HS: Taas uusi vaatejätti vetäytyy Helsingin keskustasta. Voisikohan auttaa jos estettäisi enemmän autoilua ja luotaisi enemmän mahdollisuuksia kävelylelle ja pyöräilylle?

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän shoppailijoita kiinnosta kuinka helposti kamat saa kuljetettua kotiin. Mahdollisimman hyvä pääsy autolla on siis tärkeää jos haluaa että keskustaan tullaan varta vasten käymään kaupoilla.

Vuosia sitten kävin lähes aina tekemässä joululahjaostokset Helsingin keskustassa. Kasseja tietenkin oli paljon ja viimeisiä lahjaostoksia tehdessä alkoi olla jo vähän hankalaa kulkea niiden kanssa. Kuitenkin Elielinaukiolla hyppäsin ensimmäiseen vapaana olevaan  taksiin ja taksilla kotiin. Nykyisin pitäisi mennä ostosten kanssa ensin junalla ja sitten ahtautua niiden kanssa vielä bussiin. 

Vertaa tätä siihen, että ajat autolla kauppakeskukseen, jätät toppatakin autoon, jottei tule hiki kauppoja kiertäessä, viet tarvittaessa ostoksia välillä autolle ja ajelet kotiin vartissa. Aika sissi saa olla että lähtee ennemmin keskustaan.

Jos lähtee omasta lämpimästä autotallista lämpimään kauppakeskuksen parkkihalliin, niin mihin tätä toppatakkia edes tarvitsee?  Entä jos on kesä kuten nyt?  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keskustasta pitäisi tehdä viihtyisä. Rumat laatikkotalot, puiden istutusten puuttuminen ja rautatieaseman edustalla mölisevät taksikuskit eivät tee alueesta viihtyisää.

Ja sitten se pysäköinti. Parkkimaksut alas niin porukkaa alkaa tulla.

Kai ymmärrät, että jos pysäköintimaksut ajettaisiin alas, niin autoja tulisi niin paljon, ettei niille riittäisi tilaa? Ne vähätkin viheralueet pitäisi pyhittää parkkipaikoille. Viihtyisyys olisi kaukana, kun kadut olisivat täpötäynnä autoja. Kuka haluaa istua esimerkiksi terassilla pakokaasujen keskellä?

Parkkihallien hinnoittelu on mietitty niin, että niissä on nykyisellään ihan riittävä täyttöaste. Ei olisi asiakastyytyväisyyden kannalta hyvä, jos hallit olisivat täpötäynnä 24/7. Keskustassa käy töissä niin monta juristia, lääkäriä ja konsulttia, että he jättäisivät autonsa näihin halleihin koko työpäivän ajaksi, jos hinta olisi pari euroa tunnissa. Ei siellä riittäisi enää tilaa satunnaisille kävijöille.

terveisiä 1970-luvulta. Silloin oli kaupunkimme keskustassa ihan jokainen tyhjä tila merkattu myös parkkipaikaksi. Ei ollut maksullisia parkkipaikkoja kuin ihan ydinkeskustassa ja nekin hinnat olivat sen verran alhaiset, että ei hirvittänyt. Silti harvemmin oli ongelmia löytää parkkipaikkaa. Aina joku vain oli käväisemässä sen parkkipaikan lähellä olevassa kaupassa, joten yleensä aina jostain oli auto lähdössä parkista pois. Silloin ei ollut tosiaan mitään terassikulttuuria kadulla, ei olisi ollut ok istua kaikkien nähtävillä kadulla ryyppäämässä. Ne hommat hoidettiin sisätiloissa. juopot olivat niitä, jotka sitten istuivat vaikka puistossa ryyppäämässä ja poliisit kävivät heidät hakemassa maijan kyytiin. Ihmisillä ei ollut aikaa eikä tarvetta vain istua kadulla tuijottamassa muita. Silloin - vaikka autolla mentiin keskustaan - käveltiin myös paljon ja nähtiin kadulla usein tuttuja, joiden kanssa vaihdettiin sana tai toinen ja sitten sanottiin, että pitääkin lähteä, auto on parkissa tuossa ruuhkapaikalla, koitetaan päästä sinne takaisin pian, että saadaan vapautettua se paikka toisille.  (silloin ajateltiin myös toisia).

Kaikenkaikkiaan silloin kaupunkien keskustat toimivat kaikkine parkkipaikkoineen.

Nykyisin on suunta se, että vähäisetkin katuparkkiapikat ensin ylihinnoitellaan törkyhintaisiksi ja sitten ne otetaan pois. Onhan se järkevämpää vain pitää tyhjää asfalttiplänttiä jossain kadunvarrella. jos vaikka joku elohippi joskus haluaa istahtaa siihen.

ilamstonsuojelu on ehdottoman tärkeää, mutta pitäisi päättäjillä olla kykyä ymmärtää, että mitkä muutokset on hölmöläisten hommaa ja mitä kannattaisi oikeasti tehdä.

Helsingisssäkin uusille asuinalueille saa rakentaa niin paljon parkkipaikkoja asukkaille kuin rakentaja haluaa, eikä enimmäismäärää ei ole mitenkään kaupungin toimesta rajoitettu. Vaikka koko tontin voi tehdä parkkipaikaksi. Grynderi .

Grynderi ei vastaa kaupunkisuunnittelusta eikä siitä vetääkö kaupunki puoleensa koulutettuja hyvätuloisia nettoveronmaksajia vai ainoastaan muuttovoittoa jota saa elättää tulonsiirroilla vielä oarin seuraavankin sukupolven ajan.

Jos grynderiä ei mitenkään säädellä se rakentaa kokonaisen uuden kaupunginosan täyteen 15m2 yksiöitä joissa on vessat käytävillä kunhan "sijoittajat" repivät nämä käsistä huikealla voitolla.

Se on sitten Helsingin ongelma hoitaa seuraukset saatuaan 100 000 uutta asukasta jotka tällaisiin päätyvät ja kokonaisia uusia autoilun ja työssäkäynnin orjuudesta vapautettuja kaupunginosia.