Kuinka kerroitte...?

oli tässä painoksessa käytössä:



Salaisuuden suuren, kuiskaamme tuuleen.

Kasvaa masussa uusi rakkaus mummille ja ukille,

nyt jo varmaan arvaatte.

Onnemme näin jaamme rakkaimille.



Tai se perinteinen:



Salaisuuden suuren, kuiskaamme mukaan tuulen.

Näkyi masussa sormet ja varpaat,

nyt jo varmaat arvaat.

Onnemme näin jäämme.



ja versioitahan noista voi vääntää miten vaan..googlettamalla löytyy vaikka mitä muita ;)



Meillä siis 3 lapsi tulossa ja ilmoituksen kertominen viestillä oli jo normaalia :) Ei niinkuin esikosta, haluttiin kasvotusten halauksien kera, hihiii

Kun odotin esikoista, kerroin monel eri tavoin, mut suurimmaks osaks vain txt et meille tulee vauva sillon ja sillon :)



nyt toisesta kerroin runon muodos joka jollakin palstal oli ja muokkasin.

" salaisuuden kuuluville, vihdoin julki julistamme. Viikkoja kohta yksitoista, kertoa siis rohkenemme. Kuiskasimme haikaralle, poutapilven enkelille, josko suuri pieni ihme tulla voisi meille. Vielä aikaa arvuutella, odotella, ihmetellä. Mutta jos matkallamme enkeleitä, toukokuussa kolme meitä"

Ensinnäkin onnittelut plussasta :)!



Minä laitoin osalle kavereista sähköpostia ja jostain netin syövereistä löysin seuraavan kivan runon:



On sormet ja varpaat pikkuiset,

sydän sykkii jo rinnassa mulla.

Omat aivot ja vakaat aikomukset:

Minä maailmaan tahdon tulla!



Tahdon tulla ja nähdä auringon

ja perhoset viljapellon.

Tahdon kuulla tarinan Tuhkimon

ja kuiskeen kissankellon.



Minä pikkuinen vielä aikani uneksin

äidin sylistä lämpimästä

ja vihdoin maaliskuussa saan iloita

mulle suodusta elämästä.



Mies sitten ilmoitteli kavereilleen vähän miehekkäämmin ja kutsui kavereitaan tekstarilla jo maaliskuisiin varpajaisiin ;).

Minun vanhemmille ja siskolle kerrottiin kasvotusten kun sattui sopivasti. Mieheni vanhemmille ja siskolle mies itse soitti (ja kuunteli onnellista vollotusta toisessa päässä).. Ystäville päätettiin lähettää sellanen ihana haikarakortti sähköisesti ja kyllä se olikin sitten söpö. Osalle laitoin kyllä Anne Geddes-aiheisen kortin.. Voi sitä riemua! :) Ihan tippa tulee linssiin kun muistelee..



Mammis + Tiitiäinen 24+6

Muu ei tullut mieleenkään, kun en halua näistä(kään) asioista " hössöttää" , varsinkaan raskauden alkuvaiheessa.

Toki lähipiiri tällaisista uutisista innostui ja innostuu, mutta monille muille (ystävillenikään) raskausuutinen ei näyttänyt olevan innostuksen aihe muutenkaan.

kotiväelleni kerroin heti plussattuani ihan naamakkain.

-isä sano arvanneensa jo kun tulin ovesta, oli niin leveä hymy kuulemma :)

-isoveljen menin herättämään ja kysyin tottuisiko hän ajatukseen, että olisi eno? hetki meni kun oli niin unessa vielä ja sit rutisti kovaa.

-veljenvaimolle sanoin et opettaa keväällä lapsilleen (4v ja 1.5v) mikä on ' serkku' .

-itse näille (kummi)lapsille kerron vasta kun ollaan käyty rakenneultrassa ja on kuva (ehkä jo hiukan masuakin sillon).

-äiti ei ollu sillon kotona ja laitoin miehen sille soittamaan. ei ehtiny just puhua, mut soitti kohta ja kysy et MITÄ sanottiinkaan?! oli menny hetki tajuta, että tosi on :)



äidille laitoin viestin np-ultran jälkeen et kaikki hyvin (enkä erikseen kieltäny kertomasta kaikille) niin kohta tuli onnittelutekstareita kasapäin tutuilta ja sukulaisilta :)



muille on kerrottu kun ollaan tavattu tai juteltu tms. vieläkään ei taida kaikki tietää... no, aikaa on vielä toukokuuhun. keväällä toivon jo masun paljastavan kun talvivaatteet jää vähemmälle (kunhan tulis aikanen kevät!) :)