Noora Fagerström: Jokainen saa kaiken mitä haluaa kun menee vain sitä kohti, minäkin olen saanut ihan kaiken mitä olen halunnut

Mömmökaupasta mehulinkoon

Opiskelua, treenaamista, niitä pittää tehdä. Sittenkään eip kaikki onnistu.

Ja nyt Hesarin mukaan Nooralla on rahat loppu ja päiväkotimaksutkin otettu ulosoton kautta.

Vierailija kirjoitti:

Ja nyt Hesarin mukaan Nooralla on rahat loppu ja päiväkotimaksutkin otettu ulosoton kautta.

🤭

Taisi olla kerhomaksut, mutta nolo tilanne mehumiljonäärille. Eipä tuo itse ehdi lasten kanssa aikaa viettää.

Noora on vielä niin nuori, kysytään tätä asiaa 20-vuoden kuluttua.

Nooraa varmaankin harmittaa kun ei ehtinyt iskeä Hjallista.

Itsehän tuo on kertonut, että heiilä säilytetään käteistä pakastimessa. Olis maksanu ne laskut niillä fyrkillä. Nooralle sitten sattuu ja tapahtuu.

Noora taisi tosiaan haluta julkisen nöyryytyksen. Määrätietoisesti pellen postia kohti, töpäkkä askel kerrallaan.

Vierailija kirjoitti:

Ja nyt Hesarin mukaan Nooralla on rahat loppu ja päiväkotimaksutkin otettu ulosoton kautta.

Hän on sitten vain mennyt sitä kohti. Erikoinen tavoite menestyjälle.

E muuta kuin Venäjälle armeijan viihdytysjoukkoihin tienaamaan. Kyllä tekevälle aina töitä löytyy!

Eiköhän syy hänen "menestykseensä" ole se, että hän on aistinut ja vainunnut mitä kannattaa nykymaailmassa tehdä, hänen sielullinen taloutensa on , viettinsä , on löytänyt nykymaailman rahankeruustä ja riistosta oman kohteensa johon voi herkeämättä purkaa tätä sieluttunutta varastoa, jos hänen elimistössä viettien keskinäisen kamppailun olisi voittanut vaikka tietämisenvimma, halu koota jotain ainutlaatuista vaikka runoja kirjoittamalla, olisi hän todennäköisesti joku lapseton köyhä nälkätaiteilija? Pointtini on se ,että Noora Fagertrömin kaltainen persoona on ollut ja elänyt ennen häntä ja näissä suotuisisa oloissa hän on saanut menestyksenä loppumattoman muistin avulla. Vapaa tahto on illuusio, eikä sitä aseteta kuin kuoleman kautta, kun kaikki sarjat ovat lävitse käytynä.

Tammikuisena perjantai-iltana vuonna 2009 Toni junaili meidät samaan aikaan Manalaan. Olin kauhuissani, koska olin liikkeellä on-off-poikaystäväni kanssa. Tämä vieläpä tunsi Petskun! Luulin, että tämä mahdollisuus oli tässä, Fagerström kirjoittaa.

Vietimme silti iltaa yhdessä, kunnes deittikumppanini ilmoitti, että oli lähdössä kotiin. Minun oli pakko valita, lähtisinkö hänen mukaansa vai jäisinkö Petterin seuraan, ja oli selvää, että kyse ei ollut pienestä päätöksestä.

Fagerström päätti jäädä Petterin seuraan. Hänellä ja Petterillä oli lopulta hyvin hauskaa. Myös miehen ulkonäkö viehätti Fagerströmiä.

Ulkoisesti hän oli juuri minun makuuni: lihaksikas ja tatuoitu. Portsareilla on toisinaan huono maine, mutta Petteri vaikutti fiksulta ja lempeältäkin. Hän oli, ja on yhä, herrasmies, joka avasi ovia minulle.

Baarin jälkeen pari jatkoi iltaa Petterin firman konttorille, jossa he keskustelivat kaikesta maan ja taivaan väliltä tuntien ajan. Fagerström kirjoittaa, että he juttelivat jopa tulevasta lapsiluvusta.

Fagerströmin oli lähdettävä aamun pikkutunneilla kotiin, sillä hänelle toimitettaisiin aamulla sohva. Petteri lähti Nooran mukaan.

Aamulla suljin makuuhuoneen oven, jätin Petterin nukkumaan ja kannoin sohvan sisään ystäväni ja tämän isän kanssa. Vinkkasin, että makuuhuoneessani nukkui mies.

Yökyläily jäi pysyväksi.

Kun Petsku heräsi, jatkoimme juttelua. Hän kertoi olevansa hankkimassa juuri omaa asuntoa eronsa jälkeen, mutta minulle tuli lähes saman tien olo, että siinä ei olisi järkeä. Muuta mun luokse, ehdotin omaksikin yllätyksekseni. Petteri jäi luokseni, pysyvästi.

Myös Petteri Fagerstöm avaa sanaista arkkuaan kirjassa, ja kertoo parin ensimmäisestä yöstä oman versionsa.

Fagerström myöntää, että vaikka Noora muistaa hänet portsarina, Petteri ei varsinaisesti muista Nooraa noilta ajoilta.

En edes halua tietää, miten nuorena Noora on käynyt väärillä papereilla asiakkaanani! Muutamia hänen hankalia kavereitaan muistan kyllä liiankin elävästi, sillä olen heittänyt heitä sammahtaneina ulos baarista, Petteri Fagerström kirjoittaa.

Petteri Fagerström kertoo, että he tapasivat kunnolla vasta vuosien päästä siitä, kun Noora ja tämän ystävät olivat yrittäneet alaikäisinä Petterin ohi baariin. Kyseisenä baari-iltana, jonka yhteinen Toni-ystävä oli junaillut, Petteri Fagerström ihastui Nooraan.

Ilta ei alkanut hyvin: Noora ilmestyi ravintolaan tutun miehen kanssa. Kuvio tuntui oudolta, vaikka he eivät kuulemma varsinaisesti seurustelleetkaan. Ajattelin silti, että vautsi mikä muija.

Noora oli ulkoisesti täydellisesti mieleeni. Sitten aloimme jutella, ja fiilis parani entisestään: bondasimme välittömästi ja nauroimme vuorotellen toistemme jutuille. Noora oli superhauska! Lopulta Nooran treffikaveri ilmoitti tilaavansa laskun ja sanoi Nooralle, että nyt voitaisiin lähteä.

Kun Noora kieltäytyi deittikumppaninsa kehotuksesta, Petteri Fagerström innostui.

Se oli käännekohta. Jatkoimme iltaa vielä toisessa ravintolassa, ja yön päätteeksi ajauduimme kahdestaan pikkutunneilla silloisen firmani konttorille.

Siellä käyty keskustelu oli aikamoinen ja kuvaa Nooran määrätietoisuutta. Alle kahdeksan tuntia ensitapaamisestamme löimme lukkoon selkeät yhteiset tulevaisuudensuunnitelmat sitä myöten, kuinka monta lasta hankkisimme.

Ilta jatkui Nooran kämpille, kuten hän itse aikaisemmin kirjassa kertoi. Petteri Fagerström paljastaa kuitenkin lisää. Kohtaaminen oli hänen mukaansa taianomainen.

Käsissäni oli huikea tyyppi. Tosileidihän ei tunnusta piparihommia ekana iltana, joten ei siitä enempää ja ehkä oltiin sitä paitsi jo seuraavan vuorokauden puolella. Mutta sanotaan nyt, että olimme fyysisesti yhteensopivia ja se oli mahtavaa.

Pari alkoi seurustella ja vuotta myöhemmin Fagerström perusti menestyneen smoothiebaariyrityksen Jungle Juice Barin. Turvallisuusalan yrittäjänä työskennellyt Petteri seurasi vierestä rakkautensa intohimoa ja päätti hypätä samaan kelkkaan mukaan.

Jos sä haluat että portsarimiehesi kiertää veroja piilottamalla tipit pakastimeen, just go for it, the World is yours!

"Koska minulle kävi näin niin sen täytyy toimia kaikille muillekin!"

Päämäärien asettaminen elämässä omien merkityksellisten asioiden realistinen tavoittelu on elämän suola. Aina pitää olla myös varasuunnitelma.

Noora perusti siis konkurssikypsän mehufirman?

Ei ainakaan mikään menestys ollut, mutta rahat onnistui saamaan irti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi Noora, elämä vielä opettaa..

Uhkailetko?

Eihän tuossa mitään uhkausta ollut! Niin se tuppaa menemään, että elämä opettaa. Elämään tulee kaikennäköistä, jolloin eri asioista ajattelee eri lailla ja tärkeysjärjestys muuttuu. Otetaan esimerkiksi vaikka vakava sairastuminen. Varsinkin "pitkässä juoksussa" on nähty, että elämä on opettanut.

En ole alkuperäisen kommentin kirjoittaja.

Perustettaisiinko Suomen ensimmäinen smoothiebaari? kyseli baarimikkona työskennellyt Noora Fagerström ystäviltään 2010-luvun alussa.

Urheilullinen Noora oli saanut idean jo vuonna 2004 Dubain-matkallaan. Noora treenasi kovaa ja joi hirveän makuisia palautusjuomia. Dubaissa hän oli nähnyt, miten smoothie-baareissa tehtiin terveellisiä ja herkullisia juomia marjoista, hedelmistä ja erilaisista proteiinin lähteistä. Vuonna 2009 Noora törmäsi Dubaista tuttuun smoothie-ketjuun Singaporessa. Silloin hän päätti, että samantyyppinen yritys on saatava Suomeenkin.

Liikeidea tuntui ystävistä taloudellisesti liian isolta riskiltä. He myös naureskelivat, ettei Nooran Vantaalle kaavailemassa ensimmäisessä pisteessä kävisi mikään mehukauppa kalja ja pizza olisivat ehkä parempia myyntivaltteja.

https://www.is.fi/menaiset/tyo-ja-raha/art-2000007993775.html