Lue keskustelun säännöt.
Miksi ihminen masentuu?
27.08.2023 |
Kysymys otsikossa, tai miksi olet mielestäsi masentunut?
Kommentit (72)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua masentaa yksinäisyys, ei ole ihmissuhteita enää niin kun nuorenpana N59
Mulla ei oo koskaan ollutkaan vaikka "nuori" olen ja ollut... En vaan osaa sosialisoida ihmisten kanssa ja jään aina ulkopuoliseksi. N31
Tämähän se on itsellänikin. Aiemmin se ei jotenkin haitannut, koska olin oppinut pärjäämään ja tavallaan koinkin, etten tarvitse muita. Vuosien saatossa olen terapoinut itseäni ja mielestäni osin parantunut menneistä traumoista tai ainakin oppinut suhteuttamaan ne kokonaisuuteen (alkoholismiperhelapsuus, kaikenlainen väkivalta, täysin yksin jääminen jne). Nyt kuitenkin olen viime vuosina havahtunut siihen, että olen ollut koko elämäni yksin ja ja jossain tilanteissa työntänyt ihmiset pois. Toinen puoli on se, että olen vetänyt puoleeni hyväksikäyttäjiä, jotka on sitten pitänyt ajaa pois. Ne ihmiset, jotka olisin aidosti elämääni halunnut, eivät ole halunneet siihen tulla. Romahdin taas hetkellisesti aamulla kun tajusin tuon. En ole mielestäni masentunut, mutta jossain syvässä melankoliassa on viime kuukaudet taas menneet.
Se on kaikista pahin kun menee johonkin kurssille tai aloittaa koulun ja huomaa että "ahaa, tuolla on toinen hiljainen niinkuin minä, onpa kiva". Mutta sitten sekin hiljainen alkaakin kavereta jonkun vähän sosiaalisemman kanssa tai toisen "hiljaisen" kanssa. Hiljainen ja sairaalloisen ujokin on niin eria asia. Minä olen jälkimmäinen.. minua lohduttaa kanssa kaikenlainen melankolinen, musiikki, elokuvat, jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on kemiallinen muutos aivoissa. Kemikaaleilla sitä hoidetaankin
Serotoniiniteoria on kumottu, mutta yllättäen ihmiset ja lääkäritkin vielä uskovat siihen
Ihmisen kaikki oleminen, halut, energia on kiinni hormoneista, välittäjäaineista jne. Tokikaan serotoniini ei ole ainoa masennukseksi luokiteltaviin tiloihin vaikuttava tekijä vaan ongelma voi olla ihan muussa.
Niin. Jos sanotaan aivokemian olevan epätasapainossa ja sen aiheuttavan masennuksen, niin tuohan ei silleen kerro sitä syytä. Mikä saa aivokemian muuttumaan? Sieltä se syykin löytyisi
Tekemättömyys ja liikkumattomuus. Turhuus.
Kuulua johonkin, kuulua jollekin ja tehdä jotakin. Siinä ihmiselämän perustarpeita. Jos nämä puuttuvat, pohja häämöttää.
En ole kovin sosiaalinen. Harvoin tulee vastaan ihminen, jonka kanssa haluaisi olla vuorovaikutuksessa.
Minut ghostattiin toissa uutenavuonna, en ole kunnossa vieläkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Masennus jaetaan tyypillisesti kolmeen luokkaan:
1. fysiologisen syyn aiheuttamasta aivojen välittäjäaineiden epätasapainotilasta johtuvaan
2. päihteiden käytön aiheuttamasta aivojen välittäjäaineiden epätasapainotilasta johtuvaan
3. psykologiseen masennukseen, jonka aiheuttaa ulkoiset tekijät kuten pettymys ihmisiin ja elämään.
1-tyyppi on harvinaisin ja hoidettavissa helposti lääkkeillä. 2-tyyppi on yleisempi ja hoidettavissa elämäntapamuutoksilla. 3-tyyppi on yleisin ja kaikkein vaikein hoidettava ja siten vaarallisin masennuksen laji.
Minä olen psykiatrini myötä sitä mieltä, että kolmonen johtaa myös ykköseen, koska elimistön välittäjäaineet muuttuvat noiden kokemusten myötä. Ja jos ykkönen saadaan hoidettua, voidaan alkaa hoitaa myös kolmosta. Muuten ihminen saattaa jäädä jumiin kolmoseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on kemiallinen muutos aivoissa. Kemikaaleilla sitä hoidetaankin
Serotoniiniteoria on kumottu, mutta yllättäen ihmiset ja lääkäritkin vielä uskovat siihen
Ihmisen kaikki oleminen, halut, energia on kiinni hormoneista, välittäjäaineista jne. Tokikaan serotoniini ei ole ainoa masennukseksi luokiteltaviin tiloihin vaikuttava tekijä vaan ongelma voi olla ihan muussa.
Niin. Jos sanotaan aivokemian olevan epätasapainossa ja sen aiheuttavan masennuksen, niin tuohan ei silleen kerro sitä syytä. Mikä saa aivokemian muuttumaan? Sieltä se syykin löytyisi
No niinpä. Mutta sen kemian saaminen tasapainoon ei välttämättä onnistu ilman lääkkeitä. Hyvä, jos onnistuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on kemiallinen muutos aivoissa. Kemikaaleilla sitä hoidetaankin
Serotoniiniteoria on kumottu, mutta yllättäen ihmiset ja lääkäritkin vielä uskovat siihen
Ihmisen kaikki oleminen, halut, energia on kiinni hormoneista, välittäjäaineista jne. Tokikaan serotoniini ei ole ainoa masennukseksi luokiteltaviin tiloihin vaikuttava tekijä vaan ongelma voi olla ihan muussa.
Niin. Jos sanotaan aivokemian olevan epätasapainossa ja sen aiheuttavan masennuksen, niin tuohan ei silleen kerro sitä syytä. Mikä saa aivokemian muuttumaan? Sieltä se syykin löytyisi
On tutkittu, että aivokemian epätasapaino on puppua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työttömien täysin perusteettomasta solvaamisesta, hallituspuolueidenkin täysin perusteettomista toimista joilla "patistetaan työttömiä ottamaan työtä vastaan", koska:
TYÖTTÖMÄT HAKEVAT JO NYT EPÄTOIVOISESTI TYÖTÄ, MITÄÄN TYÖTÄ KUITENKAAN MISTÄÄN SAAMATTA, KOSKA TYÖNANTAJAT EIVÄT OTA HYVÄÄ MUTTA TYÖTÖNTÄ TYÖNHAKIJAA TÖIHIN!!!
Työnantajien täysin perusteettomat valitukset muka jostain työvoimapulasta, koska työnantajat eivät huoli töihin työttömiä, vaikka työtön työnhakija olisi kuinka hyvä ja sopiva hakemaansa työhön. Koskee vielä kriittisemmin +55v pitkäaikaistyöttömiä, tyypillisesti YT- tai muutosneuvotteluissa ikänsä vuoksi töistä "saneerattuja" eli irtisanottuja.
Työttömien perusteeton solvaaminen ja työttömyysturvan leikkaukset eivät anna yhtään työpaikkaa työttömille, kun työnantajat eivät vain ota töihin, loputtoman lohduttomasta työnhausta huolimatta.
Niin kauan kun työnantajia ei lakisääteisesti pakoteta ottamaan töihin myös työttömiä, ja erityisesti +55v pitkäaikaistyöttömiä, niin ei ole mitään toivoa saada mitään lohtua tähän pitkäaikaistyöttömyyden aiheuttaman taloudellisen ahdingon tuottamaan masennukseen ja ahdistukseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on kemiallinen muutos aivoissa. Kemikaaleilla sitä hoidetaankin
Serotoniiniteoria on kumottu, mutta yllättäen ihmiset ja lääkäritkin vielä uskovat siihen
Ihmisen kaikki oleminen, halut, energia on kiinni hormoneista, välittäjäaineista jne. Tokikaan serotoniini ei ole ainoa masennukseksi luokiteltaviin tiloihin vaikuttava tekijä vaan ongelma voi olla ihan muussa.
Niin. Jos sanotaan aivokemian olevan epätasapainossa ja sen aiheuttavan masennuksen, niin tuohan ei silleen kerro sitä syytä. Mikä saa aivokemian muuttumaan? Sieltä se syykin löytyisi
On tutkittu, että aivokemian epätasapaino on puppua.
No ei todellakaan ole. Älä viitsi esittää naurettavia väitteitä. Esimerkiksi addiktin dopamiinit ovat vinossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen syönyt masennuslääkkeitä 90-luvun lopulta. En tiedä vaikuttavatko ne yhtään enää. Kroppa on tottunut.
Minun ja mieheni elämässä ja molempien suvuissa on ollut paljon narsisistisia persoonallisuushäiriöisiä henkilöitä, eri asteissa. Mielellään haluaisimme muillekin heitä jakaa koska meillä on liikaa. Yksi täysverinen psykopaattikin kuvioissa. Me kaksi, mieheni ja minä, tulemme dysfunktionaalisista perheistä. Perheemme ja sukumme eivät ole elämäämme helpoksi tehneet. Tämä psykopaatti (anoppi) on aina halunnut minut pois kuvioista. Kuolemaanikin suunnitteli. Olin yhdessä vaiheessa vakavasti sairas, semimaling kasvain mahalaukussa. Siitä kuitenkin selvisin leikkauksella ja hyvällä hoidolla.
Mieheni on enemmän ahdistukseen taipuva ja minun masennus on keskivaikea. Itsemurhaa olen ajatellut, mutta en koskaan aikonut sitä tehdä.
Elämän on ollut paljon taistelua, työpaikkakiusaamista, potkuja jne. Silti koulutin itseni akateemiseen loppututkintoon ja olen/ olemme työnteolla rikastuttu. Perintöjä emme ole saaneet.. Olemme vieläkin kiinni työelämässä, osa-aikaisesti. Matkustamme paljon, lähdemme syyskuussa Sveitsiin ja Itävaltaan. Asumme hyvätasoisissa hotelleissa ja käymme myös katsomassa balettia.
Täytämme vuosia ensi vuonna ja varasin juuri tänään hotellin muutamaksi yöksi Manhattanille New Yorkiin kun mieheni täyttää. Lentoja olen tilaamassa. Minun syntymäpäivää vietetään keväällä ja emme vielä tiedä lähdemmekö Afrikkaan, Japaniin vai minne.
Elämme työllä ansaittua rikasta elämää. Asumme isossa talossa lähellä pääkaupunkia. Lainaa ei ole, mutta pankissa on muutama satatuhatta euroa säästössä.
Loppujen lopuksi emme ole onnellisia. Kuitenkin toistemme parhaat kaverit, aina oltu. Osaamme iloita ja nauraa myös. Haluamme elää hyvää elämää, mutta jostain nämä narsisistiset sukulaiset panevat kapuloita rattaisiin. Ja mieli murtuu.
Ehkä lääkkeet ovat kuitenkin auttaneet tässä taistelussa. Tiistaina menen taas lääkärin juttusille ja jotain terapiaa taas kerran tarvitsisin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on kemiallinen muutos aivoissa. Kemikaaleilla sitä hoidetaankin
Serotoniiniteoria on kumottu, mutta yllättäen ihmiset ja lääkäritkin vielä uskovat siihen
Mutta jokainen joka on ollut masentunut ja ei-masentunut tietää että kemiasta siinä on jossain määrin kyse. Tilat ovat kuin yö ja päivä. Siksi tilaa voi olla vaikea korjata täysin lääkkeettömästi, vaikka toki muutakin hoitoa ja elämänmuutosta tarvitaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Veikkaan että ahdistus ja masennus on seurausta oman mielen jumeista, näihin jumeihin voi liittyä myös traumat suurena osana ja jossain tapauksissa myös perintötekijöinä kulkevat traumat. Sen takia niitä ois hyvä työstää itse. Pillerit ei siihen ongelmaan auta.
Masentaa kun maailmassa on niin paljon rikollisia, pahoja ja häiriintyneitä häirikköihmisiä joita joutuu pelkäämään, kunpa maailmasta voisi vain pyyhkiä kaikki paskat pois ja jäisi vain turvalliset, rauhalliset ja hyvät ihmiset jäljelle.
Vierailija kirjoitti:
Veikkaan että ahdistus ja masennus on seurausta oman mielen jumeista, näihin jumeihin voi liittyä myös traumat suurena osana ja jossain tapauksissa myös perintötekijöinä kulkevat traumat. Sen takia niitä ois hyvä työstää itse. Pillerit ei siihen ongelmaan auta.
Itse asiassa ainakin itselläni auttaa. Olin todella pitkään lääkevastainen, mutta muuttanut mieleni. Auttaa aivot normaalimpaan malliin ja koko kehon, jotta jaksaa elää ja käsitellä niitä traumoja. Nyt lääkityksen myötä teen joka päivä jotain traumanpurkutyötä, kun aiemmin vaan velloin dissosiaatiossa.
Vierailija kirjoitti:
En ole kovin sosiaalinen. Harvoin tulee vastaan ihminen, jonka kanssa haluaisi olla vuorovaikutuksessa.
Minut ghostattiin toissa uutenavuonna, en ole kunnossa vieläkään.
Halaus
Itselle kävi samoin puolitoista vuotta sitten. Se romautti mennessään juuri ja juuri pystyssä pysyneen systeemin. Toipuminen ihan kesken.
Moni ei varmaan voi tajuta, etteivät kaikki pysty vanhojen haavojensa vuoksi korjautumaan uusista kädenkäänteessä ja ne haavoittavat pahasti.
Internetin ikävät kirjoitukset. Itkettää
Tämähän se on itsellänikin. Aiemmin se ei jotenkin haitannut, koska olin oppinut pärjäämään ja tavallaan koinkin, etten tarvitse muita. Vuosien saatossa olen terapoinut itseäni ja mielestäni osin parantunut menneistä traumoista tai ainakin oppinut suhteuttamaan ne kokonaisuuteen (alkoholismiperhelapsuus, kaikenlainen väkivalta, täysin yksin jääminen jne). Nyt kuitenkin olen viime vuosina havahtunut siihen, että olen ollut koko elämäni yksin ja ja jossain tilanteissa työntänyt ihmiset pois. Toinen puoli on se, että olen vetänyt puoleeni hyväksikäyttäjiä, jotka on sitten pitänyt ajaa pois. Ne ihmiset, jotka olisin aidosti elämääni halunnut, eivät ole halunneet siihen tulla. Romahdin taas hetkellisesti aamulla kun tajusin tuon. En ole mielestäni masentunut, mutta jossain syvässä melankoliassa on viime kuukaudet taas menneet.