Lue keskustelun säännöt.
Nyt kun itsellä on lapsenlapsia on vaikea käsittää niitä mummoja jotka
05.09.2023 |
pitkin hampain ottavat lapsenlapsia hoitoon. Muistan yhdenkin joka irvisteli kuinka joutui hoitamaan heitä. Eikä ollut mkään jatkuva hoidontarve.
Kommentit (340)
Jotenkin hirveän negatiivinen sävy näillä mummoilla..surullisen kuuloista. Ymmärrän hyvin ettei varsinkaan pientä jaksa hoitaa jos oma terveys on huono, mutta elämässä voi olla mukana muuten. Moni vanhempi arvostaa et ollaan läsnä ja laitetaan vaikka ruokaa ja tuodaan oven taakse tai pyydetään syömään ja sanotaan et nyt syötte rauhassa kun minä katon lapsia sen aikaa. Tai otetaan itkuinen vauva vaunuihin ja sanotaan, et minä kokeilen rauhottuisko se jos heilutan ulkona puoli tuntia tai jos on kävelykyky niin työntää. Tiedän näitä perheitä missä lapset on viikot pk:ssa ja loput ajat isovanhemmilla..liika on liikaa, mutta kyllä voisi ehkä peiliin vähän kurkistella, että voisinko kuitenkin edes vähän auttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mummot eivät ole mitään hoitotätejä.he ovat jo lapsensa hoitaneet.
Joku itsekäs boomer-isovanhempi keksi tämän mantran, ja sitä toistellaan, vaikka se ei edes pidä paikkaansa. Missään perhekeskeisessä kulttuurissa ei ajatella noin, että vastuu sukulaisista (etenkään omista lapsista!) lakkaisi kun ovat isoja.
Eikä meilläkään noin ajateltu ennen. Vasta boomer-sukupolvi sanoutui irti siitä lastenlasten hoidosta, jota aiemmat sukupolvet olivat tehneet automaationa.
"Koko kylä kasvattaa", on meikäläinen sananlasku.
Nykyään sen voisi muuttaa muotoon "äiti yksin kasvattaa."
Vierailija kirjoitti:
Minä kasvatan lapsenlastani, siihen saakka, kunnes 18 täyttää.
Oletko oheishuoltaja?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mummot eivät ole mitään hoitotätejä.he ovat jo lapsensa hoitaneet.
Joku itsekäs boomer-isovanhempi keksi tämän mantran, ja sitä toistellaan, vaikka se ei edes pidä paikkaansa. Missään perhekeskeisessä kulttuurissa ei ajatella noin, että vastuu sukulaisista (etenkään omista lapsista!) lakkaisi kun ovat isoja.
Eikä meilläkään noin ajateltu ennen. Vasta boomer-sukupolvi sanoutui irti siitä lastenlasten hoidosta, jota aiemmat sukupolvet olivat tehneet automaationa.
"Koko kylä kasvattaa", on meikäläinen sananlasku.
Nykyään sen voisi muuttaa muotoon "äiti yksin kasvattaa."
En tiedä mikä meidän suvussa oli eniten vikana (oli paljonkin vikana) mutta kyllä mun, neljäkymppisen ihmisen jo edesmenneet isovanhemmat irtisanoutui lastenhoidosta jo 80-90-luvuilla.
En tiedä oliko hyvä vai huono asia koska sekä kotona että isovanhemmilla oli erittäin kylmäkiskoinen ympäristö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muotoilin hieman väärin. Tarkoitan enemmän satunnaista hoitotarvetta, sekin tuntuu olevan ylivoimaista monelle. Ap
No Monet eivät haluaisi edes hoitaa omia lapsiaan, saatika sitten varmaan lapsenlapsiaan koska heitä ei ole edes PAKKO yleensä hoitaa. Voi vaan sanoa, ei kiitos!
T. Päikyn hoitaja
Ja ikuisuuskysymys: miksi tällaiset ihmiset lisääntyy?
Tämäpä juuri. Miksi on tehty lapsia, jos ei halua katsoa vastuutaan loppuun asti? Miten kummassa perhesiteen ajatellaan katkeavan, tukiverkkona ei enää olla, kun lapsi muuttaa omilleen?
Aikooko mummo luottaa lastensa apuun kun ei omat jalat enää kanna, tai pää pelitä? Kuka hankkii mummolle lääkärikäynnit, kauppareissut, järjestää asiat ja viimein hoitokotipaikan, kun ei itse siihen pysty?
Kenen olettaa tulevan apuun?
Huonokuntoisen mummon perään katsominen on paljon paljon vaativampaa, kuin lastenlasten kaitseminen vaikka kahdesti vuodessa. Se mummo kun tarvii apua ihan toistuvasti.
Ihan pirullista itsekkyyttä ja uskoa omaan kaikkivoipaisuuteen.
Minulla ei ole lastenlapsia, enkä tietenkään tiedä tuleeko koskaan olemaankaan. Mutta tein sen päätöksen kun omat oli pieniä, että autan heitä jos joskus aikuisena pyytävät. Minua ei autettu vaikka olin musertumassa ja se on pska tunne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muotoilin hieman väärin. Tarkoitan enemmän satunnaista hoitotarvetta, sekin tuntuu olevan ylivoimaista monelle. Ap
No Monet eivät haluaisi edes hoitaa omia lapsiaan, saatika sitten varmaan lapsenlapsiaan koska heitä ei ole edes PAKKO yleensä hoitaa. Voi vaan sanoa, ei kiitos!
T. Päikyn hoitaja
Ja ikuisuuskysymys: miksi tällaiset ihmiset lisääntyy?
Tämäpä juuri. Miksi on tehty lapsia, jos ei halua katsoa vastuutaan loppuun asti? Miten kummassa perhesiteen ajatellaan katkeavan, tukiverkkona ei enää olla, kun lapsi muuttaa omilleen?
Aikooko mummo luottaa lastensa apuun kun ei omat jalat enää kanna, tai pää pelitä? Kuka hankkii mummolle lääkärikäynnit, kauppareissut, järjestää asiat ja viimein hoitokotipaikan, kun ei itse siihen pysty?
Kenen olettaa tulevan apuun?
Huonokuntoisen mummon perään katsominen on paljon paljon vaativampaa, kuin lastenlasten kaitseminen vaikka kahdesti vuodessa. Se mummo kun tarvii apua ihan toistuvasti.
Ihan pirullista itsekkyyttä ja uskoa omaan kaikkivoipaisuuteen.
Minulla ei ole lastenlapsia, enkä tietenkään tiedä tuleeko koskaan olemaankaan. Mutta tein sen päätöksen kun omat oli pieniä, että autan heitä jos joskus aikuisena pyytävät. Minua ei autettu vaikka olin musertumassa ja se on pska tunne.
Tää on kyllä mielenkiintoista kun tasan ei käy onnenlahjat.
Meillä on neljä lasta eikä pahemmin olla apua tarvittu.
Itse on lapset hankittu ja itse hoidettu.
Ihan muutamia kertoja olisi hoitoapua tarvittu hiukan selväpäisemmältä anopilta joka oli vielä nuori ja asui naapurissa mutta halusi vaan olla ilkeä eikä hoitanut edes synnytyksen aikana isompia.
Sitten taas minun äitini on täysin arvaamaton rikollinen josta haluamme pysyä kaukana mutta hän on toista mieltä.
Ja tuokin mielipuoli nyyhkii kun hänestä ei välitetä, vaikka itse ei välittänyt siitä että miehensä hyväksikäytti lapsiaan muinoin.
Tuolle sitten pitäisi antaa lapsenlapsia hoitoon.
Vierailija kirjoitti:
Mummolla alkaa oma elämä kun omat lapset on saatu aikuiseksi..en itse hoida ollenkaan ja se ei sitä tarkoita ettenkö näkisi heitä..rakastan jo rauhaa ja omaa aikaa niin paljon ja olen vielä työ elämässä..näin se joillain menee..sit on näitä mummoja joitten elämä ensin pyörii omien lasten kaa ja sit lasten lasten..elämässä on muutakin kuin lasten hoitamista
Eiköhän kaikilla ole.
Mulla on 4 lasta, 3 lastenlasta, olen tehnyt 40v uran työmatkoineen, rakentanut miehen kanssa 3 taloa Suomeen ja rempannut yhden ulkomaille (asun siellä osan vuotta). Paljon "muuta elämää" kuin vain lastenhoitoa.
Silti mulla on aikaa ja halua olla lastenlasten elämässä ja läheinen lasteni perheiden kanssa. He tulevat aina olemaan osa mun elämääni vaikka omillaan ovatkin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuule mummo minäpä kerron minä en ollut lapsena koskaan mummolassa hoidossa, en koskaan, kummankaan mummon luona, silloin 70-luvulla. Minä en vienyt lapsiani mummoille hoitoon, äitini kyllä kävi, haki itse, lasteni kanssa puistossa kun lähellä asui. Toisella mummolla käytiin kylässä. Minun lapset ovat 25-30 vuotiaita eikä minulla ole lapsenlapsia enkä edes odota lapsenlapsia, jos tulisi en hoitaisi. Neljä lasta hoidin aikuisiksi, se riittää.
Tuli tästä mieleen oma lapsuus,miten paljon vähemmän rikkaampi se olisi ollut ilman mummilaa,mummia ja ukkia. Lastenlapset oli enemmän kuin toivottuja,kuljettiin mummin ja ukin mukana,he ottivat meidät lastenlapset yökylään ja järjestivät kaikkea kivaa. Mietin,että ei ois voinu paneutua enää täydellisemmin mummin ja ukin osaan. Mutta ihmiset ja jaksaminen on erilaista kaikilla,ei voi olettaa,että kaikki jaksaa ja haluaa samoin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mummot eivät ole mitään hoitotätejä.he ovat jo lapsensa hoitaneet.
Joku itsekäs boomer-isovanhempi keksi tämän mantran, ja sitä toistellaan, vaikka se ei edes pidä paikkaansa. Missään perhekeskeisessä kulttuurissa ei ajatella noin, että vastuu sukulaisista (etenkään omista lapsista!) lakkaisi kun ovat isoja.
Eikä meilläkään noin ajateltu ennen. Vasta boomer-sukupolvi sanoutui irti siitä lastenlasten hoidosta, jota aiemmat sukupolvet olivat tehneet automaationa.
"Koko kylä kasvattaa", on meikäläinen sananlasku.
Nykyään sen voisi muuttaa muotoon "äiti yksin kasvattaa."
Voisi vielä lisätä sen että vaikka se äiti yksin kasvattaa, kaikki muut siihen puuttuu mutta eivät varsinaisesti auta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muotoilin hieman väärin. Tarkoitan enemmän satunnaista hoitotarvetta, sekin tuntuu olevan ylivoimaista monelle. Ap
No Monet eivät haluaisi edes hoitaa omia lapsiaan, saatika sitten varmaan lapsenlapsiaan koska heitä ei ole edes PAKKO yleensä hoitaa. Voi vaan sanoa, ei kiitos!
T. Päikyn hoitaja
Ja ikuisuuskysymys: miksi tällaiset ihmiset lisääntyy?
Tämäpä juuri. Miksi on tehty lapsia, jos ei halua katsoa vastuutaan loppuun asti? Miten kummassa perhesiteen ajatellaan katkeavan, tukiverkkona ei enää olla, kun lapsi muuttaa omilleen?
Aikooko mummo luottaa lastensa apuun kun ei omat jalat enää kanna, tai pää pelitä? Kuka hankkii mummolle lääkärikäynnit, kauppareissut, järjestää asiat ja viimein hoitokotipaikan, kun ei itse siihen pysty?
Kenen olettaa tulevan apuun?
Huonokuntoisen mummon perään katsominen on paljon paljon vaativampaa, kuin lastenlasten kaitseminen vaikka kahdesti vuodessa. Se mummo kun tarvii apua ihan toistuvasti.
Ihan pirullista itsekkyyttä ja uskoa omaan kaikkivoipaisuuteen.
Minulla ei ole lastenlapsia, enkä tietenkään tiedä tuleeko koskaan olemaankaan. Mutta tein sen päätöksen kun omat oli pieniä, että autan heitä jos joskus aikuisena pyytävät. Minua ei autettu vaikka olin musertumassa ja se on pska tunne.
Tää on kyllä mielenkiintoista kun tasan ei käy onnenlahjat.
Meillä on neljä lasta eikä pahemmin olla apua tarvittu.
Itse on lapset hankittu ja itse hoidettu.
Ihan muutamia kertoja olisi hoitoapua tarvittu hiukan selväpäisemmältä anopilta joka oli vielä nuori ja asui naapurissa mutta halusi vaan olla ilkeä eikä hoitanut edes synnytyksen aikana isompia.
Sitten taas minun äitini on täysin arvaamaton rikollinen josta haluamme pysyä kaukana mutta hän on toista mieltä.
Ja tuokin mielipuoli nyyhkii kun hänestä ei välitetä, vaikka itse ei välittänyt siitä että miehensä hyväksikäytti lapsiaan muinoin.
Tuolle sitten pitäisi antaa lapsenlapsia hoitoon.
No juuri tätä tarkoitin, muutaman kerran olisi tarvinnut apua päiväkoti-ikäisten kanssa. Mutta ei.
Eli itse ollaan hoidettu, kuten sinäkin. Mutta silloin kun oli opintojen kanssa töitä yötä myöten ja pienet lapset kipeänä, voi kun olisi saanut apua, edes kauppakäynnin verran.
Muistan aina sen tunteen, ja varmasti tulen itse auttamaan, jos on rankka tilanne omilla joskus.
Mitä te jotka ette hoida lapsenlapsia, asian ilmaisette?
Täällä toki kaikki on kertoneet omille lapsilleen kauniisti asian ja ovat ottaneet tilanteen hyvin.
Mutta todellisuudessa taitaa olla aika monta isovanhempaa, jotka ei saa sanottua mitään suoraan ja paljon on arvailujen varassa. Ja monta isovanhempaa, jotka ilmaisevat itseään yhtä kärttyisäamsti kuin täälläkin viesteissään.
Minä ymmärrän jos kunto ei riitä lasten hoitamiseen. Sitä en ymmärrä, että sitä ei voi sanoa ääneen. Ja sitä en ymmärrä yhtään, että vanhemmalla ei ole halua tutustua lapsensa lapseen, ei tarvetta pitää yhteyttä tai nähdä muuten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omat isovanhemmat ongelmaisia. Oman lapseni alkoholisteja, henkisesti väkivaltaisia, eivätkä pitäneet lapsista. Jos ei jaksanut edes omiaan hoitaa, saatikka sitten lapsenlapsia.
Uskon, että isovanhempien avun puute vaikuttaa kyllä lapsimäärään, ellei sitten ole todella hyvät tukiverkot.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mummot eivät ole mitään hoitotätejä.he ovat jo lapsensa hoitaneet.
Joku itsekäs boomer-isovanhempi keksi tämän mantran, ja sitä toistellaan, vaikka se ei edes pidä paikkaansa. Missään perhekeskeisessä kulttuurissa ei ajatella noin, että vastuu sukulaisista (etenkään omista lapsista!) lakkaisi kun ovat isoja.
Eikä meilläkään noin ajateltu ennen. Vasta boomer-sukupolvi sanoutui irti siitä lastenlasten hoidosta, jota aiemmat sukupolvet olivat tehneet automaationa.
"Koko kylä kasvattaa", on meikäläinen sananlasku.
Nykyään sen voisi muuttaa muotoon "äiti yksin kasvattaa."
Voisi vielä lisätä sen että vaikka se äiti yksin kasvattaa, kaikki muut siihen puuttuu mutta eivät varsinaisesti auta.
Voi miten totta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ei jaksa hoitaa, niin voihan muutenkin tutustua lapsenlapseen ja viettää hänen kanssaan aikaan. Lapsi voi vanhempansa kanssa kyläillä isovanhemman luona tai päinvastoin.
Tärkeää olisi kuitenkin muodostaa suhde lapsenlapseen ja se tapahtuu vain läsnäolemalla ja yhteydenpidolla. Jos asuu kaukana, niin muuten yhteyttä pitämällä. Soittamalla yms.
Vierailija kirjoitti:
Nykyään on meitä etelässä talvehtivia mummoja aika paljon. Moni kertoo suoraan, että pakko lähteä rauhallisia eläkepäiviä viettämään jonnekin kauas lämpimään.
Las Palmas kutsuu jo...🥰
Turha sitten odottaa huolenpitoa, kun dementoidut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mummot eivät ole mitään hoitotätejä.he ovat jo lapsensa hoitaneet.
Joku itsekäs boomer-isovanhempi keksi tämän mantran, ja sitä toistellaan, vaikka se ei edes pidä paikkaansa. Missään perhekeskeisessä kulttuurissa ei ajatella noin, että vastuu sukulaisista (etenkään omista lapsista!) lakkaisi kun ovat isoja.
Eikä meilläkään noin ajateltu ennen. Vasta boomer-sukupolvi sanoutui irti siitä lastenlasten hoidosta, jota aiemmat sukupolvet olivat tehneet automaationa.
"Koko kylä kasvattaa", on meikäläinen sananlasku.
Nykyään sen voisi muuttaa muotoon "äiti yksin kasvattaa."
En tiedä mikä meidän suvussa oli eniten vikana (oli paljonkin vikana) mutta kyllä mun, neljäkymppisen ihmisen jo edesmenneet isovanhemmat irtisanoutui lastenhoidosta jo 80-90-luvuilla.
En tiedä oliko hyvä vai huono asia koska sekä kotona että isovanhemmilla oli erittäin kylmäkiskoinen ympäristö.
Noilla asioilla on hyvin todennäköisesti yhteys.
Sulla ei ole omaa elämää etkä selvästi töissäkään ole. Moni mummo on sua nuorempi ja omissa palkkatöissään kiinni. Monikohan pappa hoitaa lapsenlapsiaan? Sua ei kiinnosta, koska vihaat miehiä etkä luota siihen, että miehestä olisi hoitamaan lapsia tai lapsenlapsiaan. Ootko ollut juopon vai kriminaalin kanssa?
Olen hoitanut lapsenlapsiani säännöllisesti työnohessa, raskastahan se on, mutta apu on mahdollistanut vanhempien työssäkäynnin. Lapsia ei oikein voi laittaa muutamaksi päiväksi hoitoon, kun kammallekin osuu työmatka samanaikaisesti. Minun apuni taas on mahdollistanut oma vuorotyöni ja siinä mahdollisuus esittää vapaapäivät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en ota ja syy on omat selkäkivut. En jaksa kumarrella lasten takia ja juoksemaan en pysty ollenkaan. Sekin saattuu selkään kun istun ja lapsi on sylissä ja heiluu.
Syitä on kymmeniä, mutta eihän se toisen kipu näy ja valittaakaan en halua.
Miksi et hoida itseäsi kuntoon? Ei vanheneminen ole mikään tekosyy lössähtää. Selkäkipu tulee sohvalla makaamisesta. Hanki kävelysauvat ja painele lenkille, osa uimahallikortti ja treenaa keskivartalon syvät lihakset kuntoon. Se duuni pitäisi aloittaa jo 30-40v mutta vieläkin ehdit saada kuntoa. Kivempi elää kun jaksat tehdäkin sitten jotain.
Kommenttisi kertoo tietämättömyydestä.😕
On monta syytä miksi selkä voi olla huono
Ei sitä aina niin vaan " kuntoilla kuntoon "
Minä kasvatan lapsenlastani, siihen saakka, kunnes 18 täyttää.