Lue keskustelun säännöt.
Miksi naiset pariutuvat miehen kanssa joka on vähintään samaa tasoa kuin mitä nainen itse on?
13.09.2023 |
Mikä tämän ilmiön selittää? Miksi naiset ei pariudu alaspäin mutta miehet pariutuu?
Onko tämä biologiaa eli naiset hakee miehestä taloudellista sekä sosiaalista turvaa?
Kommentit (1480)
Vierailija kirjoitti:
Tasoteoria tarkoittaa sitä, kuinka haluttu yksilö on sitoutuneeseen parisuhteeseen. Näin ollen sinä et määritä omaa tasoasi, vaan se määräytyy sillä millaisen elämänkumppanin onnistut saamaan. Muutenhan jokainen meistä voisi todeta olevansa kymppi ja valitella joutuvansa pariutumaan alaspäin.
Tasoa ei myöskään määritä pelkät ulospäin näkyvät ominaisuudet ja speksit, vaan myös parisuhdetaidot, koska kyseessä on nimenomaan pysyvän pariutumisen tasomittari, ei satunnaisen seuran löytäminen. Joku Stefan Therman on varakas ja varsin miellyttävän näköinenkin (vieläpä julkkis!), mutta koska jokainen joka on yhtään seurannut syitä miksi herra on ollut otsikossa (impulsiivinen, epävakaa, päihderiippuvainen), hän ei tule kovin helposti löytämään kunnollista parisuhdetta. Kysy keneltä tahansa laatunaiselta että ryhtyisitkö kunnon parisuhteeseen tuon kanssa, vastaus tulee aina olemaan pilkallinen naurahdus ja ehkä "Kysytkö tosissasi?" Jopa puhtaat Gold Digger naiset (Sofia B oppikirjaesimerkkinä, sekään ei kauaa kestänyt vaikka janoaa pintaliitoluksusta niin että möisi sielunsa sen eteen) jättävät hänet sekoilemisen takia koska mikään ulkoinen ei korjaa sitä että _parisuhdemielessä_ hän on täysin kelvoton. Stefun ainoa mahdollisuus löytää tällä hetkellä nainen, joka sietäisi häntä pidempään on joku yhtälailla päihderiippuvainen pntaliitopimatsu, eli alhaisen tason WT. Tämän myötä myös Stefun itsensä taso on hyvin alhainen. Jos hän taas raitistuisi, menisi terapiaan ja hoitaisi kuuppansa kuntoon, hänen tasonsa nousisi jossain määrin (sekoileva julkisuuskuva tosin tahraisi sitä edelleen).
Julkkisjunttiriviulistatus pelkkää miinusta, tupakointi ja päihteet samoin (näkyy jo turhapurofasadistakin).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ainakaan älykkyydeltään kovin paljon eroavaa ei kannata ottaa. Huomasin puhuessani puhelimessa exän kanssa, kuinka helppoa keskustelu on, kun joka asiaa ei tarvitse selittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
”Jos on mahdollisuudet omaan tasoon tai parempaan, miksi pitäisi väkisin ottaa joku huonompi? Tähän ei saa ikinä palstavinkujilta vastausta.”
Tässä tulee vastaus, ja sen jälkeen sitä ei tarvitse enää kysyä.
Varsinkin nykyaikana miesten halu saada itselleen nainen on huomattavasti suurempi kuin naisen halu saada itselleen mies. Tämä johtuu muun muassa siitä, että miesten testosteronitaso on edelleen paljon korkeampi kuin naisilla, ja samaan aikaan naiset eivät enää tarvitse miestä selviytyäkseen ja menestyäkseen.
Se joka haluaa vähemmän, saavuttaa sopimusta solmittaessa etulyöntiaseman. Jokainen tunnistaa tämän esimerkiksi työhaastattelussa tai asunnon omistajan kanssa vuokraa neuvoteltaessa. Ja koska parisuhdetta solmittaessa nainen yleensä haluaa vähemmän, pääsee hän asettamaan enemmän ehtoja kuin mies. Ilmiölle on toinenkin nimi: Briffault’n laki.
“Naaras, eikä uros, määrittää kaikki ehdot eläinperheessä. Mikäli naaras ei saa ulosmitattua mitään etua kanssakäymisestään uroksen kanssa, ei kanssakäymistä tapahdu.”
Edellä kuvatusta seuraa, että miehet joutuvat hyväksymään tilanteen, jossa he pariutuvat itseään huonomman naisen kanssa. Vastaavaa tilannetta naiset eivät yleensä suostu edes harkitsemaan, ja jopa naisen kanssa samalla tasolla olevan miehen kanssa pariutuminen hyväksytään vain pitkin hampain.
Naiset pariutuvat itseään parempien miesten kanssa, koska uskovat pystyvänsä siihen. Tilanne muuttuu, kun yhteiskunnassa naisten menestyminen ohittaa laajassa mitassa miesten menestymisen, kuten länsimaissa on jo tapahtunut. Tällöin alati kasvava joukko naisia tavoittelee alati pienenevää joukkoa miehiä, jotka ovat edelleen naisia itseään menestyneempiä. Tämä puolestaan johtaa moniavioisten järjestelyjen lisääntymiseen. Olen kuullut luvun, jonka mukaan Yhdysvalloissa 20% alle 30-vuotiaista naisista eläisi jonkinlaisessa moniavioisessa suhteessa, vaikka ei aina olisi itse siitä tietoinen. Ennusteen mukaan Atlantin toisella puolella vuoteen 2030 mennessä 45% naisista ovat sinkkuja ja lapsettomia.
Lähteet:
https://www.psychologytoday.com/intl/blog/machiavellians-gulling-the-ru…
https://www.eviemagazine.com/post/45-percent-women-are-expected-to-be-s…
Kirjoituksessa esitetään vanhentuneita stereotypioita miesten ja naisten rooleista yhteiskunnassa. Yksilön arvot ja tavoitteet eivät ole sidoksissa sukupuoleen, ja nykyaikaisessa yhteiskunnassa pyritään tasa-arvoon ja moninaisuuteen. Toimivat parisuhteet perustuvat yhteistyöhön ja tasapuolisuuteen, eivätkä ne ole kilpailua, jossa toinen osapuoli koko ajan yrittää saada etulyöntiaseman.
Jos (vasta)väitteesi olisi totta, se näkyisi myös tilastoissa jollakin mitattavalla tavalla, eikö? Esimerkiksi siten, että parisuhteissa naiset tienaisivatkin yleensä enemmän kuin miehet, naiset olisivat yleensä parisuhteissa itseään vähemmän koulutettujen miesten kanssa, naiset suosisivat itseään lyhyempiä miehiä ja niin edelleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on mahdollisuudet omaan tasoon tai parempaan, miksi pitäisi väkisin ottaa joku huonompi? Tähän ei saa ikinä palstavinkujilta vastausta.
Korkeatuloinen mies ei koskaan tyydy vain yhteen naiseen, koska alemmalla tulotasolla olevat kauniit naiset ovat hänelle kuin tarjottimella.
Korkeatasoinen mies = luotettava, uskollinen, hauska, periaatteen mies ja yhden naisen (kerrallaan) mies.
Matalatasoinen mies = primitiivinen mättähältä mättähälle porhaltava, tautinen, moraaliton, tyhjäpääuli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
”Jos on mahdollisuudet omaan tasoon tai parempaan, miksi pitäisi väkisin ottaa joku huonompi? Tähän ei saa ikinä palstavinkujilta vastausta.”
Tässä tulee vastaus, ja sen jälkeen sitä ei tarvitse enää kysyä.
Varsinkin nykyaikana miesten halu saada itselleen nainen on huomattavasti suurempi kuin naisen halu saada itselleen mies. Tämä johtuu muun muassa siitä, että miesten testosteronitaso on edelleen paljon korkeampi kuin naisilla, ja samaan aikaan naiset eivät enää tarvitse miestä selviytyäkseen ja menestyäkseen.
Se joka haluaa vähemmän, saavuttaa sopimusta solmittaessa etulyöntiaseman. Jokainen tunnistaa tämän esimerkiksi työhaastattelussa tai asunnon omistajan kanssa vuokraa neuvoteltaessa. Ja koska parisuhdetta solmittaessa nainen yleensä haluaa vähemmän, pääsee hän asettamaan enemmän ehtoja kuin mies. Ilmiölle on toinenkin nimi: Briffault’n laki.
“Naaras, eikä uros, määrittää kaikki ehdot eläinperheessä. Mikäli naaras ei saa ulosmitattua mitään etua kanssakäymisestään uroksen kanssa, ei kanssakäymistä tapahdu.”
Edellä kuvatusta seuraa, että miehet joutuvat hyväksymään tilanteen, jossa he pariutuvat itseään huonomman naisen kanssa. Vastaavaa tilannetta naiset eivät yleensä suostu edes harkitsemaan, ja jopa naisen kanssa samalla tasolla olevan miehen kanssa pariutuminen hyväksytään vain pitkin hampain.
Naiset pariutuvat itseään parempien miesten kanssa, koska uskovat pystyvänsä siihen. Tilanne muuttuu, kun yhteiskunnassa naisten menestyminen ohittaa laajassa mitassa miesten menestymisen, kuten länsimaissa on jo tapahtunut. Tällöin alati kasvava joukko naisia tavoittelee alati pienenevää joukkoa miehiä, jotka ovat edelleen naisia itseään menestyneempiä. Tämä puolestaan johtaa moniavioisten järjestelyjen lisääntymiseen. Olen kuullut luvun, jonka mukaan Yhdysvalloissa 20% alle 30-vuotiaista naisista eläisi jonkinlaisessa moniavioisessa suhteessa, vaikka ei aina olisi itse siitä tietoinen. Ennusteen mukaan Atlantin toisella puolella vuoteen 2030 mennessä 45% naisista ovat sinkkuja ja lapsettomia.
Lähteet:
https://www.psychologytoday.com/intl/blog/machiavellians-gulling-the-ru…
https://www.eviemagazine.com/post/45-percent-women-are-expected-to-be-s…
Et vastannut itse kysymykseen, siis jos naisilla on mahdollisuus pariutua itseään korkempitasoisen miehen kanssa, miksi hän ei tekisi niin? Eli turvatakseen yhteisten jälkeläisten ja itsensä hyvinvoinnin, eivätkö eläinnaaraat näin toimiessaan toimi juuri biologisesti järkevästi?
Vastasin, ja oikein lihavoituna? Naiset pariutuvat itseään parempien miesten kanssa, koska uskovat pystyvänsä siihen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
jos koulutuksesta on kysymys niin miesten keskustelutaito on raakasti yleistäen kautta linjan heikompi kuin naisten. Siksi nainen on kiinnostuneempi itseään kouluttautuneemmista miehistä mieluummin kuin vähemmän koulutetuista. Itsellä alempi korkeakoulututkinto pohjalla ja päällä erikoistumisopintoja ja amk taustaiset miehet vaan ei yleisesti ottaen ole erikoisen kiinnostavaa juttuseuraa. Kumppanini on fil.tri. (ja kovasta tieteestä väitellyt ennen kuin joku ehtii leukailla jotain, ennen nimike oli FT vaikkei sillä filosofian kanssa ole mitään tekoa)
Eli noin suomeksi sanottuna olet perinteisesti hypergamian sanelemana pariutunut itseäsi paremman miehen kanssa (jolloin miehesi on joutunut tyytymään itseään huonompaan). Kuitenkin älyllisesti painiskelet löytääksesi selityksen sille, miksi itse asiassa oletkin samalla tasolla miehesi kanssa. Mutta Herra paratkoon et missään tapauksessa alemmalla! Ja itseäsi alemmalla tasolla olevaa ei koskaan edes harkittu, oletan.
Ei mies joudu tyytymään mihinkään. Hän tekee ihan itse valinnan pariutumisesta. Se, että joku nainen haluaa miehen, ei velvoita miestä mihinkään - vaan ihan itse saa päättää, aloittaako suhteen kyseisen naisen kanssa vai ei.
Mies on valinnut itseään huonomman naisen, eli hän on tyytynyt itseään huonompaan naiseen. Asia ei muutu muuksi sillä, että sanoilla kikkaillaan.
Haluaisin tosiaan tietää miten minä nainen 158 cm pariudun väkisin itseäni lyhemmän miehen kanssa. Aika väsyttävältä tuntuu se ajatus noin käytännön tasolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos mies tuntee pariutuneensa alaspäin niin hänen kannattaa varmaan kysyä ihan itseltään sitä, että miksi on tehnyt huonon valinnan kumppanin suhteen jos hän kerta pystyy saamaan parempitasoisemmankin? Jos hän taas ei saa paremman tasoista niin silloinhan hän on itse samantasoinen kuin nykyinen kumppaninsa.
Tähän vastattiin jo, ja varsin seikkaperäisesti. Mikä siis jäi epäselväksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
jos koulutuksesta on kysymys niin miesten keskustelutaito on raakasti yleistäen kautta linjan heikompi kuin naisten. Siksi nainen on kiinnostuneempi itseään kouluttautuneemmista miehistä mieluummin kuin vähemmän koulutetuista. Itsellä alempi korkeakoulututkinto pohjalla ja päällä erikoistumisopintoja ja amk taustaiset miehet vaan ei yleisesti ottaen ole erikoisen kiinnostavaa juttuseuraa. Kumppanini on fil.tri. (ja kovasta tieteestä väitellyt ennen kuin joku ehtii leukailla jotain, ennen nimike oli FT vaikkei sillä filosofian kanssa ole mitään tekoa)
Eli noin suomeksi sanottuna olet perinteisesti hypergamian sanelemana pariutunut itseäsi paremman miehen kanssa (jolloin miehesi on joutunut tyytymään itseään huonompaan). Kuitenkin älyllisesti painiskelet löytääksesi selityksen sille, miksi itse asiassa oletkin samalla tasolla miehesi kanssa. Mutta Herra paratkoon et missään tapauksessa alemmalla! Ja itseäsi alemmalla tasolla olevaa ei koskaan edes harkittu, oletan.
Tarkoitatko, ettei tasoteoria pädekään? Se voidaan heittää romukoppaan? Mielenkiintoista!
En ymmärrä kysymystä? Mitä tarkoitat tässä yhteydessä sanalla "tasoteoria"?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on mahdollisuudet omaan tasoon tai parempaan, miksi pitäisi väkisin ottaa joku huonompi? Tähän ei saa ikinä palstavinkujilta vastausta.
Eli naiset hakee vain taloudellista hyötyä miehestä kun ne haluaa paremman tasoisen miehen?
Naiset haluavat että heidän lapsensa saavat parhaat mahdolliset geenit.
Noh, mulla ollu kaksi turhapuroa puolisona, että revi siitä. Kolmatta ei tule, olen mieluummin yksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
jos koulutuksesta on kysymys niin miesten keskustelutaito on raakasti yleistäen kautta linjan heikompi kuin naisten. Siksi nainen on kiinnostuneempi itseään kouluttautuneemmista miehistä mieluummin kuin vähemmän koulutetuista. Itsellä alempi korkeakoulututkinto pohjalla ja päällä erikoistumisopintoja ja amk taustaiset miehet vaan ei yleisesti ottaen ole erikoisen kiinnostavaa juttuseuraa. Kumppanini on fil.tri. (ja kovasta tieteestä väitellyt ennen kuin joku ehtii leukailla jotain, ennen nimike oli FT vaikkei sillä filosofian kanssa ole mitään tekoa)
Eli noin suomeksi sanottuna olet perinteisesti hypergamian sanelemana pariutunut itseäsi paremman miehen kanssa (jolloin miehesi on joutunut tyytymään itseään huonompaan). Kuitenkin älyllisesti painiskelet löytääksesi selityksen sille, miksi itse asiassa oletkin samalla tasolla miehesi kanssa. Mutta Herra paratkoon et missään tapauksessa alemmalla! Ja itseäsi alemmalla tasolla olevaa ei koskaan edes harkittu, oletan.
Ei mies joudu tyytymään mihinkään. Hän tekee ihan itse valinnan pariutumisesta. Se, että joku nainen haluaa miehen, ei velvoita miestä mihinkään - vaan ihan itse saa päättää, aloittaako suhteen kyseisen naisen kanssa vai ei.
Mies on valinnut itseään huonomman naisen, eli hän on tyytynyt itseään huonompaan naiseen. Asia ei muutu muuksi sillä, että sanoilla kikkaillaan.
Erityisesti tämän ko. miehen yksityisasioissa vain hänen oma kokemuksensa ja mielipiteensä merkitsee.
Jos keskittyisit näkemään vaivaa oman itsesi ja sitä kautta oman elämäsi parantamiseen, tasosi nousisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysyin ChatGPT:ltä mikä tekee miehestä korkeatasoisen:
Korkeatasoisen miehen määrittely voi vaihdella eri kulttuureissa ja yksilöllisesti, mutta yleisesti ottaen korkeatasoiseen mieheen liitetään usein seuraavia piirteitä ja ominaisuuksia:
Itseluottamus: Korkeatasoiseen mieheen liitetään usein vahva itseluottamus, joka ilmenee itsensä hyväksymisenä ja kykynä toimia määrätietoisesti erilaisissa tilanteissa.
Koulutus ja älykkyys: Korkeatasoiset miehet saattavat panostaa koulutukseensa ja älykkyyteensä sekä pyrkiä jatkuvasti oppimaan ja kehittymään.
Ammatillinen menestys: Korkeatasoiset miehet voivat olla menestyneitä omalla ammattiurallaan, saavuttaen korkeita asemia ja ansaiten hyvin.
Sosiaaliset taidot: Korkeatasoinen mies saattaa olla hyvä vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa, osoittaa empatiaa ja ymmärrystä sekä osaa rakentaa vahvoja ihmissuhteita.
Arvot ja eettisyys: Korkeatasoiset miehet voivat noudattaa vahvoja moraalisia ja eettisiä periaatteita sekä olla rehellisiä ja oikeudenmukaisia toimissaan.
Henkinen vahvuus: Korkeatasoiset miehet saattavat olla henkisesti vahvoja ja kykeneviä käsittelemään haasteita ja vaikeuksia elämässään.
Itsetietoisuus: Korkeatasoinen mies tuntee itsensä hyvin, tietää omat vahvuutensa ja heikkoutensa sekä pyrkii jatkuvasti kehittämään itseään.
On kuitenkin tärkeää huomata, että "korkeatasoisuus" on subjektiivinen käsite, ja se voi vaihdella eri yksilöiden ja yhteiskuntien näkemyksissä. Lisäksi korkeatasoisen miehen ominaisuudet voivat vaihdella eri kulttuureissa ja ympäristöissä. Kaikki ihmiset ovat yksilöitä, ja korkeatasoisuus voi tarkoittaa eri asioita eri ihmisille.
Tässä on hyvä lista. Jos ei tunnu saavan korkeatasoisia naisia, niin sitä vaan kehittämään näitä asioita itsessään.
Nyt sitten vain pitäisi tietää, onko näiden käsitys korkeatasoisesta naisesta mallia Iida Vainio ja Sofia Belorf vai ChatGPT:n määritelmä (jonka voisi myös lisätä tähän ketjuun).
Mielestäni esimerkki korkeatasoisesta julkkisnaisesta on esim. Emma Watson.
Olen samaa mieltä. Hänkin on muuten korkeakoulutettu ja vieläpä feministiaktiivi!
Hän on korkeatasoinen, muttei näiden palstauikuttajien mielestä. Heidän mielestään only fans -pyllistelijä on korkeatasoisempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
jos koulutuksesta on kysymys niin miesten keskustelutaito on raakasti yleistäen kautta linjan heikompi kuin naisten. Siksi nainen on kiinnostuneempi itseään kouluttautuneemmista miehistä mieluummin kuin vähemmän koulutetuista. Itsellä alempi korkeakoulututkinto pohjalla ja päällä erikoistumisopintoja ja amk taustaiset miehet vaan ei yleisesti ottaen ole erikoisen kiinnostavaa juttuseuraa. Kumppanini on fil.tri. (ja kovasta tieteestä väitellyt ennen kuin joku ehtii leukailla jotain, ennen nimike oli FT vaikkei sillä filosofian kanssa ole mitään tekoa)
Eli noin suomeksi sanottuna olet perinteisesti hypergamian sanelemana pariutunut itseäsi paremman miehen kanssa (jolloin miehesi on joutunut tyytymään itseään huonompaan). Kuitenkin älyllisesti painiskelet löytääksesi selityksen sille, miksi itse asiassa oletkin samalla tasolla miehesi kanssa. Mutta Herra paratkoon et missään tapauksessa alemmalla! Ja itseäsi alemmalla tasolla olevaa ei koskaan edes harkittu, oletan.
Tarkoitatko, ettei tasoteoria pädekään? Se voidaan heittää romukoppaan? Mielenkiintoista!
En ymmärrä kysymystä? Mitä tarkoitat tässä yhteydessä sanalla "tasoteoria"?
Tasoteoria = ihmisen taso määräytyy sen mukaan, minkä tasoisen kumppanin hän onnistuu sitouttamaan parisuhteeseen. Sloman & Sloman on linkitetty tähänkin ketjuun jo ainakin kerran, joten en ala jälleen kerran sitä linkittää, mutta tuo on tasoteorian sanoma.
Jos siis kyseinen kirjoittaja onkin pariutunut itseään paremman miehen kanssa, niin silloinhan tasoteoria ei toimi. Se ei kuvaa luotettavasti pariutumista vaan joutaa romukoppaan.
Kumpi nyt siis pitää paikkansa:
A) Tasoteoria on totta ja se toimii
B) Tasoteoria ei toimi, se ei kuvaa pariutumista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
jos koulutuksesta on kysymys niin miesten keskustelutaito on raakasti yleistäen kautta linjan heikompi kuin naisten. Siksi nainen on kiinnostuneempi itseään kouluttautuneemmista miehistä mieluummin kuin vähemmän koulutetuista. Itsellä alempi korkeakoulututkinto pohjalla ja päällä erikoistumisopintoja ja amk taustaiset miehet vaan ei yleisesti ottaen ole erikoisen kiinnostavaa juttuseuraa. Kumppanini on fil.tri. (ja kovasta tieteestä väitellyt ennen kuin joku ehtii leukailla jotain, ennen nimike oli FT vaikkei sillä filosofian kanssa ole mitään tekoa)
Eli noin suomeksi sanottuna olet perinteisesti hypergamian sanelemana pariutunut itseäsi paremman miehen kanssa (jolloin miehesi on joutunut tyytymään itseään huonompaan). Kuitenkin älyllisesti painiskelet löytääksesi selityksen sille, miksi itse asiassa oletkin samalla tasolla miehesi kanssa. Mutta Herra paratkoon et missään tapauksessa alemmalla! Ja itseäsi alemmalla tasolla olevaa ei koskaan edes harkittu, oletan.
Tarkoitatko, ettei tasoteoria pädekään? Se voidaan heittää romukoppaan? Mielenkiintoista!
En ymmärrä kysymystä? Mitä tarkoitat tässä yhteydessä sanalla "tasoteoria"?
Tasoteoria = ihmisen taso määräytyy sen mukaan, minkä tasoisen kumppanin hän onnistuu sitouttamaan parisuhteeseen. Sloman & Sloman on linkitetty tähänkin ketjuun jo ainakin kerran, joten en ala jälleen kerran sitä linkittää, mutta tuo on tasoteorian sanoma.
Jos siis kyseinen kirjoittaja onkin pariutunut itseään paremman miehen kanssa, niin silloinhan tasoteoria ei toimi. Se ei kuvaa luotettavasti pariutumista vaan joutaa romukoppaan.
Kumpi nyt siis pitää paikkansa:
A) Tasoteoria on totta ja se toimii
B) Tasoteoria ei toimi, se ei kuvaa pariutumista?
Tässä, ole hyvä:
Yksilön asema oman sukupuolen hierarkiassa määräytyy vastakkaisen sukupuolen kysynnän perusteella vaikuttaen samalla myös partneriin kohdistuvien odotusten tasoon. (Sloman & Sloman 1988.)
Vierailija kirjoitti:
Moni mies selkästi yliarvoi tasonsa jos ei ajattele että nainen voisi pariutua alaspäin. Taso on sitä mitä saat. Niinhän te tasoteoreetikot koko ajan vingutte.
Ps. Ärsyttääkö teitä vinkujia että minulla on itseäni nuorempi ja rikkaampi mies? Ärsyttääkö? Mies ihastui omien sanojensa mukaan minussa siihen että olen eloisa, liikunnallinen ja tykkään koko ajan keksiä jotain hauskaa tekemistä. Palstaulisijoiden mukaan tällaisen parisuhteen ei pitäisi ole mahdollinen koska kaikkien muidenkin miesten kuuluisi arvostaa tasan samoja ominaisuuksia kuin juuri he itse.
Mullakin on itseäni aika paljon nuorempi mies, taloudellisesti ollaan suunnilleen samalla viivalla.
Olimme kollegoita ja kavereita pari vuotta ennen kuin rakkaus iski kuin salama kirkkaalta taivaalta. Jos joku olisi alunperin tavatessamme kertonut että kolmen vuoden kuluttua ollaan naimisissa ei oltaisi taatusti uskottu. Ulkoisesti ei oltu alunperin yhtään toistemme tyyppiä, silti vaan ollaan edelleen 10 vuoden avioliiton jälkeenkin umpirakastuneita ja onnellisia.
Mies ei kestä, jos nainen on kouluttautuneempi, kuin hän itse tai tienaa enemmän. Siksi nainen valitsee, jotta liitolla olisi mahdollisuus kestää.
Naiset pariutuu 20 cm pidempien top 10 miesten kanssa koska lyhyt 165 cm mies näyttää rumalta naisen vieressä.
Mä halusin puolisoksi maailman parhaan miehen ja sen valitsin, ja meille syntyi myös maailman paras poika, hän muistuttaa paljon isäänsä.
Miksi elämässä pitäisi tyytyä mihinkään ihan hyvään, jos voi nähdä vaivaa ja järjestää sen (itselleen) parhaan vaihtoehdon? Oli sitten kyse asuinpaikasta, työstä tai puolisosta? Voiko joku perustella? En keksi yhtäkään syytä.
Biologiaa eli taloudellista xD
Aplla käsitteet vähän hakusessa.