Lue keskustelun säännöt.
Perilliset eivät halua myydä lapsuudentaloa
04.09.2023 |
Meitä on 3 sisarusta ja omistamme lapsuudenkodista toisen puoliskon. Isämme siirtyi nyt syksyllä hoitokotiin, kotiinpaluuta ei ole. Yksi sisaruksista asustelee talossa epävirallisesti tällä hetkellä. Me kaksi sisarusta haluaisimme myydä talon, mutta isämme omistaa talosta vielä puolet. Tämä tekee asiasta vähän vielä hankalaa. Nyt veljemme haluaa ostaa ulos meidät kaksi muuta sisarusta, mutta hänellä ei ole ideaa mitä isän osuudelle tehtäisi. Sittenhän taas perinnönjaossa olisi sama tilanne, että täytyy ostaa ulos muita. Eikö järkevintä olisi, että nyt tämä veli ostaisi koko talon itselleen jos sen haluaa?
Sähkölaskut tulee olemaan talven aikana kovat eikä isän eläke riitä kustantamaan kaikkia talon kuluja, eikä mielestäni edes kuulu, koska hän ei siellä asu!
Asia todella vaivaa, kun ratkaisua ei löydy. Huonot puhevälit tähän henkilöön, joka nytkin asustelee tuolla epävirallisesti, koittaa määrätä kaikessa.
Kommentit (285)
Vierailija kirjoitti:
Olen nyt selvitellyt tuota yhteisomistuksen purkua, mutta en tule viisaammaksi. Meistä kuka vain voi vaatia taloa myytäväksi, mutta kaikkia kuullaan. Eli voisiko tässä käydä niin , että Veli sanoo, että hän haluaa ostaa sisarusten osat ja isä voi edelleen sanoa, että hän pitää puolet talosta? Eli voiko käydä niin, että minun ja siskoni osat lunastetaan ja talo jää veljelle ja isälle (jonka ei mielestäni kuulu edelleenkään maksaa talon kuluja)
Ap puhuu aloituksessa osuuksista, jotta olisiko jakamaton kuolinpesä kuitenkin, ja jos on niin ei ole silloin yhteisomistuksessa, vaan on yhteishallinnossa perintökaaren alla ja tällöin kullakin tietty prosenttiosuus koko pesästä. Mutta jos on tehty ositus perillisten ja lesken välillä sekä sen jälkeen jaettu perillisten kesken, niin sitten on yhteisomistuksessa ja purkuun sovelletaan Lakia eräistä yhteisomistussuhteista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen nyt selvitellyt tuota yhteisomistuksen purkua, mutta en tule viisaammaksi. Meistä kuka vain voi vaatia taloa myytäväksi, mutta kaikkia kuullaan. Eli voisiko tässä käydä niin , että Veli sanoo, että hän haluaa ostaa sisarusten osat ja isä voi edelleen sanoa, että hän pitää puolet talosta? Eli voiko käydä niin, että minun ja siskoni osat lunastetaan ja talo jää veljelle ja isälle (jonka ei mielestäni kuulu edelleenkään maksaa talon kuluja)
Ap puhuu aloituksessa osuuksista, jotta olisiko jakamaton kuolinpesä kuitenkin, ja jos on niin ei ole silloin yhteisomistuksessa, vaan on yhteishallinnossa perintökaaren alla ja tällöin kullakin tietty prosenttiosuus koko pesästä. Mutta jos on tehty ositus perillisten ja lesken välillä sekä sen jälkeen jaettu perillisten kesken, niin sitten on yhteisomistuksessa ja purkuun sovelletaan Lakia eräistä yhteisomistussuhteista.
Mutta eikös siltikin vaikka olisi tehty ositus, niin ei sitä voida pakottaa kenenkään myymään vaan sovelletaan ensin onko mahdollista jakaa, jos ei niin kai siinä voi veli sanoa, että ostan sisarukset ulos
Isän omistajuudesta pitää päästä pois. Onko se sitten muodollinen hinta, ennakkoperintö vai mikä. Sitten kun isä ei omista taloa, asiat saadaan järjestykseen. Taitaa olla lakimiehen paikka, että homma menee oikein.
Vaikea homma jos isä omistaa talosta puolet ja on hoitokodissa ilman edunvalvontaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen nyt selvitellyt tuota yhteisomistuksen purkua, mutta en tule viisaammaksi. Meistä kuka vain voi vaatia taloa myytäväksi, mutta kaikkia kuullaan. Eli voisiko tässä käydä niin , että Veli sanoo, että hän haluaa ostaa sisarusten osat ja isä voi edelleen sanoa, että hän pitää puolet talosta? Eli voiko käydä niin, että minun ja siskoni osat lunastetaan ja talo jää veljelle ja isälle (jonka ei mielestäni kuulu edelleenkään maksaa talon kuluja)
Ap puhuu aloituksessa osuuksista, jotta olisiko jakamaton kuolinpesä kuitenkin, ja jos on niin ei ole silloin yhteisomistuksessa, vaan on yhteishallinnossa perintökaaren alla ja tällöin kullakin tietty prosenttiosuus koko pesästä. Mutta jos on tehty ositus perillisten ja lesken välillä sekä sen jälkeen jaettu perillisten kesken, niin sitten on yhteisomistuksessa ja purkuun sovelletaan Lakia eräistä yhteisomistussuhteista.
Pesä on aikoinaan jaettu. Sisarukset perimme äidin osan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuollaiset asiat pitäisi jokaisen hoitaa siltä varalta, ettei enää pysty asioista itse päättämään.
Miksi et ap voi nyt vain myydä sitä osuutta mikä sinulla on ja katsokaa sitten isäsi kuoleman jälkeen uudelleen tilanne? Sinähän saatat vaikka itse kuolla ennen sitä. Kuulostaa siltä, että sinä olet tässä se hankala.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi et ap voi nyt vain myydä sitä osuutta mikä sinulla on ja katsokaa sitten isäsi kuoleman jälkeen uudelleen tilanne? Sinähän saatat vaikka itse kuolla ennen sitä. Kuulostaa siltä, että sinä olet tässä se hankala.
AP haluaa pitää myös isän puolia. Isä omistaa talosta puolet, asuu hoitokodissa, eikä tällöin hänen kuuluisi kuluja maksaa.
Vierailija kirjoitti:
Miksi et ap voi nyt vain myydä sitä osuutta mikä sinulla on ja katsokaa sitten isäsi kuoleman jälkeen uudelleen tilanne? Sinähän saatat vaikka itse kuolla ennen sitä. Kuulostaa siltä, että sinä olet tässä se hankala.
Asian vetkutusta, jos ei pystytä taloa nyt laittamaan yhden nimiin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No tietenkin se maksaa kulut joka asuu, isän irtisanottava kaikki sähkö yms. muut sopimukset ja asujan otettava omille nimille. Vakuutus ja verojutut sitten eri asia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen nyt selvitellyt tuota yhteisomistuksen purkua, mutta en tule viisaammaksi. Meistä kuka vain voi vaatia taloa myytäväksi, mutta kaikkia kuullaan. Eli voisiko tässä käydä niin , että Veli sanoo, että hän haluaa ostaa sisarusten osat ja isä voi edelleen sanoa, että hän pitää puolet talosta? Eli voiko käydä niin, että minun ja siskoni osat lunastetaan ja talo jää veljelle ja isälle (jonka ei mielestäni kuulu edelleenkään maksaa talon kuluja)
Ap puhuu aloituksessa osuuksista, jotta olisiko jakamaton kuolinpesä kuitenkin, ja jos on niin ei ole silloin yhteisomistuksessa, vaan on yhteishallinnossa perintökaaren alla ja tällöin kullakin tietty prosenttiosuus koko pesästä. Mutta jos on tehty ositus perillisten ja lesken välillä sekä sen jälkeen jaettu perillisten kesken, niin sitten on yhteisomistuksessa ja purkuun sovelletaan Lakia eräistä yhteisomistussuhteista.
Mutta eikös siltikin vaikka olisi tehty ositus, niin ei sitä voida pakottaa kenenkään myymään vaan sovelletaan ensin onko mahdollista jakaa, jos ei niin kai siinä voi veli sanoa, että ostan sisarukset ulos
Pakottaa voi silläkeinoin että hakee pesänselvityksen tai yhteisomistuksen purun, jos on ostaja, tulee vaan suhteettoman kalliiksi, joten tosiaan helpommin keskenään sovinnollisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä on hankala juttu. Itse näkisin niin, että on odotettava, että vanhus aikanaan kuolee, niin silloin talon saa jaettua/lunastettua helpommin. Mut tietysti veljen joka siellä oleilee, pitäisi laittaa omiin nimiin sähkösopimus ym. Huolehtia kulut. Kiinteistövero... Jätemaksut, kaikki...
Edunvalvonta on tosi hyvä. Se kannattaisi olla suunniteltuna jokaisella, että miten asiat hoidetaan sitten kun ei itse pysty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko isänne toimivaltuutta rajoitettu, jos ei ole niin voi myydä yhdelle osuutensa mutta muutoin tuskin onnistuu tai pitää selvittää sen edunvalvojan kanssa josko sellaiseen lähtevät, ennemmin vuokralle. Sehän on niin että isällänne on hallintaoikeus kokonaan leskenoikeuden nojalla, jos ei ole luopunut, ja jos joku muu sitä käyttää niin siitä pitää sopia sen hallintaoikeutta pitävän kanssa, eli siis isänne tai hänen edunvalvojansa, pelkää osaomistusoikeus ei riitä asumiseen.
Hallintaoikeus lesken asumisoikeuteen loppuu siihen, kun muuttaa hoitokotiin.
Toimivaltuutta ei ole rajoitettu. Ei ole holhouksessa
Kannattaa hakea edunvalvonta ja saman tien lupa myydä hänen osuutensa.
No antaako se edunvalvoja välttämättä lupaa talon myyntiin?
Mitäpä veikkaat ? Isä asuu laitoksessa. Kyllä antaa
Todennäköisesti joutuu hakemaan oikeuden lupaa, edunvalvoja ei voi luopua päämiehensä hallintaoikeudesta, sillä eihän se hallintaoikeus ole mihinkään kadonnut jos kerta on sen halunnut vaimon jälkeen, ei ole sen kummoisempi tilanne kuin että yhteisomistuksessa yhdellä on täysi hallintaoikeus omaisuuteen, eihän noin vaan kumota sillä että joku hakee yhteisomistuksen purkamista ilman ao. henkilön suostumusta. Tässä taisi olla vielä niin että on jakamaton se kuolinpesä, jolloin menee perintökaaren mukaan, eikä yhteisomistussuhteen purkamisena, jonka vuoksi tulisi hakea pesänselvittäjä/jakajaa, ihan eri kuin pelkkä uskottu mies yhteisomistuksessa, ei kannata mennä siihen.
Eihän edunvalvoja välttämättä anna lupaa talon myyntiin . Siinä on taas pattitilanne
Vierailija kirjoitti:
Yhteisomistuksen purkuasiaan ei tarvita mitään edunvalvontaa, kun sen voi laittaa vireille kuka tahansa osaomistajista.
Yhteisomistuksen purku voi tulla kalliiksi. Yleensä ensin koitetaan sovussa asiaa ratkaista.
Hei ap. En lukenut koko ketjua, mutta useamman vuoden kokemuksella edunvalvojana toimimisesta kommentoin:
- täällä on kovasti suositeltu edunvalvontaa isälle - sanoisin, että se riippuu siitä, onko isälläsi paljonkin rahaa tilillä
- tämä siksi, että jos siellä tilillä on paljon, veljesi voi käyttää sitä väärin, kun hänellä on kerran oikeudet isän raha-asioiden hoitoon ja kerroit, että ette luota häneen
- jos tilillä ei ole paljoa, edunvalvontaan ei kannata ryhtyä, koska sekin maksaa isällesi: perusmaksu on 440 €/vuosi ja lisäksi muun omaisuuden hoito, esim. tuosta puolikkaasta talosta palkkio voi olla useita satasia vuodessa
- nämä palkkiot menevät siis henkilölle, joka edunvalvontaa hoitaa, esim. jollekin teistä sisaruksista tai sitten yleiselle edunvalvojalle
- isän puolikasta talosta ei välttämättä kannata muuttaa rahaksi nyt, koska voi tosiaan olla, että se valuisi hoitomaksuihin - tässä voi olla eroja hyvinvointialueesta riippuen
- itse kallistuisin ehkä siihen, että suostuisitte nyt tuohon veljen ehdottamaan, että hän ostaa teidät ulos siitä "toisesta puolikkaasta", eli saisitte kummatkin 1/6 talon hinnasta, sekin on jotain
- ja tosiaan niin kuin täällä on sanottu, että se, että talossa joku kuitenkin asuu, on hyväksi talolle. Pelkästään talon laskujen hoitamisessa on oma huolehtimisensa. Kiinteistössä on aina yllättävän paljon hommaa, vaikka mitään erityisempiä remontteja ei edes tekisi. Sen näkee esim. siitä, millaiset hoitovastikkeet on rivitaloissa. Olisin ihan tyytyväinen vain, että joku sisaruksista ottaa talon hoitoonsa, vaikka ymmärrän, että se voi toisaalta vaikuttaa hyväksikäytöltä. Kuitenkaan teistä sisaruksista kaksi muuta ette ole kiinnostuneita talossa asumaan. Olisi vaikea tilanne myös silloin, jos kukaan teistä kolmesta ei siinä haluaisi asua ja joutuisitte sen myymään, ja isän osuus tosiaan voisi sulaa hoitomaksuihin, jos se jäisi hänelle tilille. (Tässä tosiaan on nyt ilmeisesti erilaisia käytäntöjä hyvinvointialueille, voit kysyä asiaa hoitavilta viranomaisilta miten asia siellä teilläpäin on.)
- ja sitten kun isä aikanaan kuolee (hoitokodissa ollaan keskimäärin vain pari vuotta, sen verran huonokuntoisena sinne nykyään päästään), niin sitten veli maksaa teidät ulos siitäkin puolikkaasta. Eli silloin saisitte molemmat sen toisen 1/6.
Vierailija kirjoitti:
Hei ap. En lukenut koko ketjua, mutta useamman vuoden kokemuksella edunvalvojana toimimisesta kommentoin:
- täällä on kovasti suositeltu edunvalvontaa isälle - sanoisin, että se riippuu siitä, onko isälläsi paljonkin rahaa tilillä
- tämä siksi, että jos siellä tilillä on paljon, veljesi voi käyttää sitä väärin, kun hänellä on kerran oikeudet isän raha-asioiden hoitoon ja kerroit, että ette luota häneen
- jos tilillä ei ole paljoa, edunvalvontaan ei kannata ryhtyä, koska sekin maksaa isällesi: perusmaksu on 440 €/vuosi ja lisäksi muun omaisuuden hoito, esim. tuosta puolikkaasta talosta palkkio voi olla useita satasia vuodessa
- nämä palkkiot menevät siis henkilölle, joka edunvalvontaa hoitaa, esim. jollekin teistä sisaruksista tai sitten yleiselle edunvalvojalle
- isän puolikasta talosta ei välttämättä kannata muuttaa rahaksi nyt, koska voi tosiaan olla, että se valuisi hoitomaksuihin - tässä voi olla eroja hyvinvointialueesta riippuen
- itse kallistuisin ehkä siihen, että suostuisitte nyt tuohon veljen ehdottamaan, että hän ostaa teidät ulos siitä "toisesta puolikkaasta", eli saisitte kummatkin 1/6 talon hinnasta, sekin on jotain
- ja tosiaan niin kuin täällä on sanottu, että se, että talossa joku kuitenkin asuu, on hyväksi talolle. Pelkästään talon laskujen hoitamisessa on oma huolehtimisensa. Kiinteistössä on aina yllättävän paljon hommaa, vaikka mitään erityisempiä remontteja ei edes tekisi. Sen näkee esim. siitä, millaiset hoitovastikkeet on rivitaloissa. Olisin ihan tyytyväinen vain, että joku sisaruksista ottaa talon hoitoonsa, vaikka ymmärrän, että se voi toisaalta vaikuttaa hyväksikäytöltä. Kuitenkaan teistä sisaruksista kaksi muuta ette ole kiinnostuneita talossa asumaan. Olisi vaikea tilanne myös silloin, jos kukaan teistä kolmesta ei siinä haluaisi asua ja joutuisitte sen myymään, ja isän osuus tosiaan voisi sulaa hoitomaksuihin, jos se jäisi hänelle tilille. (Tässä tosiaan on nyt ilmeisesti erilaisia käytäntöjä hyvinvointialueille, voit kysyä asiaa hoitavilta viranomaisilta miten asia siellä teilläpäin on.)
- ja sitten kun isä aikanaan kuolee (hoitokodissa ollaan keskimäärin vain pari vuotta, sen verran huonokuntoisena sinne nykyään päästään), niin sitten veli maksaa teidät ulos siitäkin puolikkaasta. Eli silloin saisitte molemmat sen toisen 1/6.
Kiitos, tässä hyviä pohdintoja tässä. Nuo edunvalvonnan kustannukset onkin aikamoiset, en ollut edes tiennyt.
Yön yli kun tätä asiaa on miettinyt , niin meidän siskojen osuuksien myyminen veljelle voisi olla hyvä ratkaisu. Valitettavasti tässä on tosiaan taustalla epäluottamusta ym. Siksi pelkään, että hän esimerkiksi jotenkin keplottelee itselleen koko talon ... Lisäksi tunteet on aina mukana, on tuntunut todella inhottavalta, kun hän on "vallannut" talon kysymättä keneltäkään mitään . Yhtenä päivänä hän vain vei sinne omia huonekaluja, tavaroita ym ja sanoi, että hän on aikonut olla toistaiseksi siellä. Tästäkin olisi voitu keskustella ja kysyä, olisiko kaikille ok , että hän majailee siellä (hyvähän se on jos talo ei rapistu)
Jotenkin näistä asioista täytyisi osata keskustella järkevästi. Omassa käytöksessäni varmasti myös parantamisen varaa.
Veli ostaa sisarukset ulos ja papan puolisko jää myöhemmin jaettavaksi?
Kaikkea sitä voikin olla. Suku on pahin
Olen nyt selvitellyt tuota yhteisomistuksen purkua, mutta en tule viisaammaksi. Meistä kuka vain voi vaatia taloa myytäväksi, mutta kaikkia kuullaan. Eli voisiko tässä käydä niin , että Veli sanoo, että hän haluaa ostaa sisarusten osat ja isä voi edelleen sanoa, että hän pitää puolet talosta? Eli voiko käydä niin, että minun ja siskoni osat lunastetaan ja talo jää veljelle ja isälle (jonka ei mielestäni kuulu edelleenkään maksaa talon kuluja)