Uusi ihminen ja mahdollinen parisuhde, kuinka nopeasti olet tiennyt sen olevan jotain erityistä?

Vierailija kirjoitti:

Tämä "kyllä sen ekoilla treffeillä tietää" -tyyli on kyllä niin osuva kuvaus nykymenosta. Jos ei heti tule  dopamiiniryöppyä tai toinen osapuoli ei herättele jotain vanhaa traumareaktiota juuri oikeanlaisella kutkuttavalla tavalla, niin tyyppi ei mene jatkoon. Hirveä kiire saada heti maata mullistavia elämyksiä.

Moni parisuhdeasiantuntija ja deittivalmentaja nimenomaan suosittelee, että katsotaan kahdet tai mieluummin kolmet treffit, ennen kuin tehdään päätös jatkosta. Nykyihminen on niin vieraantunut terveistä tunteista, reaktiosta eikä kykene järkeilemään asioita, ettei juuri kukaan osaa tehdä oikeaa päätöstä yhden tapaamisen perusteella.

Ja tietysti on poikkeuksia, jolloin tapaaminen kannattaa jättää yhteen kertaan, esim. pelottava, uhkaava käytös tai selkeät erot siinä, mitä suhteelta ja elämältä toivoo. Mutta jos deittikumppani on muuten ns. normaalin oloinen eikä mitään perustavanlaatuista vikaa ole, niin kyllä kannattaa katsoa vielä toisetkin treffit.

Jos heti ensitapaamisella huomaat, että toinen ei vedä millään tavalla puoleensa; ei tekisi mieli suudella häntä, halaaminenkin tuntuu väkinäiseltä, jutut eivät sovi yhteen tai muuten ei 'klikkaa' niin kyllä se on molempien ajan tuhlaamista tavata uudestaan.

Aikoinaan kun nettideittailin niin kävin joskus toisillakin treffeillä, saatoin jonkun kanssa käydä kolmansillakin, mutta koskaan se ensitapaamisessa syntynyt vaikutelma ei muuttunut paremmaksi.

En kiinnostu kenestäkään romanttisesti, ellemme ole harrastaneet hyvää seksiä. Ennen sitä ei siis ainakaan tule mitään tällaisia tuntemuksia.

Vierailija kirjoitti:

Tiedän muutamassa minuutissa, haluanko harrastaa jonkun kanssa seksiä vai en. Sen, minkälainen suhde meille voi muodostua ja kuinka kauan se kestää, ainoastaan aika kertoo. Olisi naurettavaa kuvitella, että tuota voisi etukäteen tietää.

Tämä. Ensitapaamisella olen tiennyt, kiinnostaako mies ja kiinnostaminen on tarkoittanut nimenomaan sitä että onko hän ihminen, jonka kanssa haluaisin sänkyyn ja jota tykkään muutenkin katsella ja kosketella. Jos kiinnostus on herännyt niin sitten on alkanut tutustuminen ja sen myötä on nähty, miten pitkälle suhde kantaa.

Tällä hetkellä olen avoliitossa, olemme olleet yhdessä yhdeksän vuotta ja siitä asuneet yhdessä viisi vuotta.

Vierailija kirjoitti:

Tämä "kyllä sen ekoilla treffeillä tietää" -tyyli on kyllä niin osuva kuvaus nykymenosta. Jos ei heti tule  dopamiiniryöppyä tai toinen osapuoli ei herättele jotain vanhaa traumareaktiota juuri oikeanlaisella kutkuttavalla tavalla, niin tyyppi ei mene jatkoon. Hirveä kiire saada heti maata mullistavia elämyksiä.

Moni parisuhdeasiantuntija ja deittivalmentaja nimenomaan suosittelee, että katsotaan kahdet tai mieluummin kolmet treffit, ennen kuin tehdään päätös jatkosta. Nykyihminen on niin vieraantunut terveistä tunteista, reaktiosta eikä kykene järkeilemään asioita, ettei juuri kukaan osaa tehdä oikeaa päätöstä yhden tapaamisen perusteella.

Ja tietysti on poikkeuksia, jolloin tapaaminen kannattaa jättää yhteen kertaan, esim. pelottava, uhkaava käytös tai selkeät erot siinä, mitä suhteelta ja elämältä toivoo. Mutta jos deittikumppani on muuten ns. normaalin oloinen eikä mitään perustavanlaatuista vikaa ole, niin kyllä kannattaa katsoa vielä toisetkin treffit.

Miksi pitäisi tuhlata aikaa tällä tavalla? Jos en pidä toista seksuaalisesti kiinnostavana tunnin keskustelun jälkeen, en kyllä pidä häntä sellaisena myöhemminkään.

Vierailija kirjoitti:

Tämä "kyllä sen ekoilla treffeillä tietää" -tyyli on kyllä niin osuva kuvaus nykymenosta. Jos ei heti tule  dopamiiniryöppyä tai toinen osapuoli ei herättele jotain vanhaa traumareaktiota juuri oikeanlaisella kutkuttavalla tavalla, niin tyyppi ei mene jatkoon. Hirveä kiire saada heti maata mullistavia elämyksiä.

Moni parisuhdeasiantuntija ja deittivalmentaja nimenomaan suosittelee, että katsotaan kahdet tai mieluummin kolmet treffit, ennen kuin tehdään päätös jatkosta. Nykyihminen on niin vieraantunut terveistä tunteista, reaktiosta eikä kykene järkeilemään asioita, ettei juuri kukaan osaa tehdä oikeaa päätöstä yhden tapaamisen perusteella.

Ja tietysti on poikkeuksia, jolloin tapaaminen kannattaa jättää yhteen kertaan, esim. pelottava, uhkaava käytös tai selkeät erot siinä, mitä suhteelta ja elämältä toivoo. Mutta jos deittikumppani on muuten ns. normaalin oloinen eikä mitään perustavanlaatuista vikaa ole, niin kyllä kannattaa katsoa vielä toisetkin treffit.

Muistetaan nyt kuitenkin, että parisuhdeterapeuttien yms. työ on yrittää saada toimimattomat suhteet toimimaan. Jos he sanoisivat jotain muuta, se olisi vähän sama kuin jos kiinteistönvälittäjä sanoisi, ettei kannata ostaa asuntoa.