naiset haluaa parissa vuodessa edetä yhteenmuuttoon, kihloihin, naimisiin ja lapsiin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko mies pystynyt selvittämään sinulle, miksi ei halua naimisiin kanssasi? Miksi sitä pitää viivytellä, jos halua kummallakin on? Mies tietää kyllä nuoresta pojasta asti, haluaako hän naimisiin ja lapsia. Ehkä on yleensä kyllä.
M36
Siinähän se onkin kun hän on sanonut että hän haluaa naimisiin. Asia vain ei ole vielä hänen mielestään ajankohtainen. "Ehtiihän sitä vielä, ollaan nuoria", ja vertaa johonkin kaveriinsa jotka menivät 10v tunnettuaan naimisiin tjsp. Ainahan noihin pystyy jonkun kommentin heittämään jos haluaa vain vedättää.
Veljeni sanoi vain sitä, että tuo on joillekin miehille tyypillistä, saadaan nainen siinä pidettyä höpisemällä noista lapsista ja avioliitoista. Hän itse ei tuollaisia höpissyt muille kuin vain vaimolleen. Menivät avioon 3v kuluttua ensitapaamisesta.
En nyt haluaisi heittää muuten hyvää miestä hukkaankaan. Ehtisihän sitä vielä uudenkin löytää mutta kun rakastan tätä miestä. Ja monet 30+ ikäiset ovat valitettavasti jo isä-ihmisiksi ehtineitä ja haluaisin lähteä puhtaalta pöydältä enkä tässä iässä alkaa uusioperhesotkuihin.
ap.
Luulo ei ole tiedon väärti. Latviassa ja Romanissa oli vakavahenkisiä isäehdokkaita. Ainoa miinus että aina pitää selata ihan alas nähdäkseen miesten omia kirjoituksia. https://www.co-parentmatch.com/
Sano että parin kuukauden sisällä haluat vastauksen ja jätät ehkäisyn pois.
Kerro myös ettet halua isoja häitä, riittää avioliiton rekisteröiminen vaikka kahdestaan virastossa, todistajatkaan saa sieltä.
Ehkä mies vierastaa juhlia ja rahanmenoa.
Jos mies ei halua omia lapsia, häntä ei pidä pakottaa isäksi. Miehellä on kuitenkin enemmän miettimisaikaa kuin naisella. Monet naiset odottavat liian pitkään, ja sitten onkin otettava hedelmällisyyshoidot avuksi.
Mutta onko mies, joka ei halua lapsia, oikea mies? Eivätkö lapset olekaan miehisyyden merkki, asia josta voi olla ylpeä? Omat pojat, omat tyttäret? Mikä niissä on niin kamalaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotenkin ei kuulosta hyvältä tämä kuvio. Jos mies todella haluaisi, vitkuttelisiko hän koko ajan? Hän voi haluta pitää ovia auki vähän joka suuntaan. Miten otat asian puheeksi? Voisiko siinä olla jotenkin jämäkämpi, sanoa vaikka, että haluat alkaa todella yrittää lasta esim. vuoden sisällä eikä sitten joskus? Kyllä jos lapsia haluaa todella, tulee se vaihe kun uskalletaan ja edetään eikä vain puhuta.
Kuulostat itse asiassa hieman yhdeltä tutulta. Mies on vähän sellainen mieslapsi, joka pelkää mitään vastuunkantamista, eikä ole henkisesti kovinkaan kypsä monissa asioissa. Ihan hirveä välttelijä ja loukkaantuja, joka käyttää valtaa loukkaantumisilla. Ihan säälittää häntä nuorempi nainen, joka on fiksu ja herttainen.
Jos haluaa, se on selvää, eikä vitkuttelua ole. Nyt kissa pöydälle ja tarvittaessa kipeitä päätöksiä. Voit löytää vielä jonkun, joka todella haluaa edetä elämässä, eikä jää vain katselemaan ja vitkuttelemaan. Sulta voi mennä tuossa pelissä elämä ohi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko mies pystynyt selvittämään sinulle, miksi ei halua naimisiin kanssasi? Miksi sitä pitää viivytellä, jos halua kummallakin on? Mies tietää kyllä nuoresta pojasta asti, haluaako hän naimisiin ja lapsia. Ehkä on yleensä kyllä.
M36
Siinähän se onkin kun hän on sanonut että hän haluaa naimisiin. Asia vain ei ole vielä hänen mielestään ajankohtainen. "Ehtiihän sitä vielä, ollaan nuoria", ja vertaa johonkin kaveriinsa jotka menivät 10v tunnettuaan naimisiin tjsp. Ainahan noihin pystyy jonkun kommentin heittämään jos haluaa vain vedättää.
Veljeni sanoi vain sitä, että tuo on joillekin miehille tyypillistä, saadaan nainen siinä pidettyä höpisemällä noista lapsista ja avioliitoista. Hän itse ei tuollaisia höpissyt muille kuin vain vaimolleen. Menivät avioon 3v kuluttua ensitapaamisesta.
En nyt haluaisi heittää muuten hyvää miestä hukkaankaan. Ehtisihän sitä vielä uudenkin löytää mutta kun rakastan tätä miestä. Ja monet 30+ ikäiset ovat valitettavasti jo isä-ihmisiksi ehtineitä ja haluaisin lähteä puhtaalta pöydältä enkä tässä iässä alkaa uusioperhesotkuihin.
ap.
Tässä iässä?? Et ole edes 30
Mutta jos ap nyt eroaa ja toipuu esim. vuoden erostaan ja alkaa sitten etsiä uutta miestä, hän on käytännössä sen 30. Siitä että aletaan etsiä uutta fiksua lapsetonta miestä, niin siihen voi mennä tuota aikaa. Ja onko ensimmäinen löytö sittenkään oikea? Voi tulla huti. Hyvässä lykyssä tää kakkosmies seurustelee ap:n kanssa 3v kunnes todetaan että ei toimi.
Sitten ap alkaa olla 35. Silloin rimaa täytyy alentaa roimasti jos mielii vielä äidiksi, ja jos haluaa useamman kuin 1 lapsen. Siinä iässä lapsettomia kunnon miehiä ei ole enää vapaana.
Ja vaikka ap tapaisikin esim. 31 vuoden iässä hyvän miehen, ei niitä papin aameneita ja lapsia nyt heti aleta pistää tulille sentään.
Joten kyllä 28v on tässä tilanteessa aika iäkäs jo, jos koko homma täytyy alkaa uudelleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sano että parin kuukauden sisällä haluat vastauksen ja jätät ehkäisyn pois.
Kerro myös ettet halua isoja häitä, riittää avioliiton rekisteröiminen vaikka kahdestaan virastossa, todistajatkaan saa sieltä.
Ehkä mies vierastaa juhlia ja rahanmenoa.
Hei, ap on tuonut nyt jo 2 kertaa esille ettei hän kaipaa isoja kalliita häitä vaan pieni tilaisuus jopa ilman vieraita riittää. Eli siitä ei kenkä purista.
En neuvoisi ensin tekemään lasta ja sitten aviota odottamaan. Palstalla on useampi ketju aiheesta "Mies ei suostu naimisiin vaikka lapsiakin jo on". Eivät nämä miehet avioidu. Ja jos puoli uhkaamalla suostuu niin ei hyvää tiedä. Alkaa se keski-iän villitys ennen aikaisena ja "taas mennään".
Jollain miehen logiikalla lapsia voi tehdä tuosta vaan mutta avioliitto on jokin iso kauhistus ja mörkö. Päinvastoinhan se on: avioeron voi ottaa tuosta noin vaan mutta lapsistaan ei pääse eroon koskaan vaikka olisi mikä sika/emakko puolisona.
Vierailija kirjoitti:
Jos mies ei halua omia lapsia, häntä ei pidä pakottaa isäksi. Miehellä on kuitenkin enemmän miettimisaikaa kuin naisella. Monet naiset odottavat liian pitkään, ja sitten onkin otettava hedelmällisyyshoidot avuksi.
Mutta onko mies, joka ei halua lapsia, oikea mies? Eivätkö lapset olekaan miehisyyden merkki, asia josta voi olla ylpeä? Omat pojat, omat tyttäret? Mikä niissä on niin kamalaa?
Mutta ap:n mieshän on sanonut haluavansa lapsia. Ja sen avioliiton. Mutta MYÖHEMMIN.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä suhteen pitää edetä. Jos mies haluaa perheen ja lapsia, hän toimii kyllä itse aktiivisesti. En pidä hyvänä merkkinä sitä, että joudut kysymään.
Minkä takia naiset haluaa parissa vuodessa edetä yhteenmuuttoon, kihloihin, naimisiin ja lapsiin?
Se on yleensä parisuhteen tarkoitus nuorella iällä. Sitten vanhana voi hankkia sellaisen pannaan ja ollaan suhteen. Nuoruuden suhteella on kuitenkin tavoite. Ne yövalvomiset on ihan helkkarin vaikeita nuorenakin kun naisen hormonitoiminta on synnytyksen jälkeen suunniteltu väsyttämään nainen ei suinkaan piristämään, niin se pari vuotta aivokuolleena olemista vain onnistuu paremmin nuorena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos mies ei halua omia lapsia, häntä ei pidä pakottaa isäksi. Miehellä on kuitenkin enemmän miettimisaikaa kuin naisella. Monet naiset odottavat liian pitkään, ja sitten onkin otettava hedelmällisyyshoidot avuksi.
Mutta onko mies, joka ei halua lapsia, oikea mies? Eivätkö lapset olekaan miehisyyden merkki, asia josta voi olla ylpeä? Omat pojat, omat tyttäret? Mikä niissä on niin kamalaa?
Mutta ap:n mieshän on sanonut haluavansa lapsia. Ja sen avioliiton. Mutta MYÖHEMMIN.
Kyllä, ja jonkun muun kanssa. Se ei ole ap kenen kanssa hän lapsen ja avioliiton haluaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko mies pystynyt selvittämään sinulle, miksi ei halua naimisiin kanssasi? Miksi sitä pitää viivytellä, jos halua kummallakin on? Mies tietää kyllä nuoresta pojasta asti, haluaako hän naimisiin ja lapsia. Ehkä on yleensä kyllä.
M36
Siinähän se onkin kun hän on sanonut että hän haluaa naimisiin. Asia vain ei ole vielä hänen mielestään ajankohtainen. "Ehtiihän sitä vielä, ollaan nuoria", ja vertaa johonkin kaveriinsa jotka menivät 10v tunnettuaan naimisiin tjsp. Ainahan noihin pystyy jonkun kommentin heittämään jos haluaa vain vedättää.
Veljeni sanoi vain sitä, että tuo on joillekin miehille tyypillistä, saadaan nainen siinä pidettyä höpisemällä noista lapsista ja avioliitoista. Hän itse ei tuollaisia höpissyt muille kuin vain vaimolleen. Menivät avioon 3v kuluttua ensitapaamisesta.
En nyt haluaisi heittää muuten hyvää miestä hukkaankaan. Ehtisihän sitä vielä uudenkin löytää mutta kun rakastan tätä miestä. Ja monet 30+ ikäiset ovat valitettavasti jo isä-ihmisiksi ehtineitä ja haluaisin lähteä puhtaalta pöydältä enkä tässä iässä alkaa uusioperhesotkuihin.
ap.
Tässä iässä?? Et ole edes 30
Sivusta, en tajua tätä ajatusta että 30-vuotias olisi jotenkin nuori, varsinkaan perhettä perustamaan. Ei ole. Fakta on että varsinkin naisilla alkaa homma vaikeutumaan koko ajan mitä enemmän tulee ikää, joten fiksuinta on hankkia lapset nuorempana. Plus vielä se, että 30+ ikäisellä tuskin on samanlaista energiaa touhuta lasten kanssa kuin nuoremmilla.
Itse olisin ollut valmis hankkimaan lapsia kun ikä alkoi kakkosella. Nyt kun kolmekymppiset alkaa lähestyä, olen todellakin jo haudannut perhehaaveet. Mulla on ollut sama ajatus kuin tuolla yhdellä kommentoijalla että ennen kolmekymppisiä pitää saada eka lapsi tai sitten jää tekemättä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos mies ei halua omia lapsia, häntä ei pidä pakottaa isäksi. Miehellä on kuitenkin enemmän miettimisaikaa kuin naisella. Monet naiset odottavat liian pitkään, ja sitten onkin otettava hedelmällisyyshoidot avuksi.
Mutta onko mies, joka ei halua lapsia, oikea mies? Eivätkö lapset olekaan miehisyyden merkki, asia josta voi olla ylpeä? Omat pojat, omat tyttäret? Mikä niissä on niin kamalaa?
Sivusta, mutta oma kokemus ysäriltä: hengasin pari vuotta yhden miehen kanssa, olin ihan hulluna häneen. Mitään vakavaa seurustelua ei se ollut mutta ajattelin josko se tästä, on näemmä hitaasti lämpiävää lajia. (Virhe! ) Mies kyllä puhui että naimisiin ja lapsia ja omakotitalo joskus päälle kolmekymppisenä on ehdottomasti hänen suunnitelmissaan. Tässä kohdin oltiin itse jotain 20-23v. Minä mallailin itsekseni miten mieheni sukunimi sopisi etunimeni kanssa yhteen. Olin hänelle uskollinen.
Suhde ei edennyt, joten lopulta nostin kissan pöydälle että mitä nää puheet on lapsista etc kun ei tässä olla edes toistemme vanhempiin tutustuttu tai yhteenmuutostakaan puhuttu? Hän sanoi ihan kirkkaasti että kyllä, hän haluaa perheen mutta ei vielä, että ensin hän haluaa elää tätä nuoruuttaan ja alkaa katsella sitten lähellä kolmeakymppiä vaimoa kenen kanssa perustaa perhe. Se oli sitten siinä. Itkin silmät päästäni. Sentään oli edes rehellinen siinä että minä en ole mitään vaimomateriaalia. Olisi kyllä voinut sen sanoa jo aiemmin. Mutta en voinut syyttää valehtelusta koska eihän hän valehdellut mulle. Johdatti vaan harhaan kertomatta oleellisen osan.
Löysin kyllä sitten miehen jonka kanssa avioiduttiin jne, mutta tuli jotenkin mieleen tämä tapaus tästä ketjusta.
Siis miehen logiikkaa? Kyllä avioliitto ja lapsia! Mutta jättäen sanomatta että ei sinun kanssasi!
Kuulin tuossa joltain sellaisen sanonnan että "kelpaa tyttöystäväksi muttei vaimoksi". Nyksälleni kelpasin onneksi sentään vaimoksi, mies jopa itse ehdotti avioliittoa 2 v seurustelun jälkeen. En uuteen roikotussuhteeseen olisi kyllä jäänytkään eli oppirahat tuli maksettua parikymppisenä.
Ei tuollainen vitkuttelija halua apn kanssa avioon tai lapsia. Turhaan ap jossittelee, että ehkä sitten. Jos haluaisi, olis asiat jo edenneet. Naisilla oikeasti hedelmällisyys lähtee nopeasti laskuun, eikä todellakaan kaikki enää 40v saa lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko mies pystynyt selvittämään sinulle, miksi ei halua naimisiin kanssasi? Miksi sitä pitää viivytellä, jos halua kummallakin on? Mies tietää kyllä nuoresta pojasta asti, haluaako hän naimisiin ja lapsia. Ehkä on yleensä kyllä.
M36
Siinähän se onkin kun hän on sanonut että hän haluaa naimisiin. Asia vain ei ole vielä hänen mielestään ajankohtainen. "Ehtiihän sitä vielä, ollaan nuoria", ja vertaa johonkin kaveriinsa jotka menivät 10v tunnettuaan naimisiin tjsp. Ainahan noihin pystyy jonkun kommentin heittämään jos haluaa vain vedättää.
Veljeni sanoi vain sitä, että tuo on joillekin miehille tyypillistä, saadaan nainen siinä pidettyä höpisemällä noista lapsista ja avioliitoista. Hän itse ei tuollaisia höpissyt muille kuin vain vaimolleen. Menivät avioon 3v kuluttua ensitapaamisesta.
En nyt haluaisi heittää muuten hyvää miestä hukkaankaan. Ehtisihän sitä vielä uudenkin löytää mutta kun rakastan tätä miestä. Ja monet 30+ ikäiset ovat valitettavasti jo isä-ihmisiksi ehtineitä ja haluaisin lähteä puhtaalta pöydältä enkä tässä iässä alkaa uusioperhesotkuihin.
ap.
Olen samaa mieltä kuin edellä kirjoittanut, että miestä ei tarvitse eikä pidä houkutella avioliittoon eikä isäksi. Siitä ei hyvää seuraa. Sinuna luottaisin isoveljesi arvioon miehesi ja sinun suhteesta. Sanat ilman tekoja voi unohtaa ja laskea sen piikkiin, että puhutaan sitä mitä toinen tahtoo kuulla. Se ei koskaan ole epäselvää rakastaako mies naista vai ei. Sekään ei ulkopuolisen silmin ole vaikea erottaa onko suhde epäsynkassa niin että toinen roikottaa. Silti sitä ei ulkopuolisena pysty suoraankaan ihmiselle sanomaan, jos näin on.
Sanot, että rakastat miestä. Riippuvuus ja rakkaus ovat kaksi täysin eri asiaa. Rakkaus tuo elämään hyviä asioita, iloa ja onnea, hauskanpitoa ja turvallisuutta. Riippuvuudesta puuttuvat nuo asiat: se on raatamista, epävarmuutta omasta arvosta ja miellyttämistä ilman vastakaikua. Riippuvaisena olo on epävarma, rakastettuna olo on itsevarma. Kummastako tunnistat itsesi? Myös tottumus on ihmisen toinen luonto, joten entisen ja turvallisen rikkominen voi asettaa suhteen uuteen asentoon.
Niin kauan kun "anelet" mieheltä naimisiinmenoa ja lapsia, suhde on vääristyneessä, haitallisessa ja tuhoavassa kierteessä. Muutoksen tulisi tapahtua sinun asenteessasi, jotta voisit oikeasti saada selville mitä mies ajattelee. Terapiasta jo mainitsinkin.
Vedättää. En katselisi vitkuttelua enää kauempaa, muista että naisen hedelmällisyys alkaa jyrkästi vähentyä yli kolmekymnentävuotiaana. Jos uutta miestä ei löydy, teet lapsen tai pari yksin niin kuin moni muukin.
https://www.hus.fi/tietoa-meista/potilashoito-laatu-ja-potilasturvallis…
Itsellisiä naisia on jo yli puolet julkisen terveydenhuollon lahjasoluhoidoissa Eevaliisa Korvolan unelma lapsesta toteutui
https://yle.fi/a/74-20009427
Vierailija kirjoitti:
Vedättää. En katselisi vitkuttelua enää kauempaa, muista että naisen hedelmällisyys alkaa jyrkästi vähentyä yli kolmekymnentävuotiaana. Jos uutta miestä ei löydy, teet lapsen tai pari yksin niin kuin moni muukin.
https://www.hus.fi/tietoa-meista/potilashoito-laatu-ja-potilasturvallis…
Itsellisiä naisia on jo yli puolet julkisen terveydenhuollon lahjasoluhoidoissa Eevaliisa Korvolan unelma lapsesta toteutui
https://yle.fi/a/74-20009427
Tekisin varmasti itsekin lapsen noin, jos olisin halunnut lapsia eikä miestä olisi löytynyt. Huomattavasti parempi kuin mies, jota ei isänä oleminen kiinnosta ja joka ei rakasta minua, jolloin vanhemmuus ei lainkaan toimi. Isää voi korvata vaikka isoisä tai muu läheinen mies elämässä. Tai tuleva puoliso, joka ei saa niskoilleen exää.
Lasta ei pidä tehdä väkisin, jos toista ei kiinnosta. Miehiä kyllä riittää, mutta lapsi on vakava asia. Oikeasti pitää harkita todella tarkkaan kenen kanssa suostuu lapsia tekemään. Ap:nkin kannattaisi ajatella asia mieluummin niin päin. Exästä isän roolissa voi pahimmillaan olla paljon harmia.
Alue: Aihe vapaa
Tässä iässä?? Et ole edes 30