Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Olen vasta 27-vuotiaana ymmärtänyt, ettei

Vierailija
12.09.2023 |

onnellisuuteen tarvitse toista ihmistä. Aina sen olen tiennyt, mutta vasta nyt sen itse ymmärtänyt. Minulta jatkuvasti kysellään ystävien toimesta miksei minulla ole kumppania, lapset täytyisi jo tehdä, jne. Sitten kun kerron heille, etten aio tyytyä keneen tahansa, tiedostan oman arvoni ja jos en kaltaisiani löydä, niin jään sitten lapsettomaksi.

Miksi tätä kummastelee samanikäiset ystävät? Vanhempani ymmärsivät samantien mitä tarkoitan. Johtuuko siitä, että ovat rakkaudesta yhdessä, vaiko jostain muusta.

Kommentit (63)

Vierailija
61/63 |
12.09.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä taas koen, että rakkaus sekä läheiset ihmissuhteet antavat iloa ja merkitystä elämääni. Elämä olisi paljon tyhjempää ilman rakkaimpiani. Rakkaimpiin ei tietenkään tarvitse kuulua juuri jokin seurustelukumppani/puoliso, jos sellaista ei ole, mutta toivottavasti silloin on sittenn muita läheisiä, joita rakastaa ja jotka rakastavat takaisin. Tuntuu, että moni muu asia on heihin nähden aika tyhjäntekevää.

Elämässäni on rakkautta vaikka muille jakaa, juurikin ystävät, läheiset ja tuttavat. Ainoa mitä kumppanilta saisin on hyvällä tuurilla säännöllinen seksi ja sitäkään varten ei tarvitse olla ja elää symbioosissa toisen kanssa.

Eli parisuhde ei tuo minulle mitään mitä en saisi jo muutenkin.

No ethän sä sitten mitään yksin ole eikä onnellisuutesi kumpua yksinäisyydestä? Olenkin miettinyt miksi viimeaikoina on näitä yksin olon pakottamisia ollut niin älyttömästi viime aikoina, joissa glorifoidaan yksin oloa ja introverttiutta ja sosiaalista väsymistä. Eli: onnellisuus ei tosiaankaan edelleenkään tule siitä yksin olemisesta, vaan se muotoutuu vain erillä tavalla.

Vierailija
62/63 |
12.09.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä taas koen, että rakkaus sekä läheiset ihmissuhteet antavat iloa ja merkitystä elämääni. Elämä olisi paljon tyhjempää ilman rakkaimpiani. Rakkaimpiin ei tietenkään tarvitse kuulua juuri jokin seurustelukumppani/puoliso, jos sellaista ei ole, mutta toivottavasti silloin on sittenn muita läheisiä, joita rakastaa ja jotka rakastavat takaisin. Tuntuu, että moni muu asia on heihin nähden aika tyhjäntekevää.

Elämässäni on rakkautta vaikka muille jakaa, juurikin ystävät, läheiset ja tuttavat. Ainoa mitä kumppanilta saisin on hyvällä tuurilla säännöllinen seksi ja sitäkään varten ei tarvitse olla ja elää symbioosissa toisen kanssa.

Eli parisuhde ei tuo minulle mitään mitä en saisi jo muutenkin.

No ethän sä sitten mitään yksin ole eikä onnellisuutesi kumpua yksinäisyydestä? Olenkin miettinyt miksi viimeaikoina on näitä yksin olon pakottamisia ollut niin älyttömästi viime aikoina, joissa glorifoidaan yksin oloa ja introverttiutta ja sosiaalista väsymistä. Eli: onnellisuus ei tosiaankaan edelleenkään tule siitä yksin olemisesta, vaan se muotoutuu vain erillä tavalla.

Ap puhui yksinäisyydestä, itse otin kantaa ylipäätään miksi ei parisuhdetta tarvitse

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
63/63 |
13.09.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onnellisinta on tietenkin löytää samanlainen, joka ei tyydy kehen tahansa, niinkuin kerroit. Jos siis aikanaan haluat parisuhteeseen ja jos haluat lapsia. Vaikutat kypsältä ja itsenäiseltä, valmis olisit terveeseen suhteeseen. Kyllä, vanhempasi ovat rakkausliitossa, siltä vaikuttaa. Ja antavat erinomaisen mallin varmaan sinullekin.