Veljelläni (30 v) on Asperger, haluatko kysyä jotain?
Kommentit (25)
yksi joka epäilee itseään Asperger-tapaukseksi, ainakin kaikki kuvaukset sopivat hyvin. Muuten pärjäilen joten kuten mutta opiskelu tökkii ja töiden löytäminen on hankalaa
Tyttöystävä tutkijanainen yliopistolla, sopivat tosi hyvin yhteen.
Löysivät toisensa netin kautta.
Miten löysivät toisensa?
"akuisen as-lapsen äiti"
asui opiskelija-asuntolassa (ei tullut muiden kanssa toimeen), sitten yksin, nyt avovaimosta kanssa.
ap
(opiskeluaikanaan kävi joka viikonloppu vanhempiemme tykönä, siis lapsuudenkodissaan)
Pitääkö tiukasti kiinni tavoista ja tottumuksistaan?
Hän on varmaan saanut diagnoosin vasta aikuisena? Oletan että hän pystyy kommunikoimaan melko normaalisti, puhumaan?
t. 4 (autistin pikkusisko)
hän on pärjännyt todella hyvin. Tuskin tätä oiretta edes huomaa, jollei olisi kasvanut hänen kanssaan. Hän on valmistunut, saanut vakityöpaikan ja nyt onnellisessa parisuhteessa.
Diagnoosia ei ole tehty. Äitini loukkaantuisi todella pahasti, jos asia otetaan puheeksi. Yksi ystävämme on kertonut minulle tämän, että veljelläni on Asperger.
Veljeni ei puhu vieläkään normaalisti, välillä on vaikea saada selvää hänen puheestaan. Joskus hän myös itse hätääntyy puhuessaan.
ap
Mistä tiedätte varmasti, että on asperger jos diagnoosia ei ole tehty?
lapsena vähän outo ja sain hävetä häntä melkein aina. Hävettää myöntää..Mutta oli siis helpotus saada tietää, että hänellä on Asperger, eikä hän ole vain "vähän outo". Hän oli sosiaalisesti erakoitunut, esim. hänellä ei ole kavereita peruskoulusta tai yliopistolta. Hän on aina ollut kiinnostunut tietokoneista ja matematiikasta. Hän puhui myös näistä kiinnostuksen kohteista kaikille eikä ymmärtänyt, ettei muita kiinnostanut.
En ole varma noista tavoista ja rutiineista. Lapsena en kiinnittänyt näihin huomiota.
Varsinkin korkeasti koulutetuissa miehissä. Pärjäävät normaalissa elämässä, kun ovat niin hyvätasoisia.
Usein tiukat rutiinit ja ontuva sosiaalinen kanssakäyminen paljastavat ihmisen aspergeriksi.
Kaikissa meissähän löytyy as.piiretitä, toisissa siis enemmän ja toisissa vähemmän.
Usein diagnosoidun aspergerin elämä ei suju ihan noin hyvin kuin ap:n veljen.
Asiasta kertoi minulle hyvin varovasti yksi lääkäri-ystävämme, joka on siis seurannut veljeäni vuosia. Luotan siksi tähän ystäväämme, koska hän on ollut tekemisissä veljeni kanssa niin kauan.
ap
Lapsuus ja nuoruus meni saman kaavan mukaan, noin 28-vuotiaana veljeni muuttui. Hänestä tuli enemmän "mies". Ei esim. liikkunut enää reppunsa kanssa joka paikassa.
Tässä siis yksi esimerkki veljestäni. Hänellä oli reppu, jossa asiakirjoja siististi arkistoituna mappiin. Onko tällainen teistä normaalia, aikuisen ihmisen toimintaa?
ap
koskaan saanut terapiaa, kuntoutusta tms vai onko aina pärjännyt itse elämässään ja pystynyt toimimaan "normaalisti"?
Kuten sanoin, äitini on kieltänyt asian. En tiedä, mitä veljeni on aikuisena tehnyt.
Aika hyvin hän on elänyt, kuitenkin omalla tavallaan. "normaalia" nuoren ihmisen elämää ilman kavereita, bileitä, baarielämää tms.
ap
taas leimataan assiksi tässä, ei oikeaa diagnoosia. Monessahan ihmisessä on assi-piirteitä kun katotaan suurennuslasilla noin vain.
Ja minä 31-vuotias nainen kuljen aina laukun kanssa jossa on myös mappi siististi arkistoituja papereita tietokoneisiin ja matematiikkaan liittyen, sattumoisin sama ala, ja näin tekee useimmat alalla, kätevää hyödyntää esim. työmatkat opiskelemalla.
Nyt et ymmärtänyt pointtia tai et halunnut ymmärtää.
Jos tuossa ei ole mitään erikoista mielestäsi, voihan sinullakin ollan Asperger.
ap
Veljeni on kuitenkin erilainen kuin 23:n veli. ASperger-ihmiset ovat siis hyvinkin erilaisia. Onko ketään asiantuntijaa paikalla, joka voisi vastata?