Lue keskustelun säännöt.
Perilliset eivät halua myydä lapsuudentaloa
04.09.2023 |
Meitä on 3 sisarusta ja omistamme lapsuudenkodista toisen puoliskon. Isämme siirtyi nyt syksyllä hoitokotiin, kotiinpaluuta ei ole. Yksi sisaruksista asustelee talossa epävirallisesti tällä hetkellä. Me kaksi sisarusta haluaisimme myydä talon, mutta isämme omistaa talosta vielä puolet. Tämä tekee asiasta vähän vielä hankalaa. Nyt veljemme haluaa ostaa ulos meidät kaksi muuta sisarusta, mutta hänellä ei ole ideaa mitä isän osuudelle tehtäisi. Sittenhän taas perinnönjaossa olisi sama tilanne, että täytyy ostaa ulos muita. Eikö järkevintä olisi, että nyt tämä veli ostaisi koko talon itselleen jos sen haluaa?
Sähkölaskut tulee olemaan talven aikana kovat eikä isän eläke riitä kustantamaan kaikkia talon kuluja, eikä mielestäni edes kuulu, koska hän ei siellä asu!
Asia todella vaivaa, kun ratkaisua ei löydy. Huonot puhevälit tähän henkilöön, joka nytkin asustelee tuolla epävirallisesti, koittaa määrätä kaikessa.
Kommentit (285)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos talo myydään eikö ole syytä tehdä myös osituskirjat äidin omaisuudesta ettei tule epäselvyyksiä isän kuoltua.
Silloin voidaan määrittää kauppakirjoissakin vielä että ostava veli on saanut äidin osuutensa maksamalla vain 3/ 4 osaa käyvästä hinnasta.
Tai osituskirja ainakin todistaa että ao. Kahdella sisaruksella on laillisesti myyntioikeus. Ja maksettu perintövero äidin jälkeen riittää jos myyntihinta on sen puitteissa.
Tuossa on nyt jotain väärin, 3/4 käyvästä hinnasta??
Niin, koska ostaja on perinyt sen 1/4.
Kai sen voi tehdä niinkin että ostaja maksaa koko summan ja vasta rahat jaetaan jolloin hän saa rahojaan takaisin.
Mistä käypä hinnasta nyt puhutaan, puolikasta taloa ei voi myydä.
Ei voikaan. Veljeni pitäisi ostaa isän osuus (puolet talosta) ja 2 sisarusta ulos jos sen talon omaksi haluaa. Suostun itse siihen, että hän lunastaa koko talon, mutta en siihen, että jättää isän omistamaan puolet talosta. Ei tuossa vain ole pitkässä juoksussa järkeä. Isä ei asu siellä , ei hänen tarvitse kuluja maksaa.
Kyllä näin, mutta miksi joutuisi ostamaan omaa perintöään kun kuitenkin olisi saapa osuutensa isänne kuoltua jos kaupan olisi koko puolikas talosta, että se pitäisi järjestellä ostavan veljen osalta ennakkoperintönä ja kauppahintaa alentaa suhteessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
veli asuu ja maksaa asumiskulut.
Näin meilläkin tehdään, erona että molemmat vanhemmat jo kuolleet ja meillä sisaruksilla hyvät välit. Yksi veli asuu talossa ja maksaa asumiskulut.
Talo niin vähäarvoinen että mielestäni paljon hienompaa että joku asuu siellä ja pitää sen kunnossa. Kiva meille muillekin vierailla lapsuudenkodissa.
Vastailet ap taas itse keksimiisi viesteihin.
Ota lääkkeesi, olet maanisessa tilassa.
Mistä tiedät, että vastaa omiin viesteihinsä vai luuletko vaan. Näkeekö sen jostain?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
veli asuu ja maksaa asumiskulut.
Näin meilläkin tehdään, erona että molemmat vanhemmat jo kuolleet ja meillä sisaruksilla hyvät välit. Yksi veli asuu talossa ja maksaa asumiskulut.
Talo niin vähäarvoinen että mielestäni paljon hienompaa että joku asuu siellä ja pitää sen kunnossa. Kiva meille muillekin vierailla lapsuudenkodissa.
Mutta jossain vaiheessa tulevaisuudessa se täytyy myydä. Kai teillä sisaruksilla on lapsia ja lapsenlapsia? Heitä ei voi pitää vuosikausia pakolla osakkaina kuolinpesään sitten, kun teistä aika jättää. Voi olla edessä valtaisa byrokratia tai oikeudenkäynti, että sellainen iso ja laaja pesä, siis monta osakasta, saadaan selvitettyä.
Muuhun kantaa ottamatta suosittelisin sinulle lainopillisen avun hankkimista joka osaa kertoa mitä vaihtoehtoja tässä tilanteessa on tehtävissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos talo myydään eikö ole syytä tehdä myös osituskirjat äidin omaisuudesta ettei tule epäselvyyksiä isän kuoltua.
Silloin voidaan määrittää kauppakirjoissakin vielä että ostava veli on saanut äidin osuutensa maksamalla vain 3/ 4 osaa käyvästä hinnasta.
Tai osituskirja ainakin todistaa että ao. Kahdella sisaruksella on laillisesti myyntioikeus. Ja maksettu perintövero äidin jälkeen riittää jos myyntihinta on sen puitteissa.
Tuossa on nyt jotain väärin, 3/4 käyvästä hinnasta??
Niin, koska ostaja on perinyt sen 1/4.
Kai sen voi tehdä niinkin että ostaja maksaa koko summan ja vasta rahat jaetaan jolloin hän saa rahojaan takaisin.
Mistä käypä hinnasta nyt puhutaan, puolikasta taloa ei voi myydä.
Ei voikaan. Veljeni pitäisi ostaa isän osuus (puolet talosta) ja 2 sisarusta ulos jos sen talon omaksi haluaa. Suostun itse siihen, että hän lunastaa koko talon, mutta en siihen, että jättää isän omistamaan puolet talosta. Ei tuossa vain ole pitkässä juoksussa järkeä. Isä ei asu siellä , ei hänen tarvitse kuluja maksaa.
Kyllä näin, mutta miksi joutuisi ostamaan omaa perintöään kun kuitenkin olisi saapa osuutensa isänne kuoltua jos kaupan olisi koko puolikas talosta, että se pitäisi järjestellä ostavan veljen osalta ennakkoperintönä ja kauppahintaa alentaa suhteessa.
No eihän se isän omaisuus nyt ole hänen. Toki ennakkoperintönä voitaisi katsoa asiaa , mutta ongelma on nyt se, että hän haluaa jättää isän osan taloon kiinni. En näe syytä, miksi isän pitäis maksaa talon kuluja lainkaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isälle holhooja, jonka avulla talo myyntiin. Tässä kestää väh 4 kk.
Veljellä ei ole rahaa maksaa, haluaisi kaiken ilmaiseksi. Tärkeintä on toimia hetiHolhooja ja holhooja.
Ei niitä holhooja noin vain oikeus määrää.
Täytyy olla lääkärintodistus, että isä on täysin kykenemätön käsittämään ja tajuamaan asioita, vaan on kokonaan kaiken jo ulkopuolella.
Muistisairaallakin on oikeutensa.
Ja jos tulee virkaholhooja, hän hoitaa asiat isän eduksi, ei omaisten haluamalla tavalla.
Virkaholhoojien kanssa on se ongelma, että he eivät välttämättä tiedä, mikä on holhottavan edun mukaista, jos asiasta ei ole tehty mitään asiakirjoja silloin, kun järki on vielä luistanut. Ei holhooja voi tietää, haluaisiko holhottava mieluummin rahaa omaan elämäänsä vai varmistaa kotitalon pysyminen suvussa, jos holhottava ei osaa sitä enää kertoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos talo myydään eikö ole syytä tehdä myös osituskirjat äidin omaisuudesta ettei tule epäselvyyksiä isän kuoltua.
Silloin voidaan määrittää kauppakirjoissakin vielä että ostava veli on saanut äidin osuutensa maksamalla vain 3/ 4 osaa käyvästä hinnasta.
Tai osituskirja ainakin todistaa että ao. Kahdella sisaruksella on laillisesti myyntioikeus. Ja maksettu perintövero äidin jälkeen riittää jos myyntihinta on sen puitteissa.
Tuossa on nyt jotain väärin, 3/4 käyvästä hinnasta??
Niin, koska ostaja on perinyt sen 1/4.
Kai sen voi tehdä niinkin että ostaja maksaa koko summan ja vasta rahat jaetaan jolloin hän saa rahojaan takaisin.
Mistä käypä hinnasta nyt puhutaan, puolikasta taloa ei voi myydä.
Ei voikaan. Veljeni pitäisi ostaa isän osuus (puolet talosta) ja 2 sisarusta ulos jos sen talon omaksi haluaa. Suostun itse siihen, että hän lunastaa koko talon, mutta en siihen, että jättää isän omistamaan puolet talosta. Ei tuossa vain ole pitkässä juoksussa järkeä. Isä ei asu siellä , ei hänen tarvitse kuluja maksaa.
Kyllä näin, mutta miksi joutuisi ostamaan omaa perintöään kun kuitenkin olisi saapa osuutensa isänne kuoltua jos kaupan olisi koko puolikas talosta, että se pitäisi järjestellä ostavan veljen osalta ennakkoperintönä ja kauppahintaa alentaa suhteessa.
No voisko tämä isä lahjoittaa oman osuuden sitten?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yhteisomistuksen purku ei taida auttaa.
Vierailija kirjoitti:
Aloitus on trolli.
Sama aloitus on ollut täällä useampia kertoja.
Ehkä on, mutta silti näitä asioita on hyvä käydä läpi tällä foorumilla. Monilla on aika heikko tietämys perimiseen ja iäkkään vanhemman asioihin liittyvistä seikoista. Ennen iltapäivälehdet usein valistivat kansalaisia kiitettävällä tavalla. Oli 1-2 sivun artikkeleita, joissa selitettiin asioita kansantajuisesti ja usein kaavioiden avulla, jos oli kyse yhteiskunnan tuista tai työttömyyteen liittyvistä päivärahoista..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos talo myydään eikö ole syytä tehdä myös osituskirjat äidin omaisuudesta ettei tule epäselvyyksiä isän kuoltua.
Silloin voidaan määrittää kauppakirjoissakin vielä että ostava veli on saanut äidin osuutensa maksamalla vain 3/ 4 osaa käyvästä hinnasta.
Tai osituskirja ainakin todistaa että ao. Kahdella sisaruksella on laillisesti myyntioikeus. Ja maksettu perintövero äidin jälkeen riittää jos myyntihinta on sen puitteissa.
Tuossa on nyt jotain väärin, 3/4 käyvästä hinnasta??
Niin, koska ostaja on perinyt sen 1/4.
Kai sen voi tehdä niinkin että ostaja maksaa koko summan ja vasta rahat jaetaan jolloin hän saa rahojaan takaisin.
Mistä käypä hinnasta nyt puhutaan, puolikasta taloa ei voi myydä.
Ei voikaan. Veljeni pitäisi ostaa isän osuus (puolet talosta) ja 2 sisarusta ulos jos sen talon omaksi haluaa. Suostun itse siihen, että hän lunastaa koko talon, mutta en siihen, että jättää isän omistamaan puolet talosta. Ei tuossa vain ole pitkässä juoksussa järkeä. Isä ei asu siellä , ei hänen tarvitse kuluja maksaa.
Kyllä näin, mutta miksi joutuisi ostamaan omaa perintöään kun kuitenkin olisi saapa osuutensa isänne kuoltua jos kaupan olisi koko puolikas talosta, että se pitäisi järjestellä ostavan veljen osalta ennakkoperintönä ja kauppahintaa alentaa suhteessa.
No eihän se isän omaisuus nyt ole hänen. Toki ennakkoperintönä voitaisi katsoa asiaa , mutta ongelma on nyt se, että hän haluaa jättää isän osan taloon kiinni. En näe syytä, miksi isän pitäis maksaa talon kuluja lainkaan
Ei tietenkään ole mutta jos yksi ostaa sen isänne puolikkaan niin siitä kauppahinta siirtyy isänne omaisuudeksi jonka te kaikki peritte sitten kun isästänne aika jättää ja silloin veli on perimässä se oman osuutensa jos ei ole ennakkoperintönä myyty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos talo myydään eikö ole syytä tehdä myös osituskirjat äidin omaisuudesta ettei tule epäselvyyksiä isän kuoltua.
Silloin voidaan määrittää kauppakirjoissakin vielä että ostava veli on saanut äidin osuutensa maksamalla vain 3/ 4 osaa käyvästä hinnasta.
Tai osituskirja ainakin todistaa että ao. Kahdella sisaruksella on laillisesti myyntioikeus. Ja maksettu perintövero äidin jälkeen riittää jos myyntihinta on sen puitteissa.
Tuossa on nyt jotain väärin, 3/4 käyvästä hinnasta??
Niin, koska ostaja on perinyt sen 1/4.
Kai sen voi tehdä niinkin että ostaja maksaa koko summan ja vasta rahat jaetaan jolloin hän saa rahojaan takaisin.
Mistä käypä hinnasta nyt puhutaan, puolikasta taloa ei voi myydä.
Ei voikaan. Veljeni pitäisi ostaa isän osuus (puolet talosta) ja 2 sisarusta ulos jos sen talon omaksi haluaa. Suostun itse siihen, että hän lunastaa koko talon, mutta en siihen, että jättää isän omistamaan puolet talosta. Ei tuossa vain ole pitkässä juoksussa järkeä. Isä ei asu siellä , ei hänen tarvitse kuluja maksaa.
Kyllä näin, mutta miksi joutuisi ostamaan omaa perintöään kun kuitenkin olisi saapa osuutensa isänne kuoltua jos kaupan olisi koko puolikas talosta, että se pitäisi järjestellä ostavan veljen osalta ennakkoperintönä ja kauppahintaa alentaa suhteessa.
No eihän se isän omaisuus nyt ole hänen. Toki ennakkoperintönä voitaisi katsoa asiaa , mutta ongelma on nyt se, että hän haluaa jättää isän osan taloon kiinni. En näe syytä, miksi isän pitäis maksaa talon kuluja lainkaan
Ei tietenkään ole mutta jos yksi ostaa sen isänne puolikkaan niin siitä kauppahinta siirtyy isänne omaisuudeksi jonka te kaikki peritte sitten kun isästänne aika jättää ja silloin veli on perimässä se oman osuutensa jos ei ole ennakkoperintönä myyty.
Niin aivan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
veli asuu ja maksaa asumiskulut.
Näin meilläkin tehdään, erona että molemmat vanhemmat jo kuolleet ja meillä sisaruksilla hyvät välit. Yksi veli asuu talossa ja maksaa asumiskulut.
Talo niin vähäarvoinen että mielestäni paljon hienompaa että joku asuu siellä ja pitää sen kunnossa. Kiva meille muillekin vierailla lapsuudenkodissa.
Miksi haluat omistaa siivun vähäarvoisesta talosta, jossa asuu joku muu?
Itse lahjoittaisin pikapikaa osuuteni sille asujalle.
Aina menee jakamattomat pesät sotkuisemmaksi mitä pidempään odotellaan.
Lapset joutuivat todennäköisesti maksamaan perintöveroa äidiltä jääneestä perintöosuudestaan äidin kuoltua. Heillä on paperilla omaisuutta, mutta oikeasti he eivät pysty tekemänä tilanteessa mitään järkevää
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloitus on trolli.
Sama aloitus on ollut täällä useampia kertoja.
Ehkä on, mutta silti näitä asioita on hyvä käydä läpi tällä foorumilla. Monilla on aika heikko tietämys perimiseen ja iäkkään vanhemman asioihin liittyvistä seikoista. Ennen iltapäivälehdet usein valistivat kansalaisia kiitettävällä tavalla. Oli 1-2 sivun artikkeleita, joissa selitettiin asioita kansantajuisesti ja usein kaavioiden avulla, jos oli kyse yhteiskunnan tuista tai työttömyyteen liittyvistä päivärahoista..
Juu kiva kun on vertaistukea. Olen todella yksin asian kanssa. Voisihan sitä johonkin lakipuhelimeen soittaa, mutta mikä taas käy veljelläni... Hän haluaa määrätä kaikessa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tosi kätevää. Ostaa ensin sisarukset ulos ja sitten maksattaa remontit, asumisensa ja muut kiinteistön kulut isällään.
Jos vanhuksen osa tulisi lahjana lapsille, tulis lahjavero.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitkä ihmeen perilliset? Isä elää vielä.
Isälle holhooja, joka hoitaa kiinteistön asiat, myy tms.
No tarkoitin meitä sisaruksia. Miten äkkiä tuollaisen holhouksen saa? Ei ole edunvalvontaa, ei mitään. Veli hoitaa pankkiasiat
Menee ainakin puoli vuotta, kun teette ensin ilmoituksen edunvalvontaa tarvitsemasta henkilöstä ja paperit lopulta menevät käräjäoikeuteen. Jos isänne vielä rupeaa kiistämään edunvalvojan tarvetta, niin aikaa menee vielä kauemmin.
Ei voi kiistää.
Edunvalvontaan tarvitaan LÄÄKÄRINTODISTUS.
Ilman sitä, ketään ei saada holhouksen alaiseksi.Eri asia jos on ajoissa tehty, Edunvalvontavaltuutus jollekin henkilö.
Kiinteä omaisuutta, kuten taloa, lapset ei saa myydä, ilman maistraatin lupaa, kun isä on vielä elossa.
Edunvalvontaan tarvitaan toki lääkärintodistus, mutta niitä voi olla useampia. Jos vanhus on sitä mieltä, että hän ei tarvitse edunvalvontaa, hän voi pyytää toisen mielipiteen ja oikeus voi sen perusteella torpata omaisten yrityksen päästä käsiksi vanhuksen rahoihin (en nyt vihjaa, että ap:n tapauksessa olisi kyse tällaisesta). Jos vanhus on niin järjissään, että pystyy hommaamaan toisen lääkärin paikalle, on hyvinkin mahdollista, että oikeus ei katso edunvalvojaa tarpeelliseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos talo myydään eikö ole syytä tehdä myös osituskirjat äidin omaisuudesta ettei tule epäselvyyksiä isän kuoltua.
Silloin voidaan määrittää kauppakirjoissakin vielä että ostava veli on saanut äidin osuutensa maksamalla vain 3/ 4 osaa käyvästä hinnasta.
Tai osituskirja ainakin todistaa että ao. Kahdella sisaruksella on laillisesti myyntioikeus. Ja maksettu perintövero äidin jälkeen riittää jos myyntihinta on sen puitteissa.
Tuossa on nyt jotain väärin, 3/4 käyvästä hinnasta??
Niin, koska ostaja on perinyt sen 1/4.
Kai sen voi tehdä niinkin että ostaja maksaa koko summan ja vasta rahat jaetaan jolloin hän saa rahojaan takaisin.
Sisaruksia oli aloituksessa 3, joten omistaa 1/6.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Veli hoitaa pankkiasiat
No ei teillä mitään perittävää sitten olekaan isän kuollessa :) Ja millaisilla valtuuksilla veli hoitaa pankkiasioita jos edunvalvontaa ei ole? Jos käyttää isänne pankkitunnuksia niin tee rikosilmoitus ja ilmoittele pankkiin myös.
Minä sain oikeuden äidin pankkiasioiden hoitamiseen ihan sillä, että käytiin pankissa hakemassa minulle valtuudet. Jos äidillä olisi ollut verkkopankkitunnukset, homma olisi hoitunut kotikoneelta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isälle holhooja, jonka avulla talo myyntiin. Tässä kestää väh 4 kk.
Veljellä ei ole rahaa maksaa, haluaisi kaiken ilmaiseksi. Tärkeintä on toimia hetiHolhooja ja holhooja.
Ei niitä holhooja noin vain oikeus määrää.
Täytyy olla lääkärintodistus, että isä on täysin kykenemätön käsittämään ja tajuamaan asioita, vaan on kokonaan kaiken jo ulkopuolella.
Muistisairaallakin on oikeutensa.
Ja jos tulee virkaholhooja, hän hoitaa asiat isän eduksi, ei omaisten haluamalla tavalla.
Virkaholhoojien kanssa on se ongelma, että he eivät välttämättä tiedä, mikä on holhottavan edun mukaista, jos asiasta ei ole tehty mitään asiakirjoja silloin, kun järki on vielä luistanut. Ei holhooja voi tietää, haluaisiko holhottava mieluummin rahaa omaan elämäänsä vai varmistaa kotitalon pysyminen suvussa, jos holhottava ei osaa sitä enää kertoa.
Virkaholhooja on virkaihminen. Hän hoitaa asiat lain mukaan ja tekee rahan käytöstään tilitykset maistraatille.
Hän toimii holhottavansa edun mukaisesti, eihän hän voi tietää mitä joku täysin dementoitunut ihminen haluaa.
Myös omainen voi alkaa edunvalvojaksi, maistraattihan sen edunvalvojan hyväksyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitkä ihmeen perilliset? Isä elää vielä.
Isälle holhooja, joka hoitaa kiinteistön asiat, myy tms.
No tarkoitin meitä sisaruksia. Miten äkkiä tuollaisen holhouksen saa? Ei ole edunvalvontaa, ei mitään. Veli hoitaa pankkiasiat
Menee ainakin puoli vuotta, kun teette ensin ilmoituksen edunvalvontaa tarvitsemasta henkilöstä ja paperit lopulta menevät käräjäoikeuteen. Jos isänne vielä rupeaa kiistämään edunvalvojan tarvetta, niin aikaa menee vielä kauemmin.
Ei voi kiistää.
Edunvalvontaan tarvitaan LÄÄKÄRINTODISTUS.
Ilman sitä, ketään ei saada holhouksen alaiseksi.Eri asia jos on ajoissa tehty, Edunvalvontavaltuutus jollekin henkilö.
Kiinteä omaisuutta, kuten taloa, lapset ei saa myydä, ilman maistraatin lupaa, kun isä on vielä elossa.
Edunvalvontaan tarvitaan toki lääkärintodistus, mutta niitä voi olla useampia. Jos vanhus on sitä mieltä, että hän ei tarvitse edunvalvontaa, hän voi pyytää toisen mielipiteen ja oikeus voi sen perusteella torpata omaisten yrityksen päästä käsiksi vanhuksen rahoihin (en nyt vihjaa, että ap:n tapauksessa olisi kyse tällaisesta). Jos vanhus on niin järjissään, että pystyy hommaamaan toisen lääkärin paikalle, on hyvinkin mahdollista, että oikeus ei katso edunvalvojaa tarpeelliseksi.
Voiko veljeni estää edunvalvonta asian? Hän ei ole virallisesti edunvalvoja.
Niin eikös juttu haiskahda?