Lättäjalat ja armeija

Vierailija kirjoitti:

Suututtaa ap ja pojan puolesta! Ei ole este.

Meillä pojan kengänkoko 50. Ja lättäjalat. Ope ei ole vittuillut. Sen sijaan anoppi, 70 vee aloitti jo 14 v sitten preppaamaan sitä ettei poika armeijaan PÄÄSE kun lättäjalat. Kutsunnat nyt ja keväällä lääkärintarkastuksessa lääkäri totesi ettei esteitä. No anoppi on jankannut koko kesän että kyllä se JÄÄ KIINNi viimeistään kutsunnoissa sitten!

Rasittavaa. Ymmärrän toki että anoppi pelkää että poika laitetaan etulinjaan jonnekin Ukrainaan.

Yrittänyt vuosien varrella saada meitä KIELTÄMÄÄN poikamme armeijaan meno.

Onneksi poika on tyyni ja tietää mitä tahtoo itse tehdä.

Että tuoreet äidit, ei se sukulaisten rasittavat mielipiteet lopu siihen pikkulapsiaikaan

Kaikenlaisia surullisia hulluja sitä onkin. Poika varmaan sekoaa päästään teidän suvun vajokkien takia.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä olen huomannut, että murrosikäiset pojat vitsailee toistensa kengänumeroista ja myös siitä, kellä on lättäjalat ja kellä korkeat holvit.

Siinä ne miettii ennen muuta sitä, mitä tytöt niistä ja niiden jaloista ajattelee.

Kun tetsataan ei lättäjalat haittaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Armeijassa laitetaan miinanpolkijaksi.

Tuo on juuri sitä huumoria, joka mukavasti nuorta miestä auttaa. Hittolainen.

Eiköhän asiat kannattaisi ottaa elämässä vähän enemmän huumorin kannalta? Kyllä siellä armeijassa on varmasti ollut vaikka minkälaista viheltäjää. Tekee vain niin kuin sanotaan eikä purnaa turhasta. Sitäpaitsi koko armeijan idea on opettaa sellaiseen touhuun jossa ei todellakaan välitetä mistään lättäjaloista. Sodassa huoli omien jalkojen lättänyydestä ei todellakaan taida olla se suurin ongelma.

Minun miehellä on ainakin leveät ja täysin latuskaiset jalat, onneksi pojat eivät ole niitä perineet! En ole huomannut, että hän olisi koskaan erityisesti maininnut, että noista ei-niin-normaaleista olisi jotakin juttua armeijan suhteen ollut.

Vierailija kirjoitti:

Itse sain tietää omista lattajaloista vasta armeijan jälkeen. En itse tajunnut eivätkä ne haitanneetkaan.

Miten ihmeessä mies voi olla tietämättä lättäjaloistaan???

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse sain tietää omista lattajaloista vasta armeijan jälkeen. En itse tajunnut eivätkä ne haitanneetkaan.

Miten ihmeessä mies voi olla tietämättä lättäjaloistaan???

Mieheni on 175 pitkä, eli siis alle keskimitan. Herralla on sitten 46 numeron jalat jotka ovat täydelliset lättäjalat (muuta täydllistä ei sitten olekaan...). Eli takuulla nuo jalat ja niiden latuskaisuus huomataan. (Kävleekin vähän hassuti keinahdellen). Vähän on outoa, jos mies perusasioita omista jaloistaan ole oppinut tietämään.

Ei kait lättäjalka mitään haittaa, ellei kipeydy. Tulee sitten pois, jos jalka ei kestä koulutusta. Jos jalka kestää vaikkapa retkeilyä rinkan kanssa, kyllä sen pitäisi intin kamppeet selässäkin kestää.

Vierailija kirjoitti:

Ei kait lättäjalka mitään haittaa, ellei kipeydy. Tulee sitten pois, jos jalka ei kestä koulutusta. Jos jalka kestää vaikkapa retkeilyä rinkan kanssa, kyllä sen pitäisi intin kamppeet selässäkin kestää.

Eiköhän tuo lättäjalka ja vetelä käynti ole

nuorilla miehillä niin yleinen. Jos lättäjalka olisi

raakkausperuste, vähiin taitaisi porukka käydä.

Ainakin minun aikanani jalkavaivaisille teetettiin

valtion laskuun sellaisia erityisiä tukipohjallisia,

jotka vähän helpottivat noiden lättäjalkojen

marssimista.

Sukupuolta voi nykyään aina vaihtaa, niin muuttuu tuo armeija vapaaehtoiseksi...

Vierailija kirjoitti:

Kruununraakki. Sivariksi saattaa kelvata

Jos ei kelpaa inttiin ei kelpaa sivariin. C-paperit kirjoitetaan ennen kuin ehtii kutsunnoissa hakea siviilipalvelukseen, joten vapautus rauhanajan palveluksesta on jo määrätty. Siviilipalvelukseen ei myöskään voida määrätä, sinne pitää hakea uskonnollisista tai vakaumuksellisista syistä, jotka tarvittaessa pitää voida perustella (käytännössä asia on kyllä rasti ruutuun, kiitos ja hyvää päivänjatkoa, mutta lain mukaan kutsunnoissa voidaan vaati perusteluja, jotka voidaan hylätä).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kruununraakki. Sivariksi saattaa kelvata

Jos ei kelpaa inttiin ei kelpaa sivariin. C-paperit kirjoitetaan ennen kuin ehtii kutsunnoissa hakea siviilipalvelukseen, joten vapautus rauhanajan palveluksesta on jo määrätty. Siviilipalvelukseen ei myöskään voida määrätä, sinne pitää hakea uskonnollisista tai vakaumuksellisista syistä, jotka tarvittaessa pitää voida perustella (käytännössä asia on kyllä rasti ruutuun, kiitos ja hyvää päivänjatkoa, mutta lain mukaan kutsunnoissa voidaan vaati perusteluja, jotka voidaan hylätä).

Lattajalka sinällään ei ole ollut pitkään aikaan este varusmiespalvelulle. Voihan se tila olla joskus niin paha, että se estää. Kuitenkin kaikenlaisia ankanräpylöitä on ylipainostakin johtuen niin paljon, että ei se hylkyä tuota. Jalkatuet ovat varmaan hyvä apu. Meidän perheessä minä en ole lättäjalka, mutta mieheni on ja hänellä on armeija-ajasta lähtien ollut tukipohjalliset.

"Päästä naimisiin"

"Päästä armeijaan"

siinä ne miehen elämän suuresti tavoitelluimmat asiat. Kandeisko tulla tälle vuosituhannelle nyt alkuun?

Vierailija kirjoitti:

"Päästä naimisiin"

"Päästä armeijaan"

siinä ne miehen elämän suuresti tavoitelluimmat asiat. Kandeisko tulla tälle vuosituhannelle nyt alkuun?

Kyllä se kuule on miehelle kova paikka jos on armeija jäänyt väliin. Mulla on yksi vanhempi sukulaismies, joka on kruununraakki - yllätys - niemenomaan lättäjalkojensa takia. On sille ollut koko ikänsä arka paikka. Suvun nuorille miehille aina esiintynyt varoittavana esimerkkinä.

Itse jouduin aikoinani pioneeriksi lättäjaloilla. Koita nyt saatana elää. Se poika varmaan haukutaan siellä ihan muutenkin tavalla taikka toisella ilmankin niitä lättäjalkoja. Itse ottaisin mielummin miinanpolkija lisänimen kuin tupapillun ja niitä on oltava ainakin yksi per saapumiserä.

t: lättäjalat omaava

Itse jouduin aikoinani pioneeriksi lättäjaloilla. Koita nyt saatana elää. Se poika varmaan haukutaan siellä ihan muutenkin tavalla taikka toisella ilmankin niitä lättäjalkoja. Itse ottaisin mielummin miinanpolkija lisänimen kuin tupapillun ja niitä on oltava ainakin yksi per saapumiserä.

t: lättäjalat omaava

Minun pojallani on todella pahat lättäjalat (ei vain lätät vaan nilkat kääntyneet jonkin verran sisäänpäin) ja häntä ei armeijaan huolittu. Miehelläni on täysin lätät, mutta ei yhtään kierot, hänet huolittiin armeijaan ihan normaalisti (toki 30 vuotta sitten).

Suosittelen poikaasi kokeilemaan paljasjalkakenkiä. Tokikaan ne eivät kaikille sovi, mutta oman pojan jalkoja ovat vahvistaneet merkittävästi ja mieheni hämmästyi totaalisesti, kun puolen vuoden käytön jälkeen hänellä on ensimmäistä kertaa elämässään jalkaholvi! Ei tokikaan korkea, mutta kuitenkin. Hän sanoi heti ekaa kertaa paljasjalkakenkiä käyttäessään, että tuntee, kuinka jaloissa töihin joutuvat ihan eri lihakset kuin normaalikengässä. Itse en ole lättäjalka, mutta muita ongelma (poikaparka perinyt kaikki) ja minullekin paljasjalkakengät ovat tuoneet merkittävän helpotuksen.