HÄÄLAHJA? Toivottu ettei tavaraa, rahaa en vie periaatteesta

Mitä nämä tuiki tärkeät ja huolella valitut tavaralahjat oikein on, joita ilman hääpari ei voi elää tai ei voi itse ostaa oman maun mukaisesti kaupasta? Kyllä nuoremmallakin parilla löytyy arkeen jo riittävät astiat, tekstiilit yms.

Mitä helvettiä täällä tapahtuu? Millainen ihminen järjestää omat häät, johon vieraat käyttävät omaa aikaansa ja rahojaan tullakseen paikalle, ja sitten vielä olettaa että ne samat vieraat maksavat koko juhlat?

"Lahja'" joka ei ole PAKOLLINEN mutta jos et tuo sitä niin pysyt poissa tai sitten sua haukutaan selän takana tavarantyrkyttäjäksi. Aika sairasta touhua.

Tuntuu että jotkut on unohtanu että häät on juhla eikä mikään rahankeräystapahtuma.

Vierailija kirjoitti:

Mitä nämä tuiki tärkeät ja huolella valitut tavaralahjat oikein on, joita ilman hääpari ei voi elää tai ei voi itse ostaa oman maun mukaisesti kaupasta? Kyllä nuoremmallakin parilla löytyy arkeen jo riittävät astiat, tekstiilit yms.

Eihän kyse ole siitä että lahja olisi elintärkeä. Kyse on siitä että joku on käynyt kaupassa, miettinyt teitä ja valinnut jotain kivaa. Se on ele, ei hyödykekauppa.

Jos teillä on jo kaikki mitä tarvitsette, niin miksei voi vain kiittää ja laittaa lahjaa eteenpäin jollekin joka sitä tarvitsee? Miksi täytyy haukkua antaja?

Vierailija kirjoitti:

Mitä helvettiä täällä tapahtuu? Millainen ihminen järjestää omat häät, johon vieraat käyttävät omaa aikaansa ja rahojaan tullakseen paikalle, ja sitten vielä olettaa että ne samat vieraat maksavat koko juhlat?

"Lahja'" joka ei ole PAKOLLINEN mutta jos et tuo sitä niin pysyt poissa tai sitten sua haukutaan selän takana tavarantyrkyttäjäksi. Aika sairasta touhua.

Tuntuu että jotkut on unohtanu että häät on juhla eikä mikään rahankeräystapahtuma.

Häät on hääparin juhla, ja hääpari on juhlien keskipiste. Hääpari suunnittelee millaisen juhlan haluaa, ei vieraat. Millainen vieras päällepäsmäröi vasten hääparin toiveita? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä nämä tuiki tärkeät ja huolella valitut tavaralahjat oikein on, joita ilman hääpari ei voi elää tai ei voi itse ostaa oman maun mukaisesti kaupasta? Kyllä nuoremmallakin parilla löytyy arkeen jo riittävät astiat, tekstiilit yms.

Eihän kyse ole siitä että lahja olisi elintärkeä. Kyse on siitä että joku on käynyt kaupassa, miettinyt teitä ja valinnut jotain kivaa. Se on ele, ei hyödykekauppa.

Jos teillä on jo kaikki mitä tarvitsette, niin miksei voi vain kiittää ja laittaa lahjaa eteenpäin jollekin joka sitä tarvitsee? Miksi täytyy haukkua antaja?

Se jokin kiva on valittu valitsijan maun mukaan ja on valitsijan näkökulmasta kiva, ei välttämättä hääparin. Lahjasta varmasti kiitetään itse tilanteessa, eikä ketään haukuta.

Jälkeenpäin kyllä varmaan mietityttää, miksei kutsusta osattu lukea, ettei tavaroita toivottu ja nähdään työtä ja vaivaa jotta tarpeettomasta tavarasta pääsee eroon. Jos useampi vieras käyttäytyy näin, niin edessä voi olla iso, tarpeeton tavaravuori, eikä välttämättä yhtään tarvitsijaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä helvettiä täällä tapahtuu? Millainen ihminen järjestää omat häät, johon vieraat käyttävät omaa aikaansa ja rahojaan tullakseen paikalle, ja sitten vielä olettaa että ne samat vieraat maksavat koko juhlat?

"Lahja'" joka ei ole PAKOLLINEN mutta jos et tuo sitä niin pysyt poissa tai sitten sua haukutaan selän takana tavarantyrkyttäjäksi. Aika sairasta touhua.

Tuntuu että jotkut on unohtanu että häät on juhla eikä mikään rahankeräystapahtuma.

Häät on hääparin juhla, ja hääpari on juhlien keskipiste. Hääpari suunnittelee millaisen juhlan haluaa, ei vieraat. Millainen vieras päällepäsmäröi vasten hääparin toiveita? 

Jos häät on hääparin juhla ja hääpari suunnittelee millaisen juhlan haluaa, niin miksi sitten vieraat vaaditaan tuomaan rahaa? Jos se on teidän juhla teidän suunnittelemanne, niin eikö se ole myös teidän maksettavanne?

Monella on nykyään arvomaailmana minimalismi, mahdollisimman vähäinen kuluttaminen, ekologisuus ym. Ei ainakaan tämäntyyppiselle parille mitään tavaraa, jos on etukäteen tiedossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä nämä tuiki tärkeät ja huolella valitut tavaralahjat oikein on, joita ilman hääpari ei voi elää tai ei voi itse ostaa oman maun mukaisesti kaupasta? Kyllä nuoremmallakin parilla löytyy arkeen jo riittävät astiat, tekstiilit yms.

Eihän kyse ole siitä että lahja olisi elintärkeä. Kyse on siitä että joku on käynyt kaupassa, miettinyt teitä ja valinnut jotain kivaa. Se on ele, ei hyödykekauppa.

Jos teillä on jo kaikki mitä tarvitsette, niin miksei voi vain kiittää ja laittaa lahjaa eteenpäin jollekin joka sitä tarvitsee? Miksi täytyy haukkua antaja?

Se jokin kiva on valittu valitsijan maun mukaan ja on valitsijan näkökulmasta kiva, ei välttämättä hääparin. Lahjasta varmasti kiitetään itse tilanteessa, eikä ketään haukuta.

Jälkeenpäin kyllä varmaan mietityttää, miks

On paljon tyylikkäämpiä tapoja pyytää ettei anneta lahjoja, kuin vaatia rahaa. Voi laittaa kutsuun "ei lahjoja kiitos, pelkkä läsnäolonne riittää" tai "lahjojen sijaan voitte halutessanne lahjoittaa hyväntekeväisyyteen".

Tilinumeron laittaminen kutsuun viestii että juhla on maksullinen tapahtuma. Se muuttaa vieraiden roolin maksajiksi.

Vierailija kirjoitti:

Monella on nykyään arvomaailmana minimalismi, mahdollisimman vähäinen kuluttaminen, ekologisuus ym. Ei ainakaan tämäntyyppiselle parille mitään tavaraa, jos on etukäteen tiedossa.

Jos arvomaailma on minimalismi, vähäinen kuluttaminen ja ekologisuus, niin tuskinpa tämäntyyppinen pari maksattaa isoja juhlia vierailla?

Eikö ekologinen ajattelu tarkoittaisi myös sitä että järjestetään vaatimattomammat juhlat omien varojen mukaan, sen sijaan että kerätään rahaa suurempiin bileihin?

Kun menin naimisiin mieheni kanssa, meillä oli kutsussa sekä tilinumero häämatkakassaa varten, sekä pienehkö lahjalista huomioon ottaen eri budjetit. Mitä saatiin lahjaksi? Lähinnä rahaa (osa tilille, osa käteisenä), muutamia juttuja lahjalistalta, sekä ihan muita lahjoja (jotka onneksi oli kivoja). Rahaa tuli sen verran, että se kattoi melkein häämatkan kulut (mutta toki oltiin suunniteltu matka niin, että siihen oli varaa joka tapauksessa; eihän häävieraat voi tietää missä ollaan ja miten kauan jne., eikä se ole heidän tehtävänsä kattaa kaikkia kuluja), n. 3500e muistaakseni, häät maksoi 15000... 

Eikö jossain ulkomailla, Turkissa tms. ole tapana ihan heittää hääparin päälle rahaa? Heittelisikö nämä tavaraihmiset silloin jotain kynttilänjalkojakin hääparin päälle? Tulisi melko rumaa jälkeä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä helvettiä täällä tapahtuu? Millainen ihminen järjestää omat häät, johon vieraat käyttävät omaa aikaansa ja rahojaan tullakseen paikalle, ja sitten vielä olettaa että ne samat vieraat maksavat koko juhlat?

"Lahja'" joka ei ole PAKOLLINEN mutta jos et tuo sitä niin pysyt poissa tai sitten sua haukutaan selän takana tavarantyrkyttäjäksi. Aika sairasta touhua.

Tuntuu että jotkut on unohtanu että häät on juhla eikä mikään rahankeräystapahtuma.

Häät on hääparin juhla, ja hääpari on juhlien keskipiste. Hääpari suunnittelee millaisen juhlan haluaa, ei vieraat. Millainen vieras päällepäsmäröi vasten hääparin toiveita? 

Millainen hääpari järjestää juhlat yli varojensa ja maksattaa ne vierailla?

Vierailija kirjoitti:

Kun menin naimisiin mieheni kanssa, meillä oli kutsussa sekä tilinumero häämatkakassaa varten, sekä pienehkö lahjalista huomioon ottaen eri budjetit. Mitä saatiin lahjaksi? Lähinnä rahaa (osa tilille, osa käteisenä), muutamia juttuja lahjalistalta, sekä ihan muita lahjoja (jotka onneksi oli kivoja). Rahaa tuli sen verran, että se kattoi melkein häämatkan kulut (mutta toki oltiin suunniteltu matka niin, että siihen oli varaa joka tapauksessa; eihän häävieraat voi tietää missä ollaan ja miten kauan jne., eikä se ole heidän tehtävänsä kattaa kaikkia kuluja), n. 3500e muistaakseni, häät maksoi 15000... 

Tuo kuulostaa hyvältä tavalta hoitaa asia. Kun on sekä tilinumero että lahjalista, kaikki voivat valita itselleen sopivan tavan. Ei ketään pakoteta mihinkään suuntaan.

Vierailija kirjoitti:

Pienemmän budjetin häät esim. noin 75:lle vieraalle: 2500€ pitopalveluun + 500€ tilavuokraan tekee jo 40 € vierasta kohden. Se miten kalliit hääasut, sormukset, koristelut, hääauton ja orkesterin hääpari haluaa hankkia on sitten heidän asiansa. Joten kyllä pitäisi ajatella, että antaa lahjaksi edes 40 €, jos toiveena on rahaa. 

Ei pitäisi. Hääpari on päättänyt juhlia häitään, on tehnyt valintansa juhlien järjestämisen suhteen ja päättänyt, keitä kutsutaan. Vieras saa sitten ihan itse, riippumatta juhlien kustannuksista, päättää lahjastaan. Jos toive on ollut rahaa, on kohteliasta noudattaa toivetta ja antaa sitä rahaa.

Mä itse pidin kavereille aika isot kolmekymppiset ja toivoin ihan aidosti, että lahjoja ei tuoda. Kyllähän niitä silti tuli, ihan tavaroita, ja tietty lähinnä sellaisia, joille mulla ei ollut tarvetta eikä tilaa. Harmitti, kun ihan oikeasti halusin vain viettää hauskan illan kavereiden kanssa, ja mulla todellakin oli rahaa ne juhlat järjestää.

Vierailija kirjoitti:

Eikö jossain ulkomailla, Turkissa tms. ole tapana ihan heittää hääparin päälle rahaa? Heittelisikö nämä tavaraihmiset silloin jotain kynttilänjalkojakin hääparin päälle? Tulisi melko rumaa jälkeä.

Turkissa koko kulttuuri on yhteisöllinen. Perhe ja suku tukevat toisiaan taloudellisesti läpi elämän, rahan antaminen on osa sitä tukiverkostoa joka toimii molempiin suuntiin. Häät ovat usein kolmepäiväisiä, sadoille vieraille, orkestereineen. Isäntäperhe maksaa valtavan juhlan ja vieraat antavat takaisin. Kaikki tietävät miten homma toimii, paljonko annetaan, milloin ja miten. Kukaan ei laita tilinumeroa kutsuun vaan kyseessä on syvä kulttuuriperinne.

Suomessa arvostetaan yksilöllisyyttä ja itsenäisyyttä. Aikuisten odotetaan selviävän omillaan. Lahjojen antaminen on henkilökohtainen ele, ei yhteisöllinen velvollisuus.

Meillä sitten laitetaan tilinumero kutsuun kuin se olisi lasku ja ihmetellään miksi ihmiset kokevat sen tökeröksi. Ei voi vaan napata yhden elementin toisesta kulttuurista ja jättää kaikki muu pois. Se mikä toimii kollektivistisessa kulttuurissa ei toimi individualistisessa.

Sain myös tälläisen kutsun häihin. Jätin väliin kun ei niin läheisiä oltu ja vähän tuli tunne että rahan takia kutsuttiin, että jos vaikka hyväkin summa tulisi. Sulhanen kyseli rahan perään kaksi kertaa! Sanoin etten ollut häissäkään , kummasti ihmetteli, olisivat kuitenkin rahat halunneet..

Mitä nämä kivat tavarat jonkun mielestä on?Ihan oikeita esimerkkejä nyt kehiin.

Vierailija kirjoitti:

Mitä nämä kivat tavarat jonkun mielestä on?Ihan oikeita esimerkkejä nyt kehiin.

Pointti ei ole se, että pääset halveksumaan Marjatta-tädin kynttilänjalkamakua, vaan että ymmärtäisit miksi tilinumero kutsussa on aika tyly.

Kyse ei ole lahjojen laadusta vaan tavasta miten asiaa hoidetaan. Voit listata vaikka mitä lahjoja tahansa, mutta se ei muuta sitä että tilinumero kutsussa tuntuu monesta tökeröltä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä nämä kivat tavarat jonkun mielestä on?Ihan oikeita esimerkkejä nyt kehiin.

Pointti ei ole se, että pääset halveksumaan Marjatta-tädin kynttilänjalkamakua, vaan että ymmärtäisit miksi tilinumero kutsussa on aika tyly.

Kyse ei ole lahjojen laadusta vaan tavasta miten asiaa hoidetaan. Voit listata vaikka mitä lahjoja tahansa, mutta se ei muuta sitä että tilinumero kutsussa tuntuu monesta tökeröltä.

Miksi Marjatta-täti siis kokee oikeudekseen antaa kynttilänjalan? Kyseessä on vielä melko turha koriste-esine, eikä vaikka käytännöllisempi käyttötavara kuten esim. vaikka laadukkaat pyyhkeet. Onko Marjatta-täti vain niin sairaalloisen pihi, ettei raaski antaa hääparille rahalahjaa vaan ostaa jostain alelaarista parin euron kynttilänjalan?

Olen ollut häissä joissa voitiin lahjoittaa hyviä tekoja. Yksi lupasi tulla pesemään ikkunat, yksi lupasi vahtia lapsia yhden illan ja antoi 2 leffalippua, yhdet osti porukalla illalliskortin kivaan ravintolaan, yksi porukka toi lastin halkoja (koska nuorella parilla oli takka muttei metsää), yksi lupasi kerätä 5-10  l sieniä ja kuivattaa ne, toinen porukka joka tykkäsi kerätä marjoja, lahjoitti ämpärillisen marjoja sitten kun aika oli. Yksi porukka lupasi savustaa joulukinkun pariskunnan ensimmäiseen yhteiseen jouluun . Ja kaikki toteutettiin.

Olisi itsellenikin ollut todella mieluisia lahjoja. Ja nämä siis tehtiin toteuttaen pariskunnan elämää ja tapoja.