Noora Fagerström: Jokainen saa kaiken mitä haluaa kun menee vain sitä kohti, minäkin olen saanut ihan kaiken mitä olen halunnut

3,v sittenhän arpoivat tv kyselyssä kosken kanssa mitä leipä ja maito maksaa arpoivat n,0,10e tunnustivat molemmat etteivät itse ole asioineet ruoka kaupoissa. melkoisia kokoomuksen talous tietäjiä vitullaan ylenneet hierarkiassa 

Loppuvuodesta 2012 yrityksen kassa oli kuitenkin tyhjä. Fagerströmit lähtivät purkamaan ongelmavyyhtiä ja selvittivät, mistä haasteet eri pisteillä johtuivat. Laskuja päätettiin maksaa sen verran kuin kyettiin.

Taloudellinen helpotus saapui lopulta enkelisijoittajien kautta. Lisää rahaa saatiin myös vuonna 2013 Leijonan luola -ohjelmasta, jossa kaksi leijonaa päätti sijoittaa yritykseen. Myös tv-näkyvyys lisäsi asiakkaita. Ohjelman myötä Fagerströmit pystyivät lyhentämään lainaa ja maksamaan myös itselleen palkkaa.

Vuonna 2016 myös Espanjaan avattiin kaksi Jungle Juice Baria, mutta ne päätettiin sulkea 1,5 vuoden jälkeen, kun kauppa ei käynytkään toivotusti.

 Silloin epäilijät saivat jälleen lisäpontta.

Velat pois

Vuonna 2017 yrittäjäpariskunta myi enemmistöosuutensa pääomasijoittajalle Vaaka Partnersille.

Fagerstömit nettosivat kaupasta kaksi miljoonaa. Ensitöikseen pariskunta maksoi kaikki velkansa pois.

 Tajusin, että aika hienosti olemme vetäneet. Jälki-käteen moni kaveri totesi, että vitsi, kun ei lähtenyt mukaan. Itse ajattelen, että jos ei uskalla elämässä ottaa riskejä, on vaikeaa saavuttaa mitään. Ja kun muut ovat vähätelleet, olen ajatellut, että vielä minä näytän!

Nyt Noora toimii itse enkelisijoittajana, istuu treenivaatteissaan muutamankin yrityksen hallituksessa ja muhittelee jo uutta yritysideaa, isännöintitoimistoa.

Kiitos kaikille kommenteista! Nykyisen kansanedustajan ja vuosien takaisten johtohenkilöiden näkemykset eivät edusta Jungle Juice Bariin arvomaailmaa millään tavalla ja sanoudumme heidän kommenteista irti. Fagerströmit eivät ole osallistuneet Jungle Juice Barin toimintaan kevään 2020 jälkeen. Enemmistöosuutensa he myivät vuonna 2017.

Jungle Juice Barissa uskomme vahvasti tasa-arvoon, yhdenvertaisuuteen ja välittämiseen. Palkkauksemme on Maran työehtosopimuksen mukainen, eli normaalit ravintola-alan palkat, mutta maksamme alle 18-vuotiaille 20% enemmän kuin työehtosopimus edellyttäisi. Koemme, että samasta työstä sama palkka ikään katsomatta on reilua. Yksi tärkeimmistä tehtävistämme on tarjota nuorille turvallinen, ensimmäinen työpaikka ja tätä missiota aiomme jatkaa.

kokoomuksella on aina näitä puolue patjoja .pietikäinen ja graan esim. ei muita avuja kuin  aina jalat leveillään.

Verottajan ei ehkä kannata lähteä tutkimaan mitä on tapahtunut 15 vuotta sitten? Petteri Fagerström kirjoitti.

2000-luvun alussa portsarit tekivät huomattavia summia tippirahaa käteisenä. Siitä ajasta on nyt noin 15 vuotta. Enää varmaan ei ole asia samalla tavalla.

Ei se mene kaikilla noin. Ihmiset on eri taustoista. Jotkut ovat jo niin valmiiksi nujerrettu, etteivät uskalla edes haaveilla. 

Vierailija kirjoitti:

kokoomuksella on aina näitä puolue patjoja .pietikäinen ja graan esim. ei muita avuja kuin  aina jalat leveillään.

pietikäinen huh

Jos joku oikeasti on noin sanonut ei ole realiteeteista eikä elämästä mitään käsitystä.

Vierailija kirjoitti:

Vaihtoehtona on istua kotona sohvalla odottamassa, että tapahtuu ihme. Meillä on nytkin yli 300 000 tällaista odottelijaa.

Meinaatko työttömiä? Kuulin, että jopa kaupan kassaksi hakee nyt lähes 300 ihmistä. Ei niitä duuneja ole. Suuri osuus työttömistä ei ole myöskään kovin haluttua materiaalia mihinkään työpaikkaan. On fyysistä kremppaa, muuta terveysongelmaa tai keskittymis/oppimisvaikeuksia, liian iäkästä porukkaa tai sosiaalista "outoutta" (autismi) ym.. Turha ajatella jonkun kuvitellun sossupummikarikatyyrin perusteella, että kaikki voisivat vaan mennä töihin, kun ei sinne niitä oteta. 

Vierailija kirjoitti:

"Yritän kertoa lapsilleni että he pystyvät mihin vain kun jaksavat harjoitella."

Valitettavasti tämä ohje ei ole pätevä.

Suomessa lienee vähintään kymmeniä tuhansia jääkiekkoa pelaavia pikkupoikia. Heistä jokaisesta ei voi tulla uutta Teemu Selännettä, vaikka he harjoittelisivat miten paljon tahansa, sillä Teemu Selänteeksi päätyvä tarvitsee riittävän peruslahjakkuuden ja sitä ei kaikilla ole.

Sama pätee myös musiikkiin. Kaikista viulunsoittoa harrastavista lapsista ei millään ilveellä tule uutta Pekka Kuusistoa, sillä myös tässä lajissa tarvitaan riittävä peruslahjakkuus, jotta päätyy Pekka Kuusiston tasoiseksi soittajaksi.

Edellä kirjoitetusta huolimatta lapsia kannattaa aina kannustaa eteenpäin.

Vai kannattaako? Sitten käy mahdollisesti niin, että kyseinen lapsi tarpeeksi kauan eläteltyään toivoa unelmiensa täyttymisestä, menestyksestä ja paremmasta elämästä masentuu ja pettyy valehteleviin ja epäluotettavin ihmisiin ympärillään kun hän tajuaa tulleensa kusetetuksi ja että häneen ei ole oikeasti uskottu ja hän on päätynyt tuhlaamaan aikaansa jonka hän olisi voinut käyttää paremminkin jos hänen ympärillään olevat ihmiset olisivat olleet rehellisiä hänelle.

Itse en jotenkin jaksa uskoa siihen että pettymysten tuottaminen lapselle olisi kovin huono asia. Toki asia pitää osata muotoilla hienotunteisesti jotta lapsen itsetunto säilyy hyvänä pettymyksestä huolimatta. 

Vierailija kirjoitti:

Mä luulen, että loppujen lopuksi aika harvaa saa kaiken mitä haluaa, vain muutamat onnekkaat...

Riippuu myös asenteesta olla onnellinen siihen mitä on. Kukaan ei saa kaikkea haluamaansa, koska ihminen haluaa aina jotain uutta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse puhuin taannoin liikuntaluokkalaisteni kanssa siitä, onko oikea se amerikkalainen idea, että ei koskaan saa luopua unelmistaan. Monet olivat sitä mieltä, että pitää luopua epärealistisista unelmista.

 

Mikä on epärealistinen unelma? Eiköhän sekin välillä ole aika suhteellista...

Ja toisaalta voi olla hyvä kysyä, miksi siitä epärealistisesta unelmasta tulisi luopua?

T. Tuon vaikeasti sairaan unelmatyötään tekevän sukulainen

Tämä on se hankaluus. Esimerkiksi monen Oscar-voittajan unelma on ollut epärealistinen, mutta ovat puskeneet sitä kohti joka tapauksessa. Mutta suurin osa Hollywoodin tarjoilijoista tuhlaa elämäänsä yrittämällä näyttelijäksi. 

Toisaalta, josta pieneltä Itä-Suomen paikkakunnalta ponnistaminen Harvardiin ja töihin Wall Streetille ei ole lainkaan yhtä epärealistinen unelma, vaikkei se helppoa olekaan. 

Vierailija kirjoitti:

Olen ihmeekseni huomannut, että manifestoiminen kuuluu monen fiksuna pitämäni ihmisen ajatteluun.

Tietenkin on hyvä olla optimisti ja mennä, ahertaa tavoitteitaan kohti. Niinhän minäkin nuorena tein, puskin läpi 4-vuotiaana päättämäni asian.

Sitä en tilannut, että joudun työkyvyttömyyseläkkeelle kolmekymppisenä.

Enkä taatusti sitä, että aviopuolisoni lähtee yllättäen pitkän liiton jälkeen. Vaikka usein sanoi, ettei koskaan minua tule hylkäämään.

Kovasta yrittämisestä huolimatta en ole löytänyt uutta kumppania. Nyt 20 vuoden jälkeen alan kallistua siihen, ettei löydykään.

Tämä Riippuu millaisia asioita yrittää manifestoida. Onnea, rauhallisuutta niin onnistuu. 

Naapurin Jormaa mieheksi niin luultavasti ei.

Nyt  Noora menossa kohti konkurssia

Oksettava akka, oli eilen töllössä. yök

Onko ne mehumuijat saaneet vieläkään rahojaan?

Limainen kokkare.

Kukaan ei ole koskaan ollut yhtä etuoikeutettu kuin länsimainen nainen tällä hetkellä. Uskon Nooraa. Ei tarvitse kuin pyytää niin kaikki putoaa syliin.

Onhan se niinkin, että monia asioita voi saavuttaa kovalla työllä. Nooralle ei ehkä ole vielä valjennut sellainen seikka, että kaiken voi myös menettää. Hänkin.