HÄÄLAHJA? Toivottu ettei tavaraa, rahaa en vie periaatteesta

Palsta on näemmä täynnä persaukisia jotka kuitenkin haluat järjestää hienot juhlat joissa ovat itse pääosassa. Näin voimme päätellä peukutuksista.

Ainakin minun piireissäni jos joku haluaa järjestää juhlat joissa on itse pääosassa, niin ei silloin kinuta rahaa kutsutuilta. Sellainen olisi äärimmäisen noloa.

Eri asia on jos järjestetään bileet joissa kulungit jaetaan. Mutta silloin bileet järjestetään osallistujien toivomusten mukaisiksi, eikä kukaan patsastele pääosassa. 

Dildo ja keinovagina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voihan ne rumat ja turhat häälahjat kärrätä suoraan kirpputorille tai laittaa myyntiin tori.fi, jos vieraiden on niin vaikea ymmärtää ettei krääsää haluta. Parasta jos laittaisi ostokuitin lahjan mukaan, niin lahjan voi käydä palauttamassa suoraan myymälään, yleensä 14 vrk sisään. 

Ei pitäisi olla vierailla mitään valittamista, kun ei ymmärretä, että tavaraa ei oikeasti haluta.

 

Ihan turhaa työtä kaikille, mutta ei ole ollenkaan harvinaista, etteikö näinkin olisi toimittu. Rojut Toriin ja sillä rahalla sitten mieleistä tilalle. ;) 

Nimenomaan turhaa työtä ja rahat valuu aivan hukkaan. Mitään jälleenmyyntiarvoa tavaroilla ei edes välttämättä ole, pyörii vuosikausia hääparin kaapissa ja lentää lopulta roskikseen. Tai sitten hääpari omistaa jo kyseisiä tavaroita, mitä ihmettä tehdä tuplakappaleille? Roskiin tai kirppikselle.

Kysymys alapeukuttajille.

Jos häät järjestetään kutsuvieraita varten ja tällä perustellaan rahan kinuamista...miksi juuri häät joissa järjestejät patsastelevat pääosassa?

Miksi ette järjestäisi vain juhlia? Hääpukuun tai hääsormukseen menevät rahat parempaan ruokaan ja alkoholiin. Ei seisoskelua kirkossa. Järjestäjät pysyttelisivät taka-alalla.

Mahtaisiko syy olla, että häät kuitenkin järjestetään paria itseään varten?

Kuori jossa puolitettu raha ja viesti että erootte kuitenkin

Hääpari voi pyytää vieraita muistamaan ja tavaroiden sijaan osallistumaan vaikka häämatkakassaan. Mitään tilivelvollisuutta ei oikeasti vieraille ole, palaako rahat häiden järjestelyyn, matkaan tai johonkin ihan muuhun. Omituista jos joku täysjärkinen kokee tämän jonain rahan kinuamisena.

Vierailija kirjoitti:

Hääpari voi pyytää vieraita muistamaan ja tavaroiden sijaan osallistumaan vaikka häämatkakassaan. Mitään tilivelvollisuutta ei oikeasti vieraille ole, palaako rahat häiden järjestelyyn, matkaan tai johonkin ihan muuhun. Omituista jos joku täysjärkinen kokee tämän jonain rahan kinuamisena.

Tuohan on rahan kinuamista. Pyydätkö syntymäpäivillesikin että tuokaa lahjat rahana kiitos?

Vierailija kirjoitti:

Lahjojen merkitys muuttuu kun niistä tulee pelkkää rahaa. Perinteisesti lahjat ovat olleet paljon enemmän kuin taloudellista tukea, ne kertovat antajan ajattelusta ja vaivannäöstä vastaanottajaa kohtaan. Kun joku valitsee lahjan, hän miettii mikä tekisi juuri tämän henkilön iloiseksi tai mikä sopisi heidän elämäntilanteeseensa. Tuo prosessi itsessään on rakkauden ja välittämisen osoitus.

Tilinumero kutsukortissa voi tahattomasti viestiä, että kyseessä on lähinnä rahankeräys eikä juhla, tai että vieraiden rooli on olla maksajia omien läheisten sijaan. Se muuttaa koko dynamiikan niin että lahja muuttuu velvollisuudeksi ja juhla maksulliseksi tapahtumaksi. Kun laitat tilinumeron kutsuun, sanot käytännössä "tämä juhla maksaa sinulle näin paljon". Se poistaa vapaaehtoisuuden ja muuttaa vieraan maksajaksi kutsuvieran sijaan.

Lisäksi rahan pyytäminen asettaa vieraat epätasa-arvoiseen asemaan. Syntyy paine antaa "tarpeeksi" ilman että kukaan tiedä mikä se tarpeeksi on. Köyhempi vieras voi tuntea itsensä noloksi, kun taas varakkaampi saattaa miettiä antaako liian vähän tai liian paljon. Rahan antaminen lahjana on sen sijaan hyväksyttävää koska se lähtee antajan omasta halusta ja harkinnasta, se on edelleen henkilökohtainen valinta joka osoittaa huomaavaisuutta. Kun lahja tulee antajan aloitteesta, se säilyttää arvokkuutensa ja merkityksensä, mutta kun sitä pyydetään, se muuttuu lähinnä sisäänpääsymaksuksi juhlaan.

Toki jos on kulttuuri jossa aina annetaan tietty määrä rahaa lahjaksi, tilanne on eri. Silloin kaikki tietävät säännöt ja odotukset etukäteen, eikä kenenkään tarvitse arvuutella paljonko pitäisi antaa. Mutta suomalaisessa kulttuurissa, jossa lahjojen antaminen on vapaaehtoista ja henkilökohtaista, tilinumeron laittaminen kutsuun rikkoo nuo hiljaiset sopimukset.

Etenkin nyt kun monella on taloudellisesti tiukkaa, rahan pyytäminen suoraan voi aiheuttaa todellista ahdistusta vieraille jotka eivät pysty tai halua antaa niin paljon kuin luulevat että pitäisi.

Vierailija kirjoitti:

Perinteisesti häiden järjestämisessä on selkeät roolit. Isäntäparin tehtävä on järjestää juhla joka on heidän taloudellisten mahdollisuuksiensa mukainen ja kutsua vieraita osallistumaan heidän ilopäiväänsä. Vieraan tehtävä on tulla paikalle ja iloita yhdessä, sekä halutessaan antaa lahja merkiksi rakkaudesta ja hyvistä toiveista.

Kun ajatellaan että vieraat maksavat häät, se kääntää koko asetelman väärin päin. Silloin ei enää järjestetä juhlaa omien varojen mukaan, vaan suunnitellaan kallis juhla ja odotetaan että muut maksavat sen. Se tekee vieraista maksajia eikä juhlijoita. Vieraat eivät ole päässeet vaikuttamaan siihen paljonko juhlat maksavat, miksi heidän pitäisi sitten kantaa vastuuta niistä?

Sama pätee asuntosäästöihin. On toki kaunista jos läheinen henkilö haluaa auttaa nuorta paria alkuun, mutta sen pitää lähteä auttajan omasta halusta, ei pyynnöstä. Kun pyydät vieraita säästämään puolestasi

asiallisia kommentteja

Tavarantyrkyttäjiä ei ainakaan ekologisuus kiinnosta, krääsää pitäisi saada kantaa muiden vaivoiksi vaikka väkisinkin. Harvinaisen itsekästä porukkaa, mitä lie omia vanhoja rojuja kannetaan toisten kiusaksi. Kirpputorit, kierrätyskeskukset ja jäteasemat on sitä varten, ei hääpari ole mikään jäteastia.

Vierailija kirjoitti:

Tavarantyrkyttäjiä ei ainakaan ekologisuus kiinnosta, krääsää pitäisi saada kantaa muiden vaivoiksi vaikka väkisinkin. Harvinaisen itsekästä porukkaa, mitä lie omia vanhoja rojuja kannetaan toisten kiusaksi. Kirpputorit, kierrätyskeskukset ja jäteasemat on sitä varten, ei hääpari ole mikään jäteastia.

Aikamoinen asenne vieraitaan kohtaan. Jos hääpari suhtautuu kutsuvieraisiin tuolla tavalla niin miksi ylipäätään kutsua heitä juhlimaan?

Hyvä kysymys on myös että jos vieraiden läsnäolo ja hyvät toiveet eivät riitä vaan he ovat lähinnä kiusankappaleet jos eivät anna tarpeeksi rahaa, niin onko kyseessä enää juhla vai rahankeräys?

Jotenkin hämmentää että samaan hengenvetoon sanotaan että häät järjestetään vieraita varten, mutta vieraisiin suhtaudutaan kuin he olisivat taakka jos eivät maksa tarpeeksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hääpari voi pyytää vieraita muistamaan ja tavaroiden sijaan osallistumaan vaikka häämatkakassaan. Mitään tilivelvollisuutta ei oikeasti vieraille ole, palaako rahat häiden järjestelyyn, matkaan tai johonkin ihan muuhun. Omituista jos joku täysjärkinen kokee tämän jonain rahan kinuamisena.

Tuohan on rahan kinuamista. Pyydätkö syntymäpäivillesikin että tuokaa lahjat rahana kiitos?

Moni pyytää, ihan kutsussakin voi olla tilinumero, minne voi laittaa lahjan. Jos viettää vaikka 50- tai 70-vuotissyntymäpäiviä, niin kyllä tuon ikäisillä on jo ihan riittävästi tavaraa nurkissa.

Pienemmän budjetin häät esim. noin 75:lle vieraalle: 2500€ pitopalveluun + 500€ tilavuokraan tekee jo 40 € vierasta kohden. Se miten kalliit hääasut, sormukset, koristelut, hääauton ja orkesterin hääpari haluaa hankkia on sitten heidän asiansa. Joten kyllä pitäisi ajatella, että antaa lahjaksi edes 40 €, jos toiveena on rahaa. 

Lahjan idea on että se on vapaaehtoinen ele antajalta. Antaja miettii mikä voisi ilahduttaa saajaa ja valitsee sen mukaan. Se on osa välittämisen osoittamista. Jos annetaan liian tarkat ohjeet siitä mitä saa antaa ja missä muodossa, niin jossain vaiheessa se ei ole enää lahja vaan lähinnä pakollinen maksu.

Jos lahja koetaan rojuna, ehkä ongelma ei ole lahjassa vaan asenteessa. Lahjan saa myydä tai palauttaa, mutta antajan halveksiminen kertoo enemmän saajasta kuin lahjasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hääpari voi pyytää vieraita muistamaan ja tavaroiden sijaan osallistumaan vaikka häämatkakassaan. Mitään tilivelvollisuutta ei oikeasti vieraille ole, palaako rahat häiden järjestelyyn, matkaan tai johonkin ihan muuhun. Omituista jos joku täysjärkinen kokee tämän jonain rahan kinuamisena.

Tuohan on rahan kinuamista. Pyydätkö syntymäpäivillesikin että tuokaa lahjat rahana kiitos?

Moni pyytää, ihan kutsussakin voi olla tilinumero, minne voi laittaa lahjan. Jos viettää vaikka 50- tai 70-vuotissyntymäpäiviä, niin kyllä tuon ikäisillä on jo ihan riittävästi tavaraa nurkissa.

Aivan kamalaa, jos on totta!

Vierailija kirjoitti:

Pienemmän budjetin häät esim. noin 75:lle vieraalle: 2500€ pitopalveluun + 500€ tilavuokraan tekee jo 40 € vierasta kohden. Se miten kalliit hääasut, sormukset, koristelut, hääauton ja orkesterin hääpari haluaa hankkia on sitten heidän asiansa. Joten kyllä pitäisi ajatella, että antaa lahjaksi edes 40 €, jos toiveena on rahaa. 

Miksi ihmeessä vieraiden pitäisi maksaa häiden kustannuksia?

Hääpari päättää itse millaisen juhlan haluaa järjestää ja kuinka monta vierasta kutsua. Jos ei ole varaa 75 hengen juhliin, niin voi järjestää pienemmät bileet tai odottaa että on varaa.

Vieraat tulevat juhlistamaan teitä, ei maksamaan teidän valintojanne. Jos ajattelette että jokainen vieras maksaa 40€ sisäänpääsymaksun, niin ehkä kyseessä ei ole enää juhla vaan bisnestoiminta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tavarantyrkyttäjiä ei ainakaan ekologisuus kiinnosta, krääsää pitäisi saada kantaa muiden vaivoiksi vaikka väkisinkin. Harvinaisen itsekästä porukkaa, mitä lie omia vanhoja rojuja kannetaan toisten kiusaksi. Kirpputorit, kierrätyskeskukset ja jäteasemat on sitä varten, ei hääpari ole mikään jäteastia.

Aikamoinen asenne vieraitaan kohtaan. Jos hääpari suhtautuu kutsuvieraisiin tuolla tavalla niin miksi ylipäätään kutsua heitä juhlimaan?

Hyvä kysymys on myös että jos vieraiden läsnäolo ja hyvät toiveet eivät riitä vaan he ovat lähinnä kiusankappaleet jos eivät anna tarpeeksi rahaa, niin onko kyseessä enää juhla vai rahankeräys?

Jotenkin hämmentää että samaan hengenvetoon sanotaan että häät järjestetään vieraita varten, mutta vieraisiin suhtaudutaan kuin he olisivat taakka jos eivät maksa tarpeeksi.

Kyllä se vika on siinä vieraassa, joka ei selvästi kutsusta ymmärrä lukea, että hääpari ei toivo lahjaksi tavaraa vaan muistamiset voi laittaa rahana. Jos tämä linja ei miellytä, niin sitten kannattaa jäädä häistä pois ja olla antamatta kokonaan lahjaa.

Ei häät tai mitkään muutkaan juhlat ole sitä varten, että sinne kannetaan turhanpäiväisiä tuikkukippoja ja mitä lie, mitä kukaan ei oikeasti tarvitse. Onko kyseessä enää juhlat vai joku kirpputorille päätyvien tavaroiden keräystapahtuma?

Osa ihmisistä ajattelee vain MINÄN kautta asian, eikä juhlaan kutsujien toiveita kunnioiteta yhtään. Narsismia, sanon minä. 🤯

Vierailija kirjoitti:

Lahjan idea on että se on vapaaehtoinen ele antajalta. Antaja miettii mikä voisi ilahduttaa saajaa ja valitsee sen mukaan. Se on osa välittämisen osoittamista. Jos annetaan liian tarkat ohjeet siitä mitä saa antaa ja missä muodossa, niin jossain vaiheessa se ei ole enää lahja vaan lähinnä pakollinen maksu.

Jos lahja koetaan rojuna, ehkä ongelma ei ole lahjassa vaan asenteessa. Lahjan saa myydä tai palauttaa, mutta antajan halveksiminen kertoo enemmän saajasta kuin lahjasta.

Miksi lahjan antaja halveksii itse hääparia ja tuo väkisin sitä rojua, vaikka kutsussa on nimenomaan pyydetty ettei tavaraa haluta? Mikä kohta siitä kutsusta jäi ymmärtämättä ja minkä takia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tavarantyrkyttäjiä ei ainakaan ekologisuus kiinnosta, krääsää pitäisi saada kantaa muiden vaivoiksi vaikka väkisinkin. Harvinaisen itsekästä porukkaa, mitä lie omia vanhoja rojuja kannetaan toisten kiusaksi. Kirpputorit, kierrätyskeskukset ja jäteasemat on sitä varten, ei hääpari ole mikään jäteastia.

Aikamoinen asenne vieraitaan kohtaan. Jos hääpari suhtautuu kutsuvieraisiin tuolla tavalla niin miksi ylipäätään kutsua heitä juhlimaan?

Hyvä kysymys on myös että jos vieraiden läsnäolo ja hyvät toiveet eivät riitä vaan he ovat lähinnä kiusankappaleet jos eivät anna tarpeeksi rahaa, niin onko kyseessä enää juhla vai rahankeräys?

Jotenkin hämmentää että samaan hengenvetoon sanotaan että häät järjestetään vieraita varten, mutta vieraisiin suhtaudutaan kuin he olisivat taakka jos eivät maksa

Kyllä se vika on siinä vieraassa, joka ei selvästi kutsusta ymmärrä lukea, että hääpari ei toivo lahjaksi tavaraa vaan muistamiset voi laittaa rahana. Jos tämä linja ei miellytä, niin sitten kannattaa jäädä häistä pois ja olla antamatta kokonaan lahjaa.

Ei häät tai mitkään muutkaan juhlat ole sitä varten, että sinne kannetaan turhanpäiväisiä tuikkukippoja ja mitä lie, mitä kukaan ei oikeasti tarvitse. Onko kyseessä enää juhlat vai joku kirpputorille päätyvien tavaroiden keräystapahtuma?

Ymmärrän että hääparilla on oikeus toivoa tietynlaisia lahjoja.

Täytyy kuitenkin ymmärtää että pelkän rahan pyytäminen tilinumeroineen on helposti tökeröä. Jos vieras, joka käyttää omaa aikaansa ja rahojaan tullakseen juhlimaan kanssanne, antaa lahjan hyvässä tarkoituksessa vaikka se ei olisikaan juuri sitä mitä toivoitte, niin ehkä se ansaitsisi edes kohteliaan kiitoksen sen sijaan että häntä kutsutaan "tavarantyrkyttäjäksi"?

Kukaan ei pakota pitämään lahjaa. Sen voi lahjoittaa edelleen tai myydä. Mutta antajan haukkuminen kertoo enemmän teidän käytöstavoistanne kuin hänen.

Ei kai kukaan väkisin tuo rojua vaan he tuovat lahjan hyvässä tarkoituksessa. Jos se ei miellytä, kiittää kohteliaasti ja hoitaa asian sitten omissa oloissaan.

Tuo narsismisyytös on koominen kun samaan hengenvetoon vaaditaan että vieraiden pitää noudattaa tarkkoja ohjeita siitä miten heidän tulisi osoittaa huomaavaisuuttaan. Kuka tässä ajattelee vain omaa napaansa? 😄