Lue keskustelun säännöt.
Kerronpa tässä ' iloisen' bussikokemuksen kaikille jotka jaksaa lukea....
22.12.2006 |
Kopioin siis tän kirjoitukseni tuolta toisesta ketjusta
Mä taas en olis 4 lapsen kanssa saanu mennä bussiin ollenkaan, kun en jaksanut kaksosten rattaita yksin nostaa bussiin
Mulla oli siis vauva liinassa ja 2 ja 3 vuotiaat kipeät lapset kaksosten rattaissa ja yks kävelijä mukana. Mä erehdyin sit huikkaamaan kuskille et en saa rattaita yksin, kun tämä palvelun jättiläinen ei saanut pepaansa irti sieltä penkistä. Joku täti sit otti kutsusta itteensä ja kun hän ei jaksanutkaan nostaa rattaita mun kaa, oli kuulemma selkä sit kipee, niin hän alkoi papattaa mulle et ton ikäset lapset jaksais kyllä kävellä itekin... kun selitin et ovat kipeitä ja lääkäriin ollaan menossa, niin sit olis jo pitänytkin mennä taksilla....
No kaikille ei voi olla mieliks...
No sit pääsin sille pysäkille asti mihin oltiin menossa ja sit ei bussissa ollu enää muita. Ja yritin saada rattaita ulos yksin ja ylläri ylläri enpä saanu. TAAS jouduin huikkaamaan kuskille et en pääse alas. No hän tuli ja jäkisi tullessaan et takana olis tullu matalalattia bussi... joo senhän mä tiesin ja olisin uskaltanu jäädä odottamaan, kun sekin bussi jota odotettiin oli 10 min myöhässä ja meillä oli jo kiire.
Voin kertoa että ÄRSYTTI.
Kommentit (21)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Riippuu ihan kuskista, mikä hänen asenteensa työhön on. Monta kertaa olen nähnyt, kun kuski auttaa pyörätuoli-ihmistä bussiin ja pois, ja siinä sitä aikaa menee. Senkin voi tehdä iloisesti tai naama väärinpäin.