Mikä piristää sateista syksyäsi?

Pariskunta rakennutti Helsinkiin rivitalon, ostajat kaikkosivat

Itse olen aina pitänyt syksystä. Tykkään olla aina paljon ulkona ja syksyllä tulee myös käveltyä paljon. Metsässä on mukavaa katsella ruskan sävyjä. Marjoja yritän vielä myös kerätä. Ehkä syksyn tulo myös hieman rauhoittaa minua. Toisaalta en omaa mitään erityisiä syksyyn liittyviä juttuja.

Tämä kesä, vaikka kesästä pidänkin oli lukuisista syistä todella raskas ja meni kuin ohi. Näin lähden nyt tavallaan voimavarat tyhjenneinä syksyyn ja talveen. Se ehkä vähän huolettaa, kun kesällä olen kerännyt aina voimia talveen. Silti kai tämä tästä hiljalleen eteenpäin menee. Vähän vaikeaa on silti edelleen "elää hetkessä" ja levoton olo on. Mietin aina sitä jos olisin se tyyppi jolla on ns elämä kunnossa ja hyviä ihmisiä ympärillä. Omaisin varmaan energiaa tehdä kaikkea ja olisi huoleton olo. Nyt menee paljon voimia kaikkeen muuhun ja jää asioita toteuttamatta. Toki tekosyy sekin tietysti, mutta voi sanoa, että omaan paljon ideoita, mutta en saa niitä toteutettua.

Sade ja syksy. Tykkään.

Olen itsekin kokenut syksyt mieltä mataalaksi painaaviksi. Mutta tämä syksy kokesin jotain aivan uutta näkökulmaa sadeista. Kun tällä kesällä on ollut eri puolilla maailmaa tulipaloja, sitten ma huomaasin, että ennen mieluimmin sataisi kun kärsisi tulipalojen savusta. Sitten muistin, kun olin 2vko 35 asteisessa kesälomakohteessa ja palattuani Suomeen ensimmäinen sade sai minut iloiseksi kun pienen lapsen. Ainaski meillä ei ole täällä sateen takia mitään tylsää, tyhjää aavikkoa eikä korpea. Luonto on vihreä, rehevää. Syksyllä iltapimeässä on parempi nukkua. Aamuusvat ovat ihania. Ihanasti sade rapisee kun teltassa sadetakin hupparille. Ihana ääni muistuttaa teltassa viettetyjä öitä lapsuudessa. Kotona kodikas valaistus, kynttilät kaminassa, sienestys, metsässä kävely. Jos sielulla on hyvä ja lämmin olo, jaksaa iloitaa myös sateesta. Ainut surullinen asia syksyssä ovat linnut, hanhiparvet, kurjet, ketkä kovaäänisesti lähtevät pois ja niitä jää jotenkin kaipaamaan. Mutta lohdutukseksi sitten on se, että kyllä he kevällä taas palaavat ja on taaskohtaamisen ilo. Juokaa kaakaota, syökää suklaa. Minun henkilökohtainen henkireikä on vielä akvaarioharrastus. Iltojen pimetessä akvaariovalo ja akvaariossa kalat-kasvit tulevat erittäin kauniisti esille. Se näyttämö, mikä sieltää avautuu, on jotenkin niin rauhoittava, mielenkiintoinen ja kodikas, että syysillat ovat ihanat sen turvissa.

Valkoinen pieni tiukka ihonmyötäinen toppi, joka on hihaton ja toinen olkapää puuttuu ja toisessa on aukko oikeassa kohdassa. S

Työväenopiston kurssit. Säännölliset harrastukset tuovat sisältöä pimeisiin ja märkiin iltoihin.

Vierailija kirjoitti:

Mä elvyttelen vanhaa postcrossaus-harrastusta.

Kodikasta kirjoitella kortti ja mennä postittamaan se, sitten odotella postia. En edes muista milloin olen saanut oikeaa postia viimeksi :D

Tein tuota pari vuotta sitten jonkin aikaa! Mutta alkoi lopulta vain harmittaa, kun itse panostin kortteihin ja kirjoitin niihin ajatuksella, mutta itse saamissani korteissa ei yleensä lukenut oikein mitään. Kai hain siitä jotakin muuta kuin moni muu. /offtopic

Uusi rakkaus. Ai sitä ihanan pakahduttavaa tunnetta sydämessä, oikein sukat pyörii jaloissa.

Salilla käynti (säännöllisesti).

Olen ottanut esille villaneuleet joista osan olen pessyt. Erityisesti syyskuu on ihanaa aikaa. Lehdet alkavat punertumaan, aurinko paistaa ja on vielä lämmin. Raikas tuoksu minkä sateet saa aikaan, pieni kirpeyden tuntu ilmassa ja aamuisin kun auringon ensimmäiset säteet lankeavat, tuntuu kuin luonto vetäisi viimeisiä henkäyksiä ennen syksyä.

Sateinen syksy.

Ihanat, ihanat puolukat. Niistä säilön kesän maun talveksi. Loistavan viininpunaiset, isot, kypsät. Tallustin metsässä myös muuten, litran verran keräsin isoimpia käsin, puhtaina. Ei tarvi tylsää puhdistushommaa enää kotona.

Pihasaunan laitan lämpenemään. Hernekeittoa ja lettuja. Oivaa syysruokaa. Ja ne liotetut herneet on niiii...in hyviä raakanakin.

Uudet nahkahousut ja villapaita

Samantha Foxin nuoret rinnat piristää päivää.

Ihana ilta grillaukseen, niin kuumasti paistoi aurinko.

Venetsialaiset ja rapujuhlat piristi kivasti mieltä ja viikon loma Pariisissa on vielä edessä.

Pieniä mutta mukavia juttuja kuitenkin.

Vierailija kirjoitti:

Uudet nahkahousut ja villapaita

Oletko Freddy Mercury fani?

sade piristää

Miksi sitä syksyä tarttisi piristää? Sateet ja pimeys on mukava juttu, on miellyttävää kun mielentilakin vaipuu siinä mukana erityisen levolliseen tilaan. Syksy on "mielentilallisesti" paras vuodenaika.

Keväästä en tykkää. Kevät antaa lupauksen että "jee, pian on kesä ja pääsee tekemään kaikkea kivaa kuten esim uimaan!" Mutta sen lupauksen toteutumista eli kesän saapumista joutuukin sitten odottamaan ihan liian pitkään. Kevät on odotteluvuodenaika.

Työmatka Pariisiin on ihan mukava kun paistaa ja on 33 astetta lämmintä.